2. SÄHKÖMARKKINAVISIO 2030–Visio integroituvien eurooppalaisten sähkömarkkinoiden markkinamallista –

3. Hankkeen esittely

4. Taustoitus:

5. Sähkömarkkinat

6. EU:n energiapolitiikka

7. Sähkömarkkinoiden kehityspolkuja

8. Markkinamallit

9. Tukkusähkömarkkinat

10. Vähittäismarkkinat

11. Tutkimustyön tekeminen

12. Vision tausta ja muodostaminen

13. Visio

14. YhteenvetoKalvopaketin sisältö

15. Sähkömarkkinavisio 2030 -hankeTehty huhtikuun 2010 – huhtikuun 2011 välisenä aikana

16. Toteuttajana Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkömarkkinalaboratorion tutkijat

17. Rahoittajina Sähkötutkimuspooli, Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen ElFi Oy ja Nord PoolSpot

18. Tavoitteena muodostaa visio integroituvien eurooppalaisten sähkömarkkinoiden markkinamallista, joka on tehokas, vastaa ilmastohaasteeseen sekä turvaa sähkönsaannin kestävällä ja taloudellisella tavalla

19. Tutkimustyössä kerätty näkemyksiä suomalaisilta ja eurooppalaisilta sähkömarkkina-asiantuntijoilta sekä tehty kattava tutkimustyö erilaisten sähkömarkkinamallien ominaisuuksistaSähkömarkkinatSähkömarkkinat sisältävät sähkön toimituksen ja kulutuksenSähkön toimitukseen kuuluvat tuotanto, myynti, siirto ja jakeluSiirto ja jakelu ovat valvottuja monopolitoimintoja Tuotanto ja myynti ovat kilpailun alaisia toimintojaVapaiden sähkömarkkinoiden luomisen päätavoitteet ovat: valtion osallistumisen vähentäminen, kilpailun lisääminen ja kysyntäpuolen osallistumisen lisääminenKilpailun katsotaan lisäävän tehokkuutta, alentavan kustannuksia ja parantavan laatua

20. SähkömarkkinatSähkömarkkinoiden erityispiirteitä:Tuotannon ja kulutuksen oltava tasapainossa joka hetkiSähkön varastointi suuressa mittakaavassa taloudellisesti kannattavasti ei ole toistaiseksi mahdollistaSiirtoverkot määrittävät markkinamallinSiirtoverkot mahdollistavat sähkön siirron halvemman tuotannon alueelta kalliimman tuotannon alueelleJos sähköä pystytään siirtämään lähes aina halutusti, voidaan ajatella, että siirtoverkko muodostaa markkinapaikanJos sen sijaan siirtoverkot ruuhkautuvat toistuvasti ja estävät sähkön virtaamisen oikeaan suuntaan markkina-alueella, tarve löytää keinoja siirtoverkon ruuhkaisuuden hallintaan alkaa ohjata markkinamallia

21. HinnoitteluperiaateMarginaalihinnoittelu ohjaa tuotannon oikean ajojärjestyksen halvimmasta kalleimpaanMarginaalihinta muodostuu viimeisen mukaan tulevan tuotannon mukaan eli se on kysyntä ja tarjontakäyrien leikkauspisteHinta on sama kaikille tuotantomuodoille, tuottajille ja ostajilleVaihtoehtoinen malli on pay-as-bid, jolloin kullekin tuottajalle maksetaan sen oman tarjouksen mukaisesti. Ostajien maksama hinta on painotettu keskiarvo läpimenneistä tarjouksista.Luo epävarmuutta markkinoille, koska tuottajat eivät pysty ennakoimaan toistensa tarjouksia tai sitä miten ajojärjestys kulloinkin määräytyyTuottajat lisäävät tarjouksiinsa riskilisiä ja alkavat arvata korkeinta läpimenevää tarjousta

