Palliative Care for Older People in Care and Nursing Homes in Europe (PACE) on ikääntyneiden elämän loppuvaiheen hoitoa vertaileva tutkimus- ja kehittämishanke, joka toteutettiin pitkäaikaishoidon yksiköissä seitsemässä Euroopan maassa (Alankomaat, Belgia, Englanti, Italia, Puola, Suomi ja Sveitsi) ajalla 1.2.2014–31.1.2019. Hanketta rahoitti Euroopan komission puiteohjelma EU FP7. Hankkeeseen sisältyvät aihekokonaisuudet ovat elämän loppuvaiheen hoitoa koskevat asenteet, hoidon laatu, henkilöstön osaaminen ja toiminnan kustannusvaikuttavuus. PACE -hankkeen tavoitteena on 1. kehittää pitkäaikaishoidossa asuvien iäkkäiden elämän loppuvaiheen hoitoa ja hoitojärjestelmiä Euroopassa; 2. integroida elämän loppuvaiheen hoidon PACE Menestyksen askeleet -ohjelma osaksi hoitotyön arkea; 3. tutkia koulutusintervention vaikuttavuutta ohjelmaan liittyen; sekä 4. levittää näyttöön perustuvia elämän loppuvaiheen hoidon parhaita käytänteitä. Verkkosivut: www.thl.fi/pace

1. HOITOHENKILÖSTÖN
PALLIATIIVISEN
HOIDON OSAAMINEN
KUUDESSA
EUROOPAN MAASSA
Marika Kylänen
PACE-hankkeen maajohtaja
Suvi Leppäaho
PACE-hankkeen tutkimuskoordinaattori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

2. TUTKIMUKSEN TAUSTA
 Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarve kasvaa, kun väestö ikääntyy
 Euroopassa noin 12–38 % kuolee palvelutaloissa
 WHO:n arvion mukaan Suomessa noin 30 000 potilasta tarvitsee
palliatiivista hoitoa joka vuosi
 Euroopan neuvoston mukaan palliatiivisen hoidon osaaminen tulisi turvata
perus- ja jatkokoulutuksella
 Vaikka hoitohenkilöstöllä on paljon kokemusta hoitotyöstä, useilta puuttuu
palliatiivisen hoidon koulutus
 Kansainvälistä tutkimusta hoitohenkilökunnan palliatiivisen hoidon
osaamisesta ei ole tähän mennessä tehty
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 2

3. TUTKIMUKSEN TARKOITUS
Vertaileva tutkimus hoitohenkilökunnan palliatiivisen hoidon
osaamisesta kuudessa Euroopan maassa
Tutkimuskysymykset:
 Mikä on palliatiivisen hoidon tiedon taso eri maissa?
 Mikä on maan ja hoitohenkilökunnan aseman yhteys tiedon tasoon
palliatiivisesta hoidosta?
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 3

4. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄ
 PACE: Iäkkäiden palliatiivisen hoidon tutkimus- ja kehittämishanke Euroopassa
 Maat: Belgia, Englanti, Italia, Hollanti, Puola ja Suomi
 Satunnaisotanta: 322 pitkäaikaishoidon toimintayksikköä vuonna 2015
– 91 pitkäaikaishoidon toimintayksikköä ympäri Suomea
– tehostettu palvelutalo, vanhainkoti, terveyskeskus
 Kohderyhmä: hoitohenkilökunta (n=3 392)
 Vastausprosentti 67 % (n=2 275)
 Ammattiryhmät: 53 % sairaanhoitajia ja 47 % hoiva-avustajia/hoitoapulaisia
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 4
Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018,
Ks. myös Van den Block ym. 2016

5. 6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 5
Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018

