baca ini dapatkan manfaatnya........

1. KONSEP, PENDEKATAN,
PRINSIP DAN ASPEK
GEOGRAFI

2. Perkembangan
peradaban
manusia
Perjalanan-perjalanan
Catatan-
Catatan
perjalanan
GEOGRAFI

3. KKoonnsseepp GGeeooggrraaffii
 ““GGeeooggrraaffii””  YYuunnaannii
 GGeeoo  BBuummii
 GGrraapphheeiinn  MMeenncciittrraakkaann //
mmeennddeesskkrriippssiikkaann // mmeennggggaammbbaarrkkaann //
mmeelluukkiisskkaann
 GGeeooggrraaffii :: GGaammbbaarraann // ppeenncciittrraaaann
tteennttaanngg bbuummii

4. Pengertian hhaassiill SSeemmiinnaarr ddaann LLookkaakkaarryyaa
PPeenniinnggkkaattaann KKuuaalliittaass ddaann PPeennggaajjaarraann
GGeeooggrraaffii ddii IIKKIIPP SSeemmaarraanngg ttaahhuunn 11998888 ::
““IIllmmuu yyaanngg mmeemmppeellaajjaarrii
ppeerrssaammaaaann ddaann ppeerrbbeeddaaaann
ffeennoommeennaa ggeeoossffeerr ddeennggaann ssuudduutt
ppaannddaanngg lliinnggkkuunnggaann ddaann
kkeewwiillaayyaahhaann ddaallaamm kkoonntteekkss
kkeerruuaannggaann””

5. FFeennoommeennaa GGeeoossffeerr
 LLiitthhoossffeerr ((lliitthhoo ++ sspphheeiirraa))  LLaappiissaann
bbaattuuaann
 AAttmmoossffeerr ((AAttmmooss ++ sspphheeiirraa))  llaappiissaann
uuddaarraa
 BBiioossffeerr ((BBiiooss ++ sspphheeiirraa))  kkuummppuullaann
mmaakkhhlluukk hhiidduupp
 HHiiddrroossffeerr ((HHiiddrroo ++ sspphheeiirraa))  llaappiissaann aaiirr
 AAnnttrrooppoossffeerr ((AAnnttrrooppooss ++ sspphheeiirraa))
kkuummppuullaann mmaannuussiiaa

6. 33 CCiirrii KKhhaass GGeeooggrraaffii
 SSppaattiiaall ((KKeerruuaannggaann))
 EEccoollooggiiccaall ((KKeewwiillaayyaahhaann))
 RReeggiioonnaall ((GGaabbuunnggaann aannttaarraa SSppaattiiaall
ddaann EEccoollooggiiccaall))

7. TTookkoohh –– ttookkoohh GGeeooggrraaffii dduunniiaa
 TThhaalleess ((YYuunnaannii)),, ppeenneelliittii GGeeooggrraaffii
ppeerrttaammaa ddeennggaann kkaarryyaa--kkaarryyaa hhaassiill
ppeerrjjaallaannaannnnyyaa
 HHeerrooddoottuuss ((YYuunnaannii)),, llaappoorraann ppeerrjjaallaannaann
ddii TTiimmuurr TTeennggaahh
 PPhhyytthheeaass,, mmeenngguukkuurr jjaarraakk MMaattaahhaarrii --
BBuummii
 EErraattoosstthheenneess ((YYuunnaannii)),, BBaappaakk GGeeooggrraaffii,,
mmeemmppeerrkkeennaallkkaann ppeennggeerrttiiaann GGeeooggrraaffii
ddaallaamm bbuukkuu ““GGeeooggrraapphhiiaa””

8. EERRAATTOOSSTTHHEENNEESS
 BBuummii bbeerrbbeennttuukk bbuullaatt
 BBeerrhhaassiill mmeellaakkuukkaann ppeerrhhiittuunnggaann
kkeelliilliinngg bbuummii ddeennggaann ccuukkuupp aakkuurraatt
((sseelliissiihh 11%%)) 2244..887755 mmiill
((sseebbeennaarrnnyyaa)).. PPeerrhhiittuunnggaann
EErraatthhoosstthheenneess 2244..65500

