SlideShare a Scribd company logo
1 of 15
Roy Ahlfors 
Vantaan Rotaryklubi 
Esitelmä 18.9.2014 
PUUTALORAKENTAMINEN 
1
EGO 
 Olen syntynyt Helsingissä vuonna 1954 
 Kolmannessa polvessa yrittäjä 
 Helsingin teknillinen oppilaitos. Sähköteknikko 1979 
 Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Metsätalousinsinööri (AMK) 2010 
 Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Metsäekologianlaitos 
Maisteriohjelma Metsien ja soiden käyttö ja ennallistaminen2013- 
 Osto-tuotepäällikkö Erkalaite Oy 1979-1985 
 Metsäpalveluasiantuntija L & T Biowatti Oy 2010-2011 
 Myyntiedustaja Kiinteistömaailma / Hakunila 2012 
 Talokauppias-myyntiedustaja Pikanttitalot Oy 2013 
 Toimitusjohtaja- Yrittäjä Kitai Oy 1985- 
 Rakentanut yhden omakotitalon ja yhden vapaa-ajanhuvilan 
vapaa-ajallaan 
 Naimisissa Annen kanssa, kaksi aikuista tytärtä 
Laura ja Julia edellisestä avioliitosta 
 Harrastan elinikästä opiskelua ja oppimista 
 Vantaan Rotaryklubin jäsen vuodesta 1989- 
2
PUUTALORAKENTAMISEN HISTORIAA 
 Perinteisen suomalaisen puutalon rakennusmateriaali oli aluksi hirsi 
 Yleisesti Suomen maaseudulla aluksi kaikki rakennukset kartanoista torppiin ja 
aittoihin rakennettiin perinteisesti puusta 
 Ennen keskiaikaa puutalot olivat pitkään niukasti koristeltuja 
 Rakentamiseen tyylisuunnat alkoivat vaikuttaa kustavilaisen tyylin myötä 
 1700-luvulla ja 1800-luvun tyylisuuntia olivat empire sekä kertaustyylit, 
uusrenesanssi, sveitsiläistyyli ja uusgootti 
 1900-luvulla tyylisuuntia oli jugend, klassismi ja funtionalismi 
 Lautarakennus menetelmä kehitettiin vasta 1900-luvulla ja se yleistyi sotien 
 jälkeisten rintamamiestalojen rakennustapana 
3
PUU RAAKA-AINEENA 
 Erilaisia puuvartisia kasveja maapalolla on kymmeniä tuhansia 
 Rakentamiseen niistä soveltuu useampi sata 
 Suomen puustosta mäntyä on noin 45 %, kuusta noin 37 % ja koivua noin 16 %, 
niistä kuusta ja mäntyä käytetään pääosin puutalorakentamisessa 
 Kasvavat puut sitovat keskimäärin 1,0 tonnin hiilidioksidia tuottaen samalla 0,7 
tonnia happea jokaista kasvanutta puukuutiometriä kohden 
4
PUU RAKENNUSMATERIAALINA 
 Puun luonnollisia rakennevikoja ovat oksat, syyhäiriöt sekä lyly eli reaktiopuu 
 Kasvuvikoja ovat haavautumat, pakkashalkeamat, rengashalkeamat, sydänpuun 
tavallista suurempi kosteus ja pihkaraot. 
 Kosteus on erittäin merkittävä puun kestävyydelle, eri kosteusarvoja vastaavilla 
puilla on erittäin suuria lujuus- ja taipumusominaisuuksia 
 Puun ja ympäristön kosteus on olennainen tekijä arvioitaessa puun kestävyyttä 
lahoa vastaan 
 Hiushalkeamien syntyyn ja pinnan näkökohtiin (oksat ym.) ja ulkonäölliseen 
pysyvyyteen kosteuselämisellä on myös suuri vaikutus 
 Puun kuumuuden kestävyys eli syttymispiste on noin 250- 300 ˚C , on kuitenkin 
myös riippuvainen säilytysajasta. 