22. EU:n energiapolitiikkaEU:n tavoite on luoda vapaat sisämarkkinat erilaisille hyödykkeille”Toinen energiamarkkinapaketti” 2003 ohjeisti muun muassa jäsenvaltioiden sähkömarkkinoiden avaamista kilpailulle”Kolmas energiapaketti” tarkensi muun muassa ohjeita sähkön sisämarkkinoiden luomiseksiAlueelliset sähkömarkkinat  yhteinen sähkön sisämarkkinaMaiden välisten siirtoverkkoyhteyksien pullonkaulatulojen käyttö ensisijaisesti siirtoverkon kapasiteetin varmistamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen (tai verkkotariffien alentamiseen)EU:n energiapolitiikan keskeisiä tavoitteitaToimitusvarmuus, kilpailukyky, kestävä kehitys20-20-20 tavoite vaikuttaa sähkön tuotantoon ja käyttöön tulevaisuudessa20 % vähennys kasvihuonekaasupäästöihin20 % lisäys energiatehokkuuteen20 % lisäys uusiutuvien energialähteiden käyttöön vuoteen 2020 mennessäLähde: EU 2011

23. Sähkön tuotanto ja käyttöSähkön tuotanto ja käyttö muuttuvat tulevaisuudessaLähteet: Energiateollisuus ry Hiilineutraalivisio 2050, IEA World Energy Outlook 2009, Eurelectric Power Choices 2009

24. Sähkömarkkinoiden kehityspolkujaToteutetaanko verkkojen investointisuunnitelmat?

25. KehityspolkujaSähkömarkkinoiden kehitysvaiheet sähkömarkkinoiden avaamisesta lähtien:Kansalliset kilpailulliset sähkömarkkinat (aluehinnoittelumalli)Kilpailun lisäämiseksi laajennetaan markkina-aluetta (alueelliset markkinat)Alueelliset markkinat kohtaavat tuotantokapasiteettihaasteen, kun kysyntä-tarjonta tilanne tiukkeneeMarkkina-aluetta laajennetaan edelleen, jotta lisää tuotantokapasiteettia saataisiin käyttöönJos siirtokapasiteetti laajennetulla markkina-alueella ei kuitenkaan ole riittävä, ei tuotantokapasiteettia saada tehokkaaseen käyttöönSiirtoverkon lisäämiseksi tehdään investointisuunnitelmatKriittinen käännepiste: saadaanko siirtoverkkoinvestointisuunnitelmat toteutettua?Jos saadaan toteutettua, voidaan jatkaa aluehinnoittelumallin käyttöäJos siirtoverkko on edelleen ruuhkainen, eikä uusia investointeja toteuteta, on markkina-alue jaettava yhä pienempiin hinta-alueisiinHinta-aluejako saattaa riittää ja aluehinnoittelumallia voidaan käyttää edelleen

26. Jos hinta-alueiden sisällä on usein ruuhkaa, johtaa se tuotannon uudelleen aikataulukseen, joka voi antaa pelimahdollisuuksia markkinaosapuolilleRatkaisuna voidaan ottaa käyttöön uusia siirtoverkontilan laskentamenetelmiä, jotta verkkoa saadaan tehokkaampaan käyttöön. Jos verkontilan laskenta voidaan tehdä jokaiselle solmupisteelle, mutta hintalaskenta alueille, on kyseessä hybridimalli.Seuraava askel on siirtyminen nodaalihinnoitteluun, jossa sähkön hinta lasketaan jokaiselle verkon solmupisteelle verkon tilan mukaan

27. MarkkinamallitSähkömarkkinamalli tarkoittaa markkinoiden toimintaperiaatteitaPääasiallisia malleja on kaksi: alue- ja solmupistehinnoitteluAluehinnoittelu: sähkön hinta lasketaan hinta-alueille ja siirtokapasiteetit huomioidaan erikseenSolmupistehinnoittelu: sähkön hinta lasketaan kaikille verkon solmuille, perustana siirtoverkon tehonjaon laskenta. Solmupisteen hinta koostuu energiasta, häviöistä ja verkon ruuhkamaksuista

28. TukkusähkömarkkinatTässä yhteydessä esitellään seuraavat alue- ja solmupistemarkkinatAluehinnoittelumarkkinat:PohjoismaatKeski-EurooppaSolmupistemarkkinat:USA: PJM ja TeksasAustraliaUusi-SeelantiVenäjä

29. Pohjoismaat ja Keski-EurooppaPohjoismailla tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomea, Ruotsia, Norjaa ja TanskaaKeski-Euroopan markkinoilla tarkoitetaan Ranskan, Hollannin, Belgian ja Saksan muodostamaa CWE-aluettaEU:n säädökset ohjaavat alueellisten markkinoiden kehittämistä sekä yhteisten markkinamallien muodostamistaKummallakin alueella käytössä aluehinnoitteluPohjoismaissa marketsplitting (yksi pörssi, lasketaan yksi systeemihinta ja rajasiirtokapasiteetin ollessa rajoitettu jakaudutaan hinta-alueisiin)

