Vastaesitys Haapaveden sivistysjohtajan kouluverkkoesitykseen

1. Vastaesitys sivistysjohtajan kouluverkkoesitykseen
Haapaveden kaupungissa on käynnissä kouluverkkoselvitys, jossa arvioitavana oli viisi erilaista ratkaisua
tulevaisuuden kouluverkoksi. Selvitysten pohjalta sivistysjohtaja on tehnyt ehdotuksensa tulevasta
kouluverkosta sekä uuden rakennettavan koulun koosta.
Me kylien asukkaat koemme, että nyt tehdyt kuulemiset ja lapsivaikutusten arviointi olivat vain pelkkä
muodollisuus vailla aitoa halua kuulla meitä asukkaita. Siksi haluammekin tuoda yhteisesti esille kylien
asukkaiden näkökannan ja oman esityksemme kouluverkkoratkaisuun.
Ymmärrämme, että kaupungin taloudellinen tilanne näyttää tällä hetkellä vaikealta ja se on pakottanut
virkamiehet ja päättäjät pohtimaan erilaisia ratkaisuja ja säästökohteita tilanteen korjaamiseksi. Suuri osa
kunnista kamppailee nyt näiden samojen ongelmien parissa. Valoa on kuitenkin näkyvissä. Ensi vuosi
saattaa olla talouden suhteen hivenen helpompi, koska osa tämän vuoden verokertymästä tilittyy ensi
vuoden puolella ja valtionosuuksiin on tulossa merkittäviä korotuksia. Myös kriisikuntakriteereitä on
muutettu ja Haapavesi täyttää niistä vain yhden. Haapavedellä on myös käynnistymässä useampikin
suurhanke, jotka kerryttävät tulevaisuudessa merkittävästi kaupungin verotuloja. Vaikealta näyttävässä
tilanteessa ei kannatakaan tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka saattavat kääntyä kuntaa vastaan
tulevaisuudessa.
Haapaveden kaupunki perustelee kouluverkon supistamista ja kyläkoulujen lakkauttamista säästöillä.
Asiantuntijatiedon valossa on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että esitetyt säästöt tulisivat
realisoitumaan odotusten suuruisina. Koko Suomen tasolla ei ole tutkittua näyttöä siitä, että kouluja
sulkemalla olisi onnistuttu säästämään. Päinvastoin, perusopetuksen menot ovat kasvaneet huimasti
verrattuna lukioon ja ammatilliseen koulutukseen, jotka eivät ole kokeneet vastaavaa kouluverkon alasajoa.
Haapaveden talousjohtaja esitteli eri vaihtoehtoja koskevia laskelmia kuulemistilaisuuden alustuksessaan.
Laskelmat on otsikkonsa mukaisesti tehty vain taloushallinnon näkökulmasta. Ennakkovaikutuksia
arvioitaessa olisi syytä huomioida laskelmissa myös laajemmat talousvaikutukset sekä vaikutukset ihmisten
terveyteen ja hyvinvointiin.
Laskelmissa ei ole esimerkiksi huomioitu edellä mainittua oppilashuoltokulujen ja sote-menojen kasvua.
Laskelmissa ei ole myöskään huomioitu todennäköisesti kiihtyvää poismuuttoa kyliltä ja siitä seuraavaa
verotulojen menetystä. Laskelmissa eivät myöskään näy määräaikaisina päättyvien opettajien virkojen
verotulojen menetykset siinä tapauksessa, että opettajat muuttavat paikkakunnalta muualle työn perässä.
Jos taas heille osoitetaan muuta työtä kaupungilta, odotettua säästövaikutusta ei synny. Laskelmissa ei ole
myöskään huomioitu sitä, moniko oppilaista siirtyy käymään koulua naapurikunnan puolelle. Edellä

2. mainitut ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, mitä asioita laskelmissa olisi syytä huomioida. Useimmiten
odotetut säästöt kuivuvat kasaan lisääntyneiden koulukuljetus-, oppilashuolto-, sosiaalikustannusten sekä
lasten korjaavan sairaanhoidon kustannusten vuoksi.