5
PUU RAKENNUSMATERIAALINA 
 Auringon valon auringon ultraviolettisäde hajottaa merkittävästi puuainetta 
 Ilman saasteet rasittavat puuainetta ja sään aiheuttama turmeltumisnopeus on 
noin 1 mm kahdessatoista vuodessa, sään aiheuttamaa turmeltumista voidaan 
ehkäistä maalikerroksilla tai muilla puunsuoja-aineilla 
 Puuaineen lahoaminen on lahottajasienten toiminnan seurausta lahottajasieni on 
tavattu noin 200 lajia, mutta vain muutamat lajit ovat yleisiä ja siksi 
suurimman osan vahingoista noin 50 % aiheuttavat lattiasienet, noin 14 % 
kellarisieni ja noin 9 % laakakääpä 
 Lahottajasienet vaativat kasvaakseen sopivan puun kosteuden ja kasvavat par-haiten 
puun kosteuspitoisuuden ollessa noin 30- 60 % 
 Ylivoimaisesti suurin osa puuaineen vaurioitumisesta johtuu kosteuden 
vaikutuksesta 
 Homeen muodostus alkaa puuaineessa muu-taman 
päivän sisällä kun puu pääsee lahoa-misvaiheeseen. 
6
PUUTALOJEN SÄÄ- JA KULUMIS KESTÄVYYS 
 Puurakennukset häviävät kestävyydessä kivirakennukselle 
 Pehmyt puun rakenne on alttiimpi sään aiheuttamilla kulumiselle eli lahoamiselle 
 Puu lahoaa monien pieneliöiden sekä hyönteisten mm. tupajumien, hirsijumien, 
tupajäärien ja kuolemankellojen syödessä kosteaa ja pehmeää puuta 
 Autioksi ja hoitamattomaksi jätetty puutalo on asuinkelvoton muutamassa kymme-nessä 
vuodessa, sillä kosteusvaurioitunut puu antaa erinäisille lahottajasienille ja 
bakteereille hyvän kasvualustan 
7
PUU RAKENNUSMATERIAALINA 
 Puu on yksi Suomen tärkeimmistä luonnonvaroista 
 Puurakentamisen hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät suhteessa muihin 
materiaaleihin, siksi puu on myös hyvin ekologinen rakennusmateriaali 
 Pientalorakentamisessa puu on ylivoimainen muihin rakennusmateriaaleihin 
verrattuna, siksi myös ylivoimaisesti suosituin materiaali 
 Puu on materiaalina ekologinen, sitoo hiiltä on hengittävä, helposti työstettävissä 
ja muotoiltavissa sekä hyvä akustiselta ominaisuuksiltaan 
 Ilmastomuutospaineet lisäävät sitoa hiiltä ilmakehästä puuhun, siksi on ekologisesti 
järkevintä käyttää puuta rakennusmateriaalina 
 Puusta rakentaminen on ekoteko 
8
PUURAKENNUSMATERIAALIEN EKOLOGISUUS 
 Puurakentaminen edustaa kestävää luonnonvarojen käyttöä 
 Puuperäisten tuotteiden käyttöä lisäämällä voidaan uusiutumattomia 
luonnonvaroja säästää sellaisiin tarkoituksiin joissa ne eivät ole korvattavista 
 Puuaineksella on ainutlaatuinen kyky vähentää hiilidioksidipäästöjä varastoi-malla 
siihen syntyvää hiilidioksidia 
 Puutalojen elinkaari on nykyisin noin 80-100 vuotta, jonka ajan ne myös toimivat 
hiilidioksidivarastoina 
 Puutuotteiden valmistuksessa käytetään pääosin bioenergiaa joka syntyy näiden 
samojen tuotteiden valmistuksessa, puun kuoret purut ym. 
 Puu on 100 % kierrettävä materiaali, puutuote voidaan elinkaarensa päätteeksi 
