SYL: Esitykset muutoksiksi linjapaperiin lausuntokierrokselle (21.9.2012).

1. 1
2
3
Esitykset muutoksiksi linjapaperiin
4
5
Sisällys:
6
1. Toimintaympäristön muutokset
7
2. Olemassa olevat liiton kannat
8
3. Tarpeet kannan tarkennuksille
9
4. Hallituksen esitykset kannoiksi linjapaperiin
10
11
12
13
1. Toimintaympäristön muutokset
14
15
Suomalainen korkeakoulutus on kansainvälistynyt viime vuosikymmeninä aiempaa
16
nopeammin. Suomen ylioppilaskuntien liitto on tukenut ja edistänyt kansainvälistymistä
17
vahvasti sekä korkeakoulutuksen että yleisemmin yhteiskunnallisesti mm. liikkuvuuteen ja
18
maahanmuuttoon liittyvillä kannoillaan. Kansainvälisyydellä on kuitenkin nurjakin puolensa,
19
eivätkä kaikki kansainvälisestä keskustelusta omaksutut tai sen inspiroimat ajattelu- ja
20
toimintatavat ole kannatettavia tai hyväksyttäviä. Tutuimpia ja sekä kansainvälisesti että
21
kotimaisittain keskustelluimpia esimerkkejä näistä ajattelu- ja toimintatavoista ovat
22
koulutuksen näkeminen kauppatavarana, lukukausimaksujen leviäminen sekä maksujen
23
kasvaminen ja niin kutsutut “tutkintomyllyt” (engl. diploma mills), joista voi ostaa itselleen
24
korkeakoulututkinnon. Kuluneen kahden vuoden aikana on alkanut trendi, jossa Suomen
25
korkeakoulutuskentälle ilmaantuu perinteiselle suomalaiselle koulutuspolitiikalle vieraita
26
ajattelu- ja toimintatapoja edustavia toimijoita. Trendi pakottaa suomalaisen
27
korkeakoulupoliittisen keskustelun kiinnittämään huomiota ja ottamaan kantaa
28
kehityskulkuun.
29
30
Ajankohtaiset toimintaympäristön muutokset pohjautuvat siihen, että elinkeinovapauden
31
perusteella kotimainen tai ulkomainen taho voi järjestää Suomessa kaupallisia
32
koulutuspalveluja. Toisin ja tarkemmin sanoen ulkomaiset korkeakoulut voivat perustaa
33
Suomen alueelle sivutoimipisteen, ja toisaalta myös kotimaiset yrittäjät voivat tarjota
34
koulutuspalveluja. Molemmista edellä mainituista on ollut olemassa esimerkkejä jo
35
aiemminkin, mutta viimeisen kahden vuoden aikana näiden toimijoiden määrä on alkanut
36
olennaisesti lisääntyä ja näyttää siltä, että seuraavien muutaman vuoden kuluessa trendi vain
37
vahvistuu.
38
39
Vuonna 2011 virolainen yksityinen yliopisto Estonian Business School (EBS) perusti
40
kauppatieteellistä koulutusta järjestävän sivutoimipisteen Helsinkiin. Alunperin EBS
41
suunnitteli 20 opiskelijan sisäänottoa, mutta hakijaryntäyksen johdosta päätyikin ottamaan yli
42
nelinkertaisen määrän. EBS on laajentamassa sisäänottoa jatkossa. Hakijaryntäyksen syitä ei
43
ole selvitetty, mutta taustalla voidaan olettaa vaikuttavan ylioppilassuman eli uusien
44
ylioppilaiden ja korkeakoulujen aloituspaikkojen kohtaanto-ongelman.
45
46
Hakijaryntäys lienee motivaationa siihen, että myös muut ulkomaiset korkeakoulut ovat
47
kiinnostuneet Suomesta. Syksyllä 2012 Viron kolmanneksi suurin yliopisto, Tallinn Ülikool
48
(TÜ), ryhtyi järjestämään oikeustieteellistä koulutusta niin ikään Helsingissä (45 opiskelijaa).
49
Lisäksi tiedossa on, että useat virolaiset ja ainakin yksi venäläinen korkeakoulu ovat
50
tiedustelleet Suomesta toimintatapoja ja suunnittelevat filiaalien perustamista Suomeen.
51
52
Kotimaisista toimijoista on mainittava syksyllä 2012 toimintansa aloittanut Helsinki School of
53
Business (HELBUS), joka nimensä mukaisesti tarjoaa kauppatieteellistä koulutusta.
