Eurokorva.fi on verkkopalvelu, jonka kautta voi nimettömästi esittää oman sekä
arvioida muiden tekemiä ehdotuksia siitä, mikä Euroopan kehittämisessä on tärkeää.
Tässä raportissa vedetään yhteen palvelun kautta kerätty kansalaismielide vuoden 2009 alkupuolen aikajaksolta.
Teknologiateollisuus ja yritysvastuu. Tilastotietoja ja yritysesimerkkejä Suomen merkittävimmän vientialan taloudellisesta, sosiallisesta ja ympäristöllisestä vaikutuksesta.
Eurokorva.fi on verkkopalvelu, jonka kautta voi nimettömästi esittää oman sekä
arvioida muiden tekemiä ehdotuksia siitä, mikä Euroopan kehittämisessä on tärkeää.
Tässä raportissa vedetään yhteen palvelun kautta kerätty kansalaismielide vuoden 2009 alkupuolen aikajaksolta.
Teknologiateollisuus ja yritysvastuu. Tilastotietoja ja yritysesimerkkejä Suomen merkittävimmän vientialan taloudellisesta, sosiallisesta ja ympäristöllisestä vaikutuksesta.
The Ultimate Guide to Creating Visually Appealing ContentNeil Patel
From videos to infographics, I’m constantly leveraging visual media.
Can you guess why?
It’s because these visual content pieces are generating more backlinks than any other form of content I publish, which—in the long run—helps increase my search engine rankings and overall readership numbers.
So, how do you create these visual masterpieces? Well, this infographic should help you.
Not sure what to share on SlideShare?
SlideShares that inform, inspire and educate attract the most views. Beyond that, ideas for what you can upload are limitless. We’ve selected a few popular examples to get your creative juices flowing.
How to Make Awesome SlideShares: Tips & TricksSlideShare
Turbocharge your online presence with SlideShare. We provide the best tips and tricks for succeeding on SlideShare. Get ideas for what to upload, tips for designing your deck and more.
The Ultimate Guide to Creating Visually Appealing ContentNeil Patel
From videos to infographics, I’m constantly leveraging visual media.
Can you guess why?
It’s because these visual content pieces are generating more backlinks than any other form of content I publish, which—in the long run—helps increase my search engine rankings and overall readership numbers.
So, how do you create these visual masterpieces? Well, this infographic should help you.
Not sure what to share on SlideShare?
SlideShares that inform, inspire and educate attract the most views. Beyond that, ideas for what you can upload are limitless. We’ve selected a few popular examples to get your creative juices flowing.
How to Make Awesome SlideShares: Tips & TricksSlideShare
Turbocharge your online presence with SlideShare. We provide the best tips and tricks for succeeding on SlideShare. Get ideas for what to upload, tips for designing your deck and more.
1. Yrjö Myllylä, YTT
Erikoistutkija,
RD Aluekehitys Oy /
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Uusi pohjoinen
ja sen kulkuväylät
Aurora Borealis –laiva. Tarkemmat lähdetiedot: Myllylä, Yrjö (2010).
Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. TEM 43/2010.
TIETEIDEN TALO
Helsinki 14.2.2012
TULEVAISUUDEN TUTKIMUKSEN SEURAN
HELSINGIN TOIMINTARYHMÄN JÄRJESTÄMÄ
TILAISUUS
UUSI POHJOINEN JA 1
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
2. Esityksen sisältö
• Johdanto
• ”Trendit (ja villit kortit)”
• Vaikutukset klustereihin ja logistiikkaan
• Johtopäätöksiä
• Visio Suomen näkökulmasta
• Logistiikan kehittämistoimia – Suomi
näkökulma
Päälähteet:
Laurence C. Smithin (2011) teos ”Uusi Pohjoinen – Maailma
vuonna 2050)
ja
Yrjö Myllylän tutkimukset, mm. Arktinen ja Itämeren
kasvualue Suomen intressien polttopisteessä (TEM 43/2010).
Ks. Tarkemmin seuraava sivu ja julkaisujen tiedot esitelmän
lopusta.
