Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto

Työmarkkinapoliittinen
mielipideilmasto

syksy 2004

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
syksy 2004

TNS Gallup Oy on tutkinut Suomen työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa kol-
men palkansaajien keskusjärjestön, SAK:n, STTK:n ja AKAVAn toimeksiannosta.
Tutkimuksella selvitettiin suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjes-
töihin sekä ammattiliittoihin järjestäytymisen syitä ja tarpeellisuutta.

Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina 18.8.-12.9.2004. Haas-
tatteluja tehtiin yhteensä 1000. Vastaajat edustavat maamme 15 vuotta täyttänyttä
väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Tulosten luottamusväli on keskimäärin + 3%.

Suhtautuminen ammatilliseen järjestäytymiseen

Ammattiliiton jäsenyys koetaan tarpeelliseksi

Miltei kaikki suomalaiset (89 %) kokevat, että nykyaikana on vähintäänkin melko
tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Mielipide-eroja aiheuttaa lähinnä se, onko
asia erittäin vai ainoastaan melko tarpeellista. Suomalaisista miltei puolet arvioi
järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi.

Keskimäärää tarpeellisemmaksi järjestäytymisen näkevät varttuneemmat ikäluo-
kat, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajat sekä SAK:n jäsenet.

Merkillepantavaa tuloksissa on se, että järjestäytymisen aiheelliseksi kokevat kaik-
ki väestöryhmät yhteiskunnassa olipa sitten kysymys työntekijästä tai yrittäjästä.

TYÖMARKKINAILMASTO SYKSY 2004 1

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 9/2004
Kuvio y12. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAI-
KANA ON ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT
AMMATILLISESTI (%).
ERITTÄIN MELKO EI MELKO ERITTÄIN
TARPEEL- TARPEEL- OSAA TARPEE- TARPEE-
LISTA LISTA SANOA TONTA TONTA

Kaikki 46 43 2 7 2

Miehet 44 44 1 8 3
Naiset 47 42 3 6 2

15-24 vuotta 30 57 4 5 3
25-34 vuotta 43 48 1 7 0
35-49 vuotta 43 44 2 8 2
50-64 vuotta 56 34 1 8 1
Yli 64 vuotta 55 35 3 4 4

Perusasteen koul. 44 43 4 6 3
Keskiasteen 50 39 2 7 3
Ylempi keskiaste 46 43 2 8 1
Korkea-aste 38 56 0 6 0

Maatalousyrittäjä* 32 53 5 7 3
Yrittäjä 29 53 3 8 7
Johtava/ylempi toimih. 47 48 0 4 1
Alempi toimihenkilö 48 45 1 6 1
Työntekijä 48 38 3 10 2
Eläkeläinen 56 34 2 5 3
Opiskelija 33 59 4 3 1

Työssä 45 45 1 8 2
Työtön/lomautettu 41 42 3 11 3
Työelämän ulkopuolella 48 42 3 5 2

Uusimaa 51 37 1 9 3
Etelä-Suomi 46 40 4 7 2
Itä-Suomi 46 47 1 5 0
Väli-Suomi 42 49 2 5 2
Pohjois-Suomi 36 54 0 7 3

Pääkaupunkiseutu 50 37 0 10 2
Muu kaupunki 47 43 2 6 1
Maaseutu 38 48 3 7 4

KESK 32 53 2 11 3
SDP 67 31 0 1 1
KOK 34 54 3 7 2
VAS 61 29 0 8 3
VIHR 47 44 2 6 0

SAK 65 31 0 4 0
STTK 45 53 0 2 0
AKAVA 43 52 0 5 0
MTK 27 64 0 7 2
SY* 15 69 0 13 3
Ei nyt, aiemmin kyllä 53 36 2 6 2
Ei nyt, myöhemm. kyllä 30 65 2 3 0
Ei nyt eikä tulevais. 32 40 5 16 7
0 25 50 75 100

TNS Gallup Oy 2004 / PGraphics

2 TYÖMARKKINAILMASTO SYKSY 2004

Palkka- ja työsuhdeturva tärkein syy kuulua ammattiliittoon

Tutkimuksessa kysyttiin palkansaajakeskusjärjestöjen nykyisiltä, entisiltä ja tulevil-
ta jäseniltä ammattiliiton jäsenyysperusteita. Tutkimuksessa haluttiin saada tietoa
siitä, miksi ammatillinen järjestäytyminen koetaan tarpeelliseksi.

Valtaosa vastaajista ilmoittaa, että palkka- ja työsuhdeturva (89 %), ansiosidon-
nainen työttömyysturva (86 %), suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenetujen
ajamisessa (78 %) sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus (72 %) ovat tekijöi-
tä, jotka vaikuttavat järjestymisen motiivina joko paljon tai melko paljon.

Kaikki keskeiset syyt olla ammattiliiton jäsen liittyvät tavalla tai toisella palkansaa-
jien kokeman turvattomuuden vähentämiseen. Muuttuvassa ja kiihkeätempoises-
sa maailmassa ammattiliitot koetaan ikään kuin ”vakuutusyhtiöiksi”. Jäsenmaksua
vastaan koetaan saatavan turvaa.

