Recommended
Recommended
More Related Content
Viewers also liked
Sokliseminaari2014
- 1. Rekkakuormia kemikaaleja päivässä kaivokselle, tuhansia litroja ulos - Mitä kaivoksella tapahtuu?
- 2. Taustatyö… • Tätä esitelmää varten on – oltu yhteydessä Yara (kv ja Suomi) edustajiin, STUK:n ja AVI:n virkamiehiin, sekä useisiin suomalaisiin ja kansainvälisiin luonnontieteiden tohtoreihin – huomattu julkisen tiedon rajallisuus ja tiedon puute – kuljettu soilla ja saloilla
- 3. Lappiin tai sen jokien valuma-aluille on suunnitteilla yli 15 uutta kaivosaluetta: • Hannukainen (Ylläs; suunnittelu keskeytetty, mutta ostaja haussa) • Juomasuo (Kuusamo) • Kevitsan laajennus (Sodankylä) • Kuotko (Kittilä) • Mustavaara (Posio) • Sokli (Savukoski) • Suhanko-Sompuoja (Ranua) • Mustiaapa-Kaattasjärvi (Rovaniemen mlk, Ylitornio) • Rompas (Ylitornio) • Viiankiaapa Sakatti (Natura-suo Sodankylässä) • Akkavaran tienoo (Pelkosenniemi) • Pomokaira, Koitelainen, Silasselkä, Käyrämö, Kelumaa… http://www.lappitieto.fi/l oader.aspx?id=4cb6886f- 8920-48e4-b722- 29e028311d37 Suunnitelmien taustalla on Suomen mineraalistrategia (2010).
- 4. Malmin rikastusprosessi Arvo-aineet erotetaan malmista ensin emäksellä tai hapolla, ja sitten muilla kemikaaleilla: Louhinta Jauhatus Rikastus vaahdottamalla Liejun erotus-sakeutus Rikastushiekka-alueella: Selkeytys altaat Kakun kuljetus asiakkaille Välivarastointi, kuivaus
- 5. Huolenaiheita • Rikottaessa ja paljastettaessa kiviaines, sen yhdisteiden liikkuvuus lisääntyy • Kivimurskakasoista on valumia maaperään, ajan kuluessa suuria määriä • Säteileviä, biokertyviä, vesiliukoisia metalliyhdisteitä kulkeutuu ravintoketjuun • Alueelle jää noin 85% säteilystä • Happamat valumat liuottavat maaperän metalleja ionimuotoina, jotka kertyvät eliöihin
- 6. yli 15 km2 = n. 4 km x 4 km
- 7. Laskutehtävä kemikaalimääristä: • Jäte”vesiä” valuu vesistöön esim. 1000 m3/h. Laske paljonko tämä on litroja sekunnissa. • Kemikaaleja käytetään Soklissa 70 000 t/a. Säiliörekan tilavuus on 30 t. Laske, kuinka monta rekkakuormaa viedään kaivokseen päivässä. (vrt. Talvivaarassa käytetty miljoonia tonneja vuodessa…)
- 8. Laskutehtävä kemikaalimääristä: • Jäte”vesiä” lasketaan vesistöön esim. 1000 m3/h. Laske paljonko tämä on litroja sekunnissa. – 1000 m3/h = 1 000 000 litraa /h – 1 000 000 litraa / 60 / 60 = 277 litraa/s • Kemikaaleja käytetään Soklissa 70 000 t/a. Säiliörekan tilavuus on 30 t. Laske, kuinka monta rekkakuormaa viedään kaivokseen päivässä. (vrt. Talvivaarassa käytetty miljoonia tonneja vuodessa…) – 70 000 t / 30 t / 365 vrk = 7 rekkaa/vrk
- 9. SISÄÄN PROSESSIIN YVA s. 74-77, vrt. Siilinjärven prosessi • Väkevää NaOH-emästä käytetään apatiittimalmin (fosforia 4–20 %) vaahdotukseen 40 000 t/a = 100 t/vrk = 3 – 6 rekkaa/vrk • Muita Nonyylifenolietoksilaatti (korvattu toistaiseksi julkisuuteen tuomattomalla alkoholilla), Na-polyfosfaatti, vesilasi, tärkkelys, mäntyrasvahappo, esterialkoholi, FSi-happo yhteensä 27 500 t/a = 75 t/vrk = 2 – 4 rekkaa/vrk • Polttoaineita samanmoinen määrä • Pohjavettä 1,7 m3/h ja pintavettä 65 m3/h (0,4% kokonaisvirtaamasta)