9. Kesamaan ttiittiikk ppaannddaanngg ddii aannttaarraa
bbeerrbbaaggaaii ppeennddaappaatt tteennttaanngg kkoonnsseepp
GGeeooggrraaffii ddaarrii bbeebbeerraappaa aahhllii ::
 BBuummii sseebbaaggaaii tteemmppaatt ttiinnggggaall
 HHuubbuunnggaann mmaannuussiiaa ddeennggaann
lliinnggkkuunnggaannnnyyaa ((iinntteerraakkssii))
 DDiimmeennssii rruuaanngg ddaann ddiimmeennssii
hhiissttoorriissnnyyaa
 PPeennddeekkaattaann,, yyaaiittuu mmeelliippuuttii
ppeennddeekkaattaann ssppaassiiaall ((kkeerruuaannggaann)),,
eekkoollooggii ((lliinnggkkuunnggaann)) ddaann rreeggiioonnaall
((kkeewwiillaayyaahhaann))

10. PPeennddeekkaattaann GGeeooggrraaffii
 PPeennddeekkaattaann KKeerruuaannggaann ((SSppaattiiaall
AApppprrooaacchh))
 PPeennddeekkaattaann KKeewwiillaayyaahhaann ((RReeggiioonnaall
aapppprrooaacchh))
 PPeennddeekkaattaann EEkkoollooggii ((EEccoollooggiiccaall
AApppprrooaacchh))

11. PPrriinnssiipp GGeeooggrraaffii
 PPeennyyeebbaarraann//ddiissttrriibbuussii ((sseemmuuaa
ffeennoommeennaa tteerrsseebbaarr ttiiddaakk mmeerraattaa ddii
ppeerrmmuukkaaaann bbuummii))
 IInntteerrrreellaassii ((HHuubbuunnggaann ssaalliinngg kkaaiitt
ddaallaamm rruuaanngg))
 DDeesskkrriippssii ((GGeeooggrraaffii sseennaannttiiaassaa
mmeennjjeellaasskkaann sseeggaallaa sseessuuaattuu,,mmeellaalluuii
aannggkkaa,,ttaabbeell,,ggrraaffiikk,,ggaammbbaarr ddssbb))
 KKoorroollooggii ((GGeejjaallaa yyaanngg ddiittiinnjjaauu
sseebbaarraannnnyyaa ddaallaamm rruuaanngg bbeesseerrttaa
iinntteeggrraassii,, iinntteerreellaassii ddaann iinntteerraakkssiinnyyaa))

12. OObbyyeekk SSttuuddii GGeeooggrraaffii
 OObbyyeekk MMaatteerriiaall  ““aappaa yyaanngg
ddiippeellaajjaarrii??””
 FFeennoommeennaa GGeeoossffeerr
 OObbyyeekk FFoorrmmaall  ““ssuudduutt ppaannddaanngg
tteerrhhaaddaapp oobbyyeekk mmaatteerriiaall””
 KKeerruuaannggaann ((rreeggiioonn))

14. IIllmmuu--iillmmuu PPeennuunnjjaanngg GGeeooggrraaffii
 IIllmmuu--iillmmuu AAllaamm :: FFiissiikkaa,, KKiimmiiaa,, BBiioollooggii,,
ddssbb..
 IIllmmuu--iillmmuu SSoossiiaall :: EEkkoonnoommii,, SSoossiioollooggii,,
SSeejjaarraahh,, ddssbb..
 IIllmmuu--iillmmuu TTeekknniikk ::MMaatteemmaattiikkaa,, KKaarrttooggrraaffii,,
PPeennggiinnddeerraaaann JJaauuhh,, SSiisstteemm IInnffoorrmmaassii
GGeeooggrraaffii ((SSIIGG)),, ddssbb..
 IIllmmuu SSeennii,, tteerruuttaammaa sseennii rruuppaa
 IIllmmuu--iillmmuu yyaanngg mmeerruuppaakkaann ccaabbaanngg
GGeeooggrraaffii

15. Cabang-cabang
Geografi
Lithosfer Atmosfer Biosfer Hidrosfer Antroposfer
Geologi
Geomorfologi
Pedologi
Geofisika
Meteorologi
Klimatologi
Phytogeography
Zoogeography
Hidrologi
Oceanografi
Geo Sosial
Geo Penduduk
Geo Pemukiman
dll

