Työmarkkinakatsaus on SAK:n asiantuntijoiden kahdesti vuodessa kokoama talousanalyysi. Katsauksissa seurataan Suomen talouden kehitystä erityisesti työmarkkinoiden näkökulmasta.
Avaamme tilannekuvaa eri mittareiden avulla. Katsaukset seuraavat erityisesti bruttokansantuotteen, inflaation, korkojen, vaihtotaseen, investointien, liikevaihtojen, ansio- ja kustannustason sekä työllisyyden ja työttömyyden kehitystä.
Katsauksen on koonnut SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
Työmarkkinakatsaus on SAK:n asiantuntijoiden kahdesti vuodessa kokoama talousanalyysi. Katsauksissa seurataan Suomen talouden kehitystä erityisesti työmarkkinoiden näkökulmasta.
Avaamme tilannekuvaa eri mittareiden avulla. Katsaukset seuraavat erityisesti bruttokansantuotteen, inflaation, korkojen, vaihtotaseen, investointien, liikevaihtojen, ansio- ja kustannustason sekä työllisyyden ja työttömyyden kehitystä.
Katsauksen on koonnut SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
The document outlines proposed cuts to working conditions, social welfare, and the right to strike by the Orpo-Purra Government in Finland. Key changes include allowing local agreements that fall below statutory employment standards in workplaces without shop stewards, restricting sympathetic and political strikes, increasing fines for illegal strikes, lengthening requirements to qualify for unemployment benefits, cutting unemployment benefits and social welfare, and abolishing protections for part-time workers and child supplements. The proposals are presented as targeting workers, the unemployed, and vulnerable groups in society in order to increase employer power.
Regeringen Orpo-Purra håller på att göra många och stora ändringar i arbetslagstiftningen, strejkrätten och den sociala tryggheten. Ändringarna i arbetslagstiftningen och strejkrätten gynnar endast arbetsgivarna, inte arbetstagarna. Försämringarna inom den sociala tryggheten drabbar i synnerhet låginkomsttagare, snuttjobbare och deltidsanställda samt arbetslösa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus esittää.
SAK selvitti, mitä ostovoiman heikentyminen on konkreettisesti tarkoittanut työntekijöille. Pienituloisimpien palkansaajien ostovoima on heikentynyt keskimäärin 166 eurolla kuukaudessa.
More Related Content
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
The document outlines proposed cuts to working conditions, social welfare, and the right to strike by the Orpo-Purra Government in Finland. Key changes include allowing local agreements that fall below statutory employment standards in workplaces without shop stewards, restricting sympathetic and political strikes, increasing fines for illegal strikes, lengthening requirements to qualify for unemployment benefits, cutting unemployment benefits and social welfare, and abolishing protections for part-time workers and child supplements. The proposals are presented as targeting workers, the unemployed, and vulnerable groups in society in order to increase employer power.
Regeringen Orpo-Purra håller på att göra många och stora ändringar i arbetslagstiftningen, strejkrätten och den sociala tryggheten. Ändringarna i arbetslagstiftningen och strejkrätten gynnar endast arbetsgivarna, inte arbetstagarna. Försämringarna inom den sociala tryggheten drabbar i synnerhet låginkomsttagare, snuttjobbare och deltidsanställda samt arbetslösa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus esittää.
SAK selvitti, mitä ostovoiman heikentyminen on konkreettisesti tarkoittanut työntekijöille. Pienituloisimpien palkansaajien ostovoima on heikentynyt keskimäärin 166 eurolla kuukaudessa.
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)
2. Mitkä tilanteet koetaan ongelmallisiksi?
-Kusitolppa –yttai muu kriisitilanne –työnantajan asenne –työntekijöiden kuvitelma luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen mahdollisuuksista päättää asioista –kiire –riittämättömyys –talous -työntekijöiden keskinäinen nokkiminen
Miksi ne koetaan ongelmallisiksi?
