This document summarizes statistics about natural gas and biogas usage in Finland. It notes that Finland has 83 biogas plants, including 40 landfill plants and 43 reactor plants. The natural gas pipeline network is over 3,000 km long, including over 1,900 km of distribution pipelines. Natural gas consumption in Finland was over 2,600 million cubic meters in 2015, used mostly by manufacturing, energy companies, and local distribution. Biogas production has increased in Finland from less than 20 million cubic meters in 1994 to over 160 million cubic meters in 2014.
This document summarizes statistics about natural gas and biogas usage in Finland. It notes that Finland has 83 biogas plants, including 40 landfill plants and 43 reactor plants. The natural gas pipeline network is over 3,000 km long, including over 1,900 km of distribution pipelines. Natural gas consumption in Finland was over 2,600 million cubic meters in 2015, used mostly by manufacturing, energy companies, and local distribution. Biogas production has increased in Finland from less than 20 million cubic meters in 1994 to over 160 million cubic meters in 2014.
Suomalaisen energian päivä - Jukka Ruususen esitysFingrid Oyj
Uusi sähkön käyttöjärjestelmä. Tulevassa sähköjärjestelmässä "perusvoima" ja sään mukaan vaihteleva tuotanto lisääntyvät – säädettävä tuotanto vähenee. Fysiikan lain mukaan tuotannon ja kulutuksen oltava tasapainossa – joka hetki! Tämä tarkoittaa, että kaikki sähkönkulutuksen ja -tuotannon joustot saatava mukaan tasapainotukseen! Sähkömarkkinoiden murroksessa tarvitaan kaikkia sähköntuotantomuotoja, toimivaa markkinaa ja ohjausjärjestelmiä.
Fingridin laatimassa keskustelupaperissa kerrotaan sähkömarkkinoitten rakenteen muuttumisesta. Tätä muutosta on vauhdittanut uusiutuvan energian tukeminen erilaisin kansallisin tukimekanismein. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen piti esityksen aiheesta lehdistölle 17.5.2016 Helsingissä. Lehdistötiedote: http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Sähköjärjestelmän-muutos-edellyttää-uudenlaista-energiapolitiikkaa-ja-markkinoiden-vahvistamista.aspx
Aurinkoenergian vaihtoehdot ja energiatuki - Mari Turunen, Kuopion kaupunkiSuomen metsäkeskus
Mari Turunen, Kuopion kaupunki - Bioenergia ja lämpöyrittäjäpäivä 4.12.2019, Energia- ja metsäalan toimijoiden koulutus- ja neuvottelupäivä, IsoValkeinen, Kuopio
Millainen on tulevaisuuden puhdas kaukolämpöverkko? -esitys Kondensoivan lämmön talteenoton seminaarissa Turussa 23.8.2018
Karoliina Auvinen, Smart Energy Transition -hanke
Tavoite on luoda tulevaisuuden energiajärjestelmän mallialue Suomeen; luoda sellaiset olosuhteet
energiajärjestelmälle, jotka tulevaisuudessa tulemme kohtaamaan.
Ahvenanmaa testialustana tarjoaa mahdollisuuden erittäin vaativassa ympäristössä osoittaa maailmalle, miten
huippuosaamista ja olemassa olevia teknologioita yhdistämällä voidaan ratkaista tulevaisuuden energiahaasteet
jo nyt.
- Total electricity consumption in Finland decreased by 2% in 2023 compared to 2022, totaling 80 TWh.
- Industrial electricity consumption decreased the most, falling 6% to a total of 33 TWh, with most of the decrease coming from the forest industry.
- Net imports of electricity decreased significantly by 86% (10.7 TWh) compared to 2022, totaling only 1.8 TWh in 2023 as exports increased and imports from Nordic countries decreased.
- CO2 emissions from power generation were down 38% from 2022 and have decreased 87% since 2010 due to replacement of fossil fuels by renewable sources like wind and hydro power.
- Total electricity consumption in Finland decreased by 2% in 2023 compared to 2022, totaling 80 TWh.