6. HOITOHENKILÖSTÖN
TAUSTATIEDOT
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 6

7. HOITOHENKILÖSTÖN TAUSTATIEDOT
Belgia Hollanti Englanti Suomi Puola Italia
p-arvo*
(n=559) (n=440) (n=152) (n=559) (n=399) (n=166)
Ikä: <0.001
17-35 vuotta 224 (40.4) 128 (29.5) 61 (41.2) 141 (25.9) 67 (17.1) 86 (55.5)
36-50 vuotta 201 (36.3) 165 (38.0) 46 (31.1) 207 (38.1) 207 (52.9) 59 (38.1)
>50 vuotta 129 (23.3) 141 (32.5) 41 (27.7) 196 (36.0) 117 (29.9) 10 (6.5)
Sukupuoli (nainen) 495 (88.6) 412 (94.3) 139 (92.7) 527 (95.8) 371 (94.2) 107 (67.3) <0.001
Ammattinimike: <0.001
hoiva-avustaja/hoito-apulainen 297 (53.1) 374 (85.8) 115 (77.2) 27 (4.9) 235 (58.9) 1 (0.6)
lähihoitaja - - - 379 (68.7) - -
sairaanhoitaja 262 (46.9) 62 (14.2) 34 (22.8) 146 (26.4) 164 (41.1) 156 (99.4)
Muodollinen palliatiivisen hoidon
koulutus osana tutkintoa tai myöhemmin
hankittuna
390 (74.3) 263 (60.3) 80 (54.4) 324 (59.0) 235 (60.9) 90 (56.3) <0.001
Työskentelyvuodet hoitotyössä (suora
asiakastyö)
<0.001
alle 10 vuotta 223 (42.3) 148 (34.7) 92 (63.4) 236 (43.9) 167 (45.3) 108 (73.0)
yli 10 vuotta 304 (57.1) 278 (65.3) 53 (36.6) 301 (56.1) 202 (54.7) 40 (27.0)
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 7
Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018

8. PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUS
YLI 50 % HOITOHENKILÖKUNNASTA
 Suurin osa vastaajista on yli 35 v., poikkeuksena Italia, jossa oli myös alle 10
v. kokemus hoitotyöstä 73,0 % hoitajista. Samoin Englannissa on alle 10 v.
kokemus hoitotyöstä 63,4 %.
 Useimmassa maassa suurin osa oli hoiva-avustajia/hoitoapulaisia: Hollanti
85,8 %, Englanti 77,2 %, Puola 58,9 %, Belgia 53,1 %.
 Vain Suomessa on lähihoitajien koulutusta. Suomessa lähihoitajia oli
vastaajista 68,7 %, sairaanhoitajia 26,4 % ja
hoiva-avustajia/hoitoapulaisia 4,9 %.
 Jokaisessa maassa oli yli puolella hoitohenkilökunnasta palliatiivisen hoidon
koulutus, Belgialaisilla merkittävästi eniten (74,3 %), Suomessa 59,0 %, ja
Englannissa vähiten (54,4 %).
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 8
Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018

9. MITKÄ OVAT HOITOHENKILÖSTÖN
PERUSTIEDOT PALLIATIIVISESTA
HOIDOSTA?
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 9

10. PERUSTIEDOT
PALLIATIIVISESTA HOIDOSTA
Väittämät palliatiivisesta hoidosta, erityisesti kivusta ja ravitsemuksesta
(Palliative Care Survey):
 Asukasesimerkit 1–2 (sisältäen 5 väittämää, joista vastaajan tuli
valita yksi vaihtoehto)
 Asukasesimerkit 3–4, painolaskuun liittyvät väittämät
(vastausvaihtoehdot samaa mieltä – erimieltä – en tiedä)
 Kipuun ja ravitsemukseen liittyvät väittämät a-e (vastausvaihtoehdot
samaa mieltä – erimieltä – en tiedä)
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 10

