Erilaiset matkailijamaksut ovat käytössä hotelleissa ympäri maailmaa, mutta ei vielä pohjoismaissa. Tässä esityksessä pohditaan matkailijamaksun käyttöönottoa kilpailukyvyn lisäämiseksi Etelä-Karjalassa / Suomessa.
2. Muualla käytössä – täällä puhutaan
• Google 21 miljoonaa hakutulosta ”Tourist tax in cities”
• Vero/maksu on yleisesti käytössä ympäri maailmaa
• Mm. Lapin hiihtokeskuksissa mietitään miten matkailuinfra- ja markkinointi
kustannetaan
6.3.2014
3. Malleja maailmalta, pienet kylät - suurkaupungit
Uusia aalto Saksassa 2010-luvulla
• 1.1.2012 Berliini, 5% majoituksen hinnasta
• 1.11.2010 Dortmund, 5% majoituksen hinnasta
• 1.1.2011 Erfurt
• 1.1.2013 Köln, yksityiset majoittujat
• 1.1.2013 Bremen
Sveitsissä käytössä kaikissa Kantoneissa kolmea lukuun ottamatta
Sveitsin Grindewaldissa (asukkaita 3700) 87% matkailuorganisaation budjetista
katetaan kylpyläverolla.
Itävallassa otettu käyttöön 2-asuntopulmaa torjumaan:
• Velden am Wörthersee, Kärnten, Itävalta:
• kuntoutusvero riippuen aluevyöhykkeestä ja sesongista: 0,58 € - 1,31 €/vrk
• 2-asuntojen osalta , 60 – 100 m² , 94 €/vuosi - 142 €/vuosi, > 100 m² 188
€/vuosi
6.3.2014
4. Malleja maailmalta
Hampuri
• Käytössä kulttuuri- ja turistivero, jonka päätavoitteena on matkailijoiden
tyytyväisyys
• Kerätyt verot käytetään 100 % matkailu-, kulttuuri- ja urheiluhankkeisiin, jotka
edistävät alueen imagoa lisäten matkailutuloa
• Matkailutoimijat ja kaupunki suunnittelevat yhdessä matkailuverotulojen
käyttökohteista
• Veroa peritään kaikilta yöpyviltä matkailijoilta liikematkailu pois lukien
6.3.2014
Turistivero oli tiettävästi
käytössä jo vuonna 1507
Baden-Badenissa
5. Miksi maksu?
• Kilpailu matkailijoista kiristyy, eikä kaupunki voi panostaa nykyistä enempää.
Jotta Lappeenrannan suosio ulkomaalaisten matkailijoiden keskuudessa säilyisi,
uusia ratkaisumalleja vetovoimaisuuden lisäämiseksi tulee miettiä.
• Matkailijamaksulla halutaan varmistaa, että alueen matkailua palvelevaa
infrastruktuuria ja palveluiden tarjontaa (viihde, kulttuuri, urheilu) voidaan kehittää
pitkäjänteisesti. Tavoitteena on turistien ja asukkaiden viihtyvyyden
parantaminen.
• Kuntalaiset osallistuvat kunnallisverolla, matkailijat turistimaksulla.
6.3.2014
7. Kuinka paljon?
• Porrastettu maksu majoitushinnan mukaan
• Keskimäärin 2 euron maksu/viipymä tuottaa Lappeenrannassa
vajaa 500.000 euroa vuodessa (2013 tilastojen mukaan).
• Summa kaksinkertaistuu, jos Etelä-Karjalan alue on
kokonaisuudessa mukana.
6.3.2014
8. Miten malli toimisi käytännössä?
• Kaupalliset majoituspalveluiden tarjoajat sitoutuvat/ovat velvollisia
perimään yöpyviltä asiakkailtaan vuosittain vahvistettavan maksun.
• Maksun perusteena Tilastokeskuksen ”majoitustilaston
kuukausikysely”
• Vapaaehtoinen maksu tai vero voitaisiin periä jokaiselta 16 vuotta
täyttäneeltä majoittujalta enintään 7 vrk:n ajalta porrastettuna
huoneen/mökin hintatason ja yöpyjien määrän mukaisesti
(hinta/hlö/vrk)
6.3.2014
9. Mitä turistimaksulla saadaan?
Kuka päättää varojen käytöstä?
• Rahoitus tulee turisteilta. Toimialan yritykset, joiden asiakkailta
maksu kerätään, osallistuvat suunnitteluun/rahankäyttökohteista
päättämiseen.
Mihin varat käytetään?
• Varat käytetään toimenpiteisiin, joilla parannetaan
infrastruktuuria, lisätään alueen viihtyisyyttä, palveluita ja
aktiviteettimahdollisuuksia.
• Toimenpiteillä varmistetaan, että turistit viihtyvät kaupungissa ja
tulevat uudelleen.
6.3.2014
10. Mitä toimia elinkeino haluaa?
• Keskustan viihtyisyyden lisääminen
• Pallonlahti- satama- Myllysaaren alueen kehittäminen
• Teiden parantaminen
• goSaimaa-kattomarkkinointi
• Visitlappeenranta
• Hiekkalinna
• Luistelurata satamaan
• Kartat, esitteet
• Matkailuneuvonta
• Langaton verkko
• …
6.3.2014
Kuva: YLE
11. Mallin tavoite
1. Malli tarjoaa selkeän lisäresurssin matkailuinfrastruktuurin ja -palveluiden
kehittämiseen
• summan pitää olla riittävän iso, jotta sillä on merkitystä. Nykyistä
kunnallisveroa ei voida nostaa ilman, että se vaikuttaa asukkaiden
ostovoimaan, joka vaikuttaa myös kielteisesti matkailu- ja palveluyritysten
liikevaihtoon
2. Malli tarjoaa nopean ratkaisun yo. ongelmaan
• tilanne on ratkaistava nyt
3. Mallin kautta kerättävä rahoitus kasvaa matkailuelinkeinon kasvun suhteessa
• Nykyisille matkailijamäärille (3400 matkailijaa/päivä kaupungissa) tarvitaan
erilainen infrastruktuuri kuin jos määrä 9-kertaistuu
• kehitysresurssien tulee kasvaa vastaavasti
6.3.2014