- Electricity consumption by industry saw the largest decrease, dropping 6% compared to 2022. The majority of the decrease came from the forest industry.
- Renewable energy sources like hydro, wind and solar power accounted for 52% of electricity production in 2023, an increase from 54% in 2022. CO2-neutral sources (renewables and nuclear) accounted for 94% of production.
More Related Content
Similar to Sähkömarkkinavisio 2030 esittelykalvot_pitkä
Suomalaisen energian päivä - Jukka Ruususen esitysFingrid Oyj
Uusi sähkön käyttöjärjestelmä. Tulevassa sähköjärjestelmässä "perusvoima" ja sään mukaan vaihteleva tuotanto lisääntyvät – säädettävä tuotanto vähenee. Fysiikan lain mukaan tuotannon ja kulutuksen oltava tasapainossa – joka hetki! Tämä tarkoittaa, että kaikki sähkönkulutuksen ja -tuotannon joustot saatava mukaan tasapainotukseen! Sähkömarkkinoiden murroksessa tarvitaan kaikkia sähköntuotantomuotoja, toimivaa markkinaa ja ohjausjärjestelmiä.
Fingridin laatimassa keskustelupaperissa kerrotaan sähkömarkkinoitten rakenteen muuttumisesta. Tätä muutosta on vauhdittanut uusiutuvan energian tukeminen erilaisin kansallisin tukimekanismein. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen piti esityksen aiheesta lehdistölle 17.5.2016 Helsingissä. Lehdistötiedote: http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Sähköjärjestelmän-muutos-edellyttää-uudenlaista-energiapolitiikkaa-ja-markkinoiden-vahvistamista.aspx
Aurinkoenergian vaihtoehdot ja energiatuki - Mari Turunen, Kuopion kaupunkiSuomen metsäkeskus
Mari Turunen, Kuopion kaupunki - Bioenergia ja lämpöyrittäjäpäivä 4.12.2019, Energia- ja metsäalan toimijoiden koulutus- ja neuvottelupäivä, IsoValkeinen, Kuopio
Millainen on tulevaisuuden puhdas kaukolämpöverkko? -esitys Kondensoivan lämmön talteenoton seminaarissa Turussa 23.8.2018
Karoliina Auvinen, Smart Energy Transition -hanke
Tavoite on luoda tulevaisuuden energiajärjestelmän mallialue Suomeen; luoda sellaiset olosuhteet
energiajärjestelmälle, jotka tulevaisuudessa tulemme kohtaamaan.
Ahvenanmaa testialustana tarjoaa mahdollisuuden erittäin vaativassa ympäristössä osoittaa maailmalle, miten
huippuosaamista ja olemassa olevia teknologioita yhdistämällä voidaan ratkaista tulevaisuuden energiahaasteet
jo nyt.
- Total electricity consumption in Finland decreased by 2% in 2023 compared to 2022, totaling 80 TWh.
- Industrial electricity consumption decreased the most, falling 6% to a total of 33 TWh, with most of the decrease coming from the forest industry.
- Net imports of electricity decreased significantly by 86% (10.7 TWh) compared to 2022, totaling only 1.8 TWh in 2023 as exports increased and imports from Nordic countries decreased.
- CO2 emissions from power generation were down 38% from 2022 and have decreased 87% since 2010 due to replacement of fossil fuels by renewable sources like wind and hydro power.
- Total electricity consumption in Finland decreased by 2% in 2023 compared to 2022, totaling 80 TWh.
- Electricity consumption by industry saw the largest decrease, dropping 6% compared to 2022. The majority of the decrease came from the forest industry.
- Renewable energy sources like hydro, wind and solar power accounted for 52% of electricity production in 2023, an increase from 54% in 2022. CO2-neutral sources (renewables and nuclear) accounted for 94% of production.
District heating in Finland continues to grow more sustainable. In 2023, the share of climate neutral energy sources like renewables, heat recovery, and electric boilers increased from 61% to 69% of the total. The use of electric boilers for district heating increased significantly, producing 710 GWh of heat. CO2 emissions from district heating production decreased 24% from the previous year. District heating remains the most popular method of heating new buildings in Finland, accounting for over half of new construction heating needs.