kierrättää tai käyttää ilmakehän kannalta hiilineutraalina energianlähteenä 
9
PUUTALORAKENTAMINEN 
 Nykyajan puutaloista Suomessa suurin osa rakennetaan tyyppitalomallisesti 
talopakettina, jossa talotehdas toimittaa kaikki tai suurimman osa rakennus-tarvikkeista 
ostajalle 
 Tyyppitalomalliset talopakettitalot valmistuvat nopeasti ja ovat usein helposti itse 
omatoimirakentajan toteutettavissa valmiiksi siksi saatavissa useissa eri 
valmiusastetoimituksina 
10
PUUTALORAKENTAMINEN 
 Perinteisiä hyväksi käytännössä todetuin ja oikein menetelmin rakennettu sekä 
kunnossapidetty puutalo säilyy satoja vuosia asuinkunnossa 
11
PUUTALORAKENTAMINEN 
PUUKERROSTALORAKENTAMINEN 
 Uusia puukerrostalokohteita on Suomessa tällä hetkellä runsaat 40 kappaletta 
 Keväällä 2013 muuttuneet rakennusmääräykset ja palomääräykset mahdollistavat 
entistä korkeampien jopa kahdeksan kerroksisien puukerrostalojen rakentamisen 
 Puuta voidaan käyttää myös yhä laajemmin kerrostalojen pintamateriaaleina ja 
korjaus- ja lisärakentamisessa, koska puun käyttö on paljon vapaampaa kuin ennen 
 Palomääräysten mukaan monikerroksisissa puisissa asuin- ja toimistorakennuksissa 
vaaditaan automaattinen sprinklerisammutusjärjestelmä tulipalon varalta 
 Useissa Euroopan Eu- maissa on kerros- ja julkinen puutalorakentaminen on ollut 
vähemmän rajoitettua ja siksi siellä onkin edistytty pitkälle rakentamisessa puun 
käytössä niissä maissa 
Helsingin Viikki von Daehninkatu 8 
Puukerrostalo valmistunut vuonna 2012 
12
PIENTALOJEN RAKENTAMISMÄÄRÄT 
13
CE- MERKINTÄ RAKENNUSMATERIAALEISSA 
 CE- merkintä on pakollinen suurelta osin rakennustuotteille 
 CE- merkinnällä valmistaja vakuutta, että rakennustuotteen ominaisuudet ovat 
eurooppalaisten harmonisoidun tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen 
hyväksynnän mukaiset 
 Rakennustuotteeseen kiinnitetty CE- merkintä osoittaa, että tuote on testattu 
harmonisoidun tuotestandardin mukaisella testausmenetelmällä ja että tuote on 
ilmoitetun suoritustason mukainen 
 CE- merkinnän saamiseen riittää yhden ominaisuuden testaaminen 
 Rakennustuotteiden CE- merkintä ei ole laatumerkki eikä se yksinään takaa 
tuotteen käytettävyyttä 
 Tuotteen käytettävyys aiottuun rakennuskohteeseen on aina arvioitava erikseen 
aiotun käytön, paikallisten olosuhteiden ja rakentamismääräysten perusteella 
 Tavoitteena on parantaa rakennustuotteiden vertailukelpoisuutta 
 Suunnittelijat ja kuluttajat voivat verrata rakennustuotteita helposti toisiinsa, 
kun tuotteiden ominaisuudet ilmoitetaan aina samalla tavalla. 
 Valmistaja tai maahantuoja on itse kiinnittänyt CE- merkinnän tuotteeseen ja 
siihen liittyviin asiakirjoihin laadittuaan suoritustasoilmoituksen. 
14
PUUTALORAKENTAMINEN 
Kiitos mielenkiinnostanne ! 
15

