1. Uutiset
15.04.2014
Hevostenpito muuttuu ja kaupungistuu
Yli 120 kuulijaa sai Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja
ympäristössä -seminaarissa tuoretta tietoa hevosalasta. Lahdessa
kokoontuneessa seminaarissa yksi teema kohosi ylitse muiden:
hevosharrastus ja hevosalan yrittäminen tapahtuu ja kasvaa suurten
kaupunkien ja asutuskeskittymien lähellä. Kun kaupunkiasutus
samalla leviää, on hevosala monenlaisessa puristuksessa. Miten
järjestää hevosalan palvelut lähelle ihmisiä, kuitenkin niin, ettei
toiminnasta aiheudu haittaa asukkaille ja ympäristölle?
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kertoi, että
valtakunnallista ohjeistusta hevostallien sijoittamisesta ja
rakentamisesta ei voida tehdä. Alueelliset erot ovat niin suuria.
"Monessa kunnassa hevosala on kuitenkin huomioitu rakentamismääräyksissä ja
ympäristönsuojelumääräyksissä. Esimerkiksi tallien etäisyydet asutuksesta vaihtelevat kunnittain. On
keskusteltu, ovatko määräykset aina kohtuullisia. Niiden pitäisi palvella sekä ympäristöä että hevosalan
yrittämistä."
Pokka teroitti, että aina kun hevosyritys toimii kaupunkialueen liepeillä, on yhteisten pelisääntöjen
luominen tärkeää.
"Kaikkien määräysten tulee perustua paikallisiin olosuhteisiin. Kaavoittajien ja kuntapäättäjien,
aluehallintovirastojen, ely-keskusten ja hevosväen keskinäistä tiedonkulkua kannattaisi todella
parantaa. Jo ennen kuin kaavaa aletaan suunnitella."
Hevonen kuuluu kaupunkiin
Hevosalaa Ruotsissa tutkinut Hanna Elgåker (Sveriges Lantbruksuniversitet & Länsstyrelsen Skåne)
muistutti, että vaikka aihetta lähestytään usein negatiivisen kautta, hevosten läsnäolo tuottaa myös
hyvää.
"Eräässä toteuttamassani kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että jos alueella sijaitsi ratsastuskoulu, sitä
pitivät hyvänä juttuna myös muut kuin sen palveluita käyttävät alueen asukkaat. Hevosten näkeminen
laitumella tai ratsastuskentällä koettiin miellyttäväksi. Ratsastuskoulun ajateltiin myös virkistävän
alueen palvelutoimintaa yleisesti."
Elgåkerin mukaan hevosharrastus on kaupungistumisen lisäksi kohdannut myös sosiaalisen murroksen.
Se koskettaa - yllättävää kyllä - maankäyttöä.
"Ennen maanomistajat tunsivat kaikki maillaan hevosilla kulkevat ihmiset. Ristiriidat selvitettiin
kasvotusten. Nyt täysihoitotallien hevoset ratsastajineen kulkevat noilla samoilla mailla, mutta väki on

2. paikallisille maanomistajille täysin vierasta. Tämä tilanne aiheuttaa sen, että hevosten aiheuttamista
häiriöt saattavat ärsyttää enemmän kuin aikaisemmin."
Ruotsissa on toisaalta hyviä kokemuksia maatalouden peltojen suojavyöhykkeiden käyttämisestä
ratsastuspolkuina, kun niistä on sovittu maanomistajien kanssa.
Vanhoja ja uusia keinoja
Arkkitehti Rosemarie Schnitzler kertoi muiden alustajien tavoin hevosharrastuksen mahdollisuuksista
kaupungeissa, mutta toi esiin myös toisenlaisen, suunnittelun ammattilaisen ajatuksen:
"On paljon hienoja vanhoja maatalousrakennuksia, jotka uhkaavat jäädä vajaakäytölle. Ongelmana on
tuettu rakentaminen: niissä on paljon määräyksiä, jotka on täytettävä. Tähän toivoisin Maa- ja
metsätalousministeriöltä joustoa niin, että nämä arvokkaat vanhat tilat voitaisiin hyödyntää."
Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall kertoi hevosharrastajien ikäjakauman muuttuvan
tulevaisuudessa - iso osa harrastajista on iäkkäämpää väkeä. Schnitzlerkin totesi tämän ja sanoi sen
vaikuttavan talliympäristöjen suunnitteluun:
"Tulevaisuudessa talleilla on oltava paljon muunkinlaisia aputiloja kuin vain hevosiin liittyviä. Tallit
pitäisi ajatella "sekarakennuksina", ei vain hevosten asumuksena."
Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta toi esiin uudenlaisen markkinaraon
hevosyrittäjille. Oikeastaan kyse ei ole uudesta, vaan vanhasta. Partanen kertoi hevosten roolista
maisemanhoitajana.
"Vanhoista perinnemaisemistamme on jäljellä enää yksi prosentti, jos verrataan 1900-luvun alkuun.
Perinnemaisemat syntyvät laiduntamalla. Hevosenomistajat voisivat tarjota eläimiään hoitamaan
perinnemaisemia. Niiden ylläpitämisestä on syytä olla ylpeä."
Seminaarissa puhuivat lisäksi Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomesta, projektipäällikkö Anne
Laitinen Hevoset ja yhteiskunta –hankkeesta, läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä-Suomen
aluehallintovirastosta, projektipäällikkö Heini Iinatti ProAgria Oulun HevosAgro -hankkeesta,
toiminnanjohtaja Tomi Himanka Lahden Hevosystäväinseurasta ja tekninen johtaja Jouko Käkönen
Ypäjän kunnasta. *
Seminaarialustajien kirjalliset materiaalit tulevat nähtäville Hippoliksen nettisivuille
www.hippolis.fi 17.4. mennessä.
Kuvia nähtävillä www.facebook.com/hippolis
- Kuvat: Albumit - Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä -seminaari 2014.
Seminaarin järjesti Hippoliksen toteuttama Hevoset ja yhteiskunta -hanke. Hankkeen rahoittajat ovat
Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset, EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelma sekä Forssan Seudun Kehittämiskeskus. Lisätietoja hankkeen projektipäällikkö Anne
Laitinen, info@hippolis.fi, puh. 040 766 0830.