- Total electricity consumption in Finland decreased 2% in 2023 compared to 2022, totaling 80 TWh.
- Industrial electricity consumption decreased the most, falling 6% overall led by a 1.4 TWh decrease in the forest industry.
- Renewable energy sources like hydro, wind and solar now make up over half of Finland's electricity production and 94% is from carbon-neutral sources like renewables and nuclear.
- Total electricity consumption in Finland decreased 2% in 2023 compared to 2022, totaling 80 TWh.
- Industrial electricity consumption decreased the most, falling 6% overall led by a 1.4 TWh decrease in the forest industry.
- Renewable energy sources like hydro, wind and solar now make up over half of Finland's electricity production, reducing fossil fuel reliance and CO2 emissions.
District heating networks in Finland span over 16,200 km and serve around 2.9 million people. In 2022, natural gas was used less for district heat production due to the Russia-Ukraine war, with natural gas being replaced by oil and coal. Imports of electricity, wood and other fuels from Russia also ended. The year 2022 saw lower district heat consumption and production compared to the previous year due to warmer temperatures. Carbon neutral fuels (renewables and heat recovery) accounted for 61% of district heat supply in 2022.
District cooling in Finland has seen growth over the last 10 years. Connected load increased 4% in 2022 and has tripled over the last decade, while delivered energy decreased 1% from the previous year but more than doubled in 10 years. Nearly 90% of district cooling energy comes from otherwise unutilized sources, with heat pumps often producing both cooling and heating. District cooling also utilizes ambient energy from seas, lakes and rivers as well as outdoor air when temperatures allow. Major energy companies have been providing district cooling services in Finland since the late 1990s and early 2000s.
District heating in Finland saw some changes in 2022:
1) Fuels imported from Russia were replaced, renewables and heat recovery increased slightly to 61% of the supply.
2) Temperature-corrected heat consumption decreased from 2021 due to a warmer winter.
3) CO2 emissions from district heating production decreased by 7% from the previous year due to increased use of renewables and recovered heat sources.
Electricity consumption in Finland decreased 6% in 2022 compared to 2021, totaling 82 terawatt hours. The largest decreases were seen in the forest industry which saw consumption drop 2.5 terawatt hours. Domestic production and imports both decreased, with imports dropping nearly 30% and domestic production decreasing 5.3 terawatt hours compared to 2021. CO2 emissions from electricity generation decreased 6% in 2022 and have fallen 77% since 2010.
Electricity consumption in Finland decreased 6% in 2022 compared to 2021, totaling 82 terawatt hours. The largest decreases were seen in the forest industry which saw consumption drop 2.5 terawatt hours. Domestic production and imports both decreased in 2022, with imports dropping 28% or 5 terawatt hours due to the end of imports from Russia in May 2022. Wind power capacity and production increased significantly, with capacity up 76% and production up 41%.
More from Energiateollisuus ry - Finnish Energy Industries (20)
18. Tavoitteena muodostaa visio integroituvien eurooppalaisten sähkömarkkinoiden markkinamallista, joka on tehokas, vastaa ilmastohaasteeseen sekä turvaa sähkönsaannin kestävällä ja taloudellisella tavalla
19.
