What Makes School so Resistant to Change. The Wittgensteinian Approach.Pasi Vilpas
School is resistant to change because it is a societal and political entity focused on assessment and progression rather than learning. As a system that regulates students' advancement, education, careers, and social standing, school provides structure against alienation through standardized grading. This feedback loop makes reform difficult as modern societies depend on school's segregational services. Learning and schooling are separate concepts that cannot be discussed together sensibly, explaining school's resistance to change.
What Makes School so Resistant to Change. The Wittgensteinian Approach.Pasi Vilpas
School is resistant to change because it is a societal and political entity focused on assessment and progression rather than learning. As a system that regulates students' advancement, education, careers, and social standing, school provides structure against alienation through standardized grading. This feedback loop makes reform difficult as modern societies depend on school's segregational services. Learning and schooling are separate concepts that cannot be discussed together sensibly, explaining school's resistance to change.
1. Kallotyypit eri selkärankaisryhmissä
Sammakkoeläimet ja alkumatelijat
(nykyisistä matelijoista edelleen
kilpikonnilla)
Liskot (mm. sisiliskot, krokotiilit ja
dinosaurukset), käärmeet ja tuatarat,
Tämä on siis matelijoiden yleisin
kallotyyppi.
Lintujen kallossa molemmat ohimoaukot
ovat sulautuneet silmäkuopan yhteyteen.
Lintujen silmäkuoppa on tämän vuoksi
ällistyttävän suuri.
Joillakin myöhemmillä
dinosauruksilla aukko myös silmän
etupuolella (= antorbitaalinen
aukko), joillakin myös alaleuassa
3. Kuvasarja 6.1. Primaarinen ja sekundaarinen suulaki eri
selkärankaisryhmissä. Poikkileikkauskuvia suuontelon
keskiosan kohdalta.
Aivokoppa
Primaarinen suulaki
a) Sammakkoeläimet ja lähes kaikki matelijat
Kallossa on primaarinen suulaki, joka toimii
samalla aivokopan lattiana.
Sekundaarisen
suulaen aiheet
b) Nisäkäsliskot ja linnutkin
Sekundaarinen suulaki on luutunut, mutta vain
suulaen laidoilta. Suulaen keskiosa on
muodostunut pehmytkudoksesta.
Nenäontelo
Sekundaarinen
suulaki
Suuontelo
c) Nisäkkäät
Sekundaarinen suulaki on luutunut keskiosiaan
myöten.
