Lisääntymiskäyttäytyminen, kannanvaihtelun perusmekanismit ja kannan sääteleminen

1. Hirven biologia
Mikael Wikström
2015

2. © Mikael Wikström / Suomen riistakeskus
Sisältö
• Lisääntymiskäyttäytyminen
• Kannanvaihtelun perusmekanismit
• Kannan sääteleminen

3. • Kiima syyskuussa ja lokakuun alussa
• Kiimaan tulossa oleva lehmä kerää
ympärilleen eri-ikäisiä sonneja
• Hirvisonnin paras ikä on 6½ ─ 10½ v.
• Isosarvisten sonnien läsnäolo kiihdyttää
lehmän kiimaan tulemista
• Lehmä ”varaa” useita sonneja
muutamaksi päiväksi, mutta astumisen
salliva vaihe kestää vain vuorokauden
• Jos sopivia uroksia ei löydy, lehmä ei
tule tiineeksi ja uusintakiima on noin
kolmen viikon jälkeen
Lisääntymiskäyttäytyminen
Hirvisonni tarkastaa lehmän
vastaanottavaisuutta
© Mikael Wikström / Suomen riistakeskus

4. SonnitLehmät
Vasa
1,5
2,5
3,5
4,5
5,5
6,5
7,5
8,5
9,5
10,5
11,5
12,5
13,5
14,5
15,5
16,5
Ikä
Eloonjääneet sonnit
Eloonjääneet lehmät
Kuolleet hirvet
Liiallinen urosten
verotus johtaa
vinoutuneeseen
rakenteeseen:
Kannanvaihtelun perusmekanismit
Pääperiaatteet
Parhaassa
iässä olevia
sonneja on
erittäin vähän
tai ei ollenkaan
© Mikael Wikström / Suomen riistakeskus

5. SonnitLehmät
Vasa
1,5
2,5
3,5
4,5
5,5
6,5
7,5
8,5
9,5
10,5
11,5
12,5
13,5
14,5
15,5
16,5
Ikä
Eloonjääneet sonnit
Eloonjääneet lehmät
Kuolleet hirvet
Luonnonmukainen
kuolleisuus johtaa
luonnonmukaiseen
rakenteeseen:
Kannassa monta
parhaassa iässä olevaa
sonnia ja lehmää
→ kanta terve ja
hyvin toimiva
Kannanvaihtelun perusmekanismit
Pääperiaatteet
© Mikael Wikström / Suomen riistakeskus

6. Suomen hirvikannan hoitosuunnitelman tavoitekehyksissä
kannanvaihtelun perusmekanismit on otettu huomioon:
Tiheys-kehys:
Suomessa on elinvoimainen ja vakaa
hirvikanta, jonka aiheuttamat vahingot
pysyvät kohtuullisella tasolla
Sukupuolijakauma-kehys:
Aikuisten hirvien lehmä/sonnisuhde
hirvitalousalueittain on enintään 1,5
Ikäjakauma-kehys:
Metsästyksen jälkeen talvehtivaan
hirvikantaan jää vasoja 20 ─ 30 %
eloon jäävästä kannasta
Kannanvaihtelun perusmekanismit
© Mikael Wikström / Suomen riistakeskus

7. Jos kanta on liian harva,
normaali kiima käyt-
täytyminen ei toimi
 lehmät synnyttävät
vähemmän vasoja
Jos sonneja on vähän, normaali
kiimakäyttäytyminen ei toimi
 lehmät synnyttävät vähemmän vasoja
 lehmät synnyttävät myöhään
viivästyneen kiiman vuoksi
 vasoilla ei ole riittävästi aikaa
kasvattaa kokoa ennen talvea
Jos lehmien keski-ikä
on matala tai korkea
 kantaan syntyy
vähemmän vasoja
Jos urosten keski-
ikä on liian matala
 kiimakäyt-
täytymisessä
ongelmia
Pähkinänkuoressa
Kannanvaihtelun perusmekanismit
© Mikael Wikström / Suomen riistakeskus

8. Jos metsästystä ei suunnitella määrätietoisesti riittävän laajoilla
alueilla, riistakantojen tasapaino vinoutuu
Seurauksia:
- Vinoutunut sukupuolijakauma
- Vinoutunut ikäjakauma
- Alentunut tuottokyky
- Alhaiset teuraspainot
- Pienet sarvitrofeet
Hirvenvasa: teuraspaino 35 kg
Kannan sääteleminen
© Mikael Wikström / Suomen riistakeskus

9. Jos tavoite on kasvattaa kannan tiheyttä,
esim. 2,5 hirveä / 1 000 ha → 3,0 hirveä / 1 000 ha
Tiheyden sääteleminen
 Kaadetaan muutaman vuoden aikana vähemmän hirviä
kuin syntyy vasoja (metsästettävä nettokasvu)
Kun tavoite on saavutettu, ylläpidetään toivottua tiheyttä
kaatamalla jatkossa saman verran hirviä kuin syntyy vasoja
(metsästettävä nettokasvu)
Jos kannan metsästettävä nettokasvu on noin 50 %, helppo
nyrkkisääntö on, että jätetään metsästyskauden jälkeiseen
kantaan noin kaksi kertaa niin paljon hirviä kuin halutaan
metsästää seuravana vuonna
© Mikael Wikström / Suomen riistakeskus

10. Jos tavoite on tasapainottaa kannan sukupuolijakaumaa, esim.
2,0 lehmää / sonni → 1,0 lehmä / sonni
Ei kannata kaataa paljoa enempää lehmiä ampumattomien
sonnien sijaan. Jos tavoite on ylläpitää nykyistä tiheyttä,
voidaan kaataa enemmän vasoja…
Sukupuolijakauman sääteleminen
 Kaadetaan muutaman vuoden aikana vähemmän sonneja
kuin talvikantaan ”syntyy urosvasoja” (sonnien osuus
aikuissaaliissa esim. 30 ─ 40 %)
Kun tavoite on saavutettu, ylläpidetään toivottua sukupuoli-
jakaumaa kaatamalla jatkossa saman verran sonneja kuin talvi-
kantaan syntyy urosvasoja (sonnien osuus aikuissaaliissa n. 50 %)
© Mikael Wikström / Suomen riistakeskus

11. Jos tavoite on nostaa kannan keski-ikää,
esim. 2,3 v. (n. 35 % vasoja talvikannassa)
→ 4,5 v. (n. 20 % vasoja talvikannassa)
Ikäjakaumaa säädellään
vasojen osuudella ja aikuisten valikoivalla metsästyksellä
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0%10%20%30%40%
Kannankeski-ikä,vuosia
Vasojen osuus kannasta
Lähde: Nygrén 1990
Ikäjakauman sääteleminen
Vasojen osuus:
 Kaadetaan vasoja vuosittain sen
verran että talvikantaan jää noin
20 % vasoja
Kaadettavien vasojen määrä lasketaan
kannan tuottavuusennusteen avulla:
vasojen lukumäärä kannassa ennen
metsästyskautta – tavoitemäärä
© Mikael Wikström / Suomen riistakeskus