20. Sähkömarkkinat Sähkömarkkinoiden erityispiirteitä: Tuotannon ja kulutuksen oltava tasapainossa joka hetki Sähkön varastointi suuressa mittakaavassa taloudellisesti kannattavasti ei ole toistaiseksi mahdollista Siirtoverkot määrittävät markkinamallin Siirtoverkot mahdollistavat sähkön siirron halvemman tuotannon alueelta kalliimman tuotannon alueelle Jos sähköä pystytään siirtämään lähes aina halutusti, voidaan ajatella, että siirtoverkko muodostaa markkinapaikan Jos sen sijaan siirtoverkot ruuhkautuvat toistuvasti ja estävät sähkön virtaamisen oikeaan suuntaan markkina-alueella, tarve löytää keinoja siirtoverkon ruuhkaisuuden hallintaan alkaa ohjata markkinamallia
21. Hinnoitteluperiaate Marginaalihinnoittelu ohjaa tuotannon oikean ajojärjestyksen halvimmasta kalleimpaan Marginaalihinta muodostuu viimeisen mukaan tulevan tuotannon mukaan eli se on kysyntä ja tarjontakäyrien leikkauspiste Hinta on sama kaikille tuotantomuodoille, tuottajille ja ostajille Vaihtoehtoinen malli on pay-as-bid, jolloin kullekin tuottajalle maksetaan sen oman tarjouksen mukaisesti. Ostajien maksama hinta on painotettu keskiarvo läpimenneistä tarjouksista. Luo epävarmuutta markkinoille, koska tuottajat eivät pysty ennakoimaan toistensa tarjouksia tai sitä miten ajojärjestys kulloinkin määräytyy Tuottajat lisäävät tarjouksiinsa riskilisiä ja alkavat arvata korkeinta läpimenevää tarjousta
22. EU:n energiapolitiikka EU:n tavoite on luoda vapaat sisämarkkinat erilaisille hyödykkeille ”Toinen energiamarkkinapaketti” 2003 ohjeisti muun muassa jäsenvaltioiden sähkömarkkinoiden avaamista kilpailulle ”Kolmas energiapaketti” tarkensi muun muassa ohjeita sähkön sisämarkkinoiden luomiseksi Alueelliset sähkömarkkinat yhteinen sähkön sisämarkkina Maiden välisten siirtoverkkoyhteyksien pullonkaulatulojen käyttö ensisijaisesti siirtoverkon kapasiteetin varmistamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen (tai verkkotariffien alentamiseen) EU:n energiapolitiikan keskeisiä tavoitteita Toimitusvarmuus, kilpailukyky, kestävä kehitys 20-20-20 tavoite vaikuttaa sähkön tuotantoon ja käyttöön tulevaisuudessa 20 % vähennys kasvihuonekaasupäästöihin 20 % lisäys energiatehokkuuteen 20 % lisäys uusiutuvien energialähteiden käyttöön vuoteen 2020 mennessä Lähde: EU 2011
23. Sähkön tuotanto ja käyttö Sähkön tuotanto ja käyttö muuttuvat tulevaisuudessa Lähteet: Energiateollisuus ry Hiilineutraalivisio 2050, IEA World Energy Outlook 2009, Eurelectric Power Choices 2009
26. Jos hinta-alueiden sisällä on usein ruuhkaa, johtaa se tuotannon uudelleen aikataulukseen, joka voi antaa pelimahdollisuuksia markkinaosapuolilleRatkaisuna voidaan ottaa käyttöön uusia siirtoverkontilan laskentamenetelmiä, jotta verkkoa saadaan tehokkaampaan käyttöön. Jos verkontilan laskenta voidaan tehdä jokaiselle solmupisteelle, mutta hintalaskenta alueille, on kyseessä hybridimalli. Seuraava askel on siirtyminen nodaalihinnoitteluun, jossa sähkön hinta lasketaan jokaiselle verkon solmupisteelle verkon tilan mukaan
27. Markkinamallit Sähkömarkkinamalli tarkoittaa markkinoiden toimintaperiaatteita Pääasiallisia malleja on kaksi: alue- ja solmupistehinnoittelu Aluehinnoittelu: sähkön hinta lasketaan hinta-alueille ja siirtokapasiteetit huomioidaan erikseen Solmupistehinnoittelu: sähkön hinta lasketaan kaikille verkon solmuille, perustana siirtoverkon tehonjaon laskenta. Solmupisteen hinta koostuu energiasta, häviöistä ja verkon ruuhkamaksuista
28. Tukkusähkömarkkinat Tässä yhteydessä esitellään seuraavat alue- ja solmupistemarkkinat Aluehinnoittelumarkkinat: Pohjoismaat Keski-Eurooppa Solmupistemarkkinat: USA: PJM ja Teksas Australia Uusi-Seelanti Venäjä
29.