16. Cabang Geografi dalam ranah
Lithosfer
 Geologi : mempelajari kejadian, struktur,
komposisi, sejarah dan proses perkembangan
Bumi
 Geomorfologi : mempelajari bentuk muka bumi
serta segala proses yang menghasilkan bentuk
tersebut
 Pedologi : ilmu yang mempelajari tanah
 Geofisika : mengkaji sifat-sifat Bumi bagian dalam
dengan menggunakan teknik fisika

17. Cabang Geografi dalam ranah
Atmosfer
 Meteorologi : mempelajari cuaca
 Klimatologi : mempelajari iklim

18. Cabang Geografi dalam ranah Biosfer
 Phytogeography : ilmu yang mempelajari
dunia tumbuhan dikaitkan dengan
lingkungan tumbuhnya
 Zoogeografi : ilmu yang mempelajari dunia
hewan dikaitkan dengan lingkungan
hidupnya

19. Cabang Geografi dalam ranah
Hidrosfer
 Hidrologi / Hidrogeografi : mempelajari air
yang ada di daratan
 Oceanografi : mempelajari air yang ada di
lautan
 Hidrografi : mempelajari survey, pemetaan
air laut danau dan sungai.

20. Cabang Geografi dalam ranah
Antroposfer
 Geografi Sosial : mempelajari kaitan kehidupan
sosial dengan kondisi lingkungannya
 Geografi Penduduk / Demografi : mempelajari
berbagai aspek kependudukan manusia di muka
bumi
 Geografi Permukiman (Settlement Geography) :
mempelajari pola permukiman manusia di muka
bumi  Geo. Desa, Geo Kota

21. Contoh lain:
 Geografi Industri
 Geografi Pariwisata
 Geografi Budaya
 Geografi Pembangunan
 Geografi Negara Maju dan Berkembang
 Geografi Politik
 dll…

22. Aspek Geografi
• Geografi Fisik
• Geografi Manusia

23. Geografi fisik
• Mempelajari landscape (bentangan) alam
fisik Bumi
• Contoh : Sungai, lembah, dsb
• Menjelaskan penyebaran kenampakan
alam yang bervariasi serta mencari
jawaban tentang pembentukan dan
perubahannya

24. Geografi Manusia
• Mempelajari landscape (bentangan) lahan
manusia (budaya)
• Contoh : komponen-komponen buatan
manusia, kegiatan manusia, dsb.
• Menjelaskan pola-pola kenampakan
manusia dan kegiatannya serta meneliti
hubungan antara manusia dengan
lingkungannya

25. 2 Unsur Pokok Geografi
• Realm of Nature (keadaan alam)
• Realm of Human (keadaan manusia)

26. RReeaallmm ooff NNaattuurree
• Bersifat tidak dinamis (dibandingkan dengan
manusia)
• Lingkungan alam mencakup unsur:
- Kekuatan : rotasi, revolusi, gravitasi
- Proses : erosi, sedimentasi, vulkanisme,
seisme
- Unsur fisik, topologi dan biotik :
> fisik  iklim, air, tanah
> topologi  luas, letak, bentuk
> biotik  flora, fauna, organisme manusia

27. RReeaallmm ooff HHuummaann
• Bersifat Dinamis dan kreatif
• Meliputi :
- Lingk Sosial (kebiasaan, tradisi, hukum)
- Bentang alam budidaya (hutan buatan)
- Masyarakat

28. Untuk mengetahui ciri-ciri suatu
daerah, perlu dibahas tentang
tata Geografinya
Tata geografi tersebut meliputi :

29. 1. Pengaruh unsur Fisik
 Iklim dan cuaca  jenis dan sebaran flora &
fauna, kesehatan penduduk, aktivitas kerja,
dsb.
 Air  Jenis aktivitas pertanian, perikanan,
pembangkit listrik, dsb
 Relief (morfologi) dan tanah  pemusatan
penduduk, lalu lintas, jenis angkutan,
kebudayaan, dsb.
 Hasil tambang dan mineral  kesejahteraan
karena hasil tambang