54
Aikaisemmista toimijoista voidaan mainita Scandinavian Arts and Business Institute (SABI),

2. 55
joka on toiminut Suomessa vuodesta 2006 alkaen.
56
57
Edellä kuvatut korkeakoulut ja yritykset antavat hyvän kuvan siitä, miten eri lähtökohdista ja
58
tavoin koulutusta voidaan järjestää. EBS:n ja TÜ:n virolaiset toimipisteet antavat Virossa
59
virallisesti tunnustettuja tutkintoja. On kuitenkin epäselvää, kenen vastuulla on käytännössä
60
valvoa, että myös Suomen toimipisteissä annettu opetus täyttää samat laatukriteerit ja kenen
61
vastuulla esimerkiksi laadunvarmistus on. HELBUS puolestaan tarjoaa associate degree -
62
tutkintoja (120 ECTS), jotka ovat eurooppalaiselle koulutusjärjestelmälle tuntemattomia. Sekä
63
HELBUS:n että SABI:n tarjoamia tutkintoja ei ole akkreditoitu minkään viranomaisen tai
64
vastaavan tahon toimesta.
65
66
Kaikkia neljää yhdistää englanniksi annettava opetus ja opintojen maksullisuus. EBS:n
67
kandidaattiohjelma maksaa 2630 euroa/vuosi, TÜ:n vastaava 3952/vuosi, HELBUS:n 3200
68
euroa/lukukausi. SABI:n maksut vaihtelevat muutamasta tuhannesta 17 000 euroon. Muilta
69
osin rahoituspohja vaihtelee: EBS, SABI ja HELBUS ovat puhtaasti yksityisiä oppilaitoksia,
70
kun taas TÜ on enimmäkseen julkisrahoitteinen valtionyliopisto.
71
72
73
74
75
2. Olemassa olevat liiton kannat
76
77
Keskeiset kohdat SYL:n poliittisesta linjapaperista:
78
“Tutkintoon johtava koulutus on opiskelijalle maksutonta. Tilauskoulutus ei vie
79
resursseja opetukselta ja tutkimukselta, vaan tuo niitä lisää. Avoin yliopisto ei
80
ole maksullinen valintakoejärjestelmän kiertävä väylä tutkinto-opintoihin.” (2.1.
81
Yhdenvertaisuus)
82
83
“Korkeakoulujen opiskelijavalinnat perustuvat motivaatioon ja soveltuvuuteen,
84
eikä valmennuskursseille ole tarvetta.” (2.1. Yhdenvertaisuus)
85
86
“Opintotukijärjestelmä tukee osaltaan myös kansainvälistä liikkuvuutta.” (2.2.
87
Toimeentulo)
88
89
”Korkeakoulujen tutkinnot ovat eurooppalaisen korkeakoulutusalueen
90
mukaisia, itsenäisiä kokonaisuuksia, jotka on linkitetty kansalliseen ja
91
eurooppalaisiin osaamisen viitekehyksiin.” (3.1. korkeakoulututkinnot)
92
93
”Opiskelijan on mahdollista siirtyä tutkinnon suoritettuaan korkeakoulusta
94
toiseen kaikkialla Euroopassa saaden osaamisensa täysimääräisesti
95
tunnustettua.” (3.1. Korkeakoulututkinnot)
96
97
“Korkeakoulut eivät ota käyttöön lukukausimaksuja EU- ja ETA-alueen
98
ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Jos jokin korkeakoulu lähtee kokeilemaan
99
maksullisten maisteriohjelmien käyttöä, kokeilua arvioidaan ennalta sovitun
100
kriteeristön mukaisesti. Kokeilua ei vakinaisteta, jos lukukausimaksujen
101
käyttöönotto vähentää opiskelijamääriä merkittävästi, stipendijärjestelmä ei
102
mahdollista tasa-arvoista koulutukseen pääsyä tai lukukausimaksujärjestelmä
103
vaatii liikaa resursseja suhteessa tuottamaansa tulokseen. Stipendijärjestelmä
104
takaa lahjakkaille opiskelijoille mahdollisuuden täysipainoiseen opiskeluun
105
taustasta ja varallisuudesta riippumatta.” (5.1. Kansainväliset opiskelijat)

3. 106
107
Koulutusvientimuistiossa (SYL:n hallituksen hyväksymä 11.6.2010) SYL on määritellyt
108
hyväksyttävän koulutusviennin seuraavasti:
109
“1. Koulutusvienti on joko
110
a. sellaista koulutuksen kaupallistamista, jonka maksajana voi olla
111
ulkomainen tai kansainvälinen yritys, yhteisö tai valtio – ei missään
112
tapauksessa yksilö; tai
113
b. muiden instrumenttien ja innovaatioiden kuten opetusteknologian,
114
oppimisympäristöjen, opetussuunnitelmien, oppilas- ja opiskelijahuollon
115
ja tukipalveluiden mallien, koulutusjärjestelmä- ja hallintomalli(e)n,
116
infrastruktuurin sekä erilaisten kehittämiskonsultointien tuotteistamista,
117
kaupallistamista ja vientiä.