- 10. Nonyyli-fenolietoksilaatti (Ei käytetäkään?) 7000 t/a Estrogeenihormoni NFE • Aikaisemmin laajalti käytetty pinta-aktiivinen pesuaineiden ainesosa, maaleissa ym. • Päätynyt vesistöihin ja alkanut kerääntyä eliöihin • Hajoaa vedenpuhdistamoissa nonyylifenoliksi, joka • hajoaa UV-valossa, mutta sedimenteissä vasta 60 vuodessa • on biokertyvä • on estrogeenia muistuttavana hormonihäiritsijä • on erittäin myrkyllistä vesieliöille, esim. kaloilla vaurioittaa munuaisia, heikentää kasvua ja lisää stressitoimintoja » EPA:n turvarajana 6.6 ug/l makeisiin vesiin
- 11. ”suljettu kierto”: ULOS PROSESSISTA YVA s.74-77 ”Nuorttijoessa vaikutukset ovat selviä valtakunnan rajalle asti” • Rakentamis-, kuivatus- ja ylite ”vesiä” Kemijokeen, Vuohtusjokeen, Sotajokeen ja Nuorttiin • Pintavalutuskentän (= 6 km2 turvetta) puhdistustehoksi arvioidaan sulamisvesien juoksutusten aikaan 2 km x 3 km
- 12. Valumissa kiintoainetta, ravinteita, rautaa ja muita alkuaineita
- 13. STUK: Soklin radiologinen perustilaselvitys (2010) • Loppuraportti, Taulukko 15. Soklin malmien pitoisuuksien vertailua muihin fosfaattiesiintymien malmien pitoisuuksiin. • • Maa U-238 Bq/kg Th-232 Bq/kg K-40 Bq/kg • Tansania, Minjingu 6 500 550 330 • USA, South Carolina 4 800 80 - • Marokko 1 400 10 35 • Israel 1 400 10 20 • Togo 1 300 110 100 • USA, Florida 1 300 30 30 • Tunisia 600 90 - • Algeria 500 70 10 • Kiina 150 25 - • Venäjä, Kuola 80 130 40 • Suomi, Siilinjärvi 10 10 110 • Suomi, Sokli 100-1000 200-1700 30 • Suomi, Sokli (niobimalmi) 1 000 4 000 30
- 14. IAEA:n UDEPO-tietokanta Suomesta raportoidut uraanivarat • Kesänkitunturi (950 tU) • Nuottijärvi (1000 tU) • Pahtavuoma-U (500 tU) • Palmottu (1000 tU) • Paukkajanvaara (0 tU) • Sokli (2500 tU) • Talvivaara (3000 tU) • Vihanti (710 tU) • Totaaligamma, U-esiintymät
- 18. Knoppitieto uraanin käyttöön liittyen: Kun U-238 absorboi neutronin, reaktiossa muodostuu mm. noin 1% Plutonium-239:a Biljardipallon kokoisella pommilla Pu-239:a räjäytettiin Nagasaki
- 19. Atomipommit rakennetaan ydinvoimaloissa rikastetusta uraanista, myös plutoniumista.
- 22. Tarpeet 1) Matala-aktiivisemmat jätteet on pysyvästi kiinteyttävä alkuperäisen kallion kovuuteen ja liukoisuuteen esimerkiksi louhokseen 2) Tulevaisuudessakaan liukenevia jätteitä ei voi alueelle jäädä rikastus- tai sivukivijätteissä (soveltaen kaivannaisjäteasetusta 190/20132), 3) Alueelle ei voi jättää haitta-aineita vuotavaa louhosjärveä, koska siitä tulisi myös kaivannaisjäteasetusta 190/2013 ja vesipuitedirektiivin normeja uhkaavia pintavesi- ja pohjavesipitoisuuksia 4) Prosessivesille on oltava varma puhdistus ja suljettu kierto 5) Radioaktiiviset rikasteet on käsiteltävä radioaktiivisena jätteenä, joka sijoitetaan ydinjätevarastoihin (onkalo tai kestävämpi luvitettu ja hyväksytty ratkaisu).