Vähemmän tärkeitä, joskaan ei täysin merkityksettömiä, jäsenyysperusteita ovat
mm. jäsenpalvelut, halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita laajemmin yhteis-
kunnassa ja oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä.

Tuloksista käy ilmi se, että työntekijäasemassa olevat pitävät monia asioita keski-
määrää tärkeämpinä. Näitä ovat ainakin palkka- ja työsuhdeturva, jäsenpalvelut,
työpaikan asioihin vaikuttaminen ja ansiosidonnainen työttömyysturva.

Kun sitten kysytään, mikä kaikista asioista on tärkein syy kuulua ammattiliittoon ja
on pakko valita vain yksi, nousee kaksi tekijää ylitse muiden. Nämä ovat palkka- ja
työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva. Tällä tavalla kysyttynä eri
ammattiryhmien väliset erot saavat uusia sävyjä. Ylemmät ja alemmat toimihenki-
löt valitsevat muita useammin tärkeimmäksi syyksi palkka- ja työsuhdeturvan.
Työntekijöistä tämän valitsee keskimäärää pienempi osa. Työntekijöiden keskuu-
dessa on keskimäärää enemmän niitä, jotka valitsevat pakkotilanteessa sen, että
ay-liike antaa yleensä turvallisuutta elämään.


Kuvio y10. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN
(on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %).

PAL- MELKO EI OSAA JONKIN EI LAIN-
JON PALJON SANOA VERRAN KAAN

Palkka- ja työsuhdeturva 60 29 1 7 4
Ansiosidonnainen työttömyysturva 58 28 1 9 4
Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja 41 37 0 18 4
Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään 29 43 0 23 5
Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista 15 37 1 37 10
Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin 16 33 1 35 15
Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon 16 32 1 33 17
Perinne ja maan tapa Suomessa 14 32 1 36 16
Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa 10 36 1 39 15
Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut 13 31 1 43 12
Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa 13 28 1 42 16
Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä 9 28 2 39 22
Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus 12 25 1 31 31
Jos ei liity niin työkaverit painostavat 6 10 1 21 61

0 25 50 75 100


Kuvio y11. MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (on nyt jäsen, ollut
aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %).

Palkka- ja työsuhdeturva 49
Ansiosidonnainen työttömyysturva 24
Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään 9
Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja 6
Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin 2
Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista 2
Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut 1
Jos ei liity niin työkaverit painostavat 1
Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus 1

Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä 1
Perinne ja maan tapa Suomessa 1
Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa 1
Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon 0
Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa 0
Jokin muu 0
Ei osaa sanoa 0

0 20 40 60



Kuvio y11-1. TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON: PALK-
KA- JA TYÖSUHDETURVA (jos kuuluu/on kuulunut/
aikoo kuulua; %).

Kaikki 49

Miehet 47
Naiset 51

15-24 vuotta 51
25-34 vuotta 45
35-49 vuotta 49
50-64 vuotta 54
Yli 64 vuotta 45

Perusasteen koul. 49
Keskiasteen 49
Ylempi keskiaste 50
Korkea-aste 51

Johtava/ylempi toimih. 55
Alempi toimihenkilö 56
Työntekijä 46
Eläkeläinen 51
Opiskelija 53

Työssä 48
Työtön/lomautettu 42
Työelämän ulkopuolella 53

Uusimaa 50
Etelä-Suomi 53
Itä-Suomi 48
Väli-Suomi 58
Pohjois-Suomi 29

Pääkaupunkiseutu 48
Muu kaupunki 53
Maaseutu 41

KESK 49
SDP 55
KOK 49
VAS 45
VIHR 44

SAK 49
STTK 52
AKAVA 51
Ei nyt, aiemmin kyllä 45
Ei nyt, myöhemm. kyllä 49
0 20 40 60 80



Kuvio y11-6. TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON: AN-
SIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA (jos kuu-
luu/on kuulunut/aikoo kuulua; %).

Kaikki 24

Miehet 23
Naiset 25

15-24 vuotta 30
25-34 vuotta 25
35-49 vuotta 29
50-64 vuotta 22
Yli 64 vuotta 12

Perusasteen koul. 22
Keskiasteen 26
Ylempi keskiaste 28
Korkea-aste 20

Johtava/ylempi toimih. 29
Alempi toimihenkilö 28
Työntekijä 28
Eläkeläinen 8
Opiskelija 24

Työssä 27
Työtön/lomautettu 42
Työelämän ulkopuolella 16

Uusimaa 21
Etelä-Suomi 28
Itä-Suomi 24
Väli-Suomi 19
Pohjois-Suomi 29

Pääkaupunkiseutu 23
Muu kaupunki 25
Maaseutu 24

KESK 22
SDP 26
KOK 13
VAS 21
VIHR 21

SAK 27
STTK 23
AKAVA 27
Ei nyt, aiemmin kyllä 17
Ei nyt, myöhemm. kyllä 28
0 20 40 60 80



Etujärjestöjen arvostus

Palkansaajien keskusjärjestöjen arvostus
kohonnut enemmän kuin muiden etujärjestöjen

Enemmistö suomalaisista arvostaa viittä etujärjestöä. Näiden viiden joukkoon kuu-
luvat kaikki kolme palkansaajien keskusjärjestöä SAK, STTK ja AKAVA. SAK nauttii
kansalaisten parissa suurempaa arvostusta kuin mikään muu tutkittu järjestö.
Enemmän kuin kaksi suomalaista kolmesta (69%) sanoo arvostavansa SAK:n työ-
tä - 15 prosenttia arvostaa paljon, 54 prosenttia melko paljon.

