Espoon keskuksen historia -esitys. Koostettu vuonna 2003 Espoon aseman satavuotisjuhliin, kevyesti päivitetty marraskuussa 2012. Teen tästä talven mittaan uuden version, kuvia minulla on käytössäni paljon enemmän kuin yhdeksän vuotta sitten.

1. KIRKONKYLÄSTÄ
KESKUKSEKSI
-Espoon keskuksen historia
© 2003 - 2012 Miina ja Tony Hagerlund

2. Espoon keskus oli aina 1960-luvulle
asti pieni kirkonkylä, joka eli
keskiaikaisen kivikirkkonsa kupeessa.
Keskustassa sijaitsivat kunnantalo,
sairaala, vapaa-palokunnan talo,
koulu, pappila, kauppa, sekä
muutamia muita liikkeitä.
Kylän merkittävin työllistäjä oli
Lindholmin saha.

3. Espoon kirkko postikortissa 1900-luvun alussa

4. Espoonjoen mutka, noin nykyisen seurakuntatalon
tienoilta keskuksen suuntaan.

5. Muuralan sairaala

6. Lindholmin saha.

7. Kantatilat
• Lähistöllä sijaitsi muutamia
asuinalueita sekä viisi kantatilaa,
joiden historia ulottuu vuosi-satojen
taakse.

8. Nämä viisi kantatilaa olivat: Kirstin tila,

9. Dahl,
sekä
Doms,
Suna
ja Jofs.

10. Kuvassa etualalla pappilan navetta,
taaempana Lagstadin kansakoulu ja Sunan navetta.

11. 1960 -luku

12. 1960-luvulla Espoon hallinnollisen keskuksen
sijoittuminen Espoon historialliseen
keskukseen ei ollut itsestään selvää. Asiaa
puitiin pitkään niin valtuustossa kuin
lehtien sivulla.
Vuonna 1963 tehtiin ehdotus Espoon
jakamisesta neljään yhtä suuren alueeseen,
joissa tulisi olemaan jokaisessa noin 80 000
asukasta.
Vuonna 1965 tehtiin päätös hallinnollisen
keskuksen sijoittamisesta Muuralaan, radan
varteen. Tämä päätös varmistui vuoden 1968
yleiskaavassa.

13. Espoon keskuksen
kansainvälinen
suunnittelukilpailu
Espoon kauppala järjesti
arkkitehtuurikilpailun 1966-67
uuden hallinnollisen keskuksen
aikaansaamiseksi. Kilpailu-
ohjeissa todettiin, että Espoon
keskuksesta tulee kasvamaan
pääkaupunkiseudun länsialueen
tärkein hallinnollinen
keskus. Välittömällä vaikutus-
alueella asuisi 90 000 asukasta
ja hallinnollisella vaikutusalueella
320 000 asukasta.

14. Ensimmäisen
palkinnon
kilpailussa sai
puolalaisten
arkkitehtien
Jan
Chimielewskin,
Janusz
Karubinskin
ja Krzysztof
Kurasin
ehdotus.
Siinä ajoneuvo- ja jalankulkuliikenne oli eroteltu, autotiet
kulkivat notkelmissa ja asutus levittäytyi luontoa
mukaillen mäille ja harjuille. Talojen kivijaloissa oli
liiketilaa.

15. Koko Espoon keskuksen lähialue olisi toteutettu pääsääntöisesti 3-4
-kerroksisina kerrostaloina. Kirkkojärvi olisi palautettu ja sen rannalle
olisi sijoitettu mm. Espoon kulttuurikeskus. Mikkelässä olisi ollut
korkeakoulukampus.

16. uusia
kerrostaloalueita
korkeakoulukampus Tuomarila
Suvela
Kaupunginkallio

17. Suvela

18. Suunnitelmat
toteutuivat vain
osittain. Valtuusto
päätti kaksinkertaistaa
rakennustehokkuuden,
mistä syystä Suvelan
kerrostaloista tuli
aiottua korkeampia
ja parkkipaikoista
laajempia.

19. navetta ja
kuusi
Suvelan rakentaminen alkoi nykyisen Kirstinmäen ja Kirstinharjun
kohdalta, jossa sijaitsi Kirstin tilan päärakennus ja navetta. Maisema
tulisi muuttumaan radikaalisti seuraavien vuosikymmenten aikana,
mutta tarkkailkaapa navetan päädyssä kasvavaa kuusta...
Kuva lokakuulta 1966.

20. navetta ja
kuusi
Rakennustyöt meneillään vuonna 1971.

21. kuusi
Sama maisema nyt. Kuusi on sinnitellyt paikoillaan läpi
ympäristön myllerryksen Kirstinharju 7: pihassa.

22. Suvelan alueella ei ollut juurikaan asutusta, alue oli
pääosin peltoa. Pientalovaltainen asutus alkoi Tuomarilan
suunnalla, nykyisten Kirstintien ja Suvelantien risteyksen
tienoilta. Kuva 1960-luvulta.

23. Tässä sama näkymä vuonna 2003.

24. 1970-luvun loppua kohden rakentamisen tahti
hiljeni. Mm. Suvelan urheilukentän taakse
rakennettiin alun perin suunnitellun
kerrostaloalueen sijaan tiivis rivitaloalue.

27. Espoon keskus
1970-luku

28. Samaan aikaan Suvelan rakennustöiden kanssa alkoi virasto-
keskus muodostua rakennus rakennukselta. Ensimmäisenä
valmistui Kaupungintalo vuonna 1971, sekä virastotalo I 1975.