30. CWE-alueellamarketcoupling (useampi pörssi, jolloin lasketaan ensin aluehinnat ja yhdistetään niitä rajasiirtokapasiteetin sen salliessa)Pohjoismaiden ja CWE-alueen välillä myös markkinaehtoista kaupankäyntiä Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin Pohjoismaissa vesi, ydin, hiili, kaasu ja tuuli, sähkönkulutus noin 400 TWh ja systeemihinta 53 €/MWh (2010) Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin CWE-alueella hiili, ydin, uusiutuvat, kaasu ja öljy, sähkönkulutus yhteensä noin 1267 TWh vuodessa ja keskimääräinen hinta 50-70 €/MWh
31.
32. Teksas Ercot Teksas Ercotin toimialue käsittää lähes koko Teksasin osavaltion USA:ssa Sähkön kulutus noin 312 TWh vuodessa ja keskimääräinen spot-hinta noin 30 €/MWh (2009) Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin hiili ja kaasu Vaihtamassa parhaillaan markkinamallia aluehinnoittelusta solmupistehinnoitteluun 4000 solmupistettä Hintakatot korkeammat kuin PJM:n alueella ja erillisiä kapasiteettimarkkinoita ei ole
33.
34.
35. ATS (Administrator of Trade System) vastaanottaa tuotantosuunnitelmat sekä kuluttajien tarjoukset ja laskee sen jälkeen sähkön hinnan ja määränSuojaustuotteina on käytössä forwardeja ja futuureja (sekä pörssin kautta että kahdenvälisesti) FTR tuotteet on tarkoitus ottaa käyttöön myöhemmin Kapasiteettimarkkinat on perustettu kattamaan tuottajien kiinteät kulut ja kannustamaan uusiin tuotantoinvestointeihin. Tuottajat tekevät tarjoukset kapasiteetista ja ostajilla on velvoite ostaa huippukuormaansa vastaava kapasiteettimäärä markkinoilta Valtiolla on pitkiä kapasiteettisopimuksia uusien ydin- ja vesivoimalaitosten kanssa Uusille lämpövoimalaitoksille on oma kapasiteettisopimusjärjestelmänsä
36. Vähittäismarkkinat Sähkön vähittäismarkkinat ovat kansallisia myös niillä alueilla, joissa tukkumarkkinat ovat yhteiset Pohjoismaissa on suunnitelmia myös vähittäismarkkinoiden yhdistämisestä Tavoitteena vähentää regulatorisia ja teknisiä esteitä, jotta myyjät voivat toimia useammassa maassa Sopimusjärjestelyt jakeluverkko-operaattoreiden, myyjien ja asiakkaiden välillä; laskutuskäytännöt; vähittäismarkkinoiden prosessit ja taseselvitysmalli Yhteiset markkinat olisi tarkoitus saada toimintaan 2015, tosin esimerkiksi tietojärjestelmien luominen voi viedä kauemmin Australiassa Victorian osavaltion sähkön vähittäismarkkinat ovat yhdet maailman aktiivisimmat (eli asiakkaat vaihtavat sähkön myyjäänsä) Syitä tähän ovat mm. säästömahdollisuudet tai erillinen bonus, esimerkiksi lehtitilaus tai tyytymättömyys entiseen myyjään
37. Vähittäismarkkinat –kysynnän hintajousto Vähittäisasiakkaiden kulutus ei toistaiseksi juurikaan jousta tukkumarkkinahintoihin perustuen (raportissa käsitellyt maat) Usein vähittäisasiakkaiden tariffirakenteet eivät edes kannusta tähän Monissa maissa on kuitenkin tariffeja tai pilottikokeiluja, joilla pyritään saamaan kulutusta pois tyypillisiltä huippukuormatunneilta Älykkäiden mittareiden lisääntyminen mahdollistaa myös reaaliaikaisemman hinnoittelun
38. Tutkimustyö, 1 Sähkömarkkinoiden tulevaisuudennäkymiä kartoitettiin erilaisten sidosryhmäprosessien avulla Skenaarioprosessi Kuvaus sähkömarkkinoiden mahdollisista kehityssuunnista ja kilpailun muodoista sähkömarkkinoilla erilaisten reunaehtojen vallitessa (skenaariot liitteessä) Laaja-alaisesti suomalaisille sähkömarkkina-asiantuntijoille GDSS-workshop (Group DecisionSupport System) Tunnistaa sähkömarkkinoiden kilpailullisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä arvioida tekijöiden merkittävyyttä Valikoitu joukko suomalaisia sähkömarkkina-asiantuntijoita Tuloksia hyödynnettiin Delfoi-kyselyn tekemisessä
39.
