Ruokaa ja puuta Itämerellä -seminaari Helsingissä 23.1.2017, Elintarvike- ja metsäsektorien arvoketjujen vertailu Suomessa – tutkimustarpeiden tunnistaminen – Metsäalan ketju, erikoistutkija Riitta Hänninen, Luke
The Ministry of Agriculture and Forestry organized a Finnish-Swedish Forest Friends Forever Conference in Hanaholmen, Espoo on 17-18 April. The purpose of the conference was to thank Sweden for the gift in honour of Finland’s 100 years of independence and to further enhance Finnish-Swedish cooperation in research and innovation and in forest policy.
Espoo, 17.–18.4.2018
Tervolassa 8.5.2019 pidetyn Kuusenkerkän keruun kontaktipäivä -tilaisuuden materiaalia.
Kontaktipäivä oli osa Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanketta. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Suomen metsäkeskus, Helsingin yliopisto ja Luke. Hankkeen rahoittaa MMM.
Metsä ja luonnontuotteet
Helena Pahkala, Suomen metsäkeskus
Ruokaa ja puuta Itämerellä -seminaari Helsingissä 23.1.2017, Elintarvike- ja metsäsektorien arvoketjujen vertailu Suomessa – tutkimustarpeiden tunnistaminen – Metsäalan ketju, erikoistutkija Riitta Hänninen, Luke
The Ministry of Agriculture and Forestry organized a Finnish-Swedish Forest Friends Forever Conference in Hanaholmen, Espoo on 17-18 April. The purpose of the conference was to thank Sweden for the gift in honour of Finland’s 100 years of independence and to further enhance Finnish-Swedish cooperation in research and innovation and in forest policy.
Espoo, 17.–18.4.2018
Tervolassa 8.5.2019 pidetyn Kuusenkerkän keruun kontaktipäivä -tilaisuuden materiaalia.
Kontaktipäivä oli osa Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanketta. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Suomen metsäkeskus, Helsingin yliopisto ja Luke. Hankkeen rahoittaa MMM.
Metsä ja luonnontuotteet
Helena Pahkala, Suomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia
1. Metsien raaka-aineet markkinoille –
metsäalan ja luonnontuotealan
yhteistyöllä
Eija Vuorela
Suomen 4H-liitto
Arktinen älykäs metsäverkosto
5.11.2018
2. Teemoja…..
Esittelyssä muutamia luonnonkasveja joilla on kaupallista kiinnostusta
Pohdintaa keruun sovittamisesta osaksi metsätalouden prosesseja
Mietintään…
Tiedossa olevia haasteita –
Keruun volyymit liian pieniä => ei ole syntynyt laaja alkutuotannon yrittäjyyttä
⇒ jalostusyrityksien tuotekehitys jumittaa
⇒ tuotannon kasvaessa ei varmuutta pitkäjänteisestä raaka-aineen saannista
⇒ Millaista yhteistyötoimintaa tarvitaan jatkossa enemmän?
3. Luonnontuotteita metsästä –
ennakoiden ja yhteistyössä
metsätoimijoiden kanssa
PIHKA – mänty ja kuusi
Parhaat aktiivisen pihkan valutusalueet ovat
varttuneissa, suhteellisen valoisissa
metsiköissä
Etsitään -> päätehakkuu kohteet, siemenpuu
metsiköt
Tarvitaan -> hakkuuajankohdan ennakointia,
toimintaa 1-3v.ennen korjuuta
4. Luonnontuotteita metsästä –
ennakoiden ja yhteistyössä
metsätoimijoiden kanssa
MÄNNYNKUORI
Parhaat keruukohteet ovat varttuneissa
kasvatusmetsiköissä
Etsitään -> harvennushakkuukohteita
Tarvitaan -> sopimista ja ennakointia
metsänomistajan/hakkuuoikeuden haltijan
kanssa, keruu heti hakkuun jälkeen-puut
liikkuu nopeasti pois metsästä
5. Polttomoottorikäyttöiset pienkoneet –
lisälaitteilla soveltuvat myös
luonnontuotekeruuseen
MUSTIKANVERSO
Tuote jonka saatavuusongelmat estävät
tuotekehityksen
Parhaat keruukohteet usein vanhoissa,
varjoisissa, kuusivaltaisissa sekametsissä
Keruiden välillä 1-2 vuoden lepoaika,
varmentaa kestävän keruutoiminnan
toteutumisen
Päätehakkuun ennakointi – keruu voi olla
vähän voimallisempaa
Koneellinen keruu suositeltavaa saannon
parantamiseksi (keruupää)
7. Yhteistyöllä
tuloksiin
KOIVUNLEHTI
Parhaat keruukohteet nuoresta koivukasvustosta,
riittävän lähellä teitä
Keruun liittäminen välittömästi
harvennustoimenpiteeseen -> tehostaa raaka-
aineen saantia
Lisätyötä laadun tarkassa huomioinnissa
Koivunlehden keruuteknologiat puuttuu, isoin
haaste kustannustehokkaalle teolliselle
toiminnalle
8. Erikoiskeruutuotteet
/superfoodit kiinnostavat
kuluttajia
Kuusenkerkkä edustaa jo isoa raaka-ainevirtaa
Hyvän toiminnan ohjeistuksella helppo liittää
osaksi puuntuotantoa
Keruuseen ei ole apuvälineitä vielä olemassa
Yhteistyö metsätoimijoiden kanssa tärkeää (luvat,
mahdolliset hakkuut, uudistamisen ajankohdat)
Pakuri kiinnostaa
Kysyntä kasvussa, luonnolliset esiintymät nopein
tapa tuottaa raaka-aineitta
Löytyy usein vähätuottoisista koivikoista
Ymppäys toiminnalla uutta kasvua oaan
metsään
Miten olisi sovitettavissa hakkuutoimintaan?