Presentation in FERA -conference, Oulu, Finlands 20.11.2014

1. KOLMAS TILA
SUHTEISUUDEN
NÄYTTÄMÖNÄ
MEDIAVIITTEET JA LÄHEISTEN NIMET YHTEISÖLLISYYDEN OSOITTAJINA ESIOPETUSIKÄISTEN LASTEN LUOVASSA KIRJOITTAMISESSA
Pekka Mertala (KM, LTO)
Oulun Yliopisto

2. Kirjoittaminen on tarkoitushakuista sosiaalista toimintaa, jaettavaan muotoon taltioituja ideoita, näkemyksiä ja mielipiteitä, suhteita
(Gerde ym. 2012; Haas Dyson 2003;2010; Ivanic 2004).

3. KOLMAS TILA
Pahl & Rowsell 2005
Kupiainen 2007
Kolmannen tilan määrittelyssä tulee huomioida institutionaalisen ja ei- institutionaalisen ympäristön moninaisuus ja mikrokontekstien väliset jännitteiset tai harmoniset kolmannet tilat (ks. Kalliala 1999; Mediakasvatus kuntien varhaiskasvatuksessa 2013; Pennanen 2009; Vuorisalo 2013).

4. MITEN?
Kirjastossa on kolme tietokonetta käytössä kirjoittamista varten. Kerro aikuiselle kun menet kirjoittamaan ja pyydä aikuista tallentamaan kirjoitus kun haluat lopettaa. Kirjoita aina ensimmäiseksi oma nimesi ja päivämäärä.
27 esiopetusikäistä lasta (T 15/10 : P 12/7)
207 tallennusta
189751 merkkiä joista 65782 prosessoituja, satunnaiselle lukijalle avautuvia merkki- tai merkkijonoyhdistelmiä
MITÄ?
Millaisia, keiden välisiä ja miten ilmaistuja suhteita lapset julkituovat kirjoituksissaan kolmannen tilan kautta?

5. Kolmannessa tilassa ilmaistut suhteet olivat myönteisiä ja kohdistuivat pääosin vertaisiin. Suhde toiseen subjektiin ilmaistiin joko suoraan nimeämällä tai epäsuorasti jaetun, usein mediakulttuurista ammentaneen keskusteeman kautta. Sekä suorat että epäsuorat ilmaukset olivat kohteiltaan ja aiheiltaan sukupuolittuneita. Disney-vaikutteet, joskin hyvin erilaiset sellaiset, olivat aineiston ainoa selkeästi ei-sukupuolittunut medialähde.
TULOKSET

6. SIIRI JA TIINA LEIKKI VÄT YHDESSÄ VINTILLÄ KUN ANNA TULI KESKEYTTÄMÄÄN LEIKIN JA SANOI TYTÖILLE LÄHDETÄÄN LOMALLE JEE TYTÖT HUUSIVAT MINNE LÄHDETÄÄN ESPANIAAN JES KAIKKI HUUSI VAT JA HALASIVAT ANNAA …
SAMIJAEEMELIONKIVOJAISISTÄJANEONKIVOJAMYÖSTOISISTA
NELEIKI YHDESÄANRYBIRTSIÄ
Oman lähipiirin, ystävien perheiden ja sukulaisten sijoittaminen kirjoituksiin, tapahtui usein sanalistojen muodossa. Tytöt sijoittivat usein itsensä, ystävänsä ja perheensä myös toimijoiksi tarinoihin, joiden tapahtumat ja toimijoiden väliset relaatiot eivät olleet todellisuuspohjaisia
(ks. Haas Dyson 2003).
MIKKO JA SAMUEL JA SAMU JA HENRI JA EETU JA PAULI JA JANNE JA EMIL JA LUUKAS

7. Case: Jaakko ja Keijo
HERO FAGTORY SURGE
HERO FAGTORY PITFEIS
LEGOSURGE
LEGOPLITFEIS
ANGRY BIRDS
OLIPA KERRAN SININEN JA KELTANEN JA PUNAINEN JA PUNAISEN ISÄHEILLÄ OLI MUNAT JA POSSUT HALUSI MUNAT JA POSSUT AATELIVATVARSTAA MUNAT JA POSSUT OTTIVAT VALEASUT JA MENIVÄT ANGRY BIRDSJEN LUO HAKEMAAN MUNAT ANGRY BIRDSIT NUKKUIVATKUN ANGRY BIRDSIT HERÄSIVÄT HEHUOMASIVAT ETTÄ MUNAT ONVARASTETTU ANGRYT SUUTTUIVAT AMMPUI RITSALLA POSSUJEN LINNANEKATULI POMMI JA SITTEN TULI SININEN JA SITTEN TULI PUNAISEN ISÄ ANGRY BIRDSIT SAI MUNAT LUPPUI
Kopioiminen, tai saman keskusteeman ympärillä pysytteleminen, heijastaa sekä kirjoittajan ja kopioijan että laajemmin jaettuun toimintaan osallistuvien subjektien välistä suhdetta ja toiminta on täten tarkoituksenmukaisesti koordinoitua (Haas Dyson 2010).
Jaakko
Jaakko
Keijo