UUSI POHJOINEN JA 2
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
3. JOHDANTO - ESITELMÄN PÄÄLÄHTEET
Uusi pohjoinen ja pohjoisen kulkuväylät
– esityksen päälähteitä
UUSI POHJOINEN JA 3
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
4. JOHDANTO
Käsitteet ja
lähtökohtaerot
TRENDIKÄSITTEET
• Laurence Smithin kirja on erinomainen ja perusteltu
puheenvuoro. Laurence käyttää megatrendi-käsitettä, joka
on yleinen, täsmällisesti määrittelemätön ja hyvin
tulkinnanvarainen, ”suuri yleinen kehityskulku”.
• Myllylä käyttää sen synonyyminä täsmällisesti
määritellympää ”SPT-trendi” käsitettä, (Strong Prospective
Trend, vahva ennakoivat trendi), jossa on osoitettavissa
historiallinen evidenssi ja asiantuntijat arviovat sen olevan
vaikuttava ja jatkuvan tulevaisuudessa säännönmukaisena
tarkasteluhetkeen saakka (SPT:stä myös Marja Toivonen
2004, Osmo Kuusi 2008. Kuusi on keskeinen käsitteen
kehittäjä.)
AIKAJÄNNE:
• Laurencen aikajänteenä on vuodesta 2010 vuoteen 2040,
Myllylän 2005 vuoteen 2025.
ALUE:
• Laurence tarkastelee lähtökohtaisesti koko arktista aluetta,
Myllylä puolestaan yhtä arktisen alueen suurinta ja
strategisesti tärkeintä aluetta, Murmanskin aluetta osana
Luoteis-Venäjää ja globaalia järjestelmää.
UUSI POHJOINEN JA 4
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
5. JOHDANTO
Uusi Pohjoinen –
Maailma vuonna 2050
(s. 10-11, Laurence C. Smith, 2011)
Laurence C. Smith on maantieteen professori
Kalifornian yliopistossa (UCLA)
UUSI POHJOINEN JA 5
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
8. TRENDIT
Megatrendit Laurencen mukaan 2010-2050
ja SPT-trendit Myllylän mukaan 2005-2025
Laurence, 2011 Myllylä, 2007, 2008, 2010, 2011
Megatrendit Strong Prospective Trensd/ Vahvat
2010>2050 ennakoivat trendit 2005>2025
1. Ilmastonmuutos TEKNOLOGINEN KEHITYS, 4,4
kv paneeli
- Energiateknologian kehitys 4.73 (Alatendi)
- Kuljetusteknologian kehitys 4,55 (Alatrendi)
2. Väestön kasvu GLOBALISAATIO, 4,0 kv-paneeli
- Öljyn hinnan nousu , 4,5 ,Alatrendi
- Mineraalien hinnan nousu , 3,82, Alatrendi
3. Talouden VENÄJÄN (JA MAAILMAN)
globalisaatio GEOPOLIITISEN PAINOPISTEEN
SIIRTYMINEN POHJOISEEN,
4,18 kv-paneeli
4. Luonnonvarojen ILMASTONMUUTOS?
kysyntä - Koillisväylän liikennöitävyyden
kasvu, 4,43 (Murmansk-paneeli)
Indeksit kansainvälisen
paneelin arvioita eniten
voimistuvista SPT-
trendeistä vuoteen 2025.
UUSI POHJOINEN JA Lähde Myllylä 2007, 8
SEN KULKUVÄYLÄT väitöskirja, s. 141 ja 316
Yrjö Myllylä 14.2.2012
9. VAHVAT ENNAKOIVAT TRENDIT
GMO Jeremy Grantham Commodity Index
(ks. Myös Wilenius, Markku, Futura 2/2011)
UUSI POHJOINEN JA 9
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
12. VAIKUTUKSET LOGISTIIKKAAN JA LIIKENTEESEEN
Merijään merkitys
meriliikenteelle
(Smith 2011, s. 198-199)
UUSI POHJOINEN JA 12
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
13. VAIKUTUKSET KLUSTEREIHIN JA LOGISTIIKKAAN
Joitakin vireillä olevia
kaivoshankkeita
Millaista logistiikkaa kaivokset edellyttävät, mikä on
liikennejärjestelmän kokonaisuus - visio, johon
kaivoshankkeet liittyvät?
