Futura 02/2015: Koulun tulevaisuus 2030Hannu Linturi
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Futura-lehden julkistamistilaisuus 22.5.2015. Lehden teema on Koulun tulevaisuus ja se on jatkos numerolle 3/2014: Oppimisen tulevaisuus.
Futura 02/2015: Koulun tulevaisuus 2030Hannu Linturi
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Futura-lehden julkistamistilaisuus 22.5.2015. Lehden teema on Koulun tulevaisuus ja se on jatkos numerolle 3/2014: Oppimisen tulevaisuus.
La presentazione che ho preparato per la prima ora di lezione nelle 8 classi di studenti di italiano come lingua straniera, che seguirò durante il mio Assistentato Comenius in Francia.
Credo si interessante soprattutto la seconda parte, sulla regione Abruzzo, e il quiz finale: gli studenti pare l'abbiano molto apprezzato.
Da notare che mancano le animazioni, assolutamente essenziali per il quiz.
La presentazione che ho preparato per la prima ora di lezione nelle 8 classi di studenti di italiano come lingua straniera, che seguirò durante il mio Assistentato Comenius in Francia.
Credo si interessante soprattutto la seconda parte, sulla regione Abruzzo, e il quiz finale: gli studenti pare l'abbiano molto apprezzato.
Da notare che mancano le animazioni, assolutamente essenziali per il quiz.
Puheenvuoro moniäänisessä dialogissa, jossa yhdistetään näkökulmia profeetallisesta visioinnista tutkimusmatkailuun ja ei-mitään-tietämisen tilassa ymmärtämiseen.
Oppimisen tulevaisuus 2030 barometrin teesien päivittämistä kohti K2019 kymmenvuotiskierrosta. Testikierroksen teeseistä pari-kolme nostetaan mukaan barometriin.
(nelikenttien teksti eivät toistu kokonaisuudessaan pdf-versiossa, yst. kontaktoi alkuperäistä aineistoa varten)
Oppivat koulut -hanke-esittelyä osana Itä-Suomen Sivistysfoorumi II:a (2015) pohjustavaa infoa ja keskustelua Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivillä Siilinjärvellä 5.9.2014
Tvt katsomusaineiden opettamisen ja oppimisen tukenaTiina Airaksinen
Vantaan kaupunki järjesti kaikille ala- ja yläkoulun opettajille veso-iltapäivän aiheesta tvt opetuksessa. Koulutukset järjestettiin aineryhmittäin, ja opettajat saivat itse valita, minkä aineryhmän koulutukseen osallistuvat.
Muokkasin otsikkoni vastaamaan iltapäivän sisältöjä. Keskustelevan faktaosuuden ohella jaettiin vinkkejä alkuun pääsemiseksi, pohdittiin yhteisen tiedonrakentelun merkitystä ja työstettiin koottuja ideoita yhdessä eteenpäin.
Kaikki työstetyt materiaalit (Etherpad-linkit) on koottu Vantaan Fronteriin, jonne Sivistysvirasto loi erikseen aineryhmäkohtaiset huoneet eri oppiaineille.
Tvt katsomusaineiden opettamisen ja oppimisen tukena
Toinen koulu - toinen maailma: Oppimisen ja lukion tulevaisuus 2030
1.
2. Barometriteemat
Toiminta,
yhteisö, koulu
Tieto, taito,
oppiminen
Arvot, päämäärät
ja tavoitteet
Toiminta-
ympäristö
3. LUKIO 2030: 12 TEESIÄ
1. Tarkoitus 7. Arviointi
2. Koko ikäluokan koulutus 8. Opettajuus
3. Tiedon tuottaminen ja 9. Tehokkuus
jakaminen
10. Globaalisuus
4. Osaamisen tunnistaminen ja
tunnustaminen 11. Lukioverkko
5. Valinnaisuus 12. Akateeminen polku
6. Tieto- ja viestintätekniikka
5. KIISTAKYSYMYS
Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä
asiassa kiistakysymykseksi.
POLARISAATIO “KAMELI”
K • kiista
9. LUKIO 1: TARKOITUS
TODENNÄKÖISYYS TOIVOTTAVUUS
n=40, A=0.93, M=1.00, Q1=0.75, Q3=2.00 n=40, A=2.00, M=2.00, Q1=2.00, Q3=3.00
Lukio-opiskelussa keskeistä on autenttisten ongelmien pohdinta ja ratkaisujen
etsiminen Suomen ja maailman kysymyksiin.
