Megatrendien vaikutus koulutukseen - kirjallisuuteen ja asiantuntijahaastatteluihin nojaava taustatutkimus

1. Megatrendien vaikutus
koulutukseen
Emmi Hietanen, Maria Heinonen, Ollipekka Wiker,
Sara Hellman, Eero Sevón & Julia Koski

2.  Tarkoitus: Tutkia megatrendejä koulutuksen
näkökulmasta
 Tavoitteet: Tunnistaa ja nimetä megatrendejä ja
selvittää niiden yhteyttä koulutukseen
Tutkimuksen tarkoitus & tavoitteet

3.  John Naisbitt loi käsitteen megatrendi (1982):
merkittäviä taloudellisia, poliittisia, sosiaalisia ja
teknologisia muutoksia
 Tulevaisuudentutkimuksen työkalu
 Yhteydessä koulutuksen muutokseen
Megatrendit

4.  Koulutuksen muuttuminen
 Monimuotoisemmat oppimismenetelmät
 Kehitystä on vaikeaa ennustaa ja siten myös työelämän
taitojen opettaminen koulun penkillä laahaa jälkijunassa
 Vaikutus korkeasti koulutettujen työllisyyteen
 Myös korkean osaamisen töitä voidaan pitkälle
automatisoida
 Laadukas perustutkimus on innovaatioiden synnyn
edellytys
Digitalisaatio

5.  Globaali keskinäisriippuvuus on tiivistynyt vuosi
vuodelta
 Päivittäinen arkemme sidoksissa muuhun maailmaan
 Maapallo on pienempi kuin koskaan aiemmin
 Globalisaation avulla monikulttuurista koulutusta
(Sitra 2016, Solodovnikova & Tsoy 2015)
Globalisaatio

6.  Ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja
kulttuurinen kestävyys
 YK:n Agenda 2030 sopimus
 Suomen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen
strategia korostaa, että kestävä kehitys tulee nostaa
koulutuspoliittiseksi painopistealueeksi sekä sitä on
edistettävä kaikessa koulutuksessa ja tutkimuksessa.
(Opetusministeriö)
Kestävä kehitys

7.  Ikäpyramidi muuttumassa  Suomi kärkipäässä
 Pienenevä työikäluokka
 Yhä laajempi kirjo sukupolvia toimii yhdessä 
uudistumiskyky?
 Voimakas jakautuminen eri ikäluokkien välillä
(Sitra 2016)
Väestönkehitys

8.  Arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä 70 % koko
maailman väestöstä asuu kaupungeissa (vrt. 2016: 50 %)
 Suomessa tuotetaan ¾ maan BKT:stä, tarjotaan 7/10 uusista
työpaikoista ja käytetään 9/10 T&K-menoista 14 suurimmalla
kaupunkiseudulla
 Muuttovoittoisimmat alueet ovat suuret tai keskisuuret
korkeakoulukaupungit (Oulu, Helsinki, Tampere, Vaasa…)
 Ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä
kaupunkialueilla asuu 72 % Suomen väestöstä
Kaupungistuminen

9. Megatrendien vaikutus
koulutukseen -
asiantuntijahaastattelut
Emmi Hietanen, Maria Heinonen, Ollipekka Wiker,
Sara Hellman, Eero Sevón & Julia Koski

10.  Tulevaisuuden koulutuksen kannalta tärkeimmät
megatrendit
1) Teknologia: toimintaympäristön muutos,
teknologian hyödyntäminen opiskelussa
2) Ilmastonmuutos: ajattelutavan muutos, kestävä
koulutus
3) Talous: maailman politiikan muutokset
Haastattelu: Elina Kiiski Kataja
ennakointiasiantuntija- SITRA

11.  Eniten sidoksissa olevat megatrendit
1) Teknologia
2) Globaalikeskinäisriippuvuus
3) Maailman poliittinen tilanne
Megatrendien sidosteisuus

12.  Nuoret vähemmistönä -> miten uudistutaan?
 Erilaiset teknologiset todellisuudet -> uuden
teknologian käyttöönotto?
 Elinikäisen oppimisen haaste -> opetusjärjestelmän
muutos?
Suomen väestönkehityksen vaikutus
koulutukseen

13.  Megatrendejä ei voi käsitellä yksi kerrallaan  vaikuttavat
limittäin
 Poikkitieteellisesti käsiteltävät ympäristökysymykset ja
kestävä kehitys, koska se vaikuttaa jokaisen meistä
tulevaisuuteen.
 Digitalisaation ja globalisaation yhteisvaikutuksena ihmiset
alkavat etsiä koulutusta ympäri maailmaa
 Keitä koulutetaan ja mikä on yliopiston rooli elinikäisessä
oppimisessa? Kaskinen näkee silti tärkeämpänä opintojen
sisällön kuin kohderyhmän. (Väestön kehitys)
Haastattelu: johtaja Juha Kaskinen, VTT,
UTU Tulevaisuuden tutkimisen laitos

14.  Koulutuksen tulisi luoda neljää tyyppiä:
 Superosaaja
 Generalisti
 Syntetisoija/fasilitaattori
 Käytännön osaaja
 Toisaalta:
 Systeemi-innovaattoreita
 Teknologia-innovaattoreita
 Appliers
Poikkitieteellisen tulevaisuuden koulutuksen
tulisi valmistaa erilaisia ihmisiä

15.  Digitalisaatiolla suurin rooli koulutuksen tulevaisuudessa
 Parempi tiedonhaku, verkko-oppimateriaalit, virtuaalisuus,
pelillistäminen, simulaatiot
 Opiskelijakeskeisempiä oppimistapoja ja mielekkäämpiä
työvälineitä
 ”Skills trackers”?
 Opettajan työn painotus inhimilliseen vuorovaikutukseen
(luottamus, osaamisen tunnistus, kannustava palaute,
itsetunnon kohotus) eli siihen, mihin koneet eivät kykene
Haastattelu: Irma Vuorio-Hellman, FM
uskonnon ja psykologian lehtori

16.  Globalisaatio
 Korkea koulutustaso ei riitä, tarvitaan erikoistumista, kykyä
tiedon soveltamiseen ja kykyä innovoida
 Globaalit riippuvuussuhteet, yhteisöllisyys, osaamisen
jakaminen, avoimuus ja läpinäkyvyys tulevat korostumaan
entisestään
 Kestävä kehitys
 Tiedon, taitojen ja valmiuksien tarjoaminen kestävän
kehityksen ulottuvuuksista tulee korostumaan
 Vastuulliset hankinnat, koulurakennusten ja pihan hoito,
energian ja veden kulutuksen kontrolli, jätteen vähentäminen
Haastattelu: Irma Vuorio-Hellman, FM
uskonnon ja psykologian lehtori