40. Toisella kierroksella tarkennettiin kehityssuuntaa ja kerättiin keinoja vaikuttaa tavoitetilan toteutumiseenVastausprosentti ensimmäisellä kierroksella oli 51,7 % ja toisella kierroksella 86,7 %
41.
42. Delfoi-kysely 2. kierroksen tuloksia Hyödynnettiin 1. kierroksen tuloksia ja kysyttiin, miten esimerkiksi siirtoverkkoinvestointien toteuttamiseen voitaisiin vaikuttaa Vastauksissa ehdotettiin esimerkiksi sääntely-yhteistyötä, siirtoverkkojen omistajuuden ja operoinnin eriyttämistä, pullonkaulatulojen kieltämistä, kaupallisia linjoja, ACER:n vahvaa roolia, helpompia luvistusprosesseja ja että kantaverkko-operaattorien on maksettava pullonkauloista Kysyttiin myös pienten hinta-alueiden merkityksestä, kapasiteettimarkkinoiden tarpeesta, yhteisistä vähittäismarkkinoista ja sähkön varastoinnista Pienet hinta-alueet nähtiin ongelmallisena kilpailun kannalta Vastaajat olivat sitä mieltä, että pelkät energiamarkkinat riittävät takamaan riittävät signaalit uusille tuotantoinvestoinneille Sähkön varastointi on villi kortti markkinoilla
43. Delfoi-kysely 2. kierroksen vastauksia kysymyksiin, onko Euroopassa yksi sähköpörssi vuonna 2030 ja tarvitaanko erillisiä kapasiteettimarkkinoita 2. kierroksen vastaus kysymykseen, onko samaa mieltä, ettei siirtoverkkoyhtiöillä ole riittäviä kannusteita siirtoverkkoinvestointien tekemiseen
44. Vapaa kilpailu – säännelty kilpailu Vapaiden sähkömarkkinoiden päätavoitteet: valtion osallistumisen vähentäminen, kilpailun lisääminen ja kysyntäpuolen osallistumisen lisääminen Keskeinen ero eri markkinamallien välillä on valvonnan määrä Vapaassa kilpailussa sähkön hinta on yhteinen suure koko markkinalle ja sähkö on kuin mikä tahansa muu hyödyke Säännellyssä kilpailussa sähkön hinta lasketaan jokaiselle verkon solmulle, jolloin markkina-alueet ovat pieniä tarvitaan yksityiskohtaista kilpailunvalvontaa estämään markkinavoiman väärinkäyttöä Vapaan kilpailun käytännön vaatimuksia ovat riittävä siirtoverkko ja kysynnän hintajousto Kysyntäpuoli osallistuu markkinoille ilmoittamalla halukkuutensa maksaa sähköstä ja osallistumalla näin sähkön hinnan muodostukseen Säännellyssä kilpailussa kysyntäpuoli ei välttämättä osallistu lainkaan sähkön hinnan muodostukseen vaan kysyntä ennustetaan Säännelty kilpailu on usein ratkaisu, jos siirtoverkot eivät mahdollista vapaata kilpailua Sääntely saattaa kuitenkin heikentää markkinoiden dynaamista kehittymistä
45. Vision muodostaminen Sähkömarkkinavisio 2030:n perusperiaate on vapaa kilpailu Toimiva kilpailu tehokkaiden sähkömarkkinoiden ehto ja siitä hyötyy sekä tuottajat että ostajat Haasteita riittävän siirtokapasiteetin saaminen markkinoille ja hintajoustava kysyntä Jos näistä tavoitteista luovutaan, ajaudutaan kohti säänneltyä kilpailua Visio täyttää myös EU:n asettaman tavoitteen yhteisistä sähkömarkkinoista Muita vision täyttämiä ehtoja Ei rakenteellisia esteitä uusiutuvien markkinoille tulolle Energiatehokkuuden tukeminen CO2 -päästöjen vähentäminen sähkön tuotannossa Visiossa sähköverkot nähdään mahdollistajina Siirtoverkon pullonkaulat eivät häiritse markkinoiden toimintaa Jakeluverkot puolestaan mahdollistavat vähittäismyyjien toiminnan myös rajojen yli
46.
