Tämä on voimassa oleva Valiokuntaopas, jonka puhemiesneuvosto on antanut 11.12.2007. Puhemiesneuvosto pohtii parhaillaan, miten opasta pitäisi päivittää, jotta se ottaisi huomioon kansalaisaloitteiden käsittelyn.
2. Taustaa: edustuksellinen demokratia, media,
puolueet ja vaalit (suhteellinen vaalitapa)
Kansanedustajan työn sijaan media kiinnittää
Eduskuntatalo valmistui vuonna 1931.
yhä enemmän huomiota edustajien
Suomessa edustuksellinen demokratia.
yksityiselämään
200 kansanedustajaa valitaan suhteellisella vaalitavalla (15 vaalipiiriä, puolueen
kokonaismenestys). Kansanedustajat kuuluvat eduskuntaryhmiin (puolueet, 8 kpl)
3. Yleistä:
Valtiopäivät = eduskunnan vuotuinen istuntokausi
Eduskuntaryhmät = puolueet eduskunnassa (8 kpl)
Puhemies = johtaa puhetta istuntosalissa. Ei osallistu
äänestyksiin
Eduskuntaryhmät istuvat istuntosalissa yhtenä
Presidentti avaa valtiopäivät. Puhemies
ryhmänä – oikeisto oikealla; vasemmisto
johtaa puhetta istuntosalissa
vasemmalla
4. Eduskuntatyö:
1) Täysistunto = ajankohtaiskeskustelut ja äänestykset (lait)
(n. 2-4 x vko.)
2) Valiokunnat = edustajat jakautuvat erityisvaliokuntiin (15
kpl) + suuri valiokunta (EU-asiat)
1. Maa- ja metsätalousvaliokunta
tehtävä: lakien valmistelu 2. Perustuslakivaliokunta
3. Ulkoasiainvaliokunta
4. Valtiovarainvaliokunta
5. Tarkastusvaliokunta
6. Hallintovaliokunta
7. Lakivaliokunta
Täysistunnot ovat yleisölle avoimia 8. Liikenne- ja viestintävaliokunta
9. Puolustusvaliokunta
10. Sivistysvaliokunta
11. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
12. Talousvaliokunta
13. Tulevaisuusvaliokunta
14. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
15. Ympäristövaliokunta
5. Perustuslaki – lakien laki, jossa on
maan hallintomuoto
• Uusin ”päivitys” vuodelta 2000 Muut lait eivät voi olla ristiriidassa
• 131 pykälää jakautuu 13 kohtaan: perustuslain kanssa
– Valtiojärjestyksen perusteet
– Perusoikeudet
– Eduskunta ja kansanedustajat
– Eduskunnan toiminta
– Tasavallan presidentti ja
valtioneuvosto
– Lainsäädäntö
– Valtiontalous
– Kansainväliset suhteet
– Lainkäyttö
– Laillisuusvalvonta
– Hallinnon järjestäminen ja
itsehallinto
– Maanpuolustus
– Loppusäännökset
6. Eduskunnan tehtävät:
• 1) säätää lait
• 2) päättää valtion tuloista ja menoista (budjetti)
• 3) valvoo hallitusta ja sen alaisten viranomaisten
toimintaa
• 4) valtiosopimukset Suomen ja muiden valtioiden välillä
Lainsäädännössä ja budjetin hyväksymisessä edustajat pitävät vaalipiirinsä ja
äänestäjiensä puolta
7. Eduskunta ja hallitus:
Oppositio = ne puolueet, jotka eivät kuulu hallitukseen
Välikysymys = oppositio esittää -> mittaa nauttiiko hallitus ek:n
luottamusta (äänestys -> luottamuslause / epäluottamuslause)
Suullinen kyselytunti = ministerit vastaavat kansanedustajien
kysymyksiin
Yleisölle avoin täysistunto
kirjuri
Yle:ltä to klo 16 (kyselytunti)
8. Kansanedustaja:
Ryhmäkuri = edustajan tulisi äänestää puolueen linjan
mukaisesti
Kansanedustajilta vaaditaan arvokasta
Vaativat työ vaatii tueksi eduskunta-avustajia
käytöstä
10. Hallituksen esitys
eduskunnalle Kansanedustajan aloite
Lähetekeskustelu
Valiokunta antaa mietinnön
1. Käsittelyssä lain sisältö Suuri valiokunta voi
tarvittaessa käsitellä lakia
2. Käsittelyssä laki
hyväksytään tai hylätään
Presidentti vahvistaa lain
Laki julkaistaan
säädöskokoelmassa
11. Yhteenveto
Eduskunta koostuu 200 kansanedustajasta, jotka valitaan puolueen
listoilta joka 4. vuosi suhteellisella vaalitavalla.
Lakien säätäminen on eduskunnan tärkein tehtävä, jota tehdään
täysistunnoissa (keskustelu ja äänestys) ja valiokunnissa (lain
valmistelu)
Eduskuntaryhmät (puolueet) jakautuu kahteen ”joukkueeseen” (n. 4
vs. 4): hallituspuolueet (ministerit), jotka esittävät lakeja ja
oppositioon (ei-hallituspuolueet), jonka tehtävä on arvostella ja
tarjota vaihtoehto hallituksen ajamille asioille.
Hallitus muodostetaan yleensä niin, että siihen kuuluvilla puolueilla
on enemmistö kansanedustajia (+100). Äänestystilanteessa
ryhmäkuri pitää huolen, että hallituksen lakiesitys menee
äänienemmistölle läpi.