Tämän jälkeen neljä keskusjärjestöä nauttii jokseenkin samantasoista arvostusta.
Enemmistön arvostamia ovat myös Suomen yrittäjät (54 %), Palvelutyönantajat
(52 %), STTK (51 %) ja AKAVA (51 %).

Kuvio y1. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%).

PAL- MELKO EI OSAA MELKO EI LAIN-
JON PALJON SANOA VÄHÄN KAAN

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö - SAK 15 54 6 22 3
Suomen Yrittäjät ry. 13 41 13 26 7
Palvelutyönantajat ry. 9 43 13 29 6
Toimihenkilökeskusjärjestö - STTK 9 42 13 32 4
AKAVA 10 41 13 30 6
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto - MTK 12 36 13 31 7
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto - TT 7 39 14 33 8
Kunnallinen työmarkkinalaitos - KT 6 37 16 36 6

0 25 50 75 100

TNS Gallup Oy 2004 PGraphics

Etujärjestöjen työtä koskeville arvioille on koko ajan ollut ominaista tietty sahauslii-
ke. Sen enempää ala- kuin ylämäkikään ei perinteisesti kuitenkaan ole jatkunut
puolen vuoden kuluttua tapahtuneessa uusintamittauksessa. Kansalaiset ovat
säännönmukaisesti hilanneet arvosanojaan miltei vuoronperään ylöspäin ja alas-
päin.

Nyt kuitenkin syksyn tuoreet tulokset ovat positiivisemmat kuin kahden edellisen
tutkimuksen anti. On alettu jälleen lähestyä kevään 2002 huippuarvioita.

Tuloksista käy ilmi se, että kaikkien etujärjestöjen työtä arvostetaan nyt enemmän
kuin viime keväänä. Eniten arvostustaan ylöspäin ovat hilanneet palkansaajien
kolme keskusjärjestöä. Suomen Yrittäjien kohdalla muutos on pienin.


SAK kerää arvostusta laajasti

SAK:ta arvostetaan varsin laajalti riippumatta poliittis-ideologisista tai edunvalvon-
nallisista vastakkainasetteluista. Esimerkiksi kokoomuksen ja keskustan kannatta-
jien enemmistöt tunnustavat SAK:n työn arvon. Useampi kuin kolme neljästä joh-
tavassa asemassa tai ylempänä toimihenkilönä työskentelevästä (70 %) suhtautuu
positiivisesti SAK:n työhön. Oikeastaan vain maatalousyrittäjien keskuudesta ha-
vaitsee enemmälti kielteisyyttä ja heistäkin 53 prosenttia arvostaa SAK:ta ainakin
melko paljon.

Vaikka porvarillisesti ajattelevat tunnustavat SAK:n työn arvon, on vasemmistolai-
nen maailmankatsomus silti paras tunnusmerkki jäljitettäessä SAK-myönteisimpiä
kansalaisia. Neljä viidestä (80 %) sosiaalidemokraatista kertoo arvostavansa
SAK:n työtä. Vasemmistoliittolaisista yhtä vielä suurempi osa (82 %) antaa järjes-
tölle tunnustusta. Myös moni Vihreän liiton kannattaja (66 %) yhtyy samaan rinta-
maan.

STTK alempien toimihenkilöiden suosiossa,
korkeasti koulutetut arvostavat AKAVAa

STTK:n työn arvostus on suurta ylempien (58 %) ja alempien toimihenkilöiden (61
%) keskuudessa. Kaikkien suurimpien puolueiden kannattajat arvostavat STTK:ta
varsin paljon. Vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat järjestöön myönteisimmin:
62 prosenttia arvostaa sitä vähintään melko paljon. Vihreistä vastaavasti ajattelee
47 prosenttia. SDP:n, Keskustan ja Kokoomuksen kannattajat sijoittuvat mielipitei-
neen näiden ääripäiden väliin.

AKAVAn arvostus on korkealla ylempien toimihenkilöiden (65 %) ja korkeasti kou-
lutettujen (71 %) keskuudessa. Korkeakoulututkinnon suorittaneet arvostavat jär-
jestön toimia enemmän kuin muiden palkansaajien keskusjärjestöjen työtä. Eri
puolueiden kannattajat suhtautuvat yllättävänkin samankaltaisesti AKAVAan.
AKAVAn työn arvostus on kuitenkin hieman keskimäärää korkeammalla vihreiden,
SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa.

Oman keskusjärjestön työtä arvostetaan

Oheiseen taulukkoon on kerätty neljän etujärjestön jäsenten arviot omastaan ja
kolmesta muusta organisaatiosta. Kullakin sarakkeella kerrotaan kyseisen järjes-
tön jäsenten ilmaisema arvostus riveillä mainituista etujärjestöistä.