Nyt esitettyä kouluverkkoratkaisua on perusteltu myös sillä, että kaupungin palveluverkko on suunniteltu
alun perin 8000 asukkaan tarpeisiin, ja nyt asukasmäärän vähennyttyä sitä tulisi sopeuttaa. Tässä
yhteydessä on syytä muistaa, että kouluverkkoa on jo voimakkaasti supistettu noilta ajoilta. Tuolloin
Haapavedellä oli yli 10 kyläkoulua, ja nyt jäljellä on enää neljä. On siis aika sopeuttaa palveluverkkoa muilta
osin. Esimerkkinä otamme Haapaveden yleishallinnon kulut, jotka ovat 37 euroa maan keskiarvoa
suuremmat asukasta kohti. Näistä kertyy vuositasolla 250 000 ylimääräinen summa, joka olisi säästettävissä
tehokkaammalla hallinnolla.
Kun tarkastellaan niitä asioita, joista voitaisiin säästää, kiinnittyy huomio myös kouluverkkoselvityksen
laskelmiin. Säästöodotuksia laskettaessa ei ole huomioitu sitä, että sekä Vattukylän koulu, että Humalojan
koulun vanha puoli ovat suojelukohteita. Jos ne jäävät kaupungin omistukseen, niitä on velvollisuus
ylläpitää myös jatkossa. Jos ne taas annettaisiin kyläläisten käyttöön, niin kuin on välillä puhuttu, ei ole
todennäköistä, että kyläyhdistykset pystyisivät huolehtimaan suurten rakennusten menoista. Lisäksi
laskelmissa kyläkoulujen remontointiin vaadittavat kiinteistömenot ovat ylimitoitettuja todellisiin tarpeisiin
nähden. Niissä ei ole myöskään huomioitu mahdollista kyläläisten talkootyön osuutta, millä voitaisiin
merkittävästi pienentää korjaustöiden palkkamenoja. Me kylien asukkaat haluammekin osaltamme
osallistua säästötalkoisiin niin talkootyöllä kuin vaihtoehtoisia säästökohteita ideoimalla. Siksi olemme
koonneet liitteeksi listan mahdollisista säästökohteista päättäjien harkittavaksi. Aiemmin lähetetty lista oli
karsimaton versio, ja tähän olemme arvioineet harkinnan arvoiset säästökohteet yhteisen keskustelun
kautta.
Vaikka vallitsevaan taloustilanteeseen on syytä etsiä ratkaisuja yhteistyössä, ei kyläkouluja tulisi kuitenkaan
nähdä pelkästään taloudellisesta näkökulmasta. Kyläkoulujen ja elinvoimaisten kylien olemassaolon voi
nähdä myös tuottavana sijoituksena lasten, lapsiperheiden ja koko kaupungin tulevaisuuteen.
Koulu on maaseudun lapsille (ja kyläläisille) paljon muutakin kuin vain oppimisen paikka. Koulu
mahdollistaa monipuolisen harrastustoiminnan, erilaiset kokoontumiset ja toisista välittävän
yhteisöllisyyden. Koulujen ympärille rakentunut yhteisöllisyys on todella arvokasta. Se on jotain sellaista,
mitä ei saa keinotekoisesti rakennettua suurkouluihin, vaikka usein yritetäänkin. Kun se katoaa, sitä ei saa
takaisin. Ilman koulua, kylän sydäntä, elinvoimainenkin kylä menettää energiansa ja kuihtuu vääjäämättä.

3. Humalojan, Mieluskylän, Vatjusjärven ja Vattukylän koulut ovat monenlaisen harrastamisen ja vapaa-ajan
toiminnan keskuksia. Neljällä kylällä kokoontuu yhteenlaskettuna arviolta nelisenkymmentä kerhoa tai
harrastepiiriä. 4H järjestää kylillä useita kerhoja ja kertoo, että osallistuminen on kylillä paljon vilkkaampaa
kuin keskustassa. Kerhoille on selvästi tarvetta. Myös Jokihelmen opistolla on kylillä useita harrastepiirejä,
niin jumppaa kuin käsityöpiirejäkin. Kouluilla järjestetään myös pyhäkouluja ja vapaita vuoroja saa varata
myös yksityisten peli- ja liikuntatoimintaan.
Ohjattujen harrastepiirien lisäksi kyläkouluilla järjestetään erilaisia juhlia, tapahtumia ja muita
kokoontumisia. Kyläyhdistyksillä on monia vuotuisia tapahtumia, mm. myyjäisiä ja joululaulutilaisuuksia,
joissa koulu toimii tapahtumapaikkana. Koululle kokoonnutaan myös talkoilemaan, milloin siivoamaan
kylän ympäristöä, milloin kunnostamaan koulurakennuksia. Joillakin kouluilla oppilaat saavat käydä koululla
vapaasti leikkimässä iltaisin, kun siivoavat ja lukitsevat paikat. Tällainen luottamukseen perustuva toiminta
ei olisi mahdollista suurkoulussa.
