Innis, “Maqaan kee Israaʼel malee, kana booda Yaaqoob hin waamamu! Ati Waaqayyoo wajjinis taʼe namaa wajjin wal loltee injifatteetta. Uma 32:28 Yaaqoob dhumarratti gara Biyya Abdiitti deebiʼeera. Amma dogoggora isaa isa darberraa kan kaʼe dheekkamsa obboleessasaa Esaawuu isa mudate isa dura dhaabbachuu qaba ture.Dhiifama Waaqayyoo fi obboleessa isaa gaafatee, nama haaraa Israa’el ta’e.Maatiisaa keessatti dhimmoonni tokko tokko waan kaʼaniif, waaqeffannaa waaqolii tolfamoo hunda akka dhiisanii fi kakuu Waaqayyoo wajjin galan akka fudhatan isaan jajjabeesse.

1. Barnoota 10ffaaf
Waxabajjii. 4, 2022
Innis, “Maqaan kee Israaʼel malee, kana booda
Yaaqoob hin waamamu! Ati Waaqayyoo wajjinis
taʼe namaa wajjin wal loltee injifatteetta. Uma
32:28

2. Yaaqoob dhumarratti gara Biyya Abdiitti deebiʼeera. Amma dogoggora
isaa isa darberraa kan kaʼe dheekkamsa obboleessasaa Esaawuu isa
mudate isa dura dhaabbachuu qaba ture.Dhiifama Waaqayyoo fi
obboleessa isaa gaafatee, nama haaraa Israa’el ta’e.Maatiisaa keessatti
dhimmoonni tokko tokko waan kaʼaniif, waaqeffannaa waaqolii
tolfamoo hunda akka dhiisanii fi kakuu Waaqayyoo wajjin galan akka
fudhatan isaan jajjabeesse.

3. Yaaqoob maaliif Esaawuu sodaate (Seera Uumamaa 32:11)?
Esaawuun Yaaqoob akka ajjeesuuf waadaa
galee ture (Uma. 27:41). Yaaqoob isa waliin
wal jijjiiru kan barbaade taʼus, Esaawuun
garuu namoota 400 taʼan qabatee dhufaa
jira. Yaaqoob Waaqayyoon kadhatee abdii
Waaqayyootti maxxane (Uma. 32: 9-12).
Dhumarratti, Yaaqoob ofii isaatii Waaqayyo ta'uu isaa waan hubateef "nama" sana qabate (Uma.
32:30). Yaaqoob eebba isaa gaafate (Uma. 32:26). Waaqayyo, "ati injifatteetta" jedhee mirkaneesse
(Uma. 32:28).
Yaaqoob waan biraa gochuu waan hin
dandeenyeef kadhatee dhiifama Waaqayyoo
gaafate. Qabsoon hafuuraa isaa foonii ta’e
(Uma. 32: 13-24).

4. "Yaaqoob immoo,‘ [...] Ani akka waan fuula Waaqayyoo argeetti
fuula kee argeera, ati immoo natti gammadde."(Seera Uumamaa
33:10)
Yaaqoob kennaawwan tokko
tokko obboleessasaatiif ergee
ture. Akkasumas yeroo torba
fuula isaa duratti sagade (Uma.
33:1-3).Eebba abbaa isaanii
akka raawwatamu gaafachuuf
akka hin deemne ifa gochuu
barbaade (Uma. 27:29).
Deebiin Esaawuu godhe, Yaaqoob baayʼee dinqisiiseera. Obboleessi isaa dhiifama isaaf
godhee ture! (Uma. 33:4).Dubbiin Waaqayyoo, “Waaqayyoo wajjinis taʼe namoota wajjin
wal loltanii, injifattaniittu” jedhu raawwatamee ture. (Uma. 32:28) .
Yaaqoob nama haaraa Israaʼel taʼee ture. Waaqayyoo fi obboleessa isaatiin dhiifama godhee
ture. Innis akka isaaf hin malle beeka ture. Kun AYYAANA.
Obboloonni Wal Qunnaman