30. 2. Pengaruh Unsur Topologi
a. Letak
b. Luas dan Bentuk
c. Batas

31. 2.a. Letak
 Letak Astronomis
 Letak Geologis
 Letak Geomorfologis
 Letak Geografis
 Letak Maritim
 Letak ekonomis
 Letak Sosiokultural

32. Letak Astronomis
  letak suatu tempat dihubungkan dengan
garis lintang dan garis bujur
 Garis lintang  garis-garis paralel pada bola
Bumi yang sejajar dengan khatulistiwa
 Garis Bujur  semua garis yang
menghubungkan kutub Utara dengan kutub
Selatan, tegak lurus katulistiwa
 Pengaruh: iklim, daerah waktu
 Indonesia : 6°LU - 11°LS dan 95°BT –
141°BT Indonesia beriklim tropis dan
punya 3 daerah waktu

33. Letak Geologis
  letak suatu tempat berdasar struktur batu-batuan
yang ada pada kulit buminya
 Pengaruh  daerah gempa
 Indonesia  terletak pada 2 jalur
pegunungan muda sirkum pasifik dan sirkum
mediteran rawan gempa, kaya mineral,
banyak gunung api

34. Letak Geomorfologis
  letak berdasarkan morfologi suatu tempat
di muka Bumi
 Pengaruh : jenis tanaman, kandungan
mineral, kepadatan penduduk, jenis
bangunan, dsb.

35. Letak Geografis
 Letak dilihat dari posisinya di muka bumi
 Indonesia : antara 2 benua dan 2 samudera
 Pengaruhnya :
- tropis sepanjang tahun
- pelayaran ramai – lalu lintas perdagangan
- iklim musim (6 bulanan)
- kaya jenis flora fauna
- Hubungan luar negeri mudah

36. Letak Maritim
  Letak suatu daerah ditinjau dari sudut
kelautan
 Indonesia dikelilingi 3 lautan besar
 Pengaruh : kaya hasil laut, kelancaran
bidang pelayaran

37. Letak Ekonomis
  letak suatu daerah ditinjau dari jalur dan
kehidupan ekonomi daerah tersebut terhadap
daerah lain
 Indonesia : berada pada jalur perdagangan
dunia

38. Letak Sosiokultural
  Letak suatu daerah berdasarkan keadaan
sosial budaya daerah yang bersangkutan
terhadap daerah sekelilingnya
 Indonesia : secara sosiokultural relatif sama.

39. 2.b. Luas dan Bentuk
 Luas  akan sangat menguntungkan
 Bentuk  panjang, bulat, atau kepulauan?

40. 2.c. Batas
 Batas Alam : sungai, igir pegunungan
 Batas Buatan : tembok, kawat berduri

41. 3. Pengaruh Unsur Biotik
 Flora  produsen
 Fauna  produsen dan konsumen
 Manusia  konsumen dan pengembang

42. 1100 KKoonnsseepp DDaassaarr
GGeeooggrraaffii

43. 11.. KKoonnsseepp LLookkaassii
 MMeerruuppaakkaann kkoonnsseepp uuttaammaa
GGeeooggrraaffii ((wwhheerree))
 LLookkaassii aabbssoolluutt :: mmeennuunnjjuukkkkaann
lleettaakk tteettaapp tteerrhhaaddaapp ssiisstteemm ggrriidd
 LLookkaassii RReellaattiiff :: lleettaakk GGeeooggrraaffiiss

44. 22.. KKoonnsseepp JJaarraakk
 BBeerrkkaaiittaann ddeennggaann llookkaassii
 DDiinnyyaattaakkaann ddaallaamm uukkuurraann lluurruuss
aattaauu jjaarraakk tteemmppuuhh
 JJaarraakk AAbbssoolluutt :: ddiinnyyaattaakkaann
ddaallaamm ssaattuuaann uukkuurraann
 JJaarraakk rreellaattiiff :: ddiinnyyaattaakkaann ddaallaamm
wwaakkttuu tteemmppuuhh,, ppeerrkkiirraaaann22,, ddssbb

