Maanjäristysaallot

1. Maanjäristysaallot (Oikea rivi löytyy lopusta.)
1. Inhoan opettajaamme tärisevää.
Hän havainnollistaa maata ______________________
2. Takarivin jääkiekkoilijaa potuttaa.
Opettajaa maanjäristysaal_________________
3. Hän äkkiarvaamatta heittää Saarisen
ulos. Huima on lentoradan _______ ____
4. Jälkeä rumaa ja tuhot katalimmat
synnyttävät järistykset ___________
(Matalat järistykset tapahtuvat korkeintaan muutaman kymmenen kilometrin
syvyydessä. Ne ovat kaikkein tuhoisimpia, sillä niiden yläpuolella ei ole
puskuroivia kallioperän kerroksia.)
5. Mitä taas tulee järistyksiin syvempiin
niin johtavat ne vaikutuksiin ________________
(Syvät järistykset voivat tapahtua jopa usean sadan kilometrin syvyydessä.
Niiden tuhovoima maan pinnalla on pienempi kuin matalien järistysten.)
6. S-aaltoina hän hytkyttelee vatsojaan
vaikuttaa näky sokeimpaankin _______________
(S-aallot ovat samantapaisia kuin ne, joita syntyy mattoon, kun sitä
ravistellaan. Sama ilmiö tapahtuu hytkyvässä vatsassa.)

2. 7. S-aallot ytimeen eivät voi hilpasta.
Kuolemme yliannostukseen ________________
(Ulompi ydin on nestemäinen. S-aallot pysähtyvät sihen osuessaan. Näin
maapallolle muodostuu ytimen kokoa vastaava S-aaltokatve järistykseen
nähden maapallon vastakkaiselle puolelle. Opettaja, johon runossa viitataan,
on nimeltään Pasi Vilpas.)
8. P-aallot aaltoja ovat vikkeliä
heiluttaen tissejä ja _________________
(S-aallot liikkuvat vain puolella P-aaltojen nopeudesta. P-aaltojen nopeus
litosfäärissä on 6 km / s, S-aallot liikkuvat 3 km /s.)
9. Käyttö P- ja S-aaltointervallisen
järistyksen paikantamisen ___________ ________
10. P-aaltoja syntyy, jos perään ajetaan.
Muistisääntöjä hakemalla ____________
(P-aallot ovat liikkeen suuntaisia puristusaaltoja. S-aallot liikkuvat ylös-alas.)
Oikea rivi:
1. järisevää
2. lotuttaa
3. kaari sen
4. matalimmat

3. 5. hyvempiin
6. katsojaan
7. Vilpasta
8. kikkeliä
9. salli sen
10. hajetaan