More Related Content

More from Vantaan Rotaryklubi ry - Vanda Rotaryklubb rf

More from Vantaan Rotaryklubi ry - Vanda Rotaryklubb rf (20)

Helsingin biopankin esittely 20220224
Helsingin biopankin esittely 20220224Helsingin biopankin esittely 20220224
Helsingin biopankin esittely 20220224
 
Ahokas jukka vähemmän tunnettua Viroa - esitelmä 2022
Ahokas jukka   vähemmän tunnettua Viroa - esitelmä 2022 Ahokas jukka   vähemmän tunnettua Viroa - esitelmä 2022
Ahokas jukka vähemmän tunnettua Viroa - esitelmä 2022
 
Vakuutusratkaisujen muutoksenhausta Risto Ihalainen
Vakuutusratkaisujen muutoksenhausta Risto IhalainenVakuutusratkaisujen muutoksenhausta Risto Ihalainen
Vakuutusratkaisujen muutoksenhausta Risto Ihalainen
 
Rotary 26042018 Hannele Humaloja-Virtanen luokite
Rotary 26042018 Hannele Humaloja-Virtanen luokite Rotary 26042018 Hannele Humaloja-Virtanen luokite
Rotary 26042018 Hannele Humaloja-Virtanen luokite
 
2016 - 2017 Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus
2016 - 2017 Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus2016 - 2017 Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus
2016 - 2017 Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus
 
20180201 - Energiakatsaus - jukka ahokas vantaan rotaryklubi ry
20180201 - Energiakatsaus - jukka ahokas vantaan rotaryklubi ry20180201 - Energiakatsaus - jukka ahokas vantaan rotaryklubi ry
20180201 - Energiakatsaus - jukka ahokas vantaan rotaryklubi ry
 
Jukka knuuti, Parole - jp27 - jääkäriliike 100 vuotta
Jukka knuuti, Parole - jp27 - jääkäriliike 100 vuottaJukka knuuti, Parole - jp27 - jääkäriliike 100 vuotta
Jukka knuuti, Parole - jp27 - jääkäriliike 100 vuotta
 
Itsenäinen suomi 100 vuotta, vantaan rotaryklubi 2017
Itsenäinen suomi 100 vuotta, vantaan rotaryklubi 2017Itsenäinen suomi 100 vuotta, vantaan rotaryklubi 2017
Itsenäinen suomi 100 vuotta, vantaan rotaryklubi 2017
 
Kestääkö betoni 2017 11 14
Kestääkö betoni 2017 11 14Kestääkö betoni 2017 11 14
Kestääkö betoni 2017 11 14
 
Risto Ihalainen: Reformaation 500 vuotta
Risto Ihalainen: Reformaation 500 vuottaRisto Ihalainen: Reformaation 500 vuotta
Risto Ihalainen: Reformaation 500 vuotta
 
Pro gradu tutkimustyö: Kuun asento ja ajoituksen taito rauduskoivuvesakon rai...
Pro gradu tutkimustyö: Kuun asento ja ajoituksen taito rauduskoivuvesakon rai...Pro gradu tutkimustyö: Kuun asento ja ajoituksen taito rauduskoivuvesakon rai...
Pro gradu tutkimustyö: Kuun asento ja ajoituksen taito rauduskoivuvesakon rai...
 
Esitys "Kun koulu loppu 2017 –tutkimus" Vantaan Rotaryklubi ry 01062017
Esitys "Kun koulu loppu 2017 –tutkimus" Vantaan Rotaryklubi ry 01062017Esitys "Kun koulu loppu 2017 –tutkimus" Vantaan Rotaryklubi ry 01062017
Esitys "Kun koulu loppu 2017 –tutkimus" Vantaan Rotaryklubi ry 01062017
 
Seed ry
Seed rySeed ry
Seed ry
 
02.02.2017 Rotarysäätiö 100 vuotta
02.02.2017  Rotarysäätiö 100 vuotta02.02.2017  Rotarysäätiö 100 vuotta
02.02.2017 Rotarysäätiö 100 vuotta
 
Terveys ja hyvinvointi luento 17112016
Terveys ja hyvinvointi luento 17112016Terveys ja hyvinvointi luento 17112016
Terveys ja hyvinvointi luento 17112016
 