45. 33.. KKoonnsseepp KKeetteerrjjaannggkkaauuaann //
AAcccceessssiibbiilliittyy
 TTiiddaakk sseellaalluu bbeerrkkaaiittaann ddeennggaann
jjaarraakk ttaappii lleebbiihh bbeerrkkaaiittaann
ddeennggaann kkoonnddiissii mmeeddaann // aaddaa
ttiiddaakknnyyaa ssaarraannaa ttrraannssppoorrttaassii
ddaann kkoommuunniikkaassii
 FFaakkttoorr yyaanngg bbeerrppeennggaarruuhh::
rriinnttaannggaann aallaamm,, bbaahhaassaa,, aaddaatt,,
ssiikkaapp

46. 44 KKoonnsseepp PPoollaa
 BBeerrkkaaiittaann ddeennggaann ssuussuunnaann
bbeennttuukk aattaauu ppeerrsseebbaarraann
ffeennoommeennaa ddaallaamm rruuaanngg mmuukkaa
bbuummii bbaaiikk aallaammii mmaauuppuunn bbuuaattaann

47. 55.. KKoonnsseepp MMoorrffoollooggii
 MMeennggggaammbbaarrkkaann ppeerrwwuujjuuddaann
ddaarraattaann mmuukkaa BBuummii sseebbaaggaaii
hhaassiill pprroosseess--pprroosseess yyaanngg
ddiihhaassiillkkaann tteennaaggaa ggeeoollooggii

48. 66.. KKoonnsseepp AAgglloommeerraassii
((mmeennggggeerroommbbooll))
 MMeerruuppaakkaann kkeecceennddeerruunnggaann
ppeerrsseebbaarraann yyaanngg bbeerrssiiffaatt
mmeennggeelloommppookk ppaaddaa ssuuaattuu
wwiillaayyaahh,, bbaaiikk mmeennggiinnggaatt ffaakkttoorr
kkeejjeenniissaann mmaauuppuunn ffaakkttoorr uummuumm
yyaanngg mmeenngguunnttuunnggkkaann

49. 77.. KKoonnsseepp NNiillaaii KKeegguunnaaaann
 KKeegguunnaaaann ssuuaattuu tteemmppaatt ssaannggaatt
bbeerrbbeeddaa bbaaggii oorraanngg--oorraanngg yyaanngg
bbeerrbbeeddaa

50. 88.. KKoonnsseepp IInntteerraakkssii
IInntteerrddeeppeennddeennssii
 IInntteerraakkssii mmeerruuppaakkaann ppeerriissttiiwwaa
ssaalliinngg mmeemmppeennggaarruuhhii oobbyyeekk
aattaauu tteemmppaatt yyaanngg ssaattuu ddeennggaann
yyaanngg llaaiinnnnyyaa
 IInntteerrddeeppeennddeennssii 
kkeetteerrggaannttuunnggaann

51. 99.. KKoonnsseepp DDiiffeerreennssiiaassii AArreeaall
 SSeettiiaapp tteemmppaatt tteerrwwuujjuudd ddaarrii
hhaassiill iinntteerraakkssii bbeerrbbaaggaaii uunnssuurr
ddaann ffeennoommeennaa,, mmaakkaa sseellaalluu
mmeemmiilliikkii ccoorraakk yyaanngg bbeerrbbeeddaa--
bbeeddaa
 DDiiffeerreennssiiaassii mmeennddoorroonngg aaddaannyyaa
iinntteerraakkssii aannttaarr wwiillaayyaahh

52. 1100.. KKoonnsseepp KKeetteerrkkaaiittaann
RRuuaannggaann // AAssoossiiaassii KKeerruuaannggaann
 MMeennuunnjjuukkkkaann ddeerraajjaatt
kkeetteerrkkaaiittaann ppeerrsseebbaarraann ssuuaattuu
ffeennoommeennaa ddeennggaann ffeennoommeennaa
llaaiinn ddaallaamm ssuuaattuu rruuaanngg,, bbaaiikk
yyaanngg mmeennyyaannggkkuutt ffeennoommeennaa
aallaamm,, bbiioottiikk,, mmaauuppuunn ssoossiiaall
 CCoonnttoohh:: kkeemmiirriinnggaann lleerreenngg ––
kkeetteebbaallaann ttaannaahh