Opetusmateriaali ilmastonmuutoksen käsittelyyn yläkoulussa. Materiaalissa 15-vuotias Venni matkustaa Nigeriassa, Kolumbiassa ja Suomessa tutustumassa erilaisiin ratkaisuihin torjua ilmastonmuutosta.
Opetusmateriaali ilmastonmuutoksen käsittelyyn yläkoulussa. Materiaalissa 15-vuotias Venni matkustaa Nigeriassa, Kolumbiassa ja Suomessa tutustumassa erilaisiin ratkaisuihin torjua ilmastonmuutosta.
SAK:n julkaisusarja 1/2020
Tämän selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa Suomen ilmastopolitiikan toimeenpanon ja valmistelun tueksi ja sen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Lisäksi esitämme selvityksessä SAK:n konkreettisia suosituksia siitä, miten työntekijät voidaan Suomessa osallistuttaa nykyistä paremmin ilmastopolitiikan suunnitteluun, toteuttamiseen sekä tavoitteiden toteutumisen arviointiin ja seurantaan.
Selvityksessä esitellään myös varteenotettavia esimerkkejä sellaisista Euroopan maista, joissa työntekijöille oikeudenmukaista siirtymää on jo toimeenpantu. Näitä maita ovat Alankomaat, Saksa, Espanja, Ranska ja Skotlanti. Selvitys sisältää myös tiiviit esitykset Ruotsin ja Norjan tilanteesta, vaikka maat eivät ole ottaneet käyttöön oikeudenmukaisen siirtymän käytäntöjä kaikkein laajimmin. Lisäksi käytämme esimerkkinä Kanadaa, jossa ilmastopolitiikka on valmisteltu ja toimeenpantu sosiaalisesti poikkeuksellisen oikeudenmukaisella ja osallisuutta tukevalla tavalla.
Selvitys on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta, jossa on syksyn 2019 ja talven 2020 aikana tutkittu ilmastopolitiikkaa ja sen merkitystä työllisyydelle.
Millaisena ay-liike näkee ilmastonmuutoksen hillintätoimien vaikutukset työelämään? SAK:n julkaisusarja 9/2019
SAK:n tuoreen selvityksen perusteella ilmastonmuutos ja sen hillintä tuskin tulevat vähentämään työn kokonaismäärää, mikäli ilmastotoimet pannaan toimeen hallitusti. Tiukentuvat päästövähennystavoitteet aiheuttavat kuitenkin monilla aloilla huolta kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilymisestä. Työn siirtyminen toimialojen välillä ja sisällä työtehtävästä toiseen lisää tarvetta työntekijöiden osaamisen päivittämiseen.
Selvitys on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen ilmastopolitiikkateemaa.
SAK:n julkaisusarja
SAK:n mukaan työllisyys on pääkysymys. Tarvitaan lisää kasvua ja työpaikkoja luovia investointeja. Suomi on pidettävä vetovoimaisena alueena
Talous & Yhteiskunta-lehden "Suuren vaalinumeron" 1/2019 jutut käsittelevät aiheita, jotka voivat nousta esille kevään vaalikeskusteluissa. Pääpaino on ilmastonmuutoksessa: haastateltavana on Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas, ja kahdessa eri artikkelissa pohditaan metsien hiilinielujen ja yhdyskuntarakenteen merkitystä pyrittäessä hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Muut artikkelit käsittelevät tuloerojen kasvua, sotea, eläkkeiden riittävyyttä, maahanmuuttajien työllistymistä, EMUn uudistamista, eurooppalaista palkkavertailua ja kestävyysvajeen sopimattomuutta talouspolitiikan suunnitteluun.
Bio- ja kiertotalouteen voi syntyä yli 40 000 uutta työpaikkaa seuravan 15 vuoden aikana. SAK:n selvitys tarkastelee, millä keinoin saamme hyödynnettyä kaikki uudet mahdollisuudet.
SAK tavoittelee lisää työtä ja tuottavuutta. Työntekijöiden turvaa on vahvistettava työssä, ja myös ansioturvasta sekä muista palveluista on huolehdittava. Hyvinvointipalveluita on kehitettävä rakenteita uudistamalla.
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä"
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö
"Johdatus työryhmätyöskentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö
Esitetty Tampereen sosiaalifoorumin ilmastovastuuseminaarissa 21. 5. Seminaarin puheenjohtajana toimi Leo Stranius ja Polttavan asiantuntijana Hanna Hakko. Lisäksi paneelikeskustelussa mukana olivat kansanedustajat Leena Rauhala (kd) ja Mikko Kuoppa (vas).
SAK:n ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen on koonnut ammattiliittojen ja aktiivien käyttöön oppaan vaikutuskeinoista, jolla työntekijän ääni saadaan kuuluviin ilmastokeskustelussa.
SAK:n Akavan ja STTK:n tavoitteet yhteiskuntasopimusneuvotteluissaPauli Vento
Pääministeri Juha Sipilän hallitus jätti työmarkkinajärjestöille elokuussa 2015 esityksen yhteiskuntasopimuksen solmimisesta. Sopimuksella hallitus ilmoitti tavoittelevansa Suomen kilpailukyvyn parantamista.
Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät neuvottelujen aikana omat esityksensä toimiksi kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Hallitus ilmoitti kuitenkin 20. elokuuta lopettavansa neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta.
SAK:n julkaisusarja 1/2020
Tämän selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa Suomen ilmastopolitiikan toimeenpanon ja valmistelun tueksi ja sen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Lisäksi esitämme selvityksessä SAK:n konkreettisia suosituksia siitä, miten työntekijät voidaan Suomessa osallistuttaa nykyistä paremmin ilmastopolitiikan suunnitteluun, toteuttamiseen sekä tavoitteiden toteutumisen arviointiin ja seurantaan.
Selvityksessä esitellään myös varteenotettavia esimerkkejä sellaisista Euroopan maista, joissa työntekijöille oikeudenmukaista siirtymää on jo toimeenpantu. Näitä maita ovat Alankomaat, Saksa, Espanja, Ranska ja Skotlanti. Selvitys sisältää myös tiiviit esitykset Ruotsin ja Norjan tilanteesta, vaikka maat eivät ole ottaneet käyttöön oikeudenmukaisen siirtymän käytäntöjä kaikkein laajimmin. Lisäksi käytämme esimerkkinä Kanadaa, jossa ilmastopolitiikka on valmisteltu ja toimeenpantu sosiaalisesti poikkeuksellisen oikeudenmukaisella ja osallisuutta tukevalla tavalla.
Selvitys on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta, jossa on syksyn 2019 ja talven 2020 aikana tutkittu ilmastopolitiikkaa ja sen merkitystä työllisyydelle.
Millaisena ay-liike näkee ilmastonmuutoksen hillintätoimien vaikutukset työelämään? SAK:n julkaisusarja 9/2019
SAK:n tuoreen selvityksen perusteella ilmastonmuutos ja sen hillintä tuskin tulevat vähentämään työn kokonaismäärää, mikäli ilmastotoimet pannaan toimeen hallitusti. Tiukentuvat päästövähennystavoitteet aiheuttavat kuitenkin monilla aloilla huolta kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilymisestä. Työn siirtyminen toimialojen välillä ja sisällä työtehtävästä toiseen lisää tarvetta työntekijöiden osaamisen päivittämiseen.
Selvitys on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen ilmastopolitiikkateemaa.
SAK:n julkaisusarja
SAK:n mukaan työllisyys on pääkysymys. Tarvitaan lisää kasvua ja työpaikkoja luovia investointeja. Suomi on pidettävä vetovoimaisena alueena
Talous & Yhteiskunta-lehden "Suuren vaalinumeron" 1/2019 jutut käsittelevät aiheita, jotka voivat nousta esille kevään vaalikeskusteluissa. Pääpaino on ilmastonmuutoksessa: haastateltavana on Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas, ja kahdessa eri artikkelissa pohditaan metsien hiilinielujen ja yhdyskuntarakenteen merkitystä pyrittäessä hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Muut artikkelit käsittelevät tuloerojen kasvua, sotea, eläkkeiden riittävyyttä, maahanmuuttajien työllistymistä, EMUn uudistamista, eurooppalaista palkkavertailua ja kestävyysvajeen sopimattomuutta talouspolitiikan suunnitteluun.
Bio- ja kiertotalouteen voi syntyä yli 40 000 uutta työpaikkaa seuravan 15 vuoden aikana. SAK:n selvitys tarkastelee, millä keinoin saamme hyödynnettyä kaikki uudet mahdollisuudet.
SAK tavoittelee lisää työtä ja tuottavuutta. Työntekijöiden turvaa on vahvistettava työssä, ja myös ansioturvasta sekä muista palveluista on huolehdittava. Hyvinvointipalveluita on kehitettävä rakenteita uudistamalla.
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä"
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö
"Johdatus työryhmätyöskentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö
Esitetty Tampereen sosiaalifoorumin ilmastovastuuseminaarissa 21. 5. Seminaarin puheenjohtajana toimi Leo Stranius ja Polttavan asiantuntijana Hanna Hakko. Lisäksi paneelikeskustelussa mukana olivat kansanedustajat Leena Rauhala (kd) ja Mikko Kuoppa (vas).
SAK:n ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen on koonnut ammattiliittojen ja aktiivien käyttöön oppaan vaikutuskeinoista, jolla työntekijän ääni saadaan kuuluviin ilmastokeskustelussa.
SAK:n Akavan ja STTK:n tavoitteet yhteiskuntasopimusneuvotteluissaPauli Vento
Pääministeri Juha Sipilän hallitus jätti työmarkkinajärjestöille elokuussa 2015 esityksen yhteiskuntasopimuksen solmimisesta. Sopimuksella hallitus ilmoitti tavoittelevansa Suomen kilpailukyvyn parantamista.
Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät neuvottelujen aikana omat esityksensä toimiksi kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Hallitus ilmoitti kuitenkin 20. elokuuta lopettavansa neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta.
