Psykedeelien hyötykäyttö tieteellisen tutkimuksen kohteena: Samuli Kangaslampi, psykologi, väitöskirjatutkija, Psykedeelitutkimusyhdistys ry

1. Psykedeelien hyötykäyttö
tieteellisen tutkimuksen
kohteena
Samuli Kangaslampi
psykologi, väitöskirjatutkija (TaY)
puheenjohtaja, Psykedeelitutkimusyhdistys ry
samuli@kangaslampi.net
Päihdepäivät, 16.5.2018

2. Psykedeelit ja MDMA tutkimuskohteina
MDMA
Psilosybiini
LSD
Ayahuasca/DMT
Psykedeelit
Päihdepäivät 16.5.2018 Samuli Kangaslampi

3. Psykedeelit ja MDMA tutkimuskohteina
• Perustutkimus aineista ja niiden vaikutuksista
• Uskonnollisen/perinteisen ja viihdekäytön tutkimus, käyttökulttuurit
• Psykedeelien hyödyntäminen aivojen, välittäjäaineiden, tietoisuuden,
tajunnan tutkimuksessa
• Kliininen hyötykäyttö
Päihdepäivät 16.5.2018 Samuli Kangaslampi

4. Psykedeelejä kliiniseen hyötykäyttöön?
MOTIVAATIO NYKYTUTKIMUKSELLE
50-70-lukujen LSD-tutkimus Väestötutkimukset, eläinmallit, anekdootit
70–80-lukujen MDMA:n terapiakäyttö Tarve uusille hoitomuodoille
Päihdepäivät 16.5.2018 Samuli Kangaslampi

5. Nykytutkimuksen tuloksia
MDMA ja hoitoresistentti traumaperäinen stressihäiriö
• Useita pienehköjä satunnaistettuja kontrolloituja kokeita
• Suurikokoinen efekti verrattuna lumelääkkeeseen
• Esim. Mithoefer ym. (2018): 13/19 parani, merkittävä väheneminen oireissa 15/19
• Yleistyvätkö löydökset? 200-300 osanottajan kolmannen vaiheen kliiniset kokeet
käynnistymässä
• Voisi olla hyväksyttyä hoitoa 2021-2023
Psilosybiini ja vakavasti sairaan ahdistus ja masennus
• Kaksi satunnaistettua kontrolloitua koetta
• Johns Hopkinsin tutkimuksessa (Griffiths ym., 2016; 51 osanottajaa):
¾:lla ahdistus ja masennus vähentynyt 6 kk myöhemmin, yli puolet parani
ahdistuksesta
Päihdepäivät 16.5.2018 Samuli Kangaslampi

6. Nykytutkimuksen tuloksia
Hoitoresistentti masennus
• Imperial Collegen avoin tutkimus psilosybiinillä (Carhart-Harris ym., 2016; 20
osanottajaa):
• Masennusoireet laskivat merkittävästi heti
• Puolet ei-masentuneita 3 viikkoa hoidon jälkeen, suurikokoinen efekti
masennusoireisiin vielä 6 kk myöhemmin
• Avoimet tutkimukset ayahuascalla (Osorio ym., 2015; Sanches ym., 2016; yht. 23
osanottajaa): huomattava lasku masennusoireissa 3 viikkoon
• Laajempia, kontrolloituja jatkotutkimuksia käynnistymässä, myös Suomessa
Yksittäisiä pilottitutkimuksia psilosybiinillä
• Tupakoinnin lopettamiseen
• Alkoholiriippuvuuteen
• Pakko-oireiseen häiriöön
Päihdepäivät 16.5.2018 Samuli Kangaslampi

7. Vaikutusmekanismit
Mikä psilosybiinikokemuksessa voisi olla terapeuttista?
• Voimakkaat huippukokemukset, jotka jotkut kokevat mystisinä tai hengellisinä
• Poikkeuksellisen muokkautuvuuden, suggestiivisuuden ja luovuuden tila
• Aivojen signaloinnin monimuotoisuuden ja entropian lisääntyminen vaikutuksen aikana ja
uudentyyppinen integraatio vaikutusten jälkeen
→ Uudet näkökulmat, ahaa-elämykset, muuttuneet prioriteetit, avoimuuden lisääntyminen
→Yhteyden kokemus itseen, muihin ja maailmaan
→ ”Reset”
Miksi MDMA tehostaisi terapian vaikuttavuutta?
• Vähentynyt välttäminen, pelko, ahdistus mahdollistaa vaikeiden muistojen ja tunteiden käsittelyn
ja tarkastelun
• Lisääntynyt empatia itseä ja muita kohtaan
→ Ymmärretyksi tuleminen, valmius jakamiseen, muiden näkökulmien ymmärtäminen
Päihdepäivät 16.5.2018 Samuli Kangaslampi

8. Päihdetyötä tekevälle
• MDMA:n ja psykedeelien terapeuttinen hyötykäyttö on vakavasti otettavan
tutkimuksen kohteena
• Lupaavia, mutta alustavia tuloksia, jotka vaativat toistoa ja yleistettävyyden selvittämistä
• Kliinistä todellisuutta 3–10 vuoden sisällä?
• Tutkittu terapeuttinen hyötykäyttö eroaa omin päin käytöstä usein tavoin
• Varmuus aineesta, sen puhtaudesta ja annostuksesta
• Ympäristö suunniteltu, rauhallinen, turvallinen, valvottu
• Hoitoon kuuluu valmistavia ja purkutapaamisia – lääkettä 1–3 kerralla, ei kotiin
• Tutkimus vahvistaa käsitystä: Etenkin psykedeelien vaikutukset ovat
äärimmäisen riippuvaisia niitä käyttävän mielentilasta ja käyttöympäristöstä
Päihdepäivät 16.5.2018 Samuli Kangaslampi

9. Lähteitä
Bogenshutz et al. (2015). Psilocybin-assisted treatment for alcohol dependence: a proof-of-concept study. Journal of Psychopharmacology, 29(3), 289–99.
Carhart-Harris et al. (2016). Psilocybin with psychological support for treatment-resistant depression: an open-label feasibility study. Lancet Psychiatry, 3, 619–27
Carhart-Harris et al. (2016). Neural correlates of the LSD experience revealed by multimodal neuroimaging. PNAS, 113(17), 4853–4858.
Carhart-Harris et al. (2014). The entropic brain: a theory of conscious states informed by neuroimaging research with psychedelic drugs. Frontiers in Human Neuroscience 8:20
Carhart-Harris & Nutt (2017). Serotonin and brain function: a tale of two receptors. Journal of Psychopharmacology, 31(9), 1091–1120.
Carhart-Harris et al. (2017). Psilocybin for treatment-resistant depression: fMRI-measured brain mechanisms. Scientific Reports, 7:13187.
Griffiths et al. (2006). Psilocybin can occasion mystical-type experiences having substantial and sustained personal meaning and spiritual significance. Psychopharmacology, 187, 268–283.
Griffiths et al. (2016). Psilocybin produces substantial and sustained decreases in depression and anxiety in patients with life-threatening cancer: A randomized double-blind trial. Journal of
Psychopharmacology, 30(12), 1181–1197.
Johnson et al. (2008). Human hallucinogen research: guidelines for safety. Journal of Psychopharmacology, 22, 603–620.
Johnson et al. (2014). Pilot study of the 5-HT2AR agonist psilocybin in the treatment of tobacco addiction. Journal of Psychopharmacology, 28(11), 983–92.
Krebs & Johansen (2012). Lysergic acid diethylamide (LSD) for alcoholism: meta-analysis of randomized controlled trials. Journal of Psychopharmacology, 26(7), 994–1002.
MacLean et al. (2011) Mystical experiences occasioned by the hallucinogen psilocybin lead to increases in the personality domain of openness. Journal of Psychopharmacology, 25, 1453–1461.
Mithoefer et al. (2011). The safety and efficacy of ±3, 4-methylenedioxymethamphetamine-assisted psychotherapy in subjects with chronic, treatment-resistant posttraumatic stress disorder: the
first randomized controlled pilot study. Journal of Psychopharmacology, 25(4), 439–452.
Mithoefer et al. (2018). 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA)-assisted psychotherapy for post-traumatic stress disorder in military veterans, firefighters, and police officers: a randomised,
double-blind, dose-response, phase 2 clinical trial. Lancet Psychiatry.
Moreno et al. (2006). Safety, tolerability, and efficacy of psilocybin in 9 patients with obsessive-compulsive disorder. Journal of Clinical Psychiatry, 67(11), 1735–1740.
Nichols (2016). Psychedelics. Pharmacological Reviews, 68(2), 264–355.
Osório et al. (2015). Antidepressant effects of a single dose of ayahuasca in patients with recurrent depression: a preliminary report. Revista Brasileira de Psiquiatria, 37(1), 13–20.
Ross et al. (2016). Rapid and sustained symptom reduction following psilocybin treatment for anxiety and depression in patients with life-threatening cancer: a randomized controlled trial. Journal
of Psychopharmacology, 30(12), 1165–1180
Rucker et al. (2016). Psychedelics in the treatment of unipolar mood disorders: a systematic review. Journal of Psychopharmacology, 30(12), 1220–1229.
Sanches et al. (2016). Antidepressant Effects of a Single Dose of Ayahuasca in Patients With Recurrent Depression: A SPECT Study. Journal of Clinical Psychopharmacology, 35(1), 77–81.
Watts et al. (2017). Patients’ Accounts of Increased “Connectedness” and “Acceptance” After Psilocybin for Treatment-Resistant Depression. Journal of Humanistic Psychology, 57(5), 520–564.
Päihdepäivät 16.5.2018 Samuli Kangaslampi