Uusi teknologia apuna liikunnan ja diabeteksen yhteensovittamisessa
•Download as PPTX, PDF•
1 like•963 views
Sensotrend-yrityksen perustaja Mikael Rinnetmäki piti Diabeteshoitajat ry:n Koulutuspäivillä 17.4.2015 (http://www.diabeteshoitajat.fi/27) esityksen siitä, kuinka uudet appsit ja laitteet helpottavat liikunnan vaikutusten seurantaa ja kuinka niiden tuottamaa dataa voi käyttää hyväksi diabeetikon hoitoa tehostettaessa.
Recommended
Recommended
More Related Content
More from Mikael Rinnetmäki
More from Mikael Rinnetmäki (20)
Uusi teknologia apuna liikunnan ja diabeteksen yhteensovittamisessa
- 1. Uusi teknologia apuna liikunnan ja diabeteksen yhteensovittamisessa Mikael Rinnetmäki Itseään mittaava diabeetikko Sensotrend Oy
- 4. @mrinnetmaki
- 5. @mrinnetmaki
- 6. @mrinnetmaki
- 7. @mrinnetmaki
- 8. @mrinnetmaki
- 9. @mrinnetmaki
- 10. @mrinnetmaki
- 11. @mrinnetmaki
- 13. @mrinnetmaki
- 14. @mrinnetmaki
- 16. @mrinnetmaki
- 17. @mrinnetmaki
- 18. @mrinnetmaki
- 19. @mrinnetmaki
- 20. @sensotrend PHR
- 22. • Liikunnan säännöllisyys on erittäin tärkeää. • Sosiaalinen konteksti auttaa liikkumaan säännöllisesti. • Kännykkäsovelluksessa suurin askel saattaa olla asentaminen. • Datan kerääminen on helppoa, analysointi ei niinkään. • Selkeät ilmiöt motivoivat selvittämään asiaa tarkemmin. • Perustietojen saatavuus on tärkeää.
- 24. Mikael Rinnetmäki mikael@sensotrend.com +358 50 3855511 @mrinnetmaki …making sense of diabetes trends
Editor's Notes
- Otan lähes 10 000 askelta päivässä keskimäärin, mutta vaihtelu on suurta. Vaikutus verensokereihin?
- Teknologia: puhelin seuraa myös portaita. Joskus lähes 60 kerrosta päivässä.
- Pelaan futista, futsalia. 6-divarissa, leikkimielisesti, mutta tosissaan. En missään nimessä ole mikään huippu-urheilija. Yliopistoaikana harrastin urheilua 4-5 kertaa viikossa, nykyään hyvin epäsäännöllisesti.
- Säännöllisyys on diabeetikon liikunnassa yksi avaintekijä. Kun liikuntaa harrastaa aina samalla tavalla, muodostuu hyvä perstuntuma vaikutuksiin ja vaikutusten opiskelu on helpompaa. Myös tärkeä tietää, että tällöin kropassa pysyy sama viritys. Lihakset pitävät glukoosivarastoa, joka purkaantuu jo kahden lepopäivän jälkeen. Sen jälkeen seuraava liikunta on taas elimistölle suurempi stressi. Kannattaa siis liikkua riittävän usein ja säännöllisesti.
- Aina säännöllinen liikunta ja samojen rutiinien noudattaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Joskus elämä muuten on epäsäännöllistä, joskus vanha laji ei sovi, haluaa aloittaa uuden, ... Tai esimerkiksi kun siirrytään pumppuun ja halutaan ohjelmoida parametrit? Tällöin seuranta ja opettelu tärkeää. Siitä puhutaan nyt.
- Ensin arkiaktiivisuus - 10 000 askelta / päivässä. Kuinka moni tietää, montako askelta tulee päivässä? Itse en vielä kaksi vuotta sitten tiennyt. Kun tuota lähtee selvittämään, ensin selviää, kuinka monta askelta yleensä tulee päivässä, minkälainen vaihtelu on päivien välillä Pikku hiljaa muodostuu ymmärrys siitä, monenko askelen päivä mikäkin on. Kun asiaan alkaa kiinnittämään huomiota, ajattelutapa saattaa muuttua. Itse en enää optimoi kävelyreittiä aainoastaan lyhimmän ajan tai reitin mukaan, vaan usein ennemmin sen mukaan, että saan 10 000 askelta täyteen. Entä kun usein sanotaan, että mittari jää usein laatikon pohjalle 6 kk kuluttua? Se saattaa tarkoittaa vain, että laite on tehnyt tehtävänsä, opettanut nämä asiat. Muutos ajatuksissa saattaa olla elinikäinen.
- Useimmille helpointa lähteä liikkeelle älypuhelinsovelluksella. Asenna vain sovellus puhelimeen ja se toimii jatkuvasti automaattisesti taustalla. Muita vaihtoehtoja aktiivisuusrannekkeet, vyöklipsi, … Oma suosikkini Moves, http://moves-app.com/ Toimii automaattisesti taustalla. Erottaa automaattisesti kävelyn, juoksun ja pyöräilyn. Tunnistaa myös paikat, merkitsee automaattisesti kuntosalikäynnin. Paikkatiedon muisti erittäin kätevä myös esim. sensoroinnin tuloksia tarkastellessa – mitä tuolloin tapahtuikaan?