29. Espoon aseman seutua 1975. Kioskin takana
näkyvä vaalea rakennus, "Varubodenin talo",
purettiin 1980-luvulla.

30. 1970-luvun lopulla valmistuivat sekä
valtuustotalo että virastotalo II.

31. Junaradan ylikulku 1970-luvun lopulla.
Oikealla Lindholmin saha.

32. Taustalla siintää Kasavuori.

33. Kirkkojärvi

34. Kirkkojärven asuinalue kasvoi
nykyiseen muotoonsa 1978-1984.
Asuinalue rakennettiin saviselle
peltomaalle.
Alueelle nimen antanut järvi oli
kuivattu Tarvontien
rakennustöiden yhteydessä jo
1950-luvulla.
Sen jälkeenkin järvi on
muistuttanut olemassaolostaan
kevättulvien aikaan.

35. saha Lagstadin kirkko
koulu
rautatieasema
Espoonjoki
Dahlin tila

36. Kuva on nykyisen Kirkkojärven ostoskeskuksen tienoilta.
Taustalla näkyy virastokeskus, sekä Lagstadin koulu.

37. Kirkkojärven asuinalue toteutettiin
viisi-kuusikerroksisina kerrostaloina.

38. Kirkkojärven koulu
Kirkkojärvi 1980-luvun alkupuolella.

39. Espoon keskus
1980-luku

40. Espoon keskus kasvoi koko 1980-luvun. Uusi
asemarakennus ylikulkusiltoineen valmistui 1981.

41. Ylikulkuyhteys jäi alkuun vajaaksi, sillä radan eteläpuolen
rakennuksia alettiin rakentaa vasta muutamaa vuotta
myöhemmin.

42. Espoontori rakenteilla 1987. Osa Espoontorin
länsipuolella sijaitsevista toimistotaloista
valmistui noin vuotta aiemmin.

43. Kauppakeskus Espoontori valmistui 1987. Se oli
”uuden ajan” kauppakeskus - miltei kaikkiin sen
liikkeisiin kuljettiin sisäaulan kautta.

44. Vielä 1980-luvun
alkupuolella vain
radan pohjoispuolella
oli uudisrakennuksia:

45. Jorvin
sairaala
Kirkkojärvi
virastotalo II

46. Kymmenen vuotta
myöhemmin maisema
oli jo muuttunut:

47. kauppakeskus
Espoontori
Kamreerintien
toimistotaloja

48. 1990-luku

49. Kiltakallioon nousi 1990-luvulla pääosin
matalista kerrostaloista koostuva asuinalue.

51. Espoontorin itäpuolelle nousi toimisto- ja
asuintaloja…

52. ..sekä liiketilaa.

53. Ja 2008 kauppakeskus Entresse.

54. Suvela rakennettiin
valmiiksi pääosin jo
1970-luvulla. Tämän
jälkeen alueelle on
noussut yksittäisiä taloja.
Suurin rakennushanke
Suvelassa nähtiin vuosi-
tuhannen vaihteessa kun
Joupinmäen alueelle nousi
uusi kerrostaloalue
vanhojen pientalojen
paikalle.

56. 2000-luvun alku

57. Elokuussa 2002 avasi
ovensa Kanta-Espoon
sosiaali- ja terveystalo
Samaria.

58. Vuoden 2002
alussa alkoi
kauan kaivatun
Kuninkaantien
uimahallin ja
lukion
rakennustyöt.

59. Myös aseman
seutu on ollut
muutoksen
vallassa.
Työn alla on
Espoonportin
alikulku
vuonna 2003.

60. Monet viimeaikojen uudis-rakennukset ovat tuoneet
väriä alueelle. Kuvassa Kiltakallion lastentalo.

61. Uusi Kirkkojärven koulu valmistui 2009.

63. Tämä esitys on koottu keväällä 2003 ja sen
ensiesitys oli Vanhan Rautatieaseman 100-vuotis-
juhlanäyttelyssä ”Koti, kirkko ja asema” osana
Unelmia toukokuussa –asukastapahtumaa. Esitys on
päivitetty syksyllä 2012.

64. Lähteet:
Juhani Hämeri, Kari Pohjankallio (2002).
Terveisiä Espoosta! Espoolaista kulttuuria postikorteilla.
Espoon perinneyhdistys Aurora. Espoo.
Pirkko Sillanpää, Erja Salonen, Tommi Laakso (1998).
Keski-Espoo – kivikauden kylästä kaupunkikeskukseksi.
Keski-Espoo –seura. Espoo.
Martti I. Jaatinen (vastaava toimittaja) (1966). International
competition for the Centre of Espoo, Finland.
Martti I. Jaatinen (vastaava toimittaja) (1967).
Arkkitehtuurikilpailuja. Journal Finnish Architectual
Competitions: 8. International competition for the Centre of
Espoo, Finland. Suomen Arkkitehtiliitto.
Tapani Ryhänen (1991). Espoon aluekeskukset: Espoon keskus.
Espoon kaupunki, keskusvirasto/alueprojektit.

65. Valokuvamateriaali:
Esbo hembygsföreningen
Espoon kaupunginmuseo
Espoon kaupunkisuunnittelukeskus
Miina Hagerlund
Tony Hagerlund
Juhani Saikkonen
Kuviin on saatu käyttöoikeus tätä esitystä varten.
Kuvia ei saa käyttää ilman oikeudenomistajan lupaa.
Tarkempia tietoja yksittäisistä kuvista esityksen koostajalta.
tony.hagerlund@gmail.com
www.hagerlund.net

66. © 2003-2012 Miina ja Tony Hagerlund