Luvut ovat peräisin laskutoimituksesta, jossa ensin laskettiin yhteen myönteistä
ajattelutapaa kuvaavien vaihtoehtojen prosenttiosuudet. Tämän jälkeen tehtiin
sama kielteisille mielipiteille ja vähennettiin ne myönteisistä.

Itseisarvoltaan suuri ja etumerkiltään positiivinen luku tarkoittaa siten sitä, että ko.
järjestön jäsenissä on selvästi enemmän myönteisesti kuin kielteisesti ajattelevia,


negatiivisella etumerkillä varustetut, itseisarvoltaan vastaavankokoiset luvut viittaa-
vat tilanteen olevan päinvastainen. Arviot ”omasta” organisaatiosta on lihavoitu.

Taulukko 1 Etujärjestöjen jäsenten eräisiin etujärjestöihin kohdistama arvostus
(paljon+melko paljon osuudet miinus melko vähän+ei lainkaan osuudet).
SAK STTK AKAVA MTK
• SAK ..............................+67 +54 +40 +17
• STTK ............................ +18 +61 +18 -15
• AKAVA ........................... +3 +42 +65 -4
• MTK ............................... +4 -1 +19 +65

Vaikuttaa siltä, että kaikilla etujärjestöillä on tällä hetkellä melko paljon järjestöä
arvostavia jäseniä. Aina näin ei ole ollut. Viime keväänä oli havaittavissa se, että
lukemat olivat selvästi vaatimattomampia.


Kuvio y1t1. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN
TYÖTÄ (%).

9/2004 15 54 6 22 3
2/2004 17 45 8 26 4
9/2003 13 52 5 26 4
2/2003 18 48 7 22 4
9/2002 14 48 7 25 6
2/2002 22 52 6 19 1
9/2001 20 50 6 20 3
4/2001 15 56 5 21 3
SAK
8/2000 20 42 5 27 5
3/2000 20 45 6 24 5
9/1999 16 41 10 27 6
1/1999 18 43 9 26 4
9/1998 19 42 7 28 5
3/1998 15 49 8 24 3
9/1997 14 46 9 26 5
2/1997 17 44 4 30 5
9/1996 11 39 9 34 6

9/2004 9 42 13 32 4
2/2004 7 38 14 35 5
9/2003 7 44 10 34 5
2/2003 9 45 13 28 5
9/2002 8 43 14 30 6
2/2002 13 51 9 25 1
9/2001 10 46 12 28 4
4/2001 9 47 12 27 5
STTK 8/2000 10 41 10 31 7
3/2000 13 43 10 28 5
9/1999 8 37 17 30 9
1/1999 11 43 14 27 6
9/1998 9 39 11 35 6
3/1998 9 49 13 27 3
9/1997 7 40 15 32 6
2/1997 11 37 13 34 6
9/1996 5 34 18 35 7

9/2004 10 41 13 30 6
2/2004 9 36 13 35 7
9/2003 11 40 11 32 6
2/2003 11 42 12 30 6
9/2002 9 38 13 32 7
2/2002 13 48 11 27 2
9/2001 11 43 11 29 6
4/2001 11 43 11 30 6
AKAVA 8/2000 10 39 11 31 8
3/2000 13 38 11 32 7
9/1999 9 32 16 32 11
1/1999 12 40 15 28 6
9/1998 8 36 12 36 8
3/1998 10 44 13 28 5
9/1997 7 39 15 32 8
2/1997 10 35 14 32 9
9/1996 7 29 20 33 11
0 25 50 75 100


10 T Y Ö M A R K K I N A I L M A S T O S Y K S Y 2 0 0 4

Kuvio y1t2. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN
TYÖTÄ (%).

9/2004 12 36 13 31 7
2/2004 10 36 12 33 9
9/2003 12 38 10 32 7
2/2003 10 41 13 30 6
9/2002 10 35 13 33 9
2/2002 13 46 9 28 4
9/2001 10 40 11 31 8
4/2001 11 41 10 31 7
MTK 8/2000 11 36 11 33 9
3/2000 10 38 10 33 8
9/1999 9 27 16 34 14
1/1999 10 38 15 31 7
9/1998 8 31 12 37 11
3/1998 9 40 11 32 7
9/1997 7 35 14 32 12
2/1997 8 31 13 32 15
9/1996 6 28 16 35 16

9/2004 13 41 13 26 7
2/2004 11 42 13 28 6
9/2003 14 42 11 27 6
2/2003 13 42 13 26 6
9/2002 10 39 15 28 7
2/2002 15 47 11 25 3
9/2001 12 44 13 25 5
4/2001 13 43 12 27 5
SY/SYKL 8/2000 13 41 12 27 7
3/2000 14 42 11 27 7
9/1999 10 34 17 29 10
1/1999 13 40 17 25 4
9/1998 10 35 14 35 5
3/1998 12 46 13 25 5
9/1997 9 42 16 26 6
2/1997 12 34 16 30 7
9/1996 8 32 21 30 9

9/2004 7 39 14 33 8
2/2004 7 36 13 36 7
9/2003 7 41 11 36 6
2/2003 8 43 14 30 6
9/2002 7 38 16 33 7
2/2002 9 50 11 28 3
9/2001 9 44 12 29 7
4/2001 8 46 10 31 4
TT 8/2000 8 39 12 32 9
3/2000 10 41 12 30 7
9/1999 7 31 17 33 12
1/1999 9 39 16 31 5
9/1998 7 39 14 32 8
3/1998 10 43 11 31 4
9/1997 8 40 16 29 7
2/1997 8 36 14 33 8
9/1996 4 31 20 35 10

9/2004 9 43 13 29 6
2/2004 10 40 13 33 5
9/2003 8 45 12 31 4
PT 2/2003 11 44 14 26 5
9/2002 8 39 16 30 7
2/2002 11 51 11 25 2
9/2001 9 44 14 28 4
0 25 50 75 100



Kuvio y1-1. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN
TYÖTÄ: SAK (%).