- 29. Yhteenveto Vaikka suuria lupauksia annetaan, ei nykyteknologia ole riittävää eliminoimaan valtavien kaivosalueiden (toiminnanaikaisten ja - jälkeisten) vesi-, ilma- ja maaperäpäästöjen vaikutuksia. Päästöjen vaikutukset ovat monin osin laadultaan pysyviä tai erittäin pitkäaikaisia. Etenkin, kun kyseessä ovat matalat, pienen virtaaman purovesistöt, latvajoet Sokliin suunnitellaan valtavia louhintamääriä, joten myös uraanin, toriumin ja tytäraineiden absoluuttiset määrät ovat merkittäviä, kuten ne ovat myös vähemmän uraania ja toriumia sisältävässä Talvivaarassa. Uraanin ”ekotehokas talteenotto” voi käydä houkuttelevaksi, vaikka vaihtoehtoa ei nyt myönnetä, koska siitä seuraa hankalia käsittelyjä ja mm. kunnan veto-oikeus.
- 30. Säteilyyn liittyvät huolenaiheet Soklissa • Uraanin hajoamistuotteet • 85% säteilystä jäisi alueelle • Malmio kaivetaan esiin maaperästä ja murskataan, jolloin säteilyn määrä ja yhdisteiden liikkuvuus lisääntyy • Säteilyä pääty nykyistä enemmän ravintoketjuun • Radonkaasu kulkeutuu tuulessa satoja kilometrejä • Vaikka uraania käytettäisiin nyt rauhanomaisesti tuotamme ikuisiksi ajoiksi vaarallista rikastettua jätettä ydinaseisiin • STUK:n kommentit näihin?
- 31. Prosessin keskeiset huolenaiheet Soklissa • Väkeviä rikastuskemikaaleja käytetään rekkakuormia päivässä, kuinka suljettu kierto käytännössä toteutuu? • YVA:ssa on riittämättömästi määritelty minkälaisia jäteaineita ja vesiliuoksia muodostuu • BAT-vedenpuhdistusmenetelmänä selkeytysaltaat ja pintavalutuskenttä eivät ole cleantechiä • Päästöt vaikutuksiltaan pysyviä/pitkäaikaisia, kun kyseessä karut, pienen virtaaman purovesistöt ja latvajoet • Vesi-, ilma- ja maaperäpäästöjen vaikutusten laajuus ja vaikeatajuisuus – rikastuminen ravintoketjussa, säteily, hormonihäiritsijät, raskasmetallit… • Toiminnan jälkeiset vaikutukset ?
- 32. Tähän Nature-lehden kontekstiin, Kiitos!
Editor's Notes
- Arvatkaa montako kaivoshanketta? YVA-vaiheessa ja valtauksia… Puhutaan Soklista, koska U ja 200 miljoonaa euroa
- http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kaivokset/Kaivosviranomaisen-antamat-paatokset/Paatokset---valitusaika-voimassa/ http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kaivokset/Kaivosviranomaisen-antamat-paatokset/Kaivospiiri--ja-kaivoslupahakemusten-kuulutukset/
- Väkevän emäksen tai hapon väkevyys syövyttää ihon heti! Happoja ei voi päästää vesistöihin, joten ne pyritään neutraloimaan emäksillä. Happo + emäs –> suola + vesi. : Emäksisissä olosuhteissa eliöt kuolevat. Hapan liuos taas liuottaa maaperästä metalleja mukanaan biokertyvissä ionimuodoissa, eli ravintoketjuun rikastuvissa muodoissa. Esim. Alumiini on maankuoren yleisin alkuaine ja jos sitä alkaa kertyä elimistöön, se aiheuttaa Alzheimerin tautia.