11. PERUSTIEDOT
PALLIATIIVISESTA HOIDOSTA
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 11
0,61
0,64
0,58
0,49
0,61
0,47 0,46
0,62
0,41
0,49
0,55
0,47
0,42
0,2
0,25
0,18
0,29
0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
1
all
RN
careassistants
all
RN
careassistants
all
RN
careassistants
all
RN
LPN
careassistants
all
RN
careassistants
all
Belgium Netherlands England Finland Poland Italy
Perustiedot palliatiivisesta hoidosta elämän loppuvaiheessa
Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018
Arvoasteikon pisteet on ilmoitettu välillä 0-1, 1 merkitsee suurempaa tiedon tasoa.
RN: registered nurse (rekisteröity sairaanhoitaja)
LPN: licenced practical nurse (lähihoitaja)
Care assistants (hoiva-apulainen/ hoitoapulainen)

12. PERUSTIEDOISSA MERKITTÄVÄSTI
PARANNETTAVAA KUUDESSA MAASSA
 Maa ja ammattiryhmä vaikuttivat merkittävästi arvioitaessa perustietoja
palliatiivisesta hoidosta.
 Perustiedoissa on merkittävästi parannettavaa joka maassa, vaikkakin
vastaukset vaihtelivat merkittävästi maittain: Puola 0,20 ja Belgia 0,61
(Suomi 0,49) / 1 piste.
 Sairaanhoitajien arvio: Puola 0,25 ja Belgia 0,64 (Suomi 0,55) / 1 piste.
– Lähihoitajien arvio Suomessa: 0,47 / 1 piste.
 Hoitoapulaisten arvio: Puola 0,18 ja Belgia 0,58 / 1 piste.
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 12

13. MITEN HOITOHENKILÖSTÖ ARVIOI
FYYSISTEN TEKIJÖIDEN
VAIKUTTAVAN KIPUUN?
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 13

14. FYYSISTEN TEKIJÖIDEN
VAIKUTUS KIPUUN
Belgia
(n=559)
Hollanti
(n=440)
Englanti
(n=152)
Suomi
(n=559)
Puola
(n=399)
Italia
(n=166)
Ääreisveren-
kierron sairaus
79.7 90.5 77.4 91.9 81.4 90.2
Kestokatetri 74.9 76.3 71.9 69.3 67.6 69.7
Nivelrikko/
Niveltulehdus
95.0 98.2 98.0 99.1 96.4 96.4
Ummetus 95.6 96.3 95.3 96.5 91.8 80.4
Neuropatia 77.5 93.3 72.3 86.2 65.0 90.8
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 14
Prosenttiosuudet oikeista vastauksista: fyysisten tekijöiden vaikutus kipuun
Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018n= vastaajien lukumäärä
Vastausasteikko: samaa mieltä - eri mieltä - en tiedä

15. FYYSISTEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS
KIPUUN: MAA JA AMMATTIRYHMÄ
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 15
0,85
0,93
0,77
0,91 0,94
0,90
0,83
0,96
0,80
0,89
0,95
0,87
0,81 0,81
0,87
0,77
0,86
0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
1
all
RN
careassistants
all
RN
careassistants
all
RN
careassistants
all
RN
LPN
careassistants
all
RN
careassistants
all
Belgium Netherlands England Finland Poland Italy
Fyysisten tekijöiden vaikutus kipuun
Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018
Arvoasteikon pisteet on ilmoitettu välillä 0-1, 1 merkitsee suurempaa tiedon tasoa.
RN: registered nurse (rekisteröity sairaanhoitaja)
LPN: licenced practical nurse (lähihoitaja)
Care assistants (hoiva-apulainen/ hoitoapulainen)

16. FYYSISTEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS
KIPUUN YMMÄRRETÄÄN PARHAITEN
 Maa ja ammattiryhmä vaikutti arvioitaessa fyysisten tekijöiden vaikutusta
kipuun.
 Arvio fyysisten tekijöiden vaikutuksesta kipuun oli hyvä joka maassa: Puola
0,81 ja Hollanti 0,91 (Suomi 0,89) / 1 piste.
 Sairaanhoitajien arvio: Puola 0.87 ja Englanti 0,96 (Suomi 0,95) / 1piste.
 Hoitoapulaisten arvio: Belgia & Puola 0,77 ja Hollanti 0,90 / 1 piste.
 Nivelrikon ja niveltulehduksen yhteys fyysiseen kipuun oli helpoin tietää: Belgia
95,0 % ja Suomi 99,1 %.
 Kestokatetrin yhteys fyysiseen kipuun oli vaikein tietää: Puola 67,6 % ja
Hollanti 76,3 %.
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 16
Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018

17. MITEN HOITOHENKILÖSTÖ ARVIOI
PSYYKKISTEN TEKIJÖIDEN
VAIKUTTAVAN KIPUUN?
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 17

18. PSYYKKISTEN TEKIJÖIDEN
VAIKUTUS KIPUUN
Belgia
(n=559)
Hollanti
(n=440)
Englanti
(n=152)
Suomi
(n=559)
Puola
(n=399)
Italia
(n=166)
Yksinäisyys 76.5 74.3 46.5 88.0 78.3 64.8
Suru 83.7 80.5 63.6 88.4 78.5 97.5
Eksistentiaalinen
ahdistus
53.0 49.0 44.7 80.7 60.5 38.9
Ahdistus 78.7 78.0 62.3 89.5 71.7 87.8
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 18
Prosenttiosuudet oikeista vastauksista: psyykkisten tekijöiden vaikutus kipuun
Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018
n= vastaajien lukumäärä
Vastausasteikko: samaa mieltä - eri mieltä - en tiedä

19. PSYYKKISTEN TEKIJÖIDEN
VAIKUTUS KIPUUN KUUDESSA MAASSA
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 19
0,72
0,81
0,65
0,71
0,85
0,69
0,56
0,71
0,51
0,87
0,95
0,84
0,76
0,72
0,77
0,69
0,73
0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
1
all
RN
careassistants
all
RN
careassistants
all
RN
careassistants
all
RN
LPN
careassistants
all
RN
careassistants
all
Belgium Netherlands England Finland Poland Italy
Psyykkisten tekijöiden vaikutus kipuun
Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018
Arvoasteikon pisteet on ilmoitettu välillä 0-1, 1 merkitsee suurempaa tiedon tasoa.
RN: registered nurse (rekisteröity sairaanhoitaja)
LPN: licenced practical nurse (lähihoitaja)
Care assistants (hoiva-apulainen/ hoitoapulainen)

20. SUOMALAISET ARVIOIVAT PARHAITEN
PSYYKKISTEN TEKIJÖIDEN
VAIKUTTAVAN KIPUUN
 Hoitohenkilöstön arvio psyykkisten tekijöiden vaikutuksesta kipuun vaihteli
merkittävästi maittain.
 Suomalaiset arvioivat parhaiten psyykkisten tekijöiden vaikutuksen kipuun:
Englanti 0,56 ja Suomi 0,87 / 1 piste.
 Sairaanhoitajien arvio: Englanti 0,71 ja Suomi 0,95 / 1 piste.
 Hoitoapulaisten arvio: Englanti 0,51 ja Hollanti & Puola 0,69 / 1 piste.
 Surun yhteys kipuun oli helpoin tietää: Englanti 63,6 % ja Italia 97,5 % (Suomi
88,4 %).
 Eksistentiaalisen ahdistuksen yhteys kipuun oli vaikein tietää: Italia 38,9 % ja
Suomi 80,7 %.
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 20

21. JOHTOPÄÄTELMÄT
HOITOHENKILÖKUNNAN
PALLIATIIVISEN HOIDON
OSAAMISESTA KUUDESSA
EUROOPAN MAASSA
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 21