Kaikki 15 54 6 22 3

Miehet 16 53 4 22 4
Naiset 14 55 7 21 3

15-24 vuotta 6 55 15 21 2
25-34 vuotta 10 59 5 21 4
35-49 vuotta 16 56 2 24 2
50-64 vuotta 20 53 3 21 3
Yli 64 vuotta 20 46 7 20 6


Yrittäjä 11 53 1 27 8

Työssä 13 55 4 24 3

Uusimaa 19 50 3 24 4
Itä-Suomi 18 52 9 18 3
Väli-Suomi 13 59 4 22 2

Maaseutu 15 54 6 21 4

KESK 9 56 7 23 5
SDP 26 54 3 16 0
KOK 8 54 3 33 2
VAS 32 50 3 8 6
VIHR 10 56 7 27 1

SAK 25 58 2 14 2
STTK 14 63 1 21 2
AKAVA 16 52 5 26 2
MTK 5 52 3 32 8
SY* 10 57 2 25 6
0 25 50 75 100



TYÖTÄ: STTK (%).


Kaikki 9 42 13 32 4

Miehet 8 41 11 35 5
Naiset 10 43 15 29 3

15-24 vuotta 5 41 22 29 2
25-34 vuotta 6 47 11 32 2
35-49 vuotta 10 42 9 35 4
50-64 vuotta 9 41 10 37 3
Yli 64 vuotta 13 39 19 21 8



Työssä 9 43 9 36 4

Uusimaa 10 42 12 33 4
Itä-Suomi 9 41 15 30 5
Väli-Suomi 8 49 12 28 2

Maaseutu 8 43 11 33 6

KESK 5 49 12 29 5
SDP 14 42 11 30 2
KOK 7 42 4 45 2
VAS 16 46 8 27 4
VIHR 7 40 24 29 0

SAK 10 43 13 32 3
STTK 19 61 1 18 1
AKAVA 10 46 6 37 1
MTK 0 37 11 43 9
SY* 0 58 4 38 0
0 25 50 75 100



TYÖTÄ: AKAVA (%).


Kaikki 10 41 13 30 6

Miehet 8 39 11 34 7
Naiset 11 43 14 26 5

15-24 vuotta 8 40 19 27 5
25-34 vuotta 6 48 10 33 3
35-49 vuotta 11 45 8 30 6
50-64 vuotta 11 33 11 37 7
Yli 64 vuotta 11 39 19 22 9



Työssä 10 41 10 34 6

Uusimaa 13 42 10 30 5
Itä-Suomi 9 38 14 32 7
Väli-Suomi 8 47 12 29 4

Maaseutu 6 40 11 34 8

KESK 7 46 12 26 8
SDP 12 45 11 28 4
KOK 10 43 6 38 3
VAS 13 45 6 31 6
VIHR 12 47 19 22 0

SAK 8 37 13 38 4
STTK 9 61 3 24 4
AKAVA 29 51 5 15 0
MTK 2 42 9 39 9
SY* 3 41 9 44 3
0 25 50 75 100



Jäsenkunnan etujen ajaminen

Haastatellut arvioivat myös palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja AKA-
VAn onnistumista jäsenkunnan etujen ajamisessa. Kutakin järjestöä arvioitiin neli-
portaisella asteikolla - kiitettävästi, hyvin, tyydyttävästi tai heikosti.

Kaikkien keskusjärjestöjen arvioidaan ajaneen jäsenkuntansa etuja vähintään tyy-
dyttävästi. Heikkoja arvosanoja annetaan erittäin vähän.

Mikäli tarkastellaan kiitettävän ja hyvän arvosanan antaneiden osuutta, niin vähin-
tään hyvän arvion jäsenkuntansa etujen ajamisesta antoi SAK:lle 43 prosenttia
vastaajista. Kuuden prosentin mielestä SAK on suoriutunut tehtävästä kiitettävästi,
reilu kaksi kolmasosaa (37 %) arvelee sen onnistuneen hyvin.

AKAVA on ajanut jäsenistönsä intressejä vähintään hyvin 37 prosentin mielestä
(kiitettävästi 6% ja hyvin 31%) ja STTK on hoitanut edunvalvontansa vähintään
hyvin 33 prosentin mielestä ( kiitettävästi 3% ja hyvin 30%).

Kuvio y2. KUINKA PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT OVAT
ONNISTUNEET JÄSENKUNTANSA ETUJEN AJAMI-
SESSA VIIME VUOSINA (%).