- Vertaaminen kallioperän pitoisuuksiin ei ole järkevää, koska rikastushiekassa yhdisteet liikkuvampia. Hajoaminen jatkuu murskauksen jälkeen ja jätteet generoivat eri tavoinliukenevia ja liikkuvia aineita, joiden koostumus vaihtelee ajan myötä. Jätteet eivät saa olla vaarallisapitkänkään ajan kuluessa ”Kaivosyhtiö tulee tekemään STUK:lle suunnitelmat, miten radioaktiivisten aineiden leviäminen kaivostoiminnassa estetään ja miten radioaktiivisista jätteistä huolehditaan.” arseeni jopa tasolla 30 mg/kg (etäisyyden funktiona kaivoksesta). Pölyn mukana leviävät radioaktiiviset aineet, arseeni ja raskasmetallit kertyvät jäkäliin ja sitä myöden poroihin. Pölyongelmista johtuen Kittilän Suurikuusikossa on alueen sammalissa voimakkaasti syöpää aiheuttava arseeni tasolla, joka on Metla:n mittauksiin nähden kaikkien aikojen 30-kertainen Suomen ennätys. (Kittilän maa-alueen biologinen tarkkailu 2012, Pöyry Oy) happamassa liikkeelle lähtevät kationit (Al, Cu, Zn, Cd…), kuorieläimet
- VESITASE KESKIMÄÄRÄISESSÄ TUOTANNOSSA
- http://www.epa.gov/oppt/existingchemicals/pubs/actionplans/RIN2070-ZA09_NP-NPEs%20Action%20Plan_Final_2010-08-09.pdf Nonylphenol (NP) and nonylphenol ethoxylates (NPEs) are produced in large volumes, with uses that lead to widespread release to the aquatic environment. NP is persistent in the aquatic environment, moderately bioaccumulative, and extremely toxic to aquatic organisms. http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/committees/envi/20030219/470370fi.pdf nonyylifenolietoksilaatti ovat vesiliukoisia, erittäin myrkyllisiä aineita, jotka eivät hajoa helposti luonnossa. Kansainvälinen tiedeyhteisö on suosittanut, että tällaisten aineiden käyttö kielletään, Detergentejä, pintajännitystä alentavia aineita, jotka tarttuvat rasvaisiin yhdisteisiin. http://www.epa.gov/dfe/pubs/projects/npe/ http://www.toxipedia.org/display/toxipedia/Nonylphenol+and+Nonylphenol+Ethoxylates Vesilasi on natriumsilikaattien väkevä liuos. Se sisältää varsinkin natriumortosilikaattia (Na4SiO4) ja natriummetasilikaattia (Na2SiO3). Sitä voidaan valmistaa antamalla kvartsin reagoida väkevän natriumhydroksidiliuoksen kanssa.Vesilasi on varsin jäykkäliikkeistä eli sillä on suuri viskositeetti. Liuos on emäksinen, koska silikaatti-ionit reagoivat veden kanssa emäksinä muodostaen hydroksidi-ioneja (OH−). Vesilasi reagoi helposti happojen kanssa, jolloin syntyy piihappoa, joka veteen liukenemattomana saostuu geelimäisenä.Vesilasia käytetään liimana ja kittinä. Sitä käytetään myös puuesineiden päällystämiseen niiden suojaamiseksi palamiselta. Kun vesilasiin lisää oikeassa suhteessa etanolia, voi valmistaa superpalloja.
- http://en.wikipedia.org/wiki/Nonylphenol Kansainvälinen tiedeyhteisö on suosittanut, että tällaisten aineiden käyttö kielletään, orgaaninen rikastuskemikaali Detergentejä, pintajännitystä alentavia aineita, jotka tarttuvat rasvaisiin yhdisteisiin.
