Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Koulu ja seurakunta - Muistomerkit

1,987 views

Published on

Nivalan seurakunnan koulukansion 5-osa.

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Koulu ja seurakunta - Muistomerkit

  1. 1. MUISTOMERKIT
  2. 2. Sankarihautausmaa sijaitsee kirkkomaalla. Jatko- ja talvisodan muistomerkki sankarihautausmaalla valkoisten sankariristien edessä. Muistokiven punaiseen graniittiin on hakattu kultakirjaimin 227 nivalalaisen sankarivainajan nimi. Talvi- ja jatkosodan muistomerkin on suunnitellut v. 1960 Kalervo Kallio.
  3. 3. Vapaussodan patsas Sankarihaudalla on myös Vapaussodan muistopatsas, jossa on 27 vapaussoturin nimi. Tämän patsaan on veistänyt Emil Wikström v. 1918.
  4. 4. Presidentti Kyösti Kallion hautamuistomerkki sijaitsee kirkkomaalla. Muistomerkki on valmistunut v. 1949, sen on suunnitellut taiteilija Kalervo Kallio. Hautamuistomerkissä mies kylvää ja vaimo rukoilee. Kallion sukuhautaan on haudattu presidentin puoliso Kaisa Kallio ja muita suvun jäseniä. Kirkkomaan välittömässä läheisyydessä on Kyösti ja Kalervo Kallion museo monine taideteoksineen.
  5. 5. Sodanaikaisten sukupolvien muistomerkki sijaitsee Kirkkotien varrella olevassa puistossa. Se on valmistunut v. 1987, suunnittelijana taiteilija Risto Saalasti. Muistokivessä on teksti: ”Sotien 1918 ja 1938-1945 sukupolville, heidän uskonsa, työnsä ja taistelunsa loivat vapaan isänmaan, säilyköön aina tämä kallis perintö.”
  6. 6. Evakkomatkalla kuolleiden kuhmolaisten muistomerkki sijaitsee Uudella hautausmaalla. Korkeampi muistokivi on Kuhmon seurakunnan hankkima, se on valmistunut 1966. Korkean kiven molemmilla puolilla olevat matalat laatat ovat valmistuneet v. 1987, ne on hankkinut Nivalan seurakunta.
  7. 7. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki sijaitsee kirkkomaalla. Muistomerkin on suunnitellut taiteilija Kalervo Kallio, se on valmistunut v. 1966. Muistomerkissä on teksti: ”Karjalan multaan rakkaaseen he jäivät töineen ja taistoineen.”
  8. 8. Nivalan jääkärien muistomerkki sijaitsee kirkon ja seurakuntakodin välisessä puistossa. Muistomerkki on valmistunut v. 1985, sen on suunnitellut opettaja Pentti Ranttila.
  9. 9. Niilo Kustaa Malmbergin muistomerkki Pirttirannalla Pirttikujan varrella olevassa muistokivessä on palava kynttilä ja sanat: ”Tällä paikalla asui Niilo Kustaa Malmberg ollessaan pappina Nivalassa vuosina 1833-1838 ja sytytti herännäisyyden palon Pohjanmaalla.” Malmberg tapasi myös herännäisyydestä tunnetun Paavo Ruotsalaisen. Niinpä Savon ja Pohjanmaan herännäisyyden yhtymisen sanotaan tapahtuneen täällä vuonna 1834. Muistomerkin on suunnitellut Joose Vilkuna, se valmistui v. 1966.
  10. 10. Vanhan kirkon muistomerkki Muistomerkki sijaitsee Malisjoen rannalla Ella ja Matti Harjun perikunnan pihapiirissä. Vanhan kirkon muistokivessä on seuraava Helvi Hyvärisen teksti: ”Kotiseutumme Nivalan ensimmäinen Herran huone – Pidisjärven saarnahuoneen kirkko - on seissyt tällä Sarparannan ahteella vv. 1682-1802. Maa on pyhä!”
  11. 11. Muihin hautausmaihin haudattujen muistokivi Tämä risti on pystytettynä Uudelle hautausmaalle kappelin läheisyyteen. Tälle ristille voivat tuoda kynttilän tai kukkaset ne omaiset, joiden läheinen on haudattu muualle kuin Nivalaan. Toinen samanlainen paikka on Kirkkomaalla, seurakuntakodin puoleisella sivulla. Lisäksi Järvikylän kappelin läheisyydessä on suuri risti, jonka juurelle voi viedä kynttilän.
  12. 12. Vuosien 1867-1868 nälän uhrien muistomerkki sijaitsee kirkkomaalla. Sen on suunnitellut Riitta Latvala-Erkkilä. Se on valmistunut vuonna v. 2008.
  13. 13. Muualle haudattujen- muistomerkki kirkkomaalla Uusin seurakunnan muistomerkeistä on Kirkkomaalla oleva Muihin hautausmaihin haudattujen muistomerkki, joka sijaitsee kirkkomaan ja seurakuntakodin välisellä piha-alueella. Sen on suunnitellut seurakunnan taidetoimikunnasta Raimo Österberg, Kari Krapu ja Riitta Latvala- Erkkilä. Se on valmistunut v. 2011.

×