22. PALLIATIIVISEN HOIDON OSAAMISESSA
MERKITTÄVÄSTI PARANNETTAVAA
 Hoitohenkilökunnan osaamiseen vaikuttivat maa, ammattinimike ja palliatiivisen hoidon
koulutus.
 Jokaisessa maassa oli yli puolella henkilökunnasta palliatiivisen hoidon koulutus, Englanti
(54,4 %) ja Belgia (74,3 %) (Suomi 59,0 %).
 Perustiedoissa palliatiivisesta hoidosta on merkittävästi parannettavaa joka maassa,
vaikkakin vastaukset vaihtelivat merkittävästi maittain: Puola 0,20 ja Belgia 0,61 (Suomi
0,49) / 1 piste.
 Arvio fyysisten tekijöiden vaikutuksesta kipuun suhteellisen hyvä joka maassa: Puola 0,81
ja Hollanti 0,91 (Suomi 0,89) / 1 piste.
 Arvio psyykkisten tekijöiden vaikutuksesta kipuun vaihteli enemmän maittain: Englanti
0,56 ja Suomi 0,87 / 1 piste.
 Palliatiivisen hoidon koulutuksella on merkittävä yhteys osaamisen tasoon.
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 22
Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018

23. TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA
JATKOTUTKIMUSAIHEET
 Tutkimuksen vahvuutena on, että se perustui hoitohenkilökunnan omaan tietoon, eikä
kenenkään muun henkilön tekemään arvioon palliatiivisen hoidon osaamisesta.
 Palliatiivisen hoidon osaamisen tarkastelu rajautui tässä tutkimuksessa väittämiin
oireenmukaisesta hoidosta, erityisesti kivusta ja ravitsemuksesta.
 Jatkossa tarkastelua voitaisiin laajentaa kuuden maan välillä esimerkiksi läheisten,
lääkäreiden ja muiden ammattiryhmien, sekä vapaaehtoistyöntekijöiden näkökulmaan.
 Palliatiivisen hoidon osaamista kehittämällä voidaan osaltaan vaikuttaa
yhdenvertaisen hoidon saatavuuteen.
 Osaamisen kehittäminen edellyttää, että palliatiivisen hoidon perus- ja jatkokoulutusta
lisätään ja yhtenäistetään valtakunnallisesti.
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 23

24. LÄHTEET
 Smets, T., Van dop N., Pivodic L., Piers R., Pasman HRW., Vernooij-Dassen M., Szczerbinskan
K., Kylänen M., Gambassi G., Deliens L. & Van den Block, L. (2018). Palliative care knowledge of
nursing home staff in six European Countries: PACE cross-sectional study. Palliative Medicine Jul
2018. Published Online (Avoin tieteellinen julkaisu). doi: 10.1177/0269216318785295
http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/0269216318785295 (haettu 3.1.2019)
 Van den Block, L., Smets, T., Van den Drop, N., Adang, E., Andreasen, P., Collingridge Moore,
D., Engels, Y. Finne-Soveri, H., Froggatt, K., Gambassi, G., Kijowska, V., Onwuteaka-Philipsen,
B., Pasman, H.R.W., ayne, S., Piers, R., Szczerbińska, K., Ten Koppel, M., Van Den Noortgate,
N., van der Steen, J., Vernooij-Dassen, M. & Deliens, L. (2016). Comparing Palliative Care in
Care Homes Across Europe (PACE): Protocol of a Cross-sectional Study of Deceased Residents
in 6 EU Countries. JAMDA. Published Online (Avoin tieteellinen julkaisu)..
http://dx.doi.org/10.1016/j.jamda.2016.03.008 (haettu 3.1.2019)
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 24

25. PACE-KONSORTIO
6.2.2019 25Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa

26. PACE-hankkeen rahoittajana toimi Euroopan komission 7. puiteohjelma (FP7)
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 26

27. KIITOS
6.2.2019 Hoitohenkilöstön palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 27
Palliative Care for Older People in care and nursing homes in Europe