Alkuperäinen lähde Tekniikka- ja talous vuonna 2006:
http://www.tekniikkatalous.fi/incoming/article37519.ece
YMy:n
lisäykset
Pajala
rautamalmi Sokli, fosfaatti
Kuusamo, kulta
P G M-vyöhyke
Taivalvaara, rauta, vanadidi
Mm. Luonnonkivi
rakentamiseen,
yhdyskuntarakenta
misen kiviaines,
muut?
UUSI POHJOINEN JA 13
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
14. VAIKUTUKSET KLUSTEREIHIN JA LOGISTIIKKAAN
Norilsk Nickel –alus
valmistettu Helsingin telakalla vuonna 2006,
liikennöi säännöllisesti Koillisväylällä
sisaraluksineen (4) Dudinkan ja Murmanskin väliä
Kuvan Lähde Aker Arktic Technology Oy/
Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the
Murmansk Region until 2025. Ministry of Foreign Affairs of Finland
3/2008.
Lisätietoja toimitusjohtaja Mikko Niini
UUSI POHJOINEN JA 14
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
15. VAIKUTUKSET KLUSTEREIHIN JA LOGISTIIKKAAN
Maailman ensimmäinen jäiden keskellä
toimiva öljynkuljetusjärjestelmä
käyttöön kesällä 2008
ConocoPhillpsille ja Lukoilille suunniteltu Varandein öljynkuljetus-
järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2008 kesällä.
Järjestelmän aluksineen on suunnitellut suomalainen Aker Arctic
Technology Oy. Syksyllä 2009 järjestelmä oli kuljettanut haastattelu-
tietojen mukaan 3,5 miljoonaa tonnia öljyä Kiinaan, Murmanskin kautta.
Kuvan lähde:
Aker Arctic
Technology Oy /
Myllylä, Yrjö
(2010). Arktinen
ja Itämeren
kasvualue
eBusiness Forum Tallinna - Suomen
Yrjö Myllylä intressien
polttopisteessä.
TEM 43/2010.
16. VAIKUTUKSET KLUSTEREIHIN JA LOGISTIIKKAAN
”MeriTaito Oy:n kehittämä
älyviitta seuraa merta
reaaliajassa”
mittaa mm. öljyä meressä. Esillä Yhdyskuntatekniikan messuilla
Turussa 18. - 25. toukokuuta.
Kuvien lähde Turun sataman www-sivuilla ollut uutinen 6.5.2011
Kuvien lähde: http://www.port.turku.fi/portal/fi/press_center/ajankohtaista/?id=678
UUSI POHJOINEN JA 16
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
17. VAIKUTUKSET VÄESTÖNKEHITYKSEEN
Kymmenen ”tulevaisuuden satamaa”,
joiden ajatellaan hyötyvän kasvavasta
laivaliikenteestä
(Smith 2011, s. 203)
Arkangeli
Churchill
Dudinka
Hammerfest
Kirkkoniemi
Murmansk
Nuuk
Prudhoe Bay
Reykjavik
Tromssa
UUSI POHJOINEN JA 17
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
18. LOGISTIIKAN
KEHITTÄMISTARPEET
Luoteis-
Venäjän
rautatie-
verkko ja
satamat
Lähde: Myllylä, Yrjö (2010).
Arktisen ja Itämeren kasvualue
Suomen intressien polttopisteessä.
TEM 43/2010.