KIITET- HY- EI OSAA TYYDYT- HEI-
TÄVÄSTI VIN SANOA TÄVÄSTI KOSTI

SAK 6 37 12 38 7
AKAVA 6 31 20 36 7
STTK 3 30 20 41 6

0 25 50 75 100


Kritiikki edunvalvonnan onnistumista kohtaan on kuitenkin kasvanut. Kun verra-
taan tuoreita tuloksia vuonna 2002 saatuihin, edunvalvontatyötä hyvänä pitävien
osuus on jokaisen kolmen järjestön osalta pienentynyt. Muutos on mielenkiintoi-
nen etenkin siksi, että samaan aikaan palkansaajien keskusjärjestöjen työn arvos-
tus on kohentunut aiemmasta. Miten selittää nämä ulkoisesti ristiriitaiset tulokset?
Eikö muutosten tulisi olla samansuuntaisia?

Muutosta voi selittää sillä, että aiempaa suurempi osa väestöstä kokee keskusjär-
jestöjen edunvalvonnan olevan työelämän vaatimusten ja muutosten pyörteessä
pikemminkin tyydyttävää kuin hyvää. Niiden osuus, jotka pitävät edunvalvonnan
tuloksia jäsenistön kannalta heikkoina on edelleen marginaalinen.


Keskusjärjestöjen arvostuksen kohoamista voi puolestaan selittää sillä, että nyt
ehkä ladataan odotuksia ja toiveita järjestöille.

Kuvio y2t. KUINKA PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT OVAT
ONNISTUNEET JÄSENKUNTANSA ETUJEN AJAMI-
SESSA VIIME VUOSINA (%).


2004 6 31 20 36 7
AKAVA 2003 7 36 22 29 5
2002 11 39 17 27 6

2004 6 37 12 38 7
SAK 2003 7 41 16 31 4
2002 11 43 13 28 5

2004 3 30 20 41 6
STTK 2003 2 35 25 32 5
2002 4 37 18 35 5
0 25 50 75 100



Kuvio y2-2. KUINKA PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT OVAT ON-
NISTUNEET JÄSENKUNTANSA ETUJEN AJAMISESSA:
SAK (%).

Kaikki 6 37 12 38 7

Miehet 5 39 9 40 8
Naiset 7 36 15 37 6

15-24 vuotta 5 30 26 37 2
25-34 vuotta 6 38 9 43 4
35-49 vuotta 4 38 7 41 9
50-64 vuotta 7 36 9 39 9
Yli 64 vuotta 9 41 13 29 8


Yrittäjä 5 31 19 39 5

Työssä 5 37 9 41 7

Uusimaa 6 38 8 39 8
Itä-Suomi 9 38 14 35 4

Maaseutu 7 36 11 39 8

KESK 9 45 11 30 6
SDP 7 39 6 42 6
KOK 3 52 8 35 4
VAS 0 35 10 39 16
VIHR 7 34 13 44 3

SAK 5 30 4 53 8
STTK 6 44 5 40 5
AKAVA 11 53 9 23 5
MTK 16 55 6 10 13
SY* 5 41 8 42 4
0 25 50 75 100



STTK (%).

Kaikki 3 30 20 41 6

Miehet 3 33 18 40 7
Naiset 3 28 21 43 6

15-24 vuotta 3 30 30 35 2
25-34 vuotta 3 28 17 47 5
35-49 vuotta 2 29 15 47 6
50-64 vuotta 4 31 18 40 8
Yli 64 vuotta 3 33 23 33 8


Yrittäjä 4 25 20 45 5

Työssä 3 31 15 45 6

Uusimaa 3 28 19 42 8
Itä-Suomi 3 34 21 36 5

Maaseutu 3 31 15 44 6

KESK 4 38 16 37 5
SDP 3 31 16 46 3
KOK 1 38 11 45 5
VAS 3 30 22 37 7
VIHR 3 27 22 43 6

SAK 2 29 17 48 4
STTK 2 39 5 44 10
AKAVA 3 40 13 43 1
MTK 6 51 9 25 9
SY* 0 35 11 54 -
0 25 50 75 100



AKAVA (%).

Kaikki 6 31 20 36 7

Miehet 5 33 17 37 8
Naiset 6 30 23 36 5

15-24 vuotta 4 33 32 31 1
25-34 vuotta 4 28 21 42 6
35-49 vuotta 5 31 15 42 7
50-64 vuotta 6 31 17 36 10
Yli 64 vuotta 10 33 22 26 8


Yrittäjä 4 29 26 37 5

Työssä 6 33 16 39 6

Uusimaa 6 30 17 38 8
Itä-Suomi 7 35 20 33 5
Väli-Suomi 5 32 11 48 4

Maaseutu 6 34 17 37 7

KESK 6 37 16 33 8
SDP 6 33 16 40 4
KOK 4 35 10 42 9
VAS 6 44 20 24 5
VIHR 3 24 27 43 2

SAK 5 36 20 35 4
STTK 11 35 8 39 6
AKAVA 0 23 3 65 9
MTK 10 48 6 22 14
SY* 4 39 13 44 0
0 25 50 75 100



Etujärjestöjen imagot

Palkansaajakeskusjärjestöt muiden etujärjestöjen edellä

Suomalaisten mielikuvia etujärjestöistä selvitettiin tutkimuksessa useammalla eril-
lisellä kysymyksenasettelulla. Järjestöjen ominaisuusprofiilia selvitettiin ns. attri-
buuttitekniikkaa käyttäen. Vastaajien tuli ilmoittaa kaikki ne ominaisuudet, jotka
sopivat kuvaamaan ao. järjestöjä.

