Antiikin demokratian yksilöstä keskiajan ja itsevaltiuden ajan alamaisesta nykypäivän kansalaiseksi.

1. Kansalainen ja valtio antiikki (n. 1000 eKr – 500 jKr.) yksilö osana yhteiskuntaa poliittisen järjestelmän tehtävä edistää hyvää elämää kaupunkivaltiot (polikset) demokratia keskiaika (n. 500 – 1500) katolisen kirkon valta elämä maanpäällä välivaihe toiveet/pelko kuoleman jälkeisessä elämässä keskiajan lopulla kansallisvaltioiden nousu murensi vähitellen katolisen kirkon asemaa Elimäen lukio – Kansalainen ja valtio

2. uusi aika (n. 1500-1789) löytöretket, renessanssi, yksilön saavutukset kansallisvaltiot: Espanja, Ranska, Englanti, Alankomaat luonnontieteet, filosofia, valistus uusin aika (n. 1789-1900) Yhdysvaltain itsenäistyminen (1776) Ranskan suuri vallankumous (1789) yksilöt ja alamaiset kansalaisiksi kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet suhteessa valtioon suuret aatteet: liberalismi, konservatismi, sosialismi, nationalismi Elimäen lukio Yksilö - kansalainen

3. Nykyaika (n. 1900– ) kaksi maailmansotaa yksilön rooli sotaponnisteluissa fasismi, kommunismi yksilön oikeuksien polkeminen, yksilö vain järjestelmän osa demokratian voitto Länsi-Euroopassa II maailmansodan jälkeen Itä-Euroopassa Neuvostoliiton hajoamisen (1991) jälkeen ihmisoikeudet ja perusoikeudet hyvinvointivaltion ajatus – ketään ei hylätä Elimäen lukio Yksilö - kansalainen

4. 2000-luvun alku hyvinvointivaltioiden rahoituskriisi Velkaantuneet valtiot ja kunnat Kuka hoidetaan? Mitä sairauksia hoidetaan? Kuka maksaa tulevaisuuden eläkkeet? työttömyys – paljon menoja ja vähän verotuloja yhteisöllisyyden katoaminen – ihmisten yksilöllisyys vai yksinäisyys? Onko yksilö vain palvelemassa markkinavoimia? ” Miten markkinat reagoivat?” vrt. keskiaikaan ”Mitä jumala ajattelee?” Elimäen lukio Yksilö - kansalainen