1. SITRA 1.
UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN
YHTEISTYÖ
PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA
HYÖDYT * POTENTIAALI * SIJAINTI * ESTEET * EHDOT
17.4.2012
PETER REITER, DI Asiantuntija
PR Vesisuunnittelu Oy
Pienvesivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja
pr.water@reiter.fi

2. SITRA 2. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ
PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA
HYÖDYT:
• Pienvesivoima on uusiutuvaa energiaa ja jokainen pienvesivoimalla tuotettu
GWh vihreä energia vähentää Suomen hiilidioksiidipäästöjä noin 400 tonnilla
ja rikkidioksiidipäästöjä 2,6 tonnilla.
• Yksi 1000 kW pienvesivoimalaitos tuottaa keskimäärin 5 GWh/vuosi ja
palvelee tällöin vuositasolla keskimääräisesti noin 800 suomalaista pientaloa.
• Yksi 100 kW pienvesivoimalaitos tuottaa keskimäärin 500 MWh/vuosi ja
palvelee tällöin vuositasolla keskimääräisesti noin 80 suomalaista pientaloa.
• Yksi 20 kW pienvesivoimalaitos tuottaa keskimäärin 100 MWh/vuosi ja
palvelee tällöin vuositasolla keskimääräisesti noin 15 suomalaista pientaloa.
• Yksi 100 kW pienvesivoimalaitoksen tuottaman energian 500 MWh/vuosi
rahallinen myyntiarvo on noin 20 000 euroa/vuosi, mutta sen rahallinen käyttö-
arvo on noin kolminkertainen, 60 000 euroa. OMAKÄYTTÖ KANNATTAA!
• Pienvesivoimatuotanto tapahtuu hajautetusti ja voi olla lähellä kuluttajaa!
Tällöin ei synny verkkohäviötä.
• Tuotanto on vakaa ja sillä voi olla yli 5000 käyttötuntia vuodessa!
• Vesivoimalalla on pitkä käyttöikä – yli 30 vuotta (Suomen vanhimmat voimalat
täyttävät pian 100 vuotta) ja pienet käyttökulut!

3. SITRA 3. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ
PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA
POTENTIAALI 1:
Pienvesivoimapotentiaalin ensimmäiset kartoitukset tehtiin jo keskiajalla
lähinnä myllyjen verotusta varten ja 1800-luvun puolivälissä toimi 4000 myllyä.
1800-1900-luvun teollistamiskausi, sähkön keksiminen ja sen moninaisten
hyötyjen tajuaminen käynnisti vesivoimalle nykyaikaan johtavan kehityspolun!
Vasta vuonna 1926 valmistui Suomen ensimmäinen suurvesivoimalaitos
Imatrankoski. Tähän asti kaikki Suomessa rakennetut vesivoimalaitokset
kuuluivat nimellisteholtaan pienvesivoimasektoriin. Pienvesivoimaa kehitettiin
kuitenkin vielä 1950 luvulla, koska sodanjälkeinen Suomi tarvitsi energiaa.
VESIVOIMAPOTENTIAALI on käytännöllisesti katsoen ikuinen, mikäli jätetään mm.
maan kohoaminen ja virtaamavaihtelut kuivien ja märkien vuosien välillä tarkastelun
ulkopuolelle.
TEHO (kW) = TEHOKERROIN x VIRTAAMA (m3/s) x PUTOUSKORKEUS (m)
ENERGIA ON LAITOKSEN TEHO KERTAA KÄYTTÖTUNNIT (noin 4000 - 5000 h/a).
On tapana jaotella teknillinen VESIVOIMAPOTENTIAALI eri sektoriin:
• Suojeltu - Vapaa
• Teho suuri (suurvesivoima >10MW) - Teho pieni (pienvesivoima <10 MW)
• Kannattavaa kehittää - Kannattamaton
• Perinnearvot huomattavat - Perinnearvot vähäiset

4. SITRA 4. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ
PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA
POTENTIAALI 2:
Vesivoimapotentiaalin jaottelussa tapahtui suurempia muutoksia 1950-1960
luvulla, kun kosket yhdistettiin suurvesivoimaa kehitettäessä ja 1980 –1990 luvulla,
kun huomattava määrä koskivoimaa suojeltiin rakentamiselta koskensuojelulailla.
Näiden muutosten loppuvaiheessa käynnisti VESIHALLITUS v. 1976, KOSKI-
INVENTOINNIN, joka julkaistiin v.1980 (Tiedotus 188). Samanaikaiseti SITRA laati
julkaisun ”Pienvesivoiman määrä ja käyttömahdollisuudet”. Vaikka pienvesivoima-
potentiaalia oli silloinkin olemassa huomattavin määrin, oli sen kehittäminen liian
kallista ilman huomattavaa julkista tukea. (eI saatu). Kehitysinto sai uuden nosteen
vuonna 2004, kun kauppa- ja teollisuusministeriön rahoituksella päivitettiin em.
koski-inventointi ja ”Pienvesivoimakartoitus (Minivesivoimasektori <1MW) KTM
Dnro 58/804/2004”, tekijä PR Vesisuunnittelu Oy, julkaistiin 31.3.2005.
Sektori Koski-inv.1980*) PVV-kart.2005**)
Käytössä olevat voimalaitokset, koosta riippumatta 399 kpl 133 kpl (60 kts)
Käytössä olevat padot, myllyt ja sahat 922 kpl 200 kpl (arvio)
Käytöstä poistetut laitokset 843 kpl 890 kpl
Luonnonkosket, sallittuja kehitettäväksi 156 kpl
Luonnonkosket, suojeltuja 586 kpl
Luonnonkosket yht. 2 250 kpl 742 kpl
Yhteensä luettelossa 4 414 kpl 2552 kpl
*) Koski-inv: kaikki kohteet yli 1 kW **) PVV kartoitus kaikki kohteet 30-1000 kW

5. SITRA 5. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ
PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA
POTENTIAALI 3: Suomen minivesivoima 30-1000 kW:
Minilaitokset käytössä Uudet rakennuskohteet
sis. 60 kotitaloussähkölait. 500-1000 kW
73+60 = 133 kpl 6.4 % 29 kpl 1.4 %
lisäpotentiaali 40 MW / 160 GWh/a
6 MW/ 25 GWh/a keskiteho = 1380 kW
Ei käytössä
pienet kohteet 500-1000 kW
77 kpl 3.7 %
30-100 kW
786 kpl 37.8 % 35MW/1135GWh/a
keskiteho = 455 kW
32MW/132 GWh/a
keskiteho = 41 kW
Myllyt ja padot
100-500 kW
227 kpl 10.9 %
40MW/250GWh/a
keskiteho = 176 kW
Uudet rakennuskohteet Suojeltu
100-500 kW rakentamiselta
227 kpl 10.9 % 586 kpl 28.2 %
65MW/245GWh/a 177 MW 830 GWh/a
keskiteho = 286 kW keskiteho = 302 kW

6. SITRA 6. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ
PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA
SIJAINTI 1:
Rakennusalaa kiinostavia potentiaalisia pienvesivoimahankkeita on tarjolla yli
1000 kohdetta, mutta niistä saatetaan joutua karsimaan huomattava määrä pois
useasta eri syystä. ESTEET ja EHDOT käsitellään seuraavissa kalvoissa.
Edellä esitetty PVV-kartoituksen rekisteri sisältää tiedot pienvesivoimalakohtei-
den vesistö- ja energiateknillisistä tekijöistä ja sijaintikoordinaatit. Kohteen
kuntoa, omistajatietoja ja vesilupa-asiota ei tunneta. Pienvesivoimalaitokselle
on ominaista, että se sijaitsee jokiuomassa ja sen tuottamaa lähienergiaa
hyödyntävien asuinalueiden olisi oltava joen rantojen läheisyydessä.
Sopiva toimiva pienvesivoimala tai Pienvesivoimalaitoksen omistuksesta
pienvesivoiman rakennus- tai tai sen tuottamasta uusiutuvasta
kunnostushanke. energiasta kiinnostunut taho.
Tarkistetaan molempien osapuolten teknilli-
set ja energiataloudelliset tavoitteet ja pääte-
tään jatkaa hankkeen toteutuksen kehitys-
mahdollisuuksien selvittämisen kanssa

7. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ
SITRA 7. PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA
SIJAINTI 2: PIENVESIVOIMALAHANKKEEN ESIMERKKI
Vesistöalue 34.02, Eurajoki, Eurakoski
Valuma-alueen koko F= 765 km2, järvisyys: L = 21%
MQ=7.6 m3/s, RQ= 5 m3/s, HQ= 66 m3/s. HQ/RQ=3,4
Rakennusajat: Säännöstelypato ja vanha voimala v.1930,
Kunnostus v. 2005, Teho: 2 x 42 = 84 kW (putkiturbiinit)
Kannattavuuteen vaikuttaneet seikat olivat:
•Pato ja ohitusluukut olivat kunnossa
•Laitos sai KTM:n (TEM) investointiavustuksen
•Omistaja osallistui huomattavin määrin suunnitteluun ja
kunnostustöihin
•Lupa-asiat saatiin kuntoon ilman viivettä
Mylly raunioituu v. 1971 ja oli käyttämättömänä vielä
v. 2005, jolloin selvitettiin lupa-asiat ja hanke käynnistettiin.
L=500m
L=200m
Pienvesivoimala
Teho 84 kW ja
laitos voisi palvella
n. 60 pientaloa
Rakentaminen tapahtui vuonna 2006
Voimalaitos oli valmiina jouluaattona 2006

8. SITRA 8. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ
PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA
ESTEET 1:
Pienvesivoimalan kehittäminen vaatii muihin uusiutuviin energiasektoreihin nähden
suurempia pääomakustannuksia. Käyttökulut ovat taas vähäisiä ja voimalan
elinikäodotukset pitkiä, yli 30 vuotta. Esteenä on, että pientuottajalle maksettavalla
energian myyntihinnalla ja Suomen valtion NOLLA-tukipolitiikalla on pienvesi-
voimasektorin pienten ja UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEIS-
TYÖHÖN sopivien laitosten kehittäminen kannattamatonta!
Pienvesivoimalan investointikustan-
nukset PIENVESIVOIMAOPAS 2009
laitoskoko kW, kustannukset .
H=3m €/kW €/ laitos
100 kW 6500 650 000
50 kW 7500 375 000
20 kW 9000 200 000

9. SITRA 9. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ
PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA
ESTEET 2:
Tilanne paranee, mikäli kannattavuutta voidaan punnita ostoenergian hinnalla.
Pientuottajan tuottaman energian myynti suoraan lähialueella oleville mahdollisille
asiakkaille on nykyisen sähkön jakelua säätelevän lain ja sähkön jakeluyhtiöiden
oikeuksien vastaista. Sallittu on ainoastaan vesivoimalaomistajan(yhtiön) oma
käyttö. Kysymys tässä on poistuisiko esteet, mikäli yhdistettäisiin kyseessä olevan
VOIMALAITOKSEN TONTTI ja energiajakelualueeksi aijotun LÄHIALUEEN TONTIT ja
perustetaisiin ASUIN/VOIMAYHTIÖ.
Verkkoon liittyminen tarjoaa pientuottajalle etuja, mutta se maksaa. Verkkoon liitty-
misen oikeus on varmistettu laissa. Verkkoyhtiöllä on kuitenkin oikeus määritellä
liittymisen teknillinen toteutus, verkoon toimitetun sähkön laadun varmistamiseksi.
Suuremmissä laitoksissa ovat tästä syntyvät kustannukset vain pieni osa koko-
naiskustannuksista, mutta pienissä teholtaan alle 50 kW kokoisissa laitoksissa tämä
kustannuserä nostaa yksikkökustannukset voimakkaasti laitoskoon pienentyessä.
Vesivoiman tuottamiseen liittyvät kaksi perusedellytytä: Koskivoiman omistus ja
voimassa oleva vesilupa. Molemmista voi syntyä esteitä ja mahdolliset
uusimisvaatimukset saattavat viedä pitkiä aikoja ja lopputulos saattaa vaikuttaa
myös kannattavuuteen!

10. SITRA 10. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ
PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA
ESTEET 3:
UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ on uusi pyrkimys
edistää NOLLA-ENERGIAN rakennushankkeita. Kuten kaikissa uusissa
sovellutuksissa on onnistumisen riskit suuria.
Minulle sanoi joskus olessani UNDP-asiantuntijamatkalla koillisaasiassa
amerikkalainen kolleega: ”Vaikeinta öljynporaushankkeissa on löytää alun
varmistava ”DRY HOLE MONEY”. Kun riski on suuri, että koeporaukset
tuottavat vain kuivan reijän ei tahdo rahaa löytyä. Rahoitusta löytyy vasta
kun öljyn olemassa olo on varmaa!
Pelkään, että uskon puuteet synnyttävät esteitä ja hankekehittely jää
alkuvaiheisiin tai jää kokonaan! Tässä täytyy SITRAN ottaa rahoittajan rooli!
Kaikki pienimuotoinen uusiutuva energiatuotanto on kalliimpaa kuin
suurimittakaavainen tuotanto. Kannattavuusvertailussa syntyy helposti
taloudellisia esteitä, joiden kumoaminen tulee vaatimaan julkisten tukien
uudelleen käyttöön ottamisen ja parantamisen!

11. SITRA 11. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ
PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA
EHDOT 1:
EHDOTUKSET ja EHDOT! Syyni, miksi käytän sanaa ehdot ovat, että pidän tässä
todettua niin tärkeänä UUSIUTUVAN PIENVESIVOMAN JA RAKENNUSALAN
YHTEISTYÖN käynnistämisen kannalta, että ehdotukset ovat minusta liian
vaimeaa ehtoihin nähden!
1)) SITRA käynnistää hankken, jolla selvitetään pienmuotoisesta uusiutuvan
energiasektorin (vesivoima yksi sektorin jäsen) ja rakennusalan tavoiteasettelu ja
tulosodotukset. Tavoitteena voisi olla, että uusiutuva energiatuotanto voisi kattaa
vähintään 90% lähienergiatarpeesta!
2)) SITRA pyrkii vaikuttamaan päättäjiin, että pienimuotoinen uusiutuvan
energiantuotannosta poistetaan esteet lähienergian toimittamisesta tai luodaan
asuin- ja voimaosakeyhtiöjärjestelmä, joka mahdollistaa se, että lähienergian
kustannustehokas käyttö tulee mahdolliseksi.
3)) SITRA antaa varsinaisen yhteistyöhankkeen esiselvitysvaiheelle korkean
priotiteetin ja rahoittaa hankeselvityksiä. Hanke-esiselvityksissä voidaan karttoita
myös varsinaisen hankkeen muita rahoitusmahdollisuuksia, Suomesta ja EU:sta.

12. SITRA 12. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ
PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA
EHDOT 2:
4)) SITRA pyrkii vaikuttamaan siihen, että esiselvityksissä pyritään toteuttamaan
esimerkkihankkeet. Esimerkkihankkeille järjestetään keskitettyä hankejohtamista
ja raportointia, jotta todelliset hyödyt voidaan kartoittaa. Esimerkkihankkeisiin
osallistuville yrityksille järjestetään eduliinen rahoitus ja hankejohtamis- ja
raportointikulut rahoitetaan SITRAN puolesta.
5)) SITRA pyrkii edistämään, että hankkeen toteutuksen yhteydessä pyritään
kehittämään uusia sovellutuksia, joiden avulla nollaenergiaratkaisuun pääsy
helpottuu. Pienimuotoista energiasektoria ei pitäisi käsitellä erillisenä osiona
vain koota klusteri, jossa eri uusiutuvien edut hyödynnetään rinnakkain ja
toisiaan vahvistamalla. Saksa on hyvä esimerkki, kuinka käy kun joidenkin
sektorien kehitykselle annetaan prioriteetti. Saksassa energiajärjestelmä
haavoittuu parhaillaan jo niin herkästi tuulivoiman nopean tuulettomien jaksojen
alasajon takia niin, että pienvesivoimalle maksetaan jo varallaolokorvauksia
pienestäkin tuotantoreservistä. Tämä pitäisi muistaa, kun luodaan
LÄHIENERGIAN HYBRIIDITUOTANTOA!
KIITOS