47. Vision ja vaihtoehtoskenaarion rajoitteet Kummassakin sekä visiossa että vaihtoehtoskenaariossa perusoletuksena on marginaalihinnoittelu päivää edeltävässä sähkökaupassa Jos jokin tapahtuma tai ilmiö johtaa siihen, että päivää edeltävää hintaa ei pystytä muodostamaan marginaalihinnoittelumekanismilla, ajaudutaan täysin uuteen tilanteeseen Esimerkiksi erittäin suuri määrä vaihtelevaa tuotantoa, jonka seuraavan päivän tuotantomääriä ei pystytä ennustamaan, saattaa olla tällainen tapahtuma Päivää edeltäville markkinoille ei ehkä pystytä tarjoamaan tuotantoa, jolloin päivää edeltävää hintaa ei pystytä muodostamaan Tämä voi johtaa markkinamallin merkittäviin muutoksiin Myös sähkön varastointi suuressa mittakaavassa voi vaikuttaa markkinoiden toimivuuteen ja markkinamalliin
48. Visio - Siirtoverkko EU:n yhteinen sähkön sisämarkkina sekä tukku- että vähittäismarkkinoiden osalta Riittävä siirtoverkko markkina-alueella mahdollistaa laajat hinta-alueet, joissa ei ole rakenteellisia sisäisiä pullonkauloja Siirtoverkkojen suunnittelun lähtökohtana on koko markkinan etu, joista edetään maakohtaisiin suunnitelmiin TSO:illa on velvollisuus toteuttaa investoinnit ja koko markkina-aluetta hyödyttävien investointien kustannukset jaetaan hyötyjen suhteessa TSO:iden kesken Kantaverkkoyhtiöiden toimintojen valvontamallit ovat harmonisoidut ja ne ohjaavat pullonkaulojen poistamiseen ja niiden aiheuttamien haittojen pienentämiseen. Olemassa olevan siirtokapasiteetin tehokas jakaminen ja käyttö varmistetaan markkinaehtoisilla menetelmillä sekä päivää edeltävällä että päivän sisäisellä markkinoilla
49. Visio - Hinnoittelu Sähkön tukkukaupassa hinta muodostuu vapaasti ilman hintakattoja tai –lattioita Hinnoitteluperiaatteena on yleisesti hyväksytty marginaalihinnoittelu, joka ohjaa tuotannon ajojärjestyksen halvimmasta kalleimpaan Euroopassa on yksi tai muutama tiivistä yhteistyötä tekevä sähköpörssi, jotka käyttävät yhteistä single pricecoupling –mekanismia Päivän sisäisten markkinoiden toimintaperiaatteet on harmonisoitu Markkinatoimijoiden kannalta relevantti markkinatieto on kaikkien saatavilla ja markkinoiden toiminnasta pystytään viestimään uskottavasti
50. Visio - Tuotanto Sähköenergian hinta muodostaa riittävän signaalin uusille tuotantoinvestoinneille, eikä erillisiä kapasiteettimarkkinoita tai –maksuja tarvita Tuotannon markkinoille tulo ja poistuminen ovat markkinaehtoisia Uuden tuotannon lupamenettelyt ovat yhteisiä koko Euroopassa Satunnaisesti vaihteleva tuotanto osallistu markkinoille markkinaehtoisesti Hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen on selkeä globaali menetelmä Sähkön siirtoverkko toimii mahdollistajana eli se ei rajoita uuden tuotannon sijoittumista Markkina-alueella on riittävästi säätö- ja varakapasiteettia ja vapaa hinnanmuodostus antaa myös niille riittävät kannusteet markkinoilla pysymiseen