Bysantista
BysantistaBysantista
Bysantista
 
20160929 - Markkinakatsaus
20160929 - Markkinakatsaus20160929 - Markkinakatsaus
20160929 - Markkinakatsaus
 
Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus 2015 2016
Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus 2015 2016Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus 2015 2016
Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus 2015 2016
 
Helena.Miranda: "Ota kipu haltuun" -esitelmä / Vantaan Rotaryklubi ry 9.6.2016
Helena.Miranda: "Ota kipu haltuun" -esitelmä /  Vantaan Rotaryklubi ry 9.6.2016Helena.Miranda: "Ota kipu haltuun" -esitelmä /  Vantaan Rotaryklubi ry 9.6.2016
Helena.Miranda: "Ota kipu haltuun" -esitelmä / Vantaan Rotaryklubi ry 9.6.2016
 
Keskiaikaisista kronikoista, ihalainen risto 3.3.2016
Keskiaikaisista kronikoista, ihalainen risto 3.3.2016Keskiaikaisista kronikoista, ihalainen risto 3.3.2016
Keskiaikaisista kronikoista, ihalainen risto 3.3.2016
 

29140918 Ahlfors Roy - puutalorakentaminen

  • 1. Roy Ahlfors Vantaan Rotaryklubi Esitelmä 18.9.2014 PUUTALORAKENTAMINEN 1
  • 2. EGO  Olen syntynyt Helsingissä vuonna 1954  Kolmannessa polvessa yrittäjä  Helsingin teknillinen oppilaitos. Sähköteknikko 1979  Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Metsätalousinsinööri (AMK) 2010  Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Metsäekologianlaitos Maisteriohjelma Metsien ja soiden käyttö ja ennallistaminen2013-  Osto-tuotepäällikkö Erkalaite Oy 1979-1985  Metsäpalveluasiantuntija L & T Biowatti Oy 2010-2011  Myyntiedustaja Kiinteistömaailma / Hakunila 2012  Talokauppias-myyntiedustaja Pikanttitalot Oy 2013  Toimitusjohtaja- Yrittäjä Kitai Oy 1985-  Rakentanut yhden omakotitalon ja yhden vapaa-ajanhuvilan vapaa-ajallaan  Naimisissa Annen kanssa, kaksi aikuista tytärtä Laura ja Julia edellisestä avioliitosta  Harrastan elinikästä opiskelua ja oppimista  Vantaan Rotaryklubin jäsen vuodesta 1989- 2
  • 3. PUUTALORAKENTAMISEN HISTORIAA  Perinteisen suomalaisen puutalon rakennusmateriaali oli aluksi hirsi  Yleisesti Suomen maaseudulla aluksi kaikki rakennukset kartanoista torppiin ja aittoihin rakennettiin perinteisesti puusta  Ennen keskiaikaa puutalot olivat pitkään niukasti koristeltuja  Rakentamiseen tyylisuunnat alkoivat vaikuttaa kustavilaisen tyylin myötä  1700-luvulla ja 1800-luvun tyylisuuntia olivat empire sekä kertaustyylit, uusrenesanssi, sveitsiläistyyli ja uusgootti  1900-luvulla tyylisuuntia oli jugend, klassismi ja funtionalismi  Lautarakennus menetelmä kehitettiin vasta 1900-luvulla ja se yleistyi sotien  jälkeisten rintamamiestalojen rakennustapana 3
  • 4. PUU RAAKA-AINEENA  Erilaisia puuvartisia kasveja maapalolla on kymmeniä tuhansia  Rakentamiseen niistä soveltuu useampi sata  Suomen puustosta mäntyä on noin 45 %, kuusta noin 37 % ja koivua noin 16 %, niistä kuusta ja mäntyä käytetään pääosin puutalorakentamisessa  Kasvavat puut sitovat keskimäärin 1,0 tonnin hiilidioksidia tuottaen samalla 0,7 tonnia happea jokaista kasvanutta puukuutiometriä kohden 4