118
2. Korkeakoulusektorilla koulutusviennin toteuttaja on ensisijaisesti korkeakoulu
119
tai välittömästi sen omistuksessa toimiva yritys.
120
3. Koulutusviennin tavoitteena korkeakoulusektorilla on
121
a. tuottaa lisärahoitusta korkeakoulun perustehtävien hoitamiseen –
122
toiminnan on oltava liiketaloudellisesti järkevää eli pitkällä aikavälillä
123
voitollista,
124
b. kansainvälistää korkeakouluyhteisöä – niin opiskelijoita kuin
125
henkilökuntaakin, ja
126
c. parantaa mielikuvaa suomalaisesta osaamisesta.
127
4. Koulutusviennin toteuttamista, erilaisten koulutusvientiprojektien
128
lainmukaisuutta ja tuotteiden laadunvarmistusta valvoo opetus- ja
129
kulttuuriministeriön tai opetushallituksen alainen elin.
130
5. Kansainvälisille koulutusmarkkinoille pääsemiseksi ei uhrata
131
yhteiskunnallisesti ja kansallisesti tärkeitä periaatteita, kuten maksutonta
132
tutkintoon johtavaa koulutusta.
133
134
Näillä ehdoilla järjestettävän koulutusviennin SYL lähtökohtaisesti hyväksyy.
135
Tarkemmin SYL:n kantoja koulutusvientiin kuvataan [tässä] muistiossa.”
136
137
138
139
140
3. Tarpeet kannan tarkennuksille
141
142
Toimintaympäristön muutokset asettavat paineita sekä olemassa oleviin kantoihin nähden
143
että toimintatavoille. Paineet koskevat toisaalta korkeakoulujärjestelmän rakennetta ja
144
toimintaa, toisaalta opintososiaalisia etuuksia, ja etenkin näiden yhteisvaikutuksesta syntyvää
145
tilannetta.
146
147
Korkeakoulujärjestelmän toiminnan näkökulmasta kyse on yhtäältä toiminnan periaatteista ja
148
toisaalta saadun koulutuksen laadusta, työelämärelevanssista ja opiskelijan oikeusturvasta.
149
150
Kaupalliset toimijat voivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa myös korkeakoulujärjestelmän
151
rakenteeseen muuttamalla julkisen korkeakoulutuksen kysyntää ja tarjontaa, mikä vaikeuttaa
152
koulutusmäärien ennakointia ja on siten haitaksi koulutuspoliittiselle ohjaukselle. Edelleen
153
kaupallisten toimijoiden rahoituspohjalla voi olla vaikutuksia – tai sitä voidaan käyttää
154
vertailukohtana – julkisten toimijoiden rahoitukseen.,
155
156
Toimintaympäristön muutokset aiheuttavat paineita myös opintotuen kehittämiselle.
157
Nykylain mukaan opintotukea voidaan myöntää opintoihin ulkomailla, jos opinnot vastaavat
158
opintotukilaissa tarkoitettuja opintoja Suomessa tai ovat vaihto-opiskelujakson aikana

4. 159
suoritettavia opintoja. Koska korkeakouluopintojen on vastattava opintoja Suomessa, tulee
160
tuettavien ulkomaisten opintojen/tutkintojen olla järjestetty julkisen valvonnan alaisessa
161
oppilaitoksessa tai olla muutoin opiskelumaassa akkreditoituja. Useissa maissa on erillinen
162
akkreditointiviranomainen joka käsittelee opintojen vastaavuuteen liittyviä kysymyksiä.
163
Suomessa opintojen vastaavuudesta ja tuettavuudesta päätöksen tekee Kela. Ulkomailla
164
suoritettavia opintoja varten voi saada opintorahaa 298 € / kk, asumislisää 210 € / kk ja
165
opintolainan takausta 600 € / kk.
