Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Tiedote 15.4.2014

2 views

Published on

Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä -seminaari
15.4.2014, Lahti

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Tiedote 15.4.2014

  1. 1. Uutiset 15.04.2014 Hevostenpito muuttuu ja kaupungistuu Yli 120 kuulijaa sai Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä -seminaarissa tuoretta tietoa hevosalasta. Lahdessa kokoontuneessa seminaarissa yksi teema kohosi ylitse muiden: hevosharrastus ja hevosalan yrittäminen tapahtuu ja kasvaa suurten kaupunkien ja asutuskeskittymien lähellä. Kun kaupunkiasutus samalla leviää, on hevosala monenlaisessa puristuksessa. Miten järjestää hevosalan palvelut lähelle ihmisiä, kuitenkin niin, ettei toiminnasta aiheudu haittaa asukkaille ja ympäristölle? Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kertoi, että valtakunnallista ohjeistusta hevostallien sijoittamisesta ja rakentamisesta ei voida tehdä. Alueelliset erot ovat niin suuria. "Monessa kunnassa hevosala on kuitenkin huomioitu rakentamismääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä. Esimerkiksi tallien etäisyydet asutuksesta vaihtelevat kunnittain. On keskusteltu, ovatko määräykset aina kohtuullisia. Niiden pitäisi palvella sekä ympäristöä että hevosalan yrittämistä." Pokka teroitti, että aina kun hevosyritys toimii kaupunkialueen liepeillä, on yhteisten pelisääntöjen luominen tärkeää. "Kaikkien määräysten tulee perustua paikallisiin olosuhteisiin. Kaavoittajien ja kuntapäättäjien, aluehallintovirastojen, ely-keskusten ja hevosväen keskinäistä tiedonkulkua kannattaisi todella parantaa. Jo ennen kuin kaavaa aletaan suunnitella." Hevonen kuuluu kaupunkiin Hevosalaa Ruotsissa tutkinut Hanna Elgåker (Sveriges Lantbruksuniversitet & Länsstyrelsen Skåne) muistutti, että vaikka aihetta lähestytään usein negatiivisen kautta, hevosten läsnäolo tuottaa myös hyvää. "Eräässä toteuttamassani kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että jos alueella sijaitsi ratsastuskoulu, sitä pitivät hyvänä juttuna myös muut kuin sen palveluita käyttävät alueen asukkaat. Hevosten näkeminen laitumella tai ratsastuskentällä koettiin miellyttäväksi. Ratsastuskoulun ajateltiin myös virkistävän alueen palvelutoimintaa yleisesti." Elgåkerin mukaan hevosharrastus on kaupungistumisen lisäksi kohdannut myös sosiaalisen murroksen. Se koskettaa - yllättävää kyllä - maankäyttöä. "Ennen maanomistajat tunsivat kaikki maillaan hevosilla kulkevat ihmiset. Ristiriidat selvitettiin kasvotusten. Nyt täysihoitotallien hevoset ratsastajineen kulkevat noilla samoilla mailla, mutta väki on
  2. 2. paikallisille maanomistajille täysin vierasta. Tämä tilanne aiheuttaa sen, että hevosten aiheuttamista häiriöt saattavat ärsyttää enemmän kuin aikaisemmin." Ruotsissa on toisaalta hyviä kokemuksia maatalouden peltojen suojavyöhykkeiden käyttämisestä ratsastuspolkuina, kun niistä on sovittu maanomistajien kanssa. Vanhoja ja uusia keinoja Arkkitehti Rosemarie Schnitzler kertoi muiden alustajien tavoin hevosharrastuksen mahdollisuuksista kaupungeissa, mutta toi esiin myös toisenlaisen, suunnittelun ammattilaisen ajatuksen: "On paljon hienoja vanhoja maatalousrakennuksia, jotka uhkaavat jäädä vajaakäytölle. Ongelmana on tuettu rakentaminen: niissä on paljon määräyksiä, jotka on täytettävä. Tähän toivoisin Maa- ja metsätalousministeriöltä joustoa niin, että nämä arvokkaat vanhat tilat voitaisiin hyödyntää." Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall kertoi hevosharrastajien ikäjakauman muuttuvan tulevaisuudessa - iso osa harrastajista on iäkkäämpää väkeä. Schnitzlerkin totesi tämän ja sanoi sen vaikuttavan talliympäristöjen suunnitteluun: "Tulevaisuudessa talleilla on oltava paljon muunkinlaisia aputiloja kuin vain hevosiin liittyviä. Tallit pitäisi ajatella "sekarakennuksina", ei vain hevosten asumuksena." Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta toi esiin uudenlaisen markkinaraon hevosyrittäjille. Oikeastaan kyse ei ole uudesta, vaan vanhasta. Partanen kertoi hevosten roolista maisemanhoitajana. "Vanhoista perinnemaisemistamme on jäljellä enää yksi prosentti, jos verrataan 1900-luvun alkuun. Perinnemaisemat syntyvät laiduntamalla. Hevosenomistajat voisivat tarjota eläimiään hoitamaan perinnemaisemia. Niiden ylläpitämisestä on syytä olla ylpeä." Seminaarissa puhuivat lisäksi Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomesta, projektipäällikkö Anne Laitinen Hevoset ja yhteiskunta –hankkeesta, läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, projektipäällikkö Heini Iinatti ProAgria Oulun HevosAgro -hankkeesta, toiminnanjohtaja Tomi Himanka Lahden Hevosystäväinseurasta ja tekninen johtaja Jouko Käkönen Ypäjän kunnasta. * Seminaarialustajien kirjalliset materiaalit tulevat nähtäville Hippoliksen nettisivuille www.hippolis.fi 17.4. mennessä. Kuvia nähtävillä www.facebook.com/hippolis - Kuvat: Albumit - Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä -seminaari 2014. Seminaarin järjesti Hippoliksen toteuttama Hevoset ja yhteiskunta -hanke. Hankkeen rahoittajat ovat Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset, EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä Forssan Seudun Kehittämiskeskus. Lisätietoja hankkeen projektipäällikkö Anne Laitinen, info@hippolis.fi, puh. 040 766 0830.

×