- Kopioitu turpeenottohankkeista, suovettä luonnontilaisen suon ja kasvillisuuskentän läpi, humusta pidättää vähän… jokainen kenttä erilainen, arvauksia mitä pidättää. Miten hyvin puhdistettu vesi? saostus, neutralointi… ”suljettu laitos”. - Puskurikyky, happamassa liikkeelle lähtevät kationit (Al, Cu, Zn, Cd…), kuorieläimet - Pölyn vaikutuksia aliarvioidaan systemaattisesti, että pöly jäisi lähelle kaivosta. Kuitenkin METLA on tarkkailut Kittilän kaivoksen pölyvaikutuksia, jotka ulottuvat jopa yli 50 km päähän. * Kuusamon kaivoksessa prosessivettä olisi 1,5 milj. m3, joista enintään 20 %:a arvioidaan johdettavan vedenpuhdistuksen jälkeen vastaanottavaan vesistöön (s.243). Se tarkoittaa 300 000 m3 vuodessa, joka jaettuna 365 päivällä tarkoittaa 820 m3 vrk:ssa, joka jaettuna 24:llä tunnilla tarkoittaa 34 m3/h. Virtaama on huomattavan suuri ja aiheuttaa muutoksia vesistöihin. Virtaaman kemiallista koostumusta on arvioitu sivulla 245. Määrät ovat huolestuttavan suuria. Esimerkiksi “normaalin” sademäärän vuotena sulfaattia (suolaa) lähtisi vesistöön 35 775 kg eli 98 kg/vrk:ssa eli 4 kg/h.
- Torium, uraani, radium, polonium… http://fi.wikipedia.org/wiki/Radioaktiiviset_hajoamissarjat Tytärnuklideissa (esim. polonium, torium, radium) alueelle jää lietteisiin jopa 85% säteilystä. http://tep.kaapeli.fi/energia/radioaktiivinen-jate-ja-uraanikaivokset/ Yhdisteiden liikkuvuus lisääntyy, kun kiviaines rikotaan ja paljastetaan. Kivimurskakasoista on valumia maaperään. Ajan kanssa valumia on suuria määriä. Säteileviä, biokertyviä, vesiliukoisia yhdisteitä kulkeutuu vääjäämättä ravintoketjuun. Lisäksi happamat valumat liuottavat maaperän metalleja sellaisina ionimuotoina, jotka kertyvät eliöihin. Pölyn mukana leviävät radioaktiiviset aineet, arseeni ja raskasmetallit kertyvät jäkäliin ja sitä myöden poroihin. pölyongelmista johtuen Kittilän Suurikuusikossa on alueen sammalissa voimakkaasti syöpää aiheuttava arseeni jopa tasolla 30 mg/kg (etäisyyden funktiona kaivoksesta). Lukema on Metla:n mittauksiin nähden kaikkien aikojen 30-kertainen Suomen ennätys. (Kittilän maa-alueen biologinen tarkkailu 2012, Pöyry Oy)
- Voi olla, että uraani ei ole sellaisenaan kaupallisesti hyödynnettävänä pitoisuutena. Kuitenkin Soklin pitoisuudet ovat jo malmissa ilmoitettuina arvoina selvästi esim. Talvivaaraa tai useampia muita radiokatiivisuusongelmaisia kaivoksia selvästi korkeammat (Orivesi, Raahe, Hannukainen jne) Tästä seuraa väistämättä, että aineet on käsiteltävä vakavaina ympäristöongelmina.
- Paukkajanvaarassa Enossa oli 1950-60 –luvulla uraanikaivostoimintaa ja siellä pitoisuudet ympäristössä ovat kasvussa. STUK STUK-B-VALO 56, Paukkajanvaaran vanhan uraanikaivos- ja rikastamoalueen ja sen ympäristönradioaktiivisuustutkimukset, 1989.6.3.2 Polonium- ja lyijypitoisuudet ympäristönäytteistä Taulukossa 16 on esitetty Soklin alueen ympäristönäytteiden Po-210- ja Pb-210 -pitoisuuksien vertailua muun Suomen vastaavien näytetyyppien pitoisuuksiin sekä Norjan poronlihan pitoisuuksiin. Korkeimmat Po-210 pitoisuudet olivat näkinsammaleessa, tateissa, naavassa ja jäkälässä, jotka ovat tunnetusti hyviä indikaattoreita radioaktiivisille aineille. Soklin alueen sedimenttien ja näkinsammalien pitoisuuksia verrattiin myös Enon Paukkajanvaaran entisen uraanikaivosalueen näytteiden pitoisuuksiin. Vertailussa havaittiin, että lähellä vanhaa Paukkajanvaaran kaivosta olevien näytteiden pitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia kuin Soklin alueen näytteiden pitoisuudet. Muutoin Soklin alueen ympäristönäytteiden pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin muutkin näytteet.