Kartan Copyright Yrjö Myllylä
UUSI POHJOINEN JA 18
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
19. VAIKUTUKSET LOGISTIIKKAAN
Valtion ja maakuntien liittojen pitää luoda
rataverkkovisio, jota yksittäisten kaivosyhtiöiden
intresseistä lähtevät hankkeet toteuttavat
Karttapohja Copyright Helcom Map Service 2011;
http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html
Annukka Pekkarisen muotoilema, Maritime Transport in Gulf of
Bothnia 2010-2030 -hanke, RT Delfoi-kysely helmikuussa 2012
UUSI POHJOINEN JA 19
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
20. VAIKUTUKSET KLUSTEREIHIN JA LOGISTIIKKAAN
KOILLISVÄYLÄ
Adolf Erik Nordenskiöld (oik. Nils Adolf Erik Nordenskiöld, 18.
marraskuuta 1832 Helsinki – 12. elokuuta 1901 Dalby, Ruotsi) oli
suomalaissyntyinen geologi, mineralogi ja naparetkeilijä, joka
purjehti ensimmäisenä Euraasian pohjoisosat kiertävän
Koillisväylän lännestä itään vuosina 1878-1879. Hän teki
elämäntyönsä kuitenkin Ruotsissa. (Wikipedia)
Koillisväylän käyttö on jo alkanut:
- Luonnonvaroja kuljetetaan Koillisväylän varrelta
jalostettavaksi ja hyödynnettäväksi länteen ja itään.
- ”Päästä päähän liikennettä” kesällä 2010 oli 8 alusta.
Tammikuun loppuun mennessä 2011 oli tilauksia yht. 20
alukselle (öljyä, kaasua ja terästä).
Suomalaiset ovat edelleen strategisessa roolissa Koillisväylän
käyttöönotossa: Ks. esim. Teknologiateollisuus ry, Visio-lehti 1/2011: STX
Finland Oy:n tj. Juha Heikinheimon haastattelu: ”…öljy- ja kaasujätit arvioivat
tarvitsevansa vuoteen 2030 mennessä jopa 2000 uutta alusta: esimerkiksi
reilut 45 jäänmurtajaa, yli 90 hybridialusta, 140 huoltoalusta ja noin 40
tutkimusalusta. ”Muutama 100 miljoonan euron kauppa vuodessa takaisi
riittävän jatkuvuuden telakkatoiminnalle Helsingissä”, Heikinheimo arvioi. Hän
kuitenkin toppuuttelee, että venäläisomistuksen myötä Helsingin telakalle olisi
luvassa automaattisesti uusia hankkeita kuin manulle illallisia. ”Kilpailu on
tiukkaa ja jokainen sopimus on ansaittava osaamisella. Uusi yhteisyritys on
kuitenkin molempien kannaltaaito win-win-tilanne. Venäläiset saavat 20
investointiensa vastineeksi pääsyn arktisen teknologian huippuosaamiseen ja
STX Finland pääsyn Venäjän markkinoille, minne on vaikea murtautua ilman
paikallisen omistajan tukea”, Heikinheimo sanoo.
21. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
Yhteenveto Laurence C Smithin
(2011) ja Yrjö Myllylän (2007,
2010a ja b) painottamista
vaikuttavista voimista
Painotuserot vaikuttavista voimista
• Laurence painottaa ilmastonmuutosta vahvana megatrendinä. Myllylä
puolestaan on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksella ei ole tähän mennessä
ollut niin ratkaisevaa kehitystä pohjoisen tapahtumille. Sen sijaan hän
korostaa enemmän teknologista kehitystä (erityisesti energia- ja
kuljetusteknologia) sekä Neuvostoliiton hajoamisprosessia, joka siirsi
maailman suurimman valtion intressit entistä enemmän Pohjoiseen ja
siirtää niitä kohti Jäämerta – toisaalta purjehdusolosuhteet Jäämerellä ovat
helpottuneet ja sillä voi olla tulevaisuudessa entistä suurempi vaikutus –
tämä edellyttäisii laajaa ja perusteellista ennakointitutkimusta.
• Laurence ja Myllylä ovat yhtä mieltä luonnonvarojen kysynnän
kasvusta ja raaka-aineiden hintojen noususta kehitykseen
vaikuttavana tekijänä.
Jäämeren liikenteestä
• Molemmat näkevät arktisen alueen liikenteessä keskeisintä olevan
luonnonvarojen hyödyntämisen ja siihen liittyvän logistiikan.
Koillisväylän merkittävyyteen uutena keskeisenä maailmankaupan
pääreittinä molemmat suhtautuvat varauksellisesti.