-Painostuksen alla –mahdollinen ”pyllistys” suuntaan tai toiseen –kaikkia ei voi miellyttää –oma osaamattomuus –irtisanomistilanteissa kateus luottamusmiessuojaan (kusitolppa)
-Työnantaja joustamaton –päätökset tehty etukäteen –syyllistetään liittoa –tiedotusvälineet työnantajien puolella –elämä keskittyy kehä III eteläpuolelle –työnantaja vitkuttelee, ”kiire” aina neuvottelujen lopussa – vastapuolena yrityksen lakimiehet –työntekijöiden odotukset kovat (yt)
-Talouden päätökset kuntapuolella perustuvat poliittisiin valtataisteluihin (ideologiaan)
-Työpaikan ihmissuhteet, keskinäinen nokkiminen, oman imagon nostaminen toisia mollaamalla –työntekijöiden keskinäiset konfliktit syystä jos toisesta ja luottamusmiehen riittämättömyys ratkaista näitä ja neutraliteetti
3. Miten niitä voi alkaa ratkoa ?
-Hahmottaa itse onko arvostelu oikeutettua -oman toiminnan arviointi –tiedostaa realiteetit –kaikkia ei voi miellyttää
-Yt:ssäyhteistyö yli liittorajojen –ytpöytäkirjan kirjaaminen heti, heijastaminen seinälle kaikkien nähtäville virheiden välttämiseksi –avun pyyntö ja antaminen, vertaistuki –yt- asiamiehen ja liiton/sak:navun hyödyntäminen –itsensä kouluttaminen tärkeää – entisistä yt:stäoppiminen
-Luottamusmiesorganisaatiolla sama viestintä kaikille
-Miika Nousiaisen kirja, Metsäjätti, suositellaan luettavaksi
-Asioiden yhä uudelleen esille ottaminen, väsytystaktiikka, kiristys, uhkailu
-Huonoista vaihtoehdoista joutuu joskus valitsemaan vähiten huonoimman
-Töiden jakaminen –delegointi tärkeää
-Poliittisiin, hallinnollisiin ym. päättäjiin vaikuttaminen ja verkostoituminen
-Tasapuolisuus konfliktin kaikkia osapuolia kohtaan –keskittyminen syyhyn
-Erottelu onko konfliktin aiheuttanut työpaikkatoiminta vai työpaikan ulkopuolinen toiminta
4. Voiko työpaikan kriisitilanteisiin varautua?
-Kouluttautumalla -työnohjaus
-kartoittamalla minkälaisia kriisitilanteita mahdollisesti voi olla –esim. erilaiset onnettomuudet –suunnitelmat, harjoitukset
-kaikissa kriisitilanteissa etukäteinen suunnitelma, miten hoidetaan jälkipyykki
-taloudellisten tunnusmerkkien seuraaminen
-historian tunteminen –tunnusmerkkien tunnistaminen
-tukiverkon rakentaminen -liittorajojen ylittäminen
Miten kohdataan kriisit työpaikalla?
-tilanneanalyysi –mistä kysymys
-asioiden sopiminen –kuka hoitaa mitä
-omien rajojen ja jaksamisen tunnistaminen –oman roolin tunnistaminen kriisissä
5. Omat voimavarat ja jaksaminen, mistä niitä voidaan ammentaa?
-Työn ja vapaa-ajan erottaminen
-Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voi sanoa EI –ei olla yli-ihmisiä
-Musiikki, aforismi. Liikunta, puutarha, mökkeily, metsä, lapsen lapset, kaverit, ystävät, koirat eläimet riittävä uni –123-järjestelmä –lyhyt tehokas unilääke, rentoutusharjoitukset, vaan oleminen, reissaaminen, moottoripyöräily, kaljalle –ei känni, pesäpallo, luonto, kalastus, hiljentyminen, ”vapaalle kaikesta” ym.
Mistä tunnistan omat jaksamisongelmani?
-Oman itsensä seuraaminen, tunnusmerkkien löytäminen –yksilöllisiä piirteitä, esimajatusten pyöriminen, univaikeudet, ärtyneisyys, kts. stressi-lehtileike alla.
6.
7. ”Sinulla on valitettavasti rajallinen määrä käytössäsi aikaa, voimia, lahjoja ja varoja. Kuinka siis käytät resurssisi? Jos mietit resurssiesi käyttöä viimeisten viikkojen ajalta, vastaavatko ne sitä, mitä pidät todella tärkeänä?”
—Ville Saarikalle–
”Ihminen, joka ei osaa rentoutua, ei osaa elää kuin ihminen. En tietenkään yritä puolustella laiskottelua. Mutta ihminen ei ole väsymätön kone, vaan sielun ja ruumiin kokonaisuus, joka tarvitsee toistuvaa uudistumista.”
—Oskari Juurikkala–
”Elämä on tässä ja nyt, tänään. Se on ainoa elämä josta voit olla varma. Käytä tämä päivä hyvin. Elä tämä päivä antaumuksella.”
—DaleCarnegie -