30. CWE-alueellamarketcoupling (useampi pörssi, jolloin lasketaan ensin aluehinnat ja yhdistetään niitä rajasiirtokapasiteetin sen salliessa)Pohjoismaiden ja CWE-alueen välillä myös markkinaehtoista kaupankäyntiäPääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin Pohjoismaissa vesi, ydin, hiili, kaasu ja tuuli, sähkönkulutus noin 400 TWh ja systeemihinta 53 €/MWh (2010)Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin CWE-alueella hiili, ydin, uusiutuvat, kaasu ja öljy, sähkönkulutus yhteensä noin 1267 TWh vuodessa ja keskimääräinen hinta 50-70 €/MWh

31. PJM RTOPJM-alue USA:ssa käsittää Pennsylvanian, New Jerseyn ja Marylandin osavaltiot sekä osittain tai kokonaan muun muassa Delawaren, Ohion, Virginian ja IllinoisinSähkön kulutus koko PJM:n alueella noin 710 TWh vuodessa ja keskimääräinen sähkön spot-hinta 40 €/MWh (2009) Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin hiili ja kaasuMarkkinoita operoi RTO (Regional Transmission System Operator), joka vastaa sekä siirtoverkoista että sähkön hinnan laskennastaKäytössä solmupistehinnoittelu eli sähkön hinta lasketaan yli 7000 verkon solmupisteelle sekä day-ahead että real-time –markkinoillaMarkkinavalvonta on tiukka; tuottajien tarjouksia valvotaan lähes reaaliaikaisesti ja erilaisia hinta- ja tarjouskattoja on asetettuSolmujen välisiltä hintaeroilta suojaudutaan FTR (Financial Transmission Right) -tuotteillaMarkkinatoimijoiden on osallistuttava myös pakollisille kapasiteettimarkkinoilleTaataan riittävät signaalit uusille tuotantoinvestoinneilleLähde: FERC Electric Power Markets 2011

32. Teksas ErcotTeksas Ercotin toimialue käsittää lähes koko Teksasin osavaltion USA:ssaSähkön kulutus noin 312 TWh vuodessa ja keskimääräinen spot-hinta noin 30 €/MWh (2009)Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin hiili ja kaasuVaihtamassa parhaillaan markkinamallia aluehinnoittelusta solmupistehinnoitteluun4000 solmupistettäHintakatot korkeammat kuin PJM:n alueella ja erillisiä kapasiteettimarkkinoita ei ole

33. AustraliaItä-Australian sähkömarkkinat (NEM) käsittävät New South Walesin, Tasmanian, South Australian, Victorian, Queenslandin ja Australian Capital TerritorynOsavaltioilla on yhteiset sähkömarkkinatYksityistämiskysymyksistä kukin osavaltio saa päättää itseSähkön kulutus noin 210 TWh vuodessa ja keskimääräinen sähkön spot-hinta 35-50 €/MWh (2010)Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin hiili, kaasu ja vesiNodaalihinnoittelu, mutta solmupisteitä on vain 5, joten laskentamekanismi yksinkertaisempi kuin esimerkiksi PJM:n alueellaPakollinen pooli, johon vain tuottajat osallistuvatMarkkina-operaattori arvioi kysynnänEi erillisiä real-time –markkinoitaTuottajat saavat muuttaa kerran ennen toimitusta day-ahead –markkinalle tekemiään tarjouksia (”hyvässä uskossa”) Sähkön hinnan suojaaminen kahdenvälisillä finanssisopimuksilla tai pörssin finanssituotteillaLähde: AER 2009

34. Uusi-SeelantiPääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin vesi, kaasu, hiili, geoterminen ja tuuliSähkön kulutus noin 37 TWh vuodessa ja keskimääräinen sähkön spot-hinta 35 €/MWh (2008)Nodaalihinnoittelu; 250 solmupistettäPakollinen pooli, johon vain tuottajat osallistuvat Markkina-operaattori arvioi kysynnänKäytössä vain muutama futuurituote sähkön hinnan suojaamiseenFTR-tuotteet eivät käytössä, joten solmujen välisiltä hintaeroilta ei voi suojautuaVertikaalinen integraatio tuottajien ja vähittäismyyjien välillä sallittu ja sitä hyödynnetään suojauksessaVenäjäMarkkinarakenteen uudistukset 1990-luvulla sekä 2003, jolloin vertikaalisesti integroituneet monopolit jaettiin erilaisiin yhtiöihinSähkön vuosikulutus Venäjällä noin 1023 TWh ja pääasialliset tuotantomuodot lämpö-, vesi- ja ydinvoimaMarkkinamallina nodaalihinnoittelu ja solmupisteitä 8000; Systeemioperaattori valitsee seuraavan päivän tuottajat perustuen tuottajien tuotantoilmoituksiin, ennakoituun kysyntään ja verkon tilaan