Järjestöjen kuvaa voidaan tarkastella joko suhteessa itseensä eli vertailemalla eri
ominaisuuksien sopivuutta ilmaisevien prosenttilukujen suuruusjärjestystä tai suh-
teessa muihin järjestöihin. Nämä erilaiset tarkastelunäkökulmat antavat osaksi
erilaisen tuloksen siksi, että vaikka jokin ominaisuus osoittautuisi leimalliseksi jol-
lekin järjestölle, se saattaa kuitenkin olla vielä tyypillisempi jollekin toiselle. Tässä
raportissa yritetään kiinnittää huomiota näihin molempiin näkökulmiin.

Myös muutostarkastelussa vertailua on hyvä suorittaa. Joskus saattaa kaikkien
järjestöjen imago olla parantunut. Tärkeäksi tällaisessa tilanteessa tulee se, kuka
on kohottanut kasvojaan kaikkein eniten.

Jos ajatellaan, että kyky synnyttää kansalaisissa ylipäätään mielikuvia on myön-
teinen piirre, palkansaajien keskusjärjestöjen tilanne on vähintään kohtalainen.
Niiden asema kansalaisten keskuudessa on vankempi kuin muiden etujärjestöjen.
SAK:n voimakas asema heijastuu tuloksiin siten, että siihen liitetään kaikkein ylei-
simmin melkein kaikki esitetyt ominaisuudet, ovatpa ne sitten positiivisia tai nega-
tiivisia. Tätä voidaan kuitenkin pitää SAK:n kannalta positiivisena asiana.


Kuvio y3. ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA (monivalintakysy-
mys, %).
SAK 45
STTK 12
AKAVA 15
MTK 11
Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava SY 14
TT 14
PT 8
KT 5

SAK 21
STTK 5
AKAVA 11
MTK 24
Toimintatavoiltaan vanhakantainen SY 4
TT 7
PT 6
KT 17

SAK 64
STTK 14
AKAVA 21
MTK 11
Etujärjestönä vaikutusvaltainen SY 7
TT 22
PT 5
KT 5

SAK 38
STTK 15
AKAVA 15
MTK 15
Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen
SY 13
TT 11
PT 12
KT 13

SAK 23
STTK 6
AKAVA 9
Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu MTK 9
SY 7
TT 11
PT 4
KT 5

SAK 41
STTK 20
AKAVA 17
Yhteistoimintakykyinen MTK 15
SY 19
TT 14
PT 14
KT 12

SAK 43
STTK 16
AKAVA 14
Esittää järkeviä työmarkkina- ja tulo-
MTK 11
politiikkaa kosk. ehdot./kannanottoja SY 12
TT 12
PT 9
KT 8

SAK 9
STTK 4
AKAVA 6
Toimii etujeni vastaisesti MTK 6
SY 6
TT 12
PT 4
KT 5

SAK 46
STTK 16
AKAVA 19
Pätevä johto MTK 13
SY 12
TT 17
PT 8
KT 8
0 20 40 60 80



Kuvio y3p. ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA: PALKAN-
SAAJAKESKUSJÄRJESTÖT VUOSINA 2002-2004 (%).

11
AKAVA 17
16

21
Toimintatavoiltaan vanhakantainen SAK 26
21
5
STTK 8
8

21
AKAVA 25
30

64
Etujärjestönä vaikutusvaltainen SAK 63
66

14
STTK 16
17

15
AKAVA 20
21
38
Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen SAK 43
47
15
STTK 17
17

2004
2003
2002
9
AKAVA 12
12

Puuttuu myös asioihin, jotka sille 23
SAK 27
eivät kuulu 23

6
STTK 7
6

17
AKAVA 22
21
41
Yhteistoimintakykyinen SAK 40
44

20
STTK 23
22

0 20 40 60 80



Palkansaajakeskusjärjestöillä parhaat imagopisteet

Kun järjestöjä vertaillaan toisiinsa voidaan tämä tehdä vertailemalla järjestöjä omi-
naisuuksittain. Toinen mahdollisuus on rakentaa ominaisuuksien kautta kullekin
”kokonaisimago”. Seuraavassa on järjestöille annettu pisteitä sen mukaan, miten
ne ovat selviytyneet keskinäisessä kilpailussa suuren yleisön silmissä. Lisäksi ver-
tailussa on huomioitu ykkössijojen summa.