5. “Ijoolleen Yaaqoob [...] intala Yaaqoob wajjin ciisuudhaan Israaʼel keessatti wanta
salphisu waan hojjeteef, wanta taʼuu hin qabne, ni gaddanii baayʼee aaran.” ( Uumama
34:7 ) .
Israaʼel dhumarratti nagaan jiraatte. Innis lafa isaa isa jalqabaa Kana’aan
irraa bitee iddoo aarsaa Waaqayyoof ijaare (Uma. 33:18-20). Nageenyi utuu
hin turin ni bade. Sheekem intala Yaaqoob Diinah gudeede. Haa ta’u malee,
haala sirreessuuf fedhii qaba ture (Uma. 34:1-4, 8).
Simi’oonii fi Leewwiin wanti hundi akka fedha
Waaqayyootti akka deemu barbaadu turan. Kanas ta’e
sana, gantuu, ajjeesanii, saamaman (Uma. 34:13-17, 25-
29).
Yaaqoob waa’ee gocha suukaneessaa ofii isaatii caalaa
waa’ee bu’aa gocha ilmaan isaa ni yaadda’a ture (Uma.
34:30-31).Waaqayyo kana akka hin raggaasifne ifaadha.
Maatii kana walitti dhufeenya haaraa Isa waliin uumuuf
socho’e.

6. “Yaa’iqoob maatii isaatiinis ta’e warra isaa wajjin turan hundumaan, ‘Waaqayyo ormaa isin
gidduu jiran ofirraa balleessaa, of qulqulleessaa, uffata keessanis jijjiiraa’ jedheen” (
Uumama 35:2 ) .
Waaqayyo Yaaqoob wajjin kakuu isaa haaromsuuf murteesse. Yeroo kana
maatiin isaa hundi ni hirmaatu ture (Uma. 35:3).Yaaqoob maatiinsaa
caalaatti Waaqayyootti dhihaachuu akka qaban hubateera. Waaqolii
tolfamoo isaanii hunda akka buqqisan isaan gaafate. Deebiin kennames
sagalee guutuun ture (Uma. 35:4).Waaqayyo isaan eege (Uma. 35:5-6).
Yaaqoob Waaqayyo wajjin yeroo jalqabaatiif wal arguu isaa yaadachiisuuf
iddoo aarsaa ijaare (Uma. 35:7).
Eebbi Waaqayyo
Yaaqoob-
Israa’eliif kenne
maal dabalate
(Uma. 35:11-
12)?

7. DU'A RAAhEL
“Kanaaf Raahel duutee karaa Efreet (jechuunis Beetaliheem)
irratti awwaalamte.” ( Uumama 35:19 ) .
Yaaqoob duʼa namoota jaallatuu isa mudachaa jira. Haati isaa
Ribqaan osoo gara biyyaatti hin deebi'in duute turte. Deboraan,
hoosistuu Ribqaa, Bet’el keessatti duute (Uma. 35:8).Raahel ilma
ishee isa dhumaa Beenoonii (“ilma gadda koo”) utuu deessee
gara Beetaliheem deemaa jiranii duute. Yaaqoob Biiniyaamin,
“ilma mirgaa” jedhee moggaase (Uma. 35:16-18).
Sana booda utuu hin turin Ruuben Bilhaa wajjin rafuudhaan
abbaa isaa salphise (Uma. 35:22). Israa’el yeroo sanatti callisee
ture, garuu dhuma irratti sababa kanaan mirga dhalootaa
Ruuben irraa fudhate (Uma. 49:3-4).Israaʼeliifi maatiinsaa
mudaa kan hin qabne turan. Haa taʼu malee, Waaqayyo
hammam mudaa kan hin qabne taʼanillee, isaan wajjin
karoorasaa raawwachuuf fedhii qaba ture.

8. “Halkan Yaabok cinaa wal’aansoo wal’aansoo qabu sana
irraa kaasee Yaaqoob nama adda ta’e tokko ba’ee ture.
Ofitti amanamummaan buqqifamee ture. Kana booda
haxxummaan jalqabaa kana booda hin mul’anne. Bakka
ogummaa harkaa fi gowwoomsaa jireenyi isaa salphaa fi
dhugaadhaan kan mallatteeffame ture. Inni barumsa
salphaa Harka hundumaa danda’u irratti hirkatanii
jiraachuu barateera, qormaataa fi rakkina gidduutti
fedha Waaqayyootiif gad of qabuudhaan jilbeenfatee [...]
amantiin Abrahaam fi Yisihaaq Yaaqoob keessatti osoo
hin dukkanaa’in mul’ate.”
E. G. W. (Patriarchs and Prophets, cp. 19, p. 208)

9. “Yesus haala lubbuu hundumaa ni beeka. Ani
cubbuudha, baay'ee cubbamaadha jechuu
dandeessa. Ati ta’uu dandeessa; garuu hammam
hammaattus, Yesuus caalaatti si barbaachisa. Inni
boo’icha hin deebisu, nama gaabbii hin deebisu
[...] Inni warra dhiifamaafi deebisanii deebi’uuf
gara isaa dhufan hundumaaf tolaan dhiifama ni
godha.”
E. G. W. (The Desire of Ages, cp. 62, p. 568)