166
Kela on tulkinnut ainakin EBS:n tapauksessa lakia siten, että se on myöntänyt edellä mainittua
167
ulkomaille tarkoitettua opintotukea myös Suomessa sijaitsevassa sivutoimipisteessä
168
opiskeleville opiskelijoille, sillä perusteella, että opintojen suorituspaikaksi on ilmoitettu
169
Helsingin sijasta Tallinna. Tämä tulkinta johtaa siihen tilanteeseen, että käytännössä
170
opintotuella tuetaan lukukausimaksullista koulutusta Suomessa. Tällöin ulkomaisiin
171
opintoihin myönnettävän opintotuen korkeampi taso esimerkiksi lainatakauksen osalta
172
muuttuu käytännössä luonteeltaan liikkuvuusavustuksesta lukukausimaksuavustukseksi.
173
Tämä vaarantaa nykyisen julkisen maksuttoman korkeakoulujärjestelmämme, sillä pitkällä
174
aikavälillä järjestelmän rinnalle voi kehittyä yksityinen korkeakoulusektori. Potentiaalinen
175
asiakaskunta tällaiselle korkeakoulusektorille on olemassa, sillä kilpailu rajallisista
176
opiskelupaikoista jättää hakijoita korkeakoulujen ulkopuolelle etenkin suosituilla aloilla. Myös
177
jotkut suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneet tästä ansaintalogiikasta.
178
179
180
181
182
4. Hallituksen esitykset kannoiksi linjapaperiin
183
184
Hallitus esittää seuraavia lisäyksiä ja tarkennuksia poliittiseen linjapaperiin, jotta SYL:n toinen
185
perusteesi “opiskelijalle maksuton ja laadukas tutkintoon johtava koulutus” toteutuisi
186
parhaalla mahdollisella tavalla jatkossakin.
187
188
189
1. Korkeakoulujärjestelmää koskevat kirjaukset (Sektio 3, kappale 1)
190
191
Suomessa toimivat korkeakoulutuksen järjestäjät kuuluvat yliopistolain ja
192
ammattikorkeakoululain määrittelemän julkisen sääntelyn piiriin.
193
194
Riittävä ja yhteiskunnan osaamistarpeet huomioiva korkeakoulujärjestelmä ei jätä
195
toimintamahdollisuuksia yksilöön kohdistuvalle tutkintokaupalle.
196
197
Yksityiskohtaiset perustelut
198
Ensimmäisen kirjauksen tavoite on vahvistaa ja varmistaa, että erilaisten epämääräisten
199
toimijoiden Suomessa tarjoamaa koulutusta ei jatkossakaan tunnusteta korkeakoulutukseksi.
200
Tällä kirjauksella ei puututa eurooppalaisten tutkintojen viitekehysten mukaisia tutkintoja
201
myöntäviin koulutuksenjärjestäjiin, mikäli viitekehysten standardien toteutuminen on
202
laadunvarmistettu.
203
204
Toinen kirjaus ilmaisee tavoitteen, että elinkeinovapautta rajoittamatta julkista
205
korkeakoulujärjestelmää kehittämällä tutkintokaupalle ei jää kysyntää. Kirjaus pitää sisällään
206
sen periaatteen, ettei koulutus ole kauppatavara, eikä sen järjestämisen motiivi saa

5. 207
ensisijaisesti olla liiketaloudellinen, vaan osaaminen ja sivistys. Kirjaus on muotoiltu
208
vastaamaan valmennuskursseja koskevaa kirjausta.
209
210
211
2. Opintotukea koskeva kirjaus (Sektio 2.2., kappale 3)
212
213
Korkeakouluopintoihin tarkoitettua opintotukea myönnetään Suomessa opiskeltaessa vain
214
yliopistolain 1 §:ssä mainituissa yliopistoissa ja toimiluvan saaneissa ammattikorkeakouluissa
215
suoritettaviin korkeakouluopintoihin.
216
217
Yksityiskohtaiset perustelut
218
Kirjauksen tavoite on rajoittaa opintotuen myöntämistä kotimaassa siten, että opintotukea
219
myönnetään vain suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään kuuluvissa korkeakouluissa
220
suoritettavia opintoja varten. Tällöin opintotuella ei tueta yksityisen lukukausimaksullisen
221
korkeakoulusektorin syntymistä Suomeen. Kirjauksella ei ole tarkoitus puuttua ulkomailla
222
opiskeluun tarkoitettuun opintotukeen tai sen myöntämisperusteisiin.
223
224
225
226
Lisätiedot:
227
228
Kim Rantala, hallituksen koulutuspoliittinen vastaava, 044 906 5003
229
230
Jarmo Kallunki, koulutuspoliittinen sihteeri, 041 515 2230
231
232
Soile Koriseva, sosiaalipoliittinen sihteeri, 041 515 2233
233
etunimi.sukunimi@syl.fi