35. ATS (Administrator of Trade System) vastaanottaa tuotantosuunnitelmat sekä kuluttajien tarjoukset ja laskee sen jälkeen sähkön hinnan ja määränSuojaustuotteina on käytössä forwardeja ja futuureja (sekä pörssin kautta että kahdenvälisesti)FTR tuotteet on tarkoitus ottaa käyttöön myöhemminKapasiteettimarkkinat on perustettu kattamaan tuottajien kiinteät kulut ja kannustamaan uusiin tuotantoinvestointeihin. Tuottajat tekevät tarjoukset kapasiteetista ja ostajilla on velvoite ostaa huippukuormaansa vastaava kapasiteettimäärä markkinoiltaValtiolla on pitkiä kapasiteettisopimuksia uusien ydin- ja vesivoimalaitosten kanssaUusille lämpövoimalaitoksille on oma kapasiteettisopimusjärjestelmänsä

36. VähittäismarkkinatSähkön vähittäismarkkinat ovat kansallisia myös niillä alueilla, joissa tukkumarkkinat ovat yhteisetPohjoismaissa on suunnitelmia myös vähittäismarkkinoiden yhdistämisestäTavoitteena vähentää regulatorisia ja teknisiä esteitä, jotta myyjät voivat toimia useammassa maassaSopimusjärjestelyt jakeluverkko-operaattoreiden, myyjien ja asiakkaiden välillä; laskutuskäytännöt; vähittäismarkkinoiden prosessit ja taseselvitysmalliYhteiset markkinat olisi tarkoitus saada toimintaan 2015, tosin esimerkiksi tietojärjestelmien luominen voi viedä kauemminAustraliassa Victorian osavaltion sähkön vähittäismarkkinat ovat yhdet maailman aktiivisimmat (eli asiakkaat vaihtavat sähkön myyjäänsä)Syitä tähän ovat mm. säästömahdollisuudet tai erillinen bonus, esimerkiksi lehtitilaus tai tyytymättömyys entiseen myyjään

37. Vähittäismarkkinat –kysynnän hintajoustoVähittäisasiakkaiden kulutus ei toistaiseksi juurikaan jousta tukkumarkkinahintoihin perustuen (raportissa käsitellyt maat)Usein vähittäisasiakkaiden tariffirakenteet eivät edes kannusta tähänMonissa maissa on kuitenkin tariffeja tai pilottikokeiluja, joilla pyritään saamaan kulutusta pois tyypillisiltä huippukuormatunneiltaÄlykkäiden mittareiden lisääntyminen mahdollistaa myös reaaliaikaisemman hinnoittelun

38. Tutkimustyö, 1Sähkömarkkinoiden tulevaisuudennäkymiä kartoitettiin erilaisten sidosryhmäprosessien avullaSkenaarioprosessiKuvaus sähkömarkkinoiden mahdollisista kehityssuunnista ja kilpailun muodoista sähkömarkkinoilla erilaisten reunaehtojen vallitessa (skenaariot liitteessä)Laaja-alaisesti suomalaisille sähkömarkkina-asiantuntijoilleGDSS-workshop (Group DecisionSupport System)Tunnistaa sähkömarkkinoiden kilpailullisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä arvioida tekijöiden merkittävyyttäValikoitu joukko suomalaisia sähkömarkkina-asiantuntijoitaTuloksia hyödynnettiin Delfoi-kyselyn tekemisessä

39. Tutkimustyö, 2Delfoi-kyselyDelfoi-menetelmä pyrkii ennustamaan tulevaa kehitystä, selvittämään millaista kehitystä pidetään toivottavana ja miten tulevaan kehitykseen voidaan vaikuttaaVastaajapaneeli koostui eurooppalaisista sähkömarkkina-asiantuntijoistaKaksivaiheinen kyselyEnsimmäisellä kierroksen tuloksena saatiin vastaajapaneelin näkemys tärkeimmistä sähkömarkkinoiden kilpailullisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä Euroopan sähkömarkkinoiden kehitykseen.