  • 5. PUU RAKENNUSMATERIAALINA  Puun luonnollisia rakennevikoja ovat oksat, syyhäiriöt sekä lyly eli reaktiopuu  Kasvuvikoja ovat haavautumat, pakkashalkeamat, rengashalkeamat, sydänpuun tavallista suurempi kosteus ja pihkaraot.  Kosteus on erittäin merkittävä puun kestävyydelle, eri kosteusarvoja vastaavilla puilla on erittäin suuria lujuus- ja taipumusominaisuuksia  Puun ja ympäristön kosteus on olennainen tekijä arvioitaessa puun kestävyyttä lahoa vastaan  Hiushalkeamien syntyyn ja pinnan näkökohtiin (oksat ym.) ja ulkonäölliseen pysyvyyteen kosteuselämisellä on myös suuri vaikutus  Puun kuumuuden kestävyys eli syttymispiste on noin 250- 300 ˚C , on kuitenkin myös riippuvainen säilytysajasta. 5
  • 6. PUU RAKENNUSMATERIAALINA  Auringon valon auringon ultraviolettisäde hajottaa merkittävästi puuainetta  Ilman saasteet rasittavat puuainetta ja sään aiheuttama turmeltumisnopeus on noin 1 mm kahdessatoista vuodessa, sään aiheuttamaa turmeltumista voidaan ehkäistä maalikerroksilla tai muilla puunsuoja-aineilla  Puuaineen lahoaminen on lahottajasienten toiminnan seurausta lahottajasieni on tavattu noin 200 lajia, mutta vain muutamat lajit ovat yleisiä ja siksi suurimman osan vahingoista noin 50 % aiheuttavat lattiasienet, noin 14 % kellarisieni ja noin 9 % laakakääpä  Lahottajasienet vaativat kasvaakseen sopivan puun kosteuden ja kasvavat par-haiten puun kosteuspitoisuuden ollessa noin 30- 60 %  Ylivoimaisesti suurin osa puuaineen vaurioitumisesta johtuu kosteuden vaikutuksesta  Homeen muodostus alkaa puuaineessa muu-taman päivän sisällä kun puu pääsee lahoa-misvaiheeseen. 6
  • 7. PUUTALOJEN SÄÄ- JA KULUMIS KESTÄVYYS  Puurakennukset häviävät kestävyydessä kivirakennukselle  Pehmyt puun rakenne on alttiimpi sään aiheuttamilla kulumiselle eli lahoamiselle  Puu lahoaa monien pieneliöiden sekä hyönteisten mm. tupajumien, hirsijumien, tupajäärien ja kuolemankellojen syödessä kosteaa ja pehmeää puuta  Autioksi ja hoitamattomaksi jätetty puutalo on asuinkelvoton muutamassa kymme-nessä vuodessa, sillä kosteusvaurioitunut puu antaa erinäisille lahottajasienille ja bakteereille hyvän kasvualustan 7
  • 8. PUU RAKENNUSMATERIAALINA  Puu on yksi Suomen tärkeimmistä luonnonvaroista  Puurakentamisen hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät suhteessa muihin materiaaleihin, siksi puu on myös hyvin ekologinen rakennusmateriaali  Pientalorakentamisessa puu on ylivoimainen muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna, siksi myös ylivoimaisesti suosituin materiaali  Puu on materiaalina ekologinen, sitoo hiiltä on hengittävä, helposti työstettävissä ja muotoiltavissa sekä hyvä akustiselta ominaisuuksiltaan  Ilmastomuutospaineet lisäävät sitoa hiiltä ilmakehästä puuhun, siksi on ekologisesti järkevintä käyttää puuta rakennusmateriaalina  Puusta rakentaminen on ekoteko 8