2. 16.11.2010 SAK/PB
Ilmastonmuutoksen torjuminen
tapahtuu työpaikoilla
¾ maailman kasvihuonekaasupäästöistä syntyy
teollisuudessa, energian tuotannossa / jakelussa,
liikenteestä ja rakentamisessa
Työpaikkatason toimita on ilmastotavoitteisiin
pääsemisen kannalta keskeistä
VISIO: Ilmastopolitiikka on mahdollisuus, joka antaa
ihmisille toivoa paremmasta, muokkaa kansallisia
talouksia kestävän kehityksen mukaisiksi, luo uusia
työpaikkoja ja vähentää samanaikaisesti
kasvihuonekaasupäästöjä
3. 16.11.2010 SAK/PB
Pelkkien markkinavoimien varaan vihreään talouteen
siirtymistä ei voi laskea. Palkansaajat ovat sitoutuneet
solidaarisuuteen keskenään. Hallitusten on sitouduttava:
Valtiovetoisiin investointeihin ja tukiin
Työllisyyskysymysten huomioonottamiseen
Ihmisten osaamisen ja sosiaaliturvajärjestelmän
kehittämiseen
Siirtymän alkutilanteen kartoittamiseen
Paikallisten ja alueellisten olosuhteiden huomioimiseen
sopeuttamistoimissa
Aitoon yhteydenpitoon ja neuvotteluihin työmarkkina- ja
kansalaisjärjestöjen kanssa
Vihreään talouteen siirtyminen onnistuu
vain oikeudenmukaisesti toteutettuna
4. Julkiset investoinnit kannustamaan
yrityksiä ympäristötekoihin
Valtiovetoiset investoinnit ja tuet suuntaavat yritysten toimintaa
Valtion on suunnattava rahoitusvirtojaan yrityksille selkeästi siten,
että ne kannustavat:
energiatehokkuus-,
tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimiin sekä
puhtaamman teknologian ja tuotteiden kehittämiseen
16.11.2010 SAK/PB
5. Työllisyyskysymykset, turva ja
osaaminen keskiöön
Vaikka ilmastopolitiikka luo monille työntekijöille
mahdollisuuksia tarvitaan strategia, jonka ohjaamana
työllisyyskysymyksiä käsitellään ilmastopolitiikan /
ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamien
mahdollisten vaikeuksien näkökulmasta
Vihreiden ja säällisten työpaikkojen luomisen lisäksi on
panostettava myös perinteisten alojen työpaikkojen
päästöjen vähentymiseen / työpaikkojen säilyttämiseen
Työnantajien on sitouduttava ja valtion tuettava TA
kouluttamaan työntekijöitään puhtaisiin prosesseihin ja
teknologioihin, jotta niiden omaksuminen ja käyttöönotto
on mahdollista
16.11.2010SAK/PB
6. 16.11.2010 SAK/PB
Työllisyyskysymykset, turva ja
osaaminen keskiöön
On suunniteltava ennakkoon, miten mahdolliset
työpaikkojen menetykset muutetaan uusiksi
työmahdollisuuksiksi
Valtion on tuettava yrittäjiä/työntekijöitä
työntekijöiden (uudelleen) kouluttautumiseen ja
elinikäiseen oppimiseen
Heikoimmassa asemassa olevan työntekijän turva on
taattava kehittämällä edelleen sosiaaliturvaa ja
panostamalla aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan
7. 16.11.2010 SAK/PB
Ay-liikkeen ja kehitys- ja
ympäristöjärjestöjen keskeiset yhteiset
tavoitteet Cancuniin
Osapuolten on otettava merkittäviä askelia kohti
kattavaa, oikeudenmukaista, kunnianhimoista ja
laillisesti sitovaa kv-ilmastosopimusta,
vähimmäistavoitteena Kioton pöytäkirjan toinen
sitoumuskausi ja vastaava sopimus toisella
neuvotteluraiteella
Teollisuusmaiden tulee sitoutua vähentämään
kokonaispäästöjään 25-40 prosenttia vuoden 1990 tasosta
vuoteen 2020 mennessä
COP 16 luotava valtuudet kehitysmaiden ja
teollisuusmaiden tasapuolisen taakanjaon suunnitelmaksi,
joka UNFCCC:n periaatteiden mukainen. Kaikkien maiden
tulee osallistua globaaliin taakanjakoon.
8. 16.11.2010 SAK/PB
Ay-liikkeen ja kehitys- ja
ympäristöjärjestöjen keskeiset yhteiset
tavoitteet Cancuniin
Kehitysmaiden tulisi sitoutua laatimaan
ilmastonmuutoksen kestävät, matalahiiliseen
yhteiskuntaan tähtäävät toimintasuunnitelmat
Osapuolikokouksen alaisuuteen perustetaan
ilmastorahasto, joka toimii läpinäkyvästi, vastuullisesti ja
nykyistä selkeämmin ja nopeammin.
100 miljardin dollarin pitkän aikavälin rahoitussitoumusta
on vietävä eteenpäin ja sen tulee olla lisäistä
Oikeudenmukainen siirtyminen kohti vähähiilistä
yhteiskuntaa vähentää kielteisiä vaikutuksia eri
tuloryhmien toimeentuloon ja työllisyyteen