40. Toisella kierroksella tarkennettiin kehityssuuntaa ja kerättiin keinoja vaikuttaa tavoitetilan toteutumiseenVastausprosentti ensimmäisellä kierroksella oli 51,7 % ja toisella kierroksella 86,7 %

41. Delfoi-kysely1. kierroksen tuloksiaHistoriallisesta näkökulmasta merkittävin väite oli: Väitteet: ”Siirtoverkkoinvestointien pitkät luvitusprosessit hidastavat merkittävästi investointisuunnitelmien toteuttamista” Myös väite ”Siirtoverkkokapasiteetti jaetaan markkinaehtoisesti” nähtiin merkittävänä Kumpikin tulee kasvattamaan merkitystään myös tulevaisuudessaTulevaisuudessa tärkeää kiinnittää huomioita luvitusprosessien helpottamiseen ja siihen, että siirtokapasiteetti jaetaan aina markkinaehtoisestiPörssien läheinen yhteistyö, harmonisoidut laskenta-algoritmit päivää edeltävillä markkinoilla sekä harmonisoidut päivän sisäiset markkinat nähtiin tärkeinä kilpailun kannalta. Näiden toteutumista pidettiin myös todennäköisenä

42. Delfoi-kysely2. kierroksen tuloksiaHyödynnettiin 1. kierroksen tuloksia ja kysyttiin, miten esimerkiksi siirtoverkkoinvestointien toteuttamiseen voitaisiin vaikuttaaVastauksissa ehdotettiin esimerkiksi sääntely-yhteistyötä, siirtoverkkojen omistajuuden ja operoinnin eriyttämistä, pullonkaulatulojen kieltämistä, kaupallisia linjoja, ACER:n vahvaa roolia, helpompia luvistusprosesseja ja että kantaverkko-operaattorien on maksettava pullonkauloistaKysyttiin myös pienten hinta-alueiden merkityksestä, kapasiteettimarkkinoiden tarpeesta, yhteisistä vähittäismarkkinoista ja sähkön varastoinnistaPienet hinta-alueet nähtiin ongelmallisena kilpailun kannaltaVastaajat olivat sitä mieltä, että pelkät energiamarkkinat riittävät takamaan riittävät signaalit uusille tuotantoinvestoinneilleSähkön varastointi on villi kortti markkinoilla

43. Delfoi-kysely2. kierroksen vastauksia kysymyksiin, onko Euroopassa yksi sähköpörssi vuonna 2030 ja tarvitaanko erillisiä kapasiteettimarkkinoita 2. kierroksen vastaus kysymykseen, onko samaa mieltä, ettei siirtoverkkoyhtiöillä ole riittäviä kannusteita siirtoverkkoinvestointien tekemiseen

44. Vapaa kilpailu – säännelty kilpailuVapaiden sähkömarkkinoiden päätavoitteet: valtion osallistumisen vähentäminen, kilpailun lisääminen ja kysyntäpuolen osallistumisen lisääminenKeskeinen ero eri markkinamallien välillä on valvonnan määräVapaassa kilpailussa sähkön hinta on yhteinen suure koko markkinalle ja sähkö on kuin mikä tahansa muu hyödykeSäännellyssä kilpailussa sähkön hinta lasketaan jokaiselle verkon solmulle, jolloin markkina-alueet ovat pieniä  tarvitaan yksityiskohtaista kilpailunvalvontaa estämään markkinavoiman väärinkäyttöäVapaan kilpailun käytännön vaatimuksia ovat riittävä siirtoverkko ja kysynnän hintajoustoKysyntäpuoli osallistuu markkinoille ilmoittamalla halukkuutensa maksaa sähköstä ja osallistumalla näin sähkön hinnan muodostukseenSäännellyssä kilpailussa kysyntäpuoli ei välttämättä osallistu lainkaan sähkön hinnan muodostukseen vaan kysyntä ennustetaanSäännelty kilpailu on usein ratkaisu, jos siirtoverkot eivät mahdollista vapaata kilpailuaSääntely saattaa kuitenkin heikentää markkinoiden dynaamista kehittymistä