- Arkiliikunnasta voidaan siirtyä urheiluun. Syke suuressa osassa, mutta paljon muutakin voi seurata.
- Urheilusovelluksissa usein jokin kannustin käyttöön. Oman tason edistymisen seuranta, kehuminen kavereille, yms. HeiaHeia ja SportsTracker ovat varmaan monille tuttuja. Eri asia kuin verensokeripäiväkirjan täyttö – nämä palkitsevat välittömästi. Suomessa sykkeen seurannalla on pitkät perinteet. Esim. Polar (http://www.polar.com/fi, http://www.polarloop.com/) ja Suunto (http://www.suunto.com/fi-FI/).
- On myös uudempia yrityksiä. PulseOn (http://euro.pulseon.com/) mittaa sykettä jatkuvasti.
- CheckMyLevel (http://checkmylevel.com/) mittaa suorituksesta palautumista, samoin Omegawave (http://www.omegawave.com/individual)
- Myontec (http://www.myontec.com/) mittaa lihasten toimintaa.
- Cactus (http://caktus.me/) mittaa päivittäistä juomista, … Riittävällä juomisella on suuri vaikutus esim. sensoroinnin onnistumiseen. Voisiko vastaanotolta antaa tällaisen lainaan sensorin kanssa, ihmiselle jota härpäkkeet kiinnostavat?
- MoodMetric (http://www.moodmetric.com/) ja Oura (http://ouraring.com/) mittaavat stressiä sormuksella.
- Beddit (http://beddit.com/) ja Emfit (http://www.emfit.com/emfitqs/) mittaavat unen laatua
- Wellmo (http://www.wellmo.com/) on yleinen hyvinvoinnin sovellus, joka seuraa liikuntaa ja lukuisia muita tekijöitä. Kaikissa härpäkkeissä käyttöönotto tärkeää! Joku saattaa tarvita apua asentamisessa. Oma vaimoni ensin seurasi puoli vuotta sivusta minun askelmittaamistani. Kun vihdoin itse asensin hänen puhelimeensa Wellmon, hänestä tuli innokas mittaaja. Myös sosiaalinen tuki olennaista! Itse sain ensimmäisen kerran 10 000 askelta täyteen 7 päivänä peräkkäin juuri sen jälkeen kun olin asentanut Wellmon vaimoni puhelimeen.
- Esimerkiksi sykettä on siis hyvä seurata. Mutta mitä sillä tiedolla sitten tekee? Kuntotestillä saadaan selville aerobinen ja anaerobinen taso. Nämä on tärkeää tieää, koska eri tasoilla on eri energianlähteet käytössä, tämä vaikuttaa suoraan sokeriaineenvaihduntaan. Toinen hyöty kuntotestistä on oman kunnon selvittäminen. Tämä ei ole aivan yksioikoinen asia. Itse luhistun arkielämässä (Suomi-mies seikkailee -rekkakiertueen testeissä arvosana 2), mutta pärjään mainiosti täysillä tehtäessä.
- Mistä sitten saa apua näiden asioiden opiskeluun ja tulkintaan? Itseäni on auttanut tämä kirja, http://www.shericolberg.com/diabetic-athletes-handbook.asp. Siinä on perusasiat ja enemmänkin, diabeetikon näkökulmasta. Myös paljon liikuttavia ja innostavia tarinoita. Sinä pystyt -meininkiä. Suosittelen lämpimästi. Itselleni aina erittäin hankala on ollut kaveriporukkamme kesken järjestettävä vuotuinen 7-ottelu. Uutta liikuntaa, uudet lihakset käytössä. Vaikka koko päivän liikkuu, sokerit vain nousevat. Vihdoin ymmärsin, että tuohon päivään kuuluu lähinnä räjähtävää liikuntaa, adrenaliinia erittyy. Ks. myös ammattilaisille suunnattu http://www.shericolberg.com/exercise-diabetes.asp Kaikesta tietämyksestä huolimatta ohje on silti: mittaa itse ja opi! Tärkeää ymmärtää mekanismit, jotta voi mitata mikä vaikutus kullakin tekijällä on omaan kehoon. Muuttujia on monta ja vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä.
- Mitatusta datasta oppimiseen olemme perustaneet Sensotrend-startupin. Muiden esityksessä mainittujen tuotteiden ja yritysten mainitsemisesta en saa mitään komissiota tai muuta hyvää. Sensotrendissä olen perustajana. Liikunnan (ja muidenkin asioiden) seuraamiseen on siis lukuisia eri vaihtoehtoja. Kerätystä tiedosta oppiminen on silti edelleen haastavaa. Tuomme yhteen tietoa kaikista liikunnan seuraamiseen tarkoitetuista laitteista, yhdistämme sen verensokerimittareiden ja -sensoreiden sekä insuliinipumppujen dataan, ja visualisoimme sen niin, että siitä voi oppia.
- Yksi varhainen prototyyppi eräästä näkymästä.
- Kokemuksia vielä kootusti.
- Olemme rekrytoimassa n. 50 pilottikäyttäjää Viekää sanaa eteenpäin organisaatioissanne, kertokaa diabeetikoille, joiden uskoisitte olevan kiinnostuneita. Ja olkaa yhteydessä, kaikki palaute on tervetullutta!