1. JÄRJESTELY-
KESKUKSEN
PERUSTAMINEN
Toimintaohje
ylläpitäjille
perustamis-
tilannetta
varten
MAVA2 -Järjestöjen tehtävät maahantulovarautumisessa (ERF 21131A)

2. 2
Johdanto.................................................................................................................................................... 4
1. JÄRJESTELYKESKUKSEN PERUSTAMISEN LAKIPERUSTA............................................................ 5
2. JÄRJESTELYKESKUKSEN SIJAINTI.................................................................................................... 6
3. JÄRJESTELYKESKUKSEN YLLÄPITÄJÄT........................................................................................... 7
4. PERUSTAMISTILANNE....................................................................................................................... 8
5. MAAHANTULIJOIDEN REKISTERÖINTI........................................................................................ 10
6. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ.............................................................................................................12
7. TURVALLISUUDEN HUOMIOIMINEN JÄRJESTELYKESKUSTA PERUSTETTAESSA................ 14
7.1 Yleistä.................................................................................................................................................14
7.2 Tilasuunnittelu..................................................................................................................................15
7.3 Turvallisuusvastuut...........................................................................................................................16
7.4 Ennaltaehkäisevät toimet................................................................................................................ 17
7.5 Paloturvallisuusjärjestelyt............................................................................................................... 17
7.6 Henkilöturvallisuusjärjestelyt..........................................................................................................18
7.7 Vartiointipalvelut..............................................................................................................................18
8. MAJOITUS...........................................................................................................................................19
8.1 Yleistä.................................................................................................................................................19
8.2 Majoituksessa huomioitavia asioita.............................................................................................. 20
– 8.2.1 Tilat............................................................................................................................................. 20
– 8.2.2 Kalustaminen/hankinnat.......................................................................................................... 20
– 8.2.3 Vastaanotto................................................................................................................................ 21
9. JÄRJESTELYKESKUKSEN RUOKAHUOLTO................................................................................... 22
9.1 Ruokahuoltoon varautuminen ja etukäteissuunnittelu............................................................... 23
9.2 Ensimmäisen vaiheen ruokahuolto palokuntanaisten toimesta................................................ 24
9.3 Toiminnallinen käyttöönotto......................................................................................................... 24
9.4 Maahanmuuttajien ravitsemus...................................................................................................... 25
9.5 Tilapäinen keittiöhenkilökunta ja ohjeistus.................................................................................. 26
9.6 Ruokahuollon kustannukset.......................................................................................................... 26
Sisällysluettelo

3. 3
10. TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALITYÖ...................................................................................... 27
10.1 Terveydenhuolto..............................................................................................................................27
10.2 Sosiaalityö...................................................................................................................................... 28
11. VIESTINTÄ JA TIEDOTUS................................................................................................................29
11.1 Yleistä.............................................................................................................................................. 29
11.2 Viranomaiset ja yhteistyökumppanit............................................................................................30
11.3 Paikallinen tiedottaminen..............................................................................................................30
11.4 Asiakkaat ja henkilökunta...............................................................................................................31
12. KULJETUKSET.................................................................................................................................. 32
13. TULKKAUKSET................................................................................................................................ 33
14. VAPAAEHTOISTYÖ.........................................................................................................................34
14.1 Vapaaehtoisten rooli ja toiminnan periaatteet........................................................................... 34
14.2 Vapaaehtoisten rekrytointi........................................................................................................... 34
14.3 Koulutus.......................................................................................................................................... 35
14.4 SPR:n vapaaehtoisten vakuutukset.............................................................................................. 36
14.5 Vapaaehtoisten terveydenhuolto................................................................................................. 36
15. PERHEYHTEYKSIEN PALAUTTAMINEN...................................................................................... 37
16. TALOUS............................................................................................................................................. 39
Liitteet.....................................................................................................................................................40
MAVA2 -Järjestöjen tehtävät
maahantulovarautumisessa
(ERF 21131A). 2015.
Teksti: Ari Haaranen
Ulkoasu: Henna Eskelinen