45. Vision muodostaminenSähkömarkkinavisio 2030:n perusperiaate on vapaa kilpailuToimiva kilpailu tehokkaiden sähkömarkkinoiden ehto ja siitä hyötyy sekä tuottajat että ostajatHaasteita riittävän siirtokapasiteetin saaminen markkinoille ja hintajoustava kysyntäJos näistä tavoitteista luovutaan, ajaudutaan kohti säänneltyä kilpailuaVisio täyttää myös EU:n asettaman tavoitteen yhteisistä sähkömarkkinoistaMuita vision täyttämiä ehtojaEi rakenteellisia esteitä uusiutuvien markkinoille tulolleEnergiatehokkuuden tukeminenCO2 -päästöjen vähentäminen sähkön tuotannossaVisiossa sähköverkot nähdään mahdollistajinaSiirtoverkon pullonkaulat eivät häiritse markkinoiden toimintaaJakeluverkot puolestaan mahdollistavat vähittäismyyjien toiminnan myös rajojen yli

47. Vision ja vaihtoehtoskenaarion rajoitteetKummassakin sekä visiossa että vaihtoehtoskenaariossa perusoletuksena on marginaalihinnoittelu päivää edeltävässä sähkökaupassaJos jokin tapahtuma tai ilmiö johtaa siihen, että päivää edeltävää hintaa ei pystytä muodostamaan marginaalihinnoittelumekanismilla, ajaudutaan täysin uuteen tilanteeseenEsimerkiksi erittäin suuri määrä vaihtelevaa tuotantoa, jonka seuraavan päivän tuotantomääriä ei pystytä ennustamaan, saattaa olla tällainen tapahtumaPäivää edeltäville markkinoille ei ehkä pystytä tarjoamaan tuotantoa, jolloin päivää edeltävää hintaa ei pystytä muodostamaanTämä voi johtaa markkinamallin merkittäviin muutoksiinMyös sähkön varastointi suuressa mittakaavassa voi vaikuttaa markkinoiden toimivuuteen ja markkinamalliin

48. Visio - SiirtoverkkoEU:n yhteinen sähkön sisämarkkina sekä tukku- että vähittäismarkkinoiden osaltaRiittävä siirtoverkko markkina-alueella mahdollistaa laajat hinta-alueet, joissa ei ole rakenteellisia sisäisiä pullonkaulojaSiirtoverkkojen suunnittelun lähtökohtana on koko markkinan etu, joista edetään maakohtaisiin suunnitelmiinTSO:illa on velvollisuus toteuttaa investoinnit ja koko markkina-aluetta hyödyttävien investointien kustannukset jaetaan hyötyjen suhteessa TSO:iden keskenKantaverkkoyhtiöiden toimintojen valvontamallit ovat harmonisoidut ja ne ohjaavat pullonkaulojen poistamiseen ja niiden aiheuttamien haittojen pienentämiseen.Olemassa olevan siirtokapasiteetin tehokas jakaminen ja käyttö varmistetaan markkinaehtoisilla menetelmillä sekä päivää edeltävällä että päivän sisäisellä markkinoilla

49. Visio - HinnoitteluSähkön tukkukaupassa hinta muodostuu vapaasti ilman hintakattoja tai –lattioitaHinnoitteluperiaatteena on yleisesti hyväksytty marginaalihinnoittelu, joka ohjaa tuotannon ajojärjestyksen halvimmasta kalleimpaanEuroopassa on yksi tai muutama tiivistä yhteistyötä tekevä sähköpörssi, jotka käyttävät yhteistä single pricecoupling –mekanismiaPäivän sisäisten markkinoiden toimintaperiaatteet on harmonisoituMarkkinatoimijoiden kannalta relevantti markkinatieto on kaikkien saatavilla ja markkinoiden toiminnasta pystytään viestimään uskottavasti

50. Visio - TuotantoSähköenergian hinta muodostaa riittävän signaalin uusille tuotantoinvestoinneille, eikä erillisiä kapasiteettimarkkinoita tai –maksuja tarvitaTuotannon markkinoille tulo ja poistuminen ovat markkinaehtoisiaUuden tuotannon lupamenettelyt ovat yhteisiä koko EuroopassaSatunnaisesti vaihteleva tuotanto osallistu markkinoille markkinaehtoisestiHiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen on selkeä globaali menetelmäSähkön siirtoverkko toimii mahdollistajana eli se ei rajoita uuden tuotannon sijoittumistaMarkkina-alueella on riittävästi säätö- ja varakapasiteettia ja vapaa hinnanmuodostus antaa myös niille riittävät kannusteet markkinoilla pysymiseen