Taulukko 2. Etujärjestöjen imagot 2004. Pistevertailu.
Järjestöille on annettu jokaisen ominaisuuden kohdalla pisteitä paremmuudesta.
Negatiivisen ominaisuuden kohdalla pisteitä eniten saa järjestö, johon kansalaiset
liittävät ao. ominaisuutta kaikkein vähiten.
SAK STTK AKA MTK SY TT PT KT
Tehokas ja aikaansaava 8 4. 7. 5. 6. 6. 4. 3.
Vanhakantainen 2. 7. 4. 1. 8. 5. 6. 3.
Vaikutusvaltainen 8. 5. 6. 4. 3. 7. 2. 2.
Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen 8. 7. 7. 7. 6. 5. 6. 6.
Puuttuu asioihin, jotka eivät kuulu 2. 6. 4. 4. 5. 3. 8. 7.
Yhteistoimintakykyinen 8. 7. 5. 4. 6. 3. 3 2.
Järkeviä työmarkkinapol. ehdotuksia 8. 7. 6. 4. 5. 5. 3. 2.
Toimii etujeni vastaisesti 5. 8. 6. 6. 6. 4. 8. 7.
Pätevä johto 8. 5. 7. 4. 3. 6. 2. 2.
Järjestyssijojen summa 57 56 52 39 48 44 42 34
Ykkössijojen summa 6 1 0 0 1 0 2 0

Etujärjestöt asettuvat kokonaisimagon mukaan seuraavaan järjestykseen kun ote-
taan huomioon sekä järjestyssijapisteytys että ykkössijojen määrä:

1. SAK
2. STTK
3. AKAVA
4. Suomen Yrittäjät
5. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto
6. Palvelutyönantajat
7. MTK
8. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Eräiltä osin tuloksia voi verrata vuosien 2003 ja 2002 tutkimusten tuloksiin. Tulok-
set kertovat, että kovin suuria muutoksia ei ole tapahtunut.


Kuvio y3p. ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA: PALKAN-
SAAJAKESKUSJÄRJESTÖT (monivalintakysymys, %).

64
Etujärjestönä vaikutusvaltainen 14
21

46
Pätevä johto 16
19

45
Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava 12
15

43
Esittää järkeviä (...) ehdotuksia/kannanottoja 16
14

41
Yhteistoimintakykyinen 20
17

38
Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen 15
15
SAK
23
STTK
Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu 6 AKAVA
9

21
Toimintatavoiltaan vanhakantainen 5
11

9
Toimii etujeni vastaisesti 4
6

0 20 40 60 80


Keneltä järkeviä työmarkkinapoliittisia ehdotuksia?

Kun vastaajilta kysytään mitkä kaikki etujärjestöt esittävät järkeviä työmarkkina- ja
tulopolitiikkaa koskevia ehdotuksia ja kannanottoja niin enemmän kuin kaksi vii-
destä kokee SAK:n sanomiset järkeviksi työmarkkina- ja tulopolitiikassa.

Muut järjestöt kamppailevat suhteellisen tasapäisesti jäljelle jäävistä ’äänistä’.
STTK sijoittuu tällä kertaa kisassa toiseksi niukasti ennen AKAVAa. Tuloksista voi
nähdä myös sen, että imagokamppailussa kansalaisten keskuudessa työnantaja-
puolta edustavat järjestöt eivät pärjää kovin hyvin.

Mielipiteet ovat muuttuneet vuodesta 2003 melko vähän. SAK:n sanomaan ehkä
uskotaan aiempaa hieman enemmän. Työnantajien järjestöjen puolella ilmenee
hieman sanoman heikentymistä, mikä voi olla yhteydessä järjestörakenteen uudis-
tumiseen että muutoksiin äänenpainoissa.


Taulukko 3.Mitkä järjestöt esittävät järkeviä työmarkkina- ja tulopoliittisia ehdotuk-
sia/kannanottoja?
2003 2004
% %
• SAK ........................................................... 39 43
• STTK ......................................................... 16 16
• AKAVA....................................................... 18 14
• Suomen Yrittäjät ........................................ 16 12
• Teollisuuden ja työnantajain Keskusliitto... 14 12
• MTK .............................................................-- 11
• Palvelutyönantajat ..................................... 15 9
• Kunnallinen työmarkkinalaitos ................... 13 8

Mitkä järjestöt ovat vaikutusvaltaisia?

Järjestöjen vaikutusvaltaa arvioitaessa nousevat kärkeen SAK, TT ja AKAVA. Vähi-
ten vaikutusvaltaisiksi koetaan Palvelutyönantajat ja Kunnallinen työmarkkinalai-
tos. Jatkossa on mielenkiintoista nähdä, miten työnantajapuolen uusi Elinkei-
noelämän Keskusliitto tulee pärjäämään tässä asiassa.

Mielipiteet ovat muuttuneet vuodesta 2003 melko vähän. Melkein kaikkiin etujär-
jestöihin liitetään aiempaa vähemmän vaikutusvaltaa.

Taulukko 4. Mitkä järjestöt ovat vaikutusvaltaisia?
2003 2004
% %
• SAK ........................................................... 63 65
• Teollisuuden ja työnantajain Keskusliitto... 26 22
• Akava......................................................... 25 21
• STTK ......................................................... 16 14
• MTK .............................................................-- 11
• Suomen Yrittäjät ........................................ 11 7
• Palvelutyönantajat ..................................... 10 5
• Kunnallinen työmarkkinalaitos ................... 12 5


Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto

Recommended

Recommended

More Related Content

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto