Koulutuskiertue Tampere

1. Miten kulttuuriperintökasvatus voi yhdistää
moninaisen opetusryhmän?

2. Turvallisempi tila
• Kaikki eivät koe tasavertaista turvallisuuden tunnetta
yhteisönsä sisällä, eivätkä siksi voi tuoda esiin omaa
identiteettiään
• Turvallisempi tila ei julista, että kaikki ovat varmasti
turvassa, vaan tarkoitus on aktiivisesti luoda kaikille
vahvempaa turvallisuuden kokemusta.
• Turvallisemman tilan menetelmät purkavat hierarkioita
ja oletuksia ja luovat yhteisyyden ja osallisuuden
kokemusta: kaikki ovat ”mukana” ja vastuussa
sosiaalisen tilan luomisesta.
• Mitkä ovat minun sokeita pisteitäni? Mitä minä
oletan toisista ihmisistä?
• “Ja myöskin niinkun sen ymmärtäminen, että me
ollaan kaikki monikulttuurisia. Et meillä on kaikilla se,
että me ei voida ajatella et meidän repussa on samaa
tavaraa.” -opettaja kulttuuuriperintökasvatuksen
koulutuksen jälkeen
Ira Vihreälehto 2023

3. Tilastotietoja
• Ulkomaalaistaustaisten koulutuspolut eriytyvät suomalaistaustaisista nuorista erityisesti toisella
asteella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) katsauksen mukaan ulkomaalaistaustaiset
nuoret ohjataan useammin heidän toiveidensa vastaisestikin ammatillisiin opintoihin, erityisesti
työvoimapula-aloille.
• Ulkomaalaistaustaiset nuoret myös keskeyttävät opinnot suomalaistaustaisia useammin.
• Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17–24-vuotiaita nuoria on ulkomaalaistaustaisissa 37 % ja
suomalaistaustaisissa 9 %.
• Koulutuksen keskeyttämisen syyksi nuoret ilmoittavat syrjinnän ja rasismin, perhesyyt,
kielivaikeudet ja koulukiusaamisen. Ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat enemmän koulu-
uupumusta ja erityisesti kiusaaminen on rajumpaa.
• Toisaalta he viihtyvät koulussa hieman paremmin suomalaistaustaisiin verrattuna.
• Ulkomaalaistaustaiset nuoret hakeutuvat muihin pohjoismaihin verrattuna myös harvemmin
korkeakoulutuksen piiriin, vaikka olisivat menestyneet opinnoissaan. Osasyynä on heidän
tarpeeton siirtonsaS2-opetukseen, jolloin edellytykset akateemiselle kielitaidolle ei täyty.
• Lisäksi he harrastavat vähemmän ja kokevat harrastuksissaan enemmän epäasiallista
kohtelua. Ulkomaalaistaustaisilla nuorilla on myös vaikeuksia tarvitsemiinsa palveluihin
pääsyssä useammin kuin suomalaistaustaisilla nuorilla.

5. Että ei kävisi näin
• Greete Putta muutti inkeriläisenä paluumuuttajana
Suomeen Virosta perheensä mukana 1990-luvun alussa ja
tupsahti korsolaiselle ekaluokalle kesken vuoden. Koulussa
tulokasta haukuttiin venäläiseksi huoraksi, mutta Greete oli
sisukas ja sopeutui puolustamalla itseään ja käyttämällä
huumoria apunaan. Myöhemmin, kun koulun
historiantunnilla piti tehdä kotiläksynä selvitys oman
perheen sijoittumisesta Suomen historiaan, Greete halusi
kirjoittaa inkeriläisen isoisänsä Juho Puttan vaiheikkaasta
elämästä. Tämä oli saapunut Suomeen jatkosodan aikaan
evakuoitujen 63 000 muun inkeriläisten joukossa ja
taistellut jatkosodassa Suomen armeijassa Neuvostoliittoa
vastaan. Sodan jälkeen hänet palautettiin Neuvostoliittoon,
joka tuomitsi hänet kymmeneksi vuodeksi vankileirille
Siperiaan. Vapauduttuaan Juho muutti Viroon ja sai
Kekkoselta mitalin ja kunniakirjankin, jossa Juhon nimi oli
tosin kirjoitettu väärin. Koska koulussa ei ollut opetettu
inkeriläisten historiaa, teini-ikäinen Greete opiskeli sitä
isänsä kanssa, kirjoitti kaiken auki ja vei tehtävän ylpeänä
kouluun. Kun tehtäviä käytiin läpi, opettaja sivuutti Greeten
tekstin kokonaan ja käyttäytyi kuin ei olisi edes nähnyt sitä.
-Kansallismuseon näyttelystä Inkeriläiset - Unohdetut
suomalaiset
KUVA: SABRINA BQAIN; HS 30.1.2020 UNOHDETTU KANSA

6. Kulttuuriperintöön sisältyy:
• aineeton ja aineellinen perintö
• Kulttuuriperintö luo yhteenkuuluvuuden
tunnetta kansallisesti, mutta myös yli
rajojen (myös nationalismi)
• Kulttuuriperintö edustaa aina tietoisia
valintoja: muistamista ja unohtamista,
sisällyttämistä tai ulkopuolelle jättämistä.
• YK:n kasvatus- tiede- ja
kulttuurijärjestö Unesco ylläpitää
luetteloita ihmiskunnan
kulttuuriperinnöstä.
Ira Vihreälehto 2023

7. Mikä on sinulle tärkeää kulttuuriperintöä?
Ira Vihreälehto 2023

8. Sivarit
2/2023
(video:
mökillä)

9. Hatanpään koulu Tampereella, valmistava luokka
(ukrainalaiset) 2/2023
Ira Vihreälehto 2023

10. Cross-cultural dialogue, cultural sensitivity
and empathy
”The pupils noticed that one can share and enjoy also the culture of others and that cultural heritage
is something common to humanity even though it may seem different on the surface.” - Teacher

11. Vaikea
kulttuuriperintö
• Kulttuuriperintö ei ole vain ylpeydellä tai
ilolla muistettavia asioita. Se voi herättää
ikäviä tunteita tai negatiivisia mielikuvia
esim. sotien tapahtumat
• Vaikean kulttuuriperinnön läpikäyminen ja
tunnustaminen kulttuuriperinnöksi on
tärkeää, vaikka siitä ei puhuttaisikaan
museoiden näyttelyissä, oppikirjoissa tai
mediassa.
• Vaikea kulttuuriperintö kansainvälisessä
keskustelussa, esim. Black Lives Matter
• (video virolaiset lukiolaiset)

12. Kenen tarina kerrotaan? Kenen
äänellä?
Ira
Vihreälehto
2023

13. Onko Suomi kehittynyt?
Ovatko suomalaiset sivistyneitä? Kenen mielestä?
Mitä tekisit, jos sinua pidettäisiin sivistymättömänä?
Mitä tapahtuisi, jos yhteisöäsi pidettäisiin
sivistymättömänä, jopa häpeällisenä?

14. Mitä seurauksia on yhteisölle,
jos se suomalaistetaan?
Mitä tapahtuu enemmistölle,
entä vähemmistölle?
Kuva: repatriaatio
Ira Vihreälehto 2023

15. Kalevalan päivä 28.
helmikuuta on
suomalaisen kulttuurin
päivä. Elias Lönnrot
kokosi Kalevalan.
Kalevalaa kutsutaan
Suomen
kansalliseepokseksi.
Ira Vihreälehto 2023

16. • Pitäisikö eri kulttuurista tulevia
lapsia kasvattaa samalla tavalla
kuin enemmistöä?
• Mikä on hyvää suomalaisessa
kulttuuriperinnössä?
• Mitä hyvää olen huomannut
toisten yhteisöjen
kulttuuriperinnössä?

17. • Kuka määrittää kulttuuriperinnön?
• Kuka on ”me” , kun puhutaan ”
meidän kulttuuriperinnöstä?
• Kenellä on oikeus päättää, millaista
kulttuuriperintöä sinun luokassasi
opetetaan?
• Oppilaiden ja opiskelijoiden ääni
kulttuuriperinnön asiantuntijoina?

18. ”Kulttuuriperintökasvatuksen aloittaminen on hankalaa,
lopettaminen lähes mahdotonta.”
"

19. Tervetuloa osallistumaan zoom-koulutukseen
ma 20.11. tai to 23.11. kello 14-16
• Julia Uusoksa puhuu aiheesta:
Kuinka suomalaiset kristilliset perinteet sopivat
monikulttuuriseen kouluun?
• Rosamariá Bolom puhuu aiheesta:
Meksikolainen kuolleiden päivä -perinne
• Rosamariá suosittelee lämpimästi valmistautumaan
zoomiin katsomalla oppilaiden tai omien lasten kanssa
ikäluokalle sopiessa animaatioelokuvan Coco (2017).
Tämä ei ole välttämätöntä
Catrina Suomessa. Kuva: Rosamaría Bolom