Hiirimakien suolistoloiset söpöjä eläimiä ja metagenomiikkaa
•Download as PPT, PDF•
0 likes•494 views
Esitykseni Biologian ja maantieteen opettajien liiton kevätpäivillä 2013 (4.5.) Porissa.
Recommended
Recommended
More Related Content
More from Tuomas Aivelo
More from Tuomas Aivelo (20)
Hiirimakien suolistoloiset söpöjä eläimiä ja metagenomiikkaa
- 1. Hiirimakien suolistoloiset - söpöjä eläimiä ja metagenomiikkaa Tuomas Aivelo Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto BMOL:n kevätpäivät, 4.5.2013
- 2. Mukana menossa • Ohjaajani: – Jukka Jernvall – Juha Laakkonen • Rahoittajat: – Helsingin yliopiston tiedesäätiö – Suoma Loimaranta-Airilan rahasto – Oskar Öflundin säätiö – Otto A. Malmin rahasto – Suomen Akatemia • Tutkimusinstituutiot: – Helsingin yliopisto – Centre Valbio • Muu apu: – MICET – Herman Rafalinirina, Victor Rasendry – Ritva Rice, Agnes Viherä, Raija Savolainen
- 3. Kaikilla maailman eliöillä on loisia. Yli puolet maailman eliöistä on loisia.
- 4. Mitä on loiset? Läheisyys + Mutualismi Kommensalismi Symbioosi Saalistus / laidunnus Parasitoidismi Ulkoloiset Sisäloiset
- 5. Loisdynamiikka luonnossa • Heikosti tunnettu – pitkittäisseurantoja hyvin vähän – Lähinnä tutkittu soay-lampailla Miten loislajisto muuttuu isäntäeläimen elinajan kuluessa? Miten isännän ikä(äntyminen) vaikuttaa loislajistoon? Miten ympäristö vaikuttaa loislajistoon?
- 6. Loiselämä Ongelma: Loisen pitäisi käyttää niin paljon isäntää hyödyksi kuin pystyy vaarantamatta omaa lisääntymiskykyä.
- 7. • Loisen erilaiset taktiikat riippuen leviämistavasta: – Vektorilevitteiselle erilaiset tarpeet kuin esimerkiksi ulosteen mukana tai pisaratartuntana leviävälle • Loisia on yleensä yhdessä isännässä useita eri lajeja ja useita eri yksilöitä – loisten välinen kilpailu
- 8. • Puoliapinoita • Pitkäikäisiä, jopa 10 vuotta luonnossa • Pieniä • Suhteellisen pysyvät reviirit • Monenlaisissa elinympäristöissä • Aktiivisimmillaan lokakuussa (tää on vaan bonus) Hiirimakit
- 9. • Mallieläin Alzheimerin taudille? • Vanhenevat vankeudessa, eivät luonnossa • Horrostavat, naarasdominantteja, yöaktiivisia • Tulevaisuuden suunnitelmat sekvenoida
- 10. Madagaskar Madagaskar eristyneenä viimeiset n. 85 miljoonaa vuotta Ihmisasutus vakiintui n. 1500 vuotta sitten Merkittävä määrä eläimiä kuollut sukupuuttoon viimeisen 1000 vuoden aikana Alkuperäisestä metsäalasta jäljellä noin 15 prosenttia
- 12. Madagaskarin eläimistö • Neljä endeemistä nisäkäsryhmää: – Makit, puoliapinoita – Tanrekit, afrikkalaisia hyönteissyöjiä – Madagaskarinrotat, jyrsijöitä – Falanukit, kissamaisia • Tulokaslajeja: – Mustarotta, hiiri – Koira, kissa – Ihminen, zebu
- 13. Makit • Puoliapinoita • Yleisesti naarasdominantteja
- 14. Ranomafanan kansallispuisto • Itäisen Madagaskarin vuoristosademetsä • Perustettu 1990 • Kansainvälisen tason tutkimusasema, Centre Valbio
- 16. Kenttätyö • Syyskuulta joulukuulle • Ansat öisin silmien korkeudelle • Sisälle banaania
- 17. Punkit ja täit: Ulkoloisten määrä Mikrosiru yksilöt Karvanäyte genetiikka Morfometriikka -Paino -Hännän, hauiksen ja reiden ympärysmitta Ulostenäyte: -Hormoonit -Sisäloiset -Ruokavalio Vaginan ja kivesten koko Lisääntymistila Sukupuoli Hammasvalos ikä Persoonallisuus Ansan sijainti ja aika
- 19. Opportunistista ulosteenkeräystä Ansoihin tulee monenlaisia muitakin eläimiä Isoja makeja voi seurata ja kerätä ulosteet
- 20. Sukkulamadot • Prevalenssi lähes 100% • Helppo eristää • Paljon tutkittuja, mutta…
- 21. Pyrosekvensointi • Lajintunnistaminen 18S-geenisekvenssin (ribosomin pieni yksikkö) perusteella • Yhdessä näytteessä 0-1500 toukkamuotoa
- 22. Mitä tehdä miljoonan 700 emäksen sekvenssin kanssa?
- 23. Alustavia tuloksia • Mustarotilla ja koirilla samaa lajistoa, joka eroaa hiirimakeista • Hiirimakien loisia myös mustarotilla – > tulokaslaji lisää loistaakkaa? • Horrostaminen tappaa sukkulamadot suolesta
- 24. Avoimia kysymyksiä • Ihmisen vaikutus järjestelmään – Metsien tuhoutuminen – Turistit – Tulokaslajit – Ilmastonmuutos • Ravinnon vaikutus loislajistoon
- 25. Kysymyksiä?