- SISÄISESTI VAURIOITTAVA: Alfasäteily on alfahiukkasten sähkövarauksen ja massan takia erittäin huonosti läpäisevää säteilyä, edes ilmassa alfasäteily ei pääse etenemään kuin muutamia senttimetrejä. Koska alfasäteilyn pysäyttämiseen riittää jo muutaman solun paksuinen ihon kuollut pintakerros, on ulkoinen alfasäteily varsin harmitonta. Sen sijaan elimistön sisään päässeet alfa-aktiiviset aineet ovat haitallisia. Haitallisuus johtuu hiukkasten suuresta liike-energiasta ja lyhyestä vapaasta matkasta, jolloin pieneen kudosmäärään alfa-aktiivisen aineen ympärillä kohdistuu huomattavan suuri ionisoiva energia. Tämä aiheuttaa kudosvaurioita tai jopa säteilymyrkytyksen.Alfasäteilyn suhteellinen biologinen tehokkuus (RBE) on 20 kertaa suurempi kuin gammasäteilyllä. ULKOISESTI VAURIOITTAVA: Suuren energiansa vuoksi ionisoiva gammasäteily on vaarallista eläville soluille ja sitä käytetään lääketieteessä muun muassa syöpäsolujen tuhoamiseen ja lääketieteellisten instrumenttien sterilointiin.
- WWII
- Paljonko soklissa louhittaisiin ja sivukiven määrä…
- Nämä voisivat maksaa paljon. en kuitenkaan näe muita laillisia ratkaisuja Malmissa on selvänä ongelmana lannoitteen sisältämä uraani, torium ja tytäraineet,mikäli näitä poistetaan malmista raekokoja lajittelmalla j tai kemiallisilla rikastuksillasyntyy vaarallisempia radioaktiivisia jätteistä Ehjä, myös radioaktiivisia aineita sisältävä kivi estää ja eristää senläpi tulevaa radonkaasun purkautumista ja säteilyä sitä parem-min, mitä paksumpi kivi on. Kiveä murskatessa tilanne muuttuu. Asiaa ei voida esittää täsmällisellä matemaattisella kaavalla, kos- ka muuttujia on paljon eikä niitä kaikkia tunneta.
- ekosysteemipalveluiden katoaminen/heikentyminen olisi kallista. Esim. tulvien tasaus, pohjaveden muodostuminen, veden ja ilman puhdistaminen, geneettinen-lajistollinen-elinympäristöllinen monimuotoisuus, maaperän viljavuus, hiilen sitominen (erit. suot ja vanhat metsät), ruokatuotanto, lääkekasvit, rauha, virkistäytyminen…
- Toiminta-aika ? Liittyy olennaisesti kaikkiin huolenaiheisii. Virtaamien muutokset ovat myös merkittäviä ympäristön muuttajia BAT 4.3.11.4. ja 4.3.11.5. s.377 http://www.geology.cz/rroum/stazeni/2004_BAT_REFERENCE_DOCUMENT.pdf
- Erämaiden ekosysteemeissä elää paljon kansainvälisesti uhanalaisia eliölajeja. Puhtaat elinympäristöt ja makea vesi ovat globaalisti harvinaisia eli niiden arvo on kasvussa. Elinkeinovaihtoehdot voisivat liittyä esimerkiksi erilaiseen matkailuun (vaellus, kalastus, wildlife-valokuvaus, hiihto, marjastus…), makean veden arvokkuuteen, alkutuotantoon ja paikalliseen energiantuotantoon (pienehköjä biokaasuvoimaloita, tuulimyllyjä, aurinkopaneeleita).