51. Visio - Vähittäismarkkinat Yhteinen laaja tukkumarkkina-alue edistää myös yhteisten vähittäismarkkinoiden kehittymistä EU:n alueella on harmonisoitu vähittäismarkkinamalli, joka sisältää muun muassa asiakasrajapinnan prosessit, tiedon vaihdon ja siirron mekanismien periaatteet ja muut toimintaperiaatteet. Nämä mahdollistavat ylikansalliset vähittäismarkkinat, joilla toimii paljon myyjiä. Tukkumarkkinoiden hintasignaalit menevät läpi vähittäismarkkinoille, eikä vähittäismarkkinahintoja ole subventoitu Vähittäismyyntituotteiden valikoima on monipuolinen ja sähkön myyjän voi valita vapaasti Jakeluverkot mahdollistavat kilpailun vähittäismarkkinoilla Kaikki sähkön käyttäjät osallistuvat kysynnän hintajoustoon Osallistumista markkinoille edistää asiallinen tieto mahdollisuuksista ja riittävä kuluttajansuoja Sähköä voi varastoida laajassa mittakaavassa esimerkiksi sähköautojen akkuihin Osalla kotitalouksista on myös omaa pienimuotoista tuotantoa ja ylijäämäsähkön voi myydä markkinoille
52.
53. Miten vaikuttaa vision toteutumiseen? Siirtoverkot TYNDP:n toteuttaminen huomioiden Euroopan sähkömarkkinoiden tarpeet Riittävät uudet siirtoverkkoinvestoinnit laajojen hinta-alueiden takaamiseksi ja kannusteet pullonkaulojen poistamiseen Luvitusprosessien nopeuttaminen ja yksinkertaistaminen Uusiutuva energia Siirtoverkot mahdollistavat markkinaehtoiset investoinnit tuotantoon Uusiutuvan energian tuet eivät häiritse markkinoiden toimintaa Sähköpörssit Hintakytkentä käyttäen yhteistä laskenta-algoritmia Päivän sisäisellä markkinalla EU:n laajuinen yhteinen tilauskirja ja siirtoverkon kapasiteetin hallintamekanismi Kysyntäpuolen aktivoiminen Smartgrid:n mahdollisuudet Sähkön varastoiminen Luottamus markkinoihin
54. Yhteenveto Sähkömarkkinavisio 2030 on tehty 4/2010 – 4/2011 välisenä aikana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Tutkimustyössä on muun muassa muodostettu erilaisia skenaarioita tulevaisuuden sähkömarkkinoista ja tehty asiantuntijahaastatteluja sekä Suomessa että Euroopassa Sähkömarkkinavisio 2030 tukee vapaata kilpailua, mahdollistaa EU:n tavoitteet sähkön sisämarkkinoista eikä tee uusiutuviin energialähteisiin perustuvasta sähköntuotannosta tukiaddiktia Sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella Tarvitaan riittävästi siirtokapasiteettia ja aktiivinen kysyntäpuoli Jos sähkömarkkinoille ei saada riittävästi siirtokapasiteettia ja hinnan suhteen joustavaa kysyntää, niin markkina ajautuu kohti säänneltyä kilpailua Markkinoiden dynaaminen kehittäminen vaikeutuu Toisin kuin vapaassa kilpailussa, sääntelyssä ei ole sisäänrakennettuna kannustinta tehokkaaseen toimintaan Tarvitaan erillisiä kannustinjärjestelmiä, jotka yrittävät matkia vapaata kilpailua Sääntelyjärjestelmistä tulee helposti raskaita ja ne ajautuvat monimutkaistumiskierteeseen