Villit kortit
• Laurence mainitsee villeinä kortteina 1) ilmastomallien kehityksen, 2)
suuret lämpötilojen vaihtelut/äkilliset ilmastonmuutokset, 3) merivirtojen
pysätymisen Pohjois-Atlantilla, 4) jäätiköiden sulaminen, 5) ikiroudan
sulaminen ja 6) globalisaation kääntyminen. Myllylä mainitsee 1) Öljyn
hinnan tipahtamisen esim. Kiinan talouskriisin tai Lähi-idän äkillisen
rauhan vuoksi, 2) pandemia, ydin- tai muu ympäristökatastrofi (etenkin
öljykatastrofi arktisessa), 3) Nuorten vallankumous Venäjällä.
21
22. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ SUOMEN NÄKÖKULMASTA
VISIO
Kuvan lähdetiedot TEM 43/2010 raportista.
• ”Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi
entistä selvemmin merestä ja maaperän
rikkauksista” (TEM 43/2010)
• ”Pohjoista luottamusta hyödyntävä Suomi on
vuonna 2030 maailman johtava arktisen kuljetus-,
energia- ja ympäristöteknologian ja niihin littyvän
palvelujen tuottaja.” (TEM 43/2010) (ks. myös, Visio 1/2011 linkistä)
• Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian
kehittäminen hallitusohjelmaan.
• Euroopan unionin tärkein tehtävä on sen Venäjä-
yhteistyön kehittäminen.
• Suomen tasavallan ja Venäjän federaation teollisuus- ja
kauppaministeriön välinen yhteisymmärryspöytäkirja
yhteistyöstä laivanrakennusteollisuuden ja meritekniikan alueilla
UUSI POHJOINEN JA 22
8.12.2011.
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
23. JOHTOPÄÄTÖKSET LOGISTIIKAN TOP 10 KEHITTÄMISTARPEET
Kehittämisteemat – itsestään
selvät välttämättömyydet
1. ARKTISEN KULJETUS-, ENERGIA-
JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN
TUTKIMUS- JA
KEHITTÄMISOHJELMA (mm. TuV-
kannanotto, 3/2010, tarkemmin TEM 43/2010)
2. KOILLISVÄYLÄN KÄYTÖN
ENNAKOINTI JA VAIKUTUKSET,
Suomen Koillisväylästrategian luonti
3. RAUTATIEVERKKOVISIO
BARENTSIN ALUEELLE
=KOKONAISNÄKEMYS, YHTEINEN TAHTO-
TILA. Tämä on vaadittava!!! Millä metodilla nykyiset
liikennejärjestelmäsuunnitelmat on tehty, mitä
klustereita niillä kehitetään? Murmansk-hubi,
Koillisväylä etc.
UUSI POHJOINEN JA 23
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
24. Kiitos !
Lisätietoja
• Smith, C. Laurence (2011). UUSI POHJOINEN -
Maailma vuonna 2050. 378 s. Tähtitieteellinen yhdistys
Ursa, Ursan julkaisuja 125. Suomentanut Tuukka
Perhoniemi Koneen Säätiön tukemana.
• Myllylä, Yrjö (2010a). Arktinen ja Itämeren kasvualue
Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja
elinkeinoministeriön julkaisuja 43/2010.
<http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>
• Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen
ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and
social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s.
Väitöskirja (Dissertation).
<http://joypub.joensuu.fi/joypub/alldefences.php>
• Myllylä, Yrjö (2010b). Murmanskin alueen merkityksen kasvu
energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös
Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen &
Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010.
<http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=gi2
9410111625283&cmd=download>
• Tiilikainen, Aaro ym. (2011). Barents Logistics 2 -hanke http://www.barents-
transport.fi/ajankohtaista_salla.htm
• Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-
2015. Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma / Naturpolis Oy
<http://www.naturpolis.fi/aluekehitys/koheesio-ja-kilpailukykyohjelma-koko>
Artikkeleita ja jatkokeskustelumahdollisuus
• http://yrjomyllyla.wordpress.com
UUSI POHJOINEN JA 24
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012