D • dialogi
10. LUKIO 1: TARKOITUS
PÄÄPANEELI HAASTAJAPANEELI
Yhteiskunnan globalisoituminen, ilmastonmuutos ja tietotekniikan kehitys
aiheuttavat ongelmia, joiden myötä myös sivistyskäsitys muuttuu
yksilöpainotteisesta yhteisö- ja yhteis-kuntapainotteiseksi. Tämä ilmenee siten,
että vuonna 2030 lukio-oppiminen koostuu vuoro-vaikutteisesta ja monialaisesta
yhteiskuntaa koskevan tiedon käsittelystä, analysoimisesta, jalostamisesta ja
jakamisesta. Aiheet haetaan usein Suomen ja maailman ongelmista.
11. LUKIO 1: TARKOITUS
“Lukio-opiskelu ja -pedagogiikka tarvitsevat
uudistumista. Liiallisesta sisältöpainotteisuudesta
tulisi päästä laajempiin kokonaisuuksiin ja nykyajan
ongelmien pohdintaan.”
12. LUKIO 1: TARKOITUS
“Tieteissä raja-aidat murtuvat (vaikka osalle
tieteilijöistä se on vaikea sulattaa), näin pitäisi käydä
myös lukiossa. Lukio on nykyisellään eniten jäänyt
kiinni staattisen tiedon opettamiseen, joten näin ei
voi jatkua.”
“Muistamispohjaisesta oppimistoiminnasta siirrytään
ongelma- ja oivaltamispohjaiseen opiskeluun, jossa
vallitseva työ- ja toimintatapa ei ole yksilöiden
välinen kilpailu vaan yhteistoiminta.”
13. LUKIO 1: TARKOITUS
“Lukiokoulutuksen yleissivistävyyden käsite on
avattava ja määriteltävä uudelleen. Lukion tehtävänä
on tuottaa akateemisiin ammatteihin ihmisiä, joilla on
syvälliset ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot.
Mottona voisi olla: Opiskellaan ei vain elämää
varten, vaan tavoitteena on pystyä vaikuttamaan
oman ja muiden elämän suuntaan!"
“Hyötynäkökulmalla on tietysti puolensa, mutta
unohtuuko yleissivistys. Mitä se on
tulevaisuudessa?”
14. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN
TODENNÄKÖISYYS TOIVOTTAVUUS
n=40, A=-0.13, M=0.00, Q1=-1.00, Q3=1.00 n=40, A=0.10, M=0.00, Q1=-2.00, Q3=2.00
Nuoret hankkivat laajan yleissivistyksen sosiaalisessa mediassa ja lukion
tehtäväksi jää yhä enemmän erityisosaamisen ja ajattelun opettaminen.
K • kiista
15. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN
PÄÄPANEELI HAASTAJAPANEELI
Sosiaalinen media on osaltaan mahdollistanut lukion palaamisen Lykeionin
juurille, jossa opettajat keskustelevat opiskelijoidensa kanssa ja haastavat näitä
kehittämään ajatteluaan. Aristoteleen Lykeionissa "ei ollut lukujärjestystä, eikä
opiskelijoilta vaadittu tiettyjä opintoja tai maksua opetuksesta. Koulun
päämääränä ei Aristoteleen aikana ollut minkään opin edistäminen vaan
filosofisten ja tieteellisten teorioiden tutkiminen. Koulua johtaneet toimivat
vertaisina toisten joukossa." ( ks. Wikipedia).
16. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN
“Sivistys ei ole tämän tai tuon tietämistä vaan
tietynlaista, avointa suhtautumista tietämiseen ja
tietoon. Se on jatkuvan elinikäisen oppimisen
välttämätön perusta. Sivistys on olemassa ihmisenä
olemisen tapana.”
“Sivistys on inhimillisten kykyjen, taitojen, tietojen,
asenteiden ja arvojen jatkuvaa ylläpitoa ja
kehittämistä.”
17. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN
”Kun tietoa on rajattomasti saatavilla useista eri
lähteistä, jää opettajan tehtäväksi tiedon kokoamisen
ja soveltamisen opettaminen.”
18. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN
“Oppivelvollisuus ei voi jäädä nuorten harteille. Totta
kai sosiaalinen media tulee merkittävästi
laajenemaan, koululaitosten tulee miettiä miten he
hyödyntävät tätä mahdollisuutta.”
19. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN
”Lykeion-malli on hieno ja toivottava, mutta se vaatii
sitä, että verkkoon kehittyy erillisiä, perussivistystä
tuottavia opetuksen elementtejä. Jos ne eivät ole
enää sama asia kuin jo nykyisin toimivat
verkkolukiot, on hiukan vaikea mieltää, mitä ne sitten
voisivat olla. Jos tällainen malli kehittyy, se tarkoittaa
sitä, että koko nykyinen koulutuksen kenttä
testauksineen ja opetussuunnitelmineen joutuu
kokonaisvaltaiseen remonttiin. On vaikea testata
millään tavalla semmoista yleissivistystä, joka
voidaan hakea omin avuin verkosta ja jolle ei ole
rakennettu varsinaista opsia.”
20. LUKIO 11: LUKIOVERKKO
TODENNÄKÖISYYS TOIVOTTAVUUS
n=40, A=-0.33, M=0.00, Q1=-2.00, Q3=1.00 n=40, A=-1.55, M=-2.00, Q1=-3.00, Q3=0.00
Kolmasosa Suomen lukioista kuuluu johonkin kansainväliseen aatteelliseen tai
liiketaloudelliseen lukiobrändiin ja puolet näistä lukioista on maksullisia.
K • kiista
21. LUKIO 11: LUKIOVERKKO
PÄÄPANEELI HAASTAJAPANEELI
Monet lukiot ovat Ruotsin mallin mukaan yritysten tai yhdistysten omistamia ja
useat niistä ovat ketjuuntuneet myös kansainvälisesti. Elinkeinoelämä rahoittaa
luonnontieteitä ja teknologiataitoja korostavia oppilaitoksia (ks. Yle-uutiset).
22. LUKIO 11: LUKIOVERKKO
”Kansainvälinen verkottuminen etenee varmasti ja
elinkeinoelämäkin tulee osallistumaan rahoitukseen.
Suomalainen yksityiskoulumalli on kuitenkin
omituinen - veronmaksajat maksavat käytännössä
kulut ja toisaalta ne myös toimivat samojen
sääntöjen mukaan kuin julkiset koulut (vrt. esim.
USA). Kehitys riippuu kuitenkin paljon yleisestä
yhteiskunnallisesta kehityksestä (rikkaiden
rikastuminen edelleen, tuloerojen jyrkkä kasvu) - on
toki mahdollista että "yläluokka" ajaa itselleen omat
"vapaakoulut".”
23. LUKIO 11: LUKIOVERKKO
”Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä yksityisten
ylläpitäjien rooli on ollut perinteisesti hyvin vähäinen.
Tämä asia tuskin muuttuu näin nopeasti. Yksityisten
ylläpitäjien lukumäärä tulee kuitenkin jonkin verran
kasvamaan.”
24. LUKIO 11: LUKIOVERKKO
”Lukio on yleissivistävä oppilaitos ja näinä
yhtenäiskulttuurin ja yhteisöllisten kokemusten
täydellisen katoamisen aikoina näen arvoa siinä, että
oppisisällöt ovat edes kansallisesti jonkinlaisessa
harmoniassa. Se helpottaa keskustelua eri alojen
välillä. Eriytyminen liian aikaisin on oikeastaan
vastakkainen ilmiö sille mitä itse toivoisin: alojen
välisyyttä, oppiaineiden raja-aitojen ylitystä.”
25. LUKIO 11: LUKIOVERKKO
”Elinkeinoelämää en missään tapauksessa toivo
koulujen rahoittajiksi. Ylipäätään tämäntyyppinen
yksityistymiskehitys vaarantaisi koko
koulujärjestelmän perustana olevan ajatuksen
yhdenvertaisuudesta, ja lisäisi koulujen ja siten
opiskelijoiden välistä eriarvoisuutta sekä
kilpailuhenkisyyttä entisestään.”
26. LUKIO 11: LUKIOVERKKO
”Suomalaisen koulutuksen menestys perustuu
mielestäni vahvaan maksuttomuuteen ja
julkisuuteen. Jos tämän asian kääntää toisinpäin:
Suomen lukiot kuuluvat kansainvälisiin aatteellisiin
lukiobrändeihin, jotka ovat alkuperin lähteneet
Suomesta. Eli Suomalainen lukiomalli on levinnyt
kansainväliseksi niin siinä tapauksessa voisin ehkä
jopa kannattaa väitettä.”