51. Visio - VähittäismarkkinatYhteinen laaja tukkumarkkina-alue edistää myös yhteisten vähittäismarkkinoiden kehittymistäEU:n alueella on harmonisoitu vähittäismarkkinamalli, joka sisältää muun muassa asiakasrajapinnan prosessit, tiedon vaihdon ja siirron mekanismien periaatteet ja muut toimintaperiaatteet. Nämä mahdollistavat ylikansalliset vähittäismarkkinat, joilla toimii paljon myyjiä.Tukkumarkkinoiden hintasignaalit menevät läpi vähittäismarkkinoille, eikä vähittäismarkkinahintoja ole subventoituVähittäismyyntituotteiden valikoima on monipuolinen ja sähkön myyjän voi valita vapaastiJakeluverkot mahdollistavat kilpailun vähittäismarkkinoillaKaikki sähkön käyttäjät osallistuvat kysynnän hintajoustoonOsallistumista markkinoille edistää asiallinen tieto mahdollisuuksista ja riittävä kuluttajansuojaSähköä voi varastoida laajassa mittakaavassa esimerkiksi sähköautojen akkuihinOsalla kotitalouksista on myös omaa pienimuotoista tuotantoa ja ylijäämäsähkön voi myydä markkinoille

52. Vision toteutuminenVision toteutumisen kannalta keskeistäRiittävät siirtoverkotKysyntäpuolen aktivoiminenMahdollisimman vapaa kilpailuJos näistä tavoitteista luovutaan, ohjaudutaan kohti vaihtoehtovisiotaSäännelty kilpailu voi vaikeuttaa markkinoiden dynaamista kehittämistäSääntelyjärjestelmillä on taipumus ajautua monimutkaistumisen kierteeseen

53. Miten vaikuttaa vision toteutumiseen?SiirtoverkotTYNDP:n toteuttaminen huomioiden Euroopan sähkömarkkinoiden tarpeetRiittävät uudet siirtoverkkoinvestoinnit laajojen hinta-alueiden takaamiseksi ja kannusteet pullonkaulojen poistamiseenLuvitusprosessien nopeuttaminen ja yksinkertaistaminenUusiutuva energiaSiirtoverkot mahdollistavat markkinaehtoiset investoinnit tuotantoonUusiutuvan energian tuet eivät häiritse markkinoiden toimintaaSähköpörssitHintakytkentä käyttäen yhteistä laskenta-algoritmiaPäivän sisäisellä markkinalla EU:n laajuinen yhteinen tilauskirja ja siirtoverkon kapasiteetin hallintamekanismiKysyntäpuolen aktivoiminenSmartgrid:n mahdollisuudetSähkön varastoiminenLuottamus markkinoihin

54. YhteenvetoSähkömarkkinavisio 2030 on tehty 4/2010 – 4/2011 välisenä aikana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossaTutkimustyössä on muun muassa muodostettu erilaisia skenaarioita tulevaisuuden sähkömarkkinoista ja tehty asiantuntijahaastatteluja sekä Suomessa että EuroopassaSähkömarkkinavisio 2030 tukee vapaata kilpailua, mahdollistaa EU:n tavoitteet sähkön sisämarkkinoista eikä tee uusiutuviin energialähteisiin perustuvasta sähköntuotannosta tukiaddiktiaSähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteellaTarvitaan riittävästi siirtokapasiteettia ja aktiivinen kysyntäpuoliJos sähkömarkkinoille ei saada riittävästi siirtokapasiteettia ja hinnan suhteen joustavaa kysyntää, niin markkina ajautuu kohti säänneltyä kilpailuaMarkkinoiden dynaaminen kehittäminen vaikeutuuToisin kuin vapaassa kilpailussa, sääntelyssä ei ole sisäänrakennettuna kannustinta tehokkaaseen toimintaanTarvitaan erillisiä kannustinjärjestelmiä, jotka yrittävät matkia vapaata kilpailuaSääntelyjärjestelmistä tulee helposti raskaita ja ne ajautuvat monimutkaistumiskierteeseen

55. Liite 1 Skenaariokuvaukset

56. Liite 2 Skenaariokyselyn tuloksiaVoiko skenaario toteutua vuoteen 2030 mennessä?