Koulurakennuksen lisäksi koulun pihalla ja lähiympäristössä tapahtuu paljon. Kaikilla kyläkouluilla on
jääkiekkokaukalot, joita ylläpidetään ja jäädytetään talkoovoimin. Kyliltä löytyy myös jalkapallokentät ja
hiihtoladut. Joillakin koulupihoilla on koripallokenttä, palloseinä, pituushyppypaikka, tekonurmi ja
lentopallokenttä. Kaikki mahdollisuudet ovat aktiivisessa käytössä. Esimerkiksi parhaina iltoina yhdellä
jääkiekkokaukalolla saattaa olla 40-50 luistelijaa.
Kun lapsilta viedään lähikoulu, on sillä suorat vaikutukset hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Lyhytkin
koulumatka vie taksilla tai linja-autolla kuljettaessa pitkän aikaa, kun reitti kulkee serpentiinimäisesti
keräten lapsia eri puolilta kylää. Kuljetuksessa vietetty aika on pois liikunnalta, harrastuksilta, kotitehtävien
teolta ja kavereiden kanssa vietetyltä ajalta. Sanomattakin on selvää, että pitkä istuen vietetty aika ei tee
hyvää lapsen liikunnalliselle eikä kognitiiviselle kehitykselle. Ei olekaan yllätys, että oppimistuloksissa on
nykyään hyvin voimakkaita eroja suurten kasvukeskusten lasten hyväksi. Heiltä ei ole viety oikeutta
lähikouluun maaseutulasten tavoin.
Kun realistisesti tarkastellen säästöjä ei ole odotettavissa laskelmien mukaisia summia, miksi lakkauttaa
kyläkoulut, jotka ovat ympäristöjensä sekä koko kaupungin hyvinvointidynamoja? Kyläkoulujen
lakkauttaminen heikentää maaseudun lasten asemaa entisestään, vie tutun ja turvallisen oppimisen paikan,
vie harrastusmahdollisuudet ja paikan, johon kokoontua erilaiseen ajanviettoon. Kyläkoulujen sulkeminen
ei vaikuta kuitenkaan pelkästään lapsiin. Koulujen sulkeminen vie myös aikuisilta ja eläkeläisiltä paikan
harrastaa ja kokoontua. Lisäksi se vie kaupungilta erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää elinvoimaisia
kyliä muuttajien, erityisesti lapsiperheiden houkuttelemisessa. Niin kuin viimevuoden tilinpäätöksessä
sanotaan, kaupungin tulevan kehityksen kannalta on myös oleellista, että aktiivinen työikäinen väestö

4. pysyy kaupungin asukkaina. Tästä lapsiperheet muodostavat suurimman osan. Voitettavaa on siis vähän,
mutta hävittävää paljon.
Meidän kylien asukkaiden mielestä on jo korkea aika sille, että maaseudun lapset saavat pysyvän
koulurauhan. Siksi haluamme tässä kohtaa esittää yhteisen kootun mielipiteemme ja esityksemme
kouluverkkoratkaisuksi.
Kylien asukkaiden esitys:
1. Haapaveden kaupungin kouluverkko muodostuu yläkoulusta, lukiosta, keskustan kahdesta
alakoulusta ja neljästä kyläkoulusta.
Kyläkoulujen suhteen pidetään kiinni aiemmin hyväksytystä 40 oppilaan rajasta. Kun se jollakin
koululla alittuu pysyvästi, alkaa automaattisesti kouluverkon uudelleenjärjestely.
Kyläkouluja ylläpidetään, korjataan ja kehitetään samoin kuin keskustan koulujakin. Maaseudulla
asuvilla lapsilla tulee olla yhtäläiset oikeudet toimivaan ja kunnossapidettyyn kouluun.
Kylät ja kaupunki tekevät yhteistyötä tontti- ja kaavoituspolitiikan suhteen sekä koulujen
korjaamisen ja kehittämisen suhteen. Näin kylille on mahdollista houkutella uusia asukkaita ja
hakea hankerahoitusta kylien ja niiden markkinoinnin kehittämiseen.
Lopputuloksena kylistä on mahdollista rakentaa Haapavedelle vahva veto- ja pitovoimatekijä, jolla
merkittävä vaikutus väestön kasvuun tulevaisuudessa.
2. Uuteen rakennettavaan kouluun tulevat luokkien 7-9 oppilaat sekä lukion opiskelijat.