  • 9. PUURAKENNUSMATERIAALIEN EKOLOGISUUS  Puurakentaminen edustaa kestävää luonnonvarojen käyttöä  Puuperäisten tuotteiden käyttöä lisäämällä voidaan uusiutumattomia luonnonvaroja säästää sellaisiin tarkoituksiin joissa ne eivät ole korvattavista  Puuaineksella on ainutlaatuinen kyky vähentää hiilidioksidipäästöjä varastoi-malla siihen syntyvää hiilidioksidia  Puutalojen elinkaari on nykyisin noin 80-100 vuotta, jonka ajan ne myös toimivat hiilidioksidivarastoina  Puutuotteiden valmistuksessa käytetään pääosin bioenergiaa joka syntyy näiden samojen tuotteiden valmistuksessa, puun kuoret purut ym.  Puu on 100 % kierrettävä materiaali, puutuote voidaan elinkaarensa päätteeksi kierrättää tai käyttää ilmakehän kannalta hiilineutraalina energianlähteenä 9
  • 10. PUUTALORAKENTAMINEN  Nykyajan puutaloista Suomessa suurin osa rakennetaan tyyppitalomallisesti talopakettina, jossa talotehdas toimittaa kaikki tai suurimman osa rakennus-tarvikkeista ostajalle  Tyyppitalomalliset talopakettitalot valmistuvat nopeasti ja ovat usein helposti itse omatoimirakentajan toteutettavissa valmiiksi siksi saatavissa useissa eri valmiusastetoimituksina 10
  • 11. PUUTALORAKENTAMINEN  Perinteisiä hyväksi käytännössä todetuin ja oikein menetelmin rakennettu sekä kunnossapidetty puutalo säilyy satoja vuosia asuinkunnossa 11
  • 12. PUUTALORAKENTAMINEN PUUKERROSTALORAKENTAMINEN  Uusia puukerrostalokohteita on Suomessa tällä hetkellä runsaat 40 kappaletta  Keväällä 2013 muuttuneet rakennusmääräykset ja palomääräykset mahdollistavat entistä korkeampien jopa kahdeksan kerroksisien puukerrostalojen rakentamisen  Puuta voidaan käyttää myös yhä laajemmin kerrostalojen pintamateriaaleina ja korjaus- ja lisärakentamisessa, koska puun käyttö on paljon vapaampaa kuin ennen  Palomääräysten mukaan monikerroksisissa puisissa asuin- ja toimistorakennuksissa vaaditaan automaattinen sprinklerisammutusjärjestelmä tulipalon varalta  Useissa Euroopan Eu- maissa on kerros- ja julkinen puutalorakentaminen on ollut vähemmän rajoitettua ja siksi siellä onkin edistytty pitkälle rakentamisessa puun käytössä niissä maissa Helsingin Viikki von Daehninkatu 8 Puukerrostalo valmistunut vuonna 2012 12
  • 14. CE- MERKINTÄ RAKENNUSMATERIAALEISSA  CE- merkintä on pakollinen suurelta osin rakennustuotteille  CE- merkinnällä valmistaja vakuutta, että rakennustuotteen ominaisuudet ovat eurooppalaisten harmonisoidun tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukaiset  Rakennustuotteeseen kiinnitetty CE- merkintä osoittaa, että tuote on testattu harmonisoidun tuotestandardin mukaisella testausmenetelmällä ja että tuote on ilmoitetun suoritustason mukainen  CE- merkinnän saamiseen riittää yhden ominaisuuden testaaminen  Rakennustuotteiden CE- merkintä ei ole laatumerkki eikä se yksinään takaa tuotteen käytettävyyttä  Tuotteen käytettävyys aiottuun rakennuskohteeseen on aina arvioitava erikseen aiotun käytön, paikallisten olosuhteiden ja rakentamismääräysten perusteella  Tavoitteena on parantaa rakennustuotteiden vertailukelpoisuutta  Suunnittelijat ja kuluttajat voivat verrata rakennustuotteita helposti toisiinsa, kun tuotteiden ominaisuudet ilmoitetaan aina samalla tavalla.  Valmistaja tai maahantuoja on itse kiinnittänyt CE- merkinnän tuotteeseen ja siihen liittyviin asiakirjoihin laadittuaan suoritustasoilmoituksen. 14