8. Mediaviitteiden sukupuolisidonnaisuus myötäilee tuoreimmassa mediabarometrissa tehtyä havaintoa 0–8 -vuotiaiden lasten mediasisältöjen sukupuolittuneesta eriytyneisyydestä. Poikien on myös havaittu olevan leikkikaluvalinnoissaan vahvan tietoisia sopivista, maskuliinisista leikkikaluista 4- vuotiaasta alkaen siinä missä tytöt ovat mukautuvampia valitsemaan myös neutraaleja ja maltillisen maskuliinisia leikkikaluja. Niin ikään lasten leikkikaluvalintojen on havaittu perustuvan osittain leikkikalun luomaan potentiaaliin yhteisleikistä pidetyn vertaisen kanssa. Lasten sukupuolittuneet leikkiteemat näkyvät myös kirjoitusten eriytyneissä teemoissa aiemmissa tutkimuksissa.
(Blakemore & Centrers 2005; Downs 1983; Haas Dyson 2010; Mertala ym. 2014 Suoninen 2014, 65–66).
Suhdetarjoumien muututtua hetkellisesti hiihtolomaviikon ajaksi, aineisto rikastui epätyypillisen kirjoittajakoalition (tyttö–poika -pari) tuotoksella, joka oli yhdistelmä poikien seikkailu- ja kamppailukuvastoa, sekä tyttöjen ihmissuhdeaineksia.
K
U
I
T
E
N
K
I
N

9. Case: Severi ja Veera
ANGRY BIRDS TAISTELU OSA1
ANGRY BIRDTSIT OLIVAT VALMISTAUTUMASSA POSSUTAISTELUUN KUNNES HE LÄHTIVÄT ANGREILLÄ OLI PITÄNYT ODOTTAA MATKASSA NIIN KAUAN ETTÄ OHJAAJAKIN MEINASI JO NUKAHTAA RATTIIN MUTTA ONNEKSI HE NYT OLIVAT PERILLÄ JOTEN KUSKIKAAN EI EHTINYT NUKAHTAA MATKASSA OLIVAT KAIKKI ANGRIT MYÖS HARVOIN MUKANA OLEVAT TYTTÖYSTÄVÄT POSSUILLA TAAS EI OLLUT MITÄÄN AAVISTUSTA JOSTAIN KUMMASTA TAISTELUSTA POSSUT OLIVAT JUURI ALK AMASSA KEITTÄMÄÄN ANGRIEN MUNIA KUN POMMI LENSI JA TAPPOI KAIKKI POSSUT LOPPU
ANGRY BIRDS TAISTELU OSA2
NYT KUN POSSUT OLIVAT VOITETTU ANGRIT LÄHTIVÄT KOTIPESÄÄNSÄ KOTIPESÄ OLI HYVIN HYVIN ISO KOSKA KAIKKIEN ANGREJEN PITÄÄ MAHTUA OLEMAAN SIELLÄ JA NIIN KUIN SANOIN KUIN POSSUT OLIVAT VOITETTU NIIN PESÄSSÄHÄN PITÄÄ OLLA JUHLAT NIIN KUIN SIELLÄ OLIKIN SIELLÄ OLI TARJOLLA ANGRY BIRDS PIIRAKKAA JA ANGRY BIRDS KAKKUA JA ANGRY BIRDS MEHUA JA VAIKKA MITÄ JUHLAT KESTIVÄT KESKIYÖHÖN ASTI JA VASTA SITTEN HE MENIVÄT NUKKUMAAN JUHLISSA OLI MUUTEN SILLOIN MUKANA MYÖS TYTTÖYSTÄVÄT LOPPU

10. Polut osallistavaan kirjalliseen kulttuuriin voitaisiin päällystää lasten itsensä tärkeiksi katsomilla aihioilla, mutta ideologisesti määrittyneet käsitykset siitä, millaisia ovat lapsuuteen kuuluvat arvokkaat tekstit, vaikeuttavat vaihtoehtoisten tekstityyppien valikoitumista osaksi formaalien oppimisympäristöjen käytänteitä.
(Marsh 2003)
Tämän tutkimuksen tulokset tukevat Marshin näkemystä laajentaen sitä lapsille tärkeiden mediatekstien jaetulla, intersubjektiivisella, merkityksellisyydellä.
Kysymys kuuluukin, onko tätä pedagogista potentiaalia enää vara sivuuttaa traditioiden nimissä?

11. Kirjoittaminen sosiaalisena toimintana
Kirjoittaminen taitona
Lapsen A intertekstuaalinen kulttuurinen ja tekninen varanto
Lapsen B intertekstuaalinen kulttuurinen ja tekninen varanto
Tiedollista ja taidollista kehitystä tukevat pedagogiset intentiot
Sosiaalista kehitystä tukevat pedagogiset intentiot
KOLMAS TILA PEDAGOGISEN INTERAKTION TILANA?

12. KIITOS!
https://oulu.academia.edu/PekkaMertala
http://www.slideshare.net/pmertala
http://tiesihanke.wordpress.com/