4. 4
Tämä toimintaohje järjestelykeskuksen perustamiseksi on laadittu osana Euroopan pakolaisrahaston
osarahoittamaa ’MAVA2 – Järjestöjen tehtävät maahantulovarautumisessa’ –hanketta (ERF21131A).
Hankkeen kesto oli 1.2.2013 – 31.1.2015.
Hankkeen kansallisesta rahoituksesta vastasivat sisäministeriön maahanmuutto-osasto, sisäminis-
teriön tutkimustyöryhmä, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Maahanmuuttovi-
rasto, Suomen Terveystalo Oy sekä Suomen Punainen Risti. Muita hankkeen yhteistyökumppaneita ovat
olleet aluehallintovirastot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Suomen Pelastusalan Keskus-
järjestö (SPEK), Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa), Suomen evankelis-luterilainen kirkko sekä eri
järjestöt. Hanketta hallinnoi Suomen Punainen Risti.
Hankkeen tavoitteena oli tukea sekä viranomaisten että järjestöjen maahantulovarautumista. Yhtenä
hanketoimintona oli tehdä malli siitä, miten järjestelykeskus perustetaan. Järjestelykeskuksen perusta-
jan kannattaa tutustua myös hankkeessa tuotettuun ’Laajamittaisen maahantulon varautumissuunni-
telma ELY-keskuksille’ dokumenttiin, josta löytyy asiaan liittyvää lisätietoa.
Tämä käsissäsi oleva suunnitelma keskittyy pääosin konkreettisiin asioihin, joita tulee ottaa huomioon
järjestelykeskusta perustettaessa. Suunnitelmaa voidaan käyttää oppaana myös toiminnan jo käynnis-
tyttyä. Tämän dokumentin tekeminen ei olisi ollut mahdollista ilman laajaa joukkoa eri alojen asian-
tuntijoita. Liitteessä 1. on esitetty työryhmät ja henkilöt, jotka ovat olleet mukana tätä dokumenttia
laadittaessa. Lisäksi oikeudellisia asioita on kommentoinut lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola sisämi-
nisteriöstä. Hanketyöntekijänä on toiminut Suomen Punaisen Ristin maahantulovarautumisen koordi-
naattori Ari Haaranen.
Tätä suunnitelmaa ja tähän liittyvää talousarviota laadittaessa lähtökohtana olivat seuraavat tunnus-
luvut:
• Järjestelykeskuksen toiminta-aika kolme kuukautta
• 500 paikkaa
• keskimääräinen oleskeluaika/asiakas 1 viikko
• 12 viikkoa*7 pv*500 hlöä= 42 000 majoitusvuorokautta
• 12 viikkoa*500 asiakasta, yht. 6000 asiakasta
Lisäksi lähtökohtana oli ajatus, että maahantulijoiden rekisteröinti tehdään kahdessa osassa. Heti
järjestelykeskukseen saapumisen jälkeen tehdään alustava rekisteröinti, johon saakka maahantulijat
ovat poliisin ja Rajavartiolaitoksen vastuulla. Siihen saakka maahantulijoilla on myös velvollisuus pysyä
järjestelykeskuksessa. Varsinainen rekisteröinti tehdään viikon kuluessa.
Johdanto

5. 5
1. Järjestelykeskuksen
perustamisen lakiperusta
Järjestelykeskus perustetaan tilanteessa,
missä maahantulijoiden määrä on poikkeuksel-
lisen suuri ja maahantulijoiden rekisteröinti ei
enää onnistu tavallisessa menettelyssä.
Ulkomaalaislaki 133 § (17.6.2011/749) mää-
rittelee asian seuraavasti:
Maahantulijoiden rekisteröinti laajamittaisessa
maahantulossa
Jos maahantulijoiden määrä on poikkeuksellisesti
niin suuri, ettei maahantulon edellytysten selvittä-
minen ja maahantulijoiden rekisteröinti tavallisessa
menettelyssä ole mahdollista, valtioneuvosto voi
yleisistunnossa päättää, että maahantulijat, joiden
maahantulon edellytykset ovat epäselvät tai joiden
henkilöllisyys on epäselvä, voidaan rekisteröintiä
varten toimittaa kansainvälistä suojelua hakevan
vastaanotosta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuun
järjestelykeskukseen.
Valtioneuvoston päätös tehdään määräajaksi,
enintään kuitenkin kolmeksi kuukaudeksi.
Poliisi tai rajatarkastusviranomainen taikka niiden
valvonnassa sisäasiainministeriön tehtävään mää-
räämä virkamies saa rekisteröinnin yhteydessä ot-
taa maahantulijasta 131 §:n 1 momentissa tarkoi-
tetut henkilötuntomerkit. Maahantulija on rekiste-
röinnin ajan velvollinen oleskelemaan järjestelykes-
kuksessa, jollei hänen terveydentilaansa liittyvä tai
muu tärkeä henkilökohtainen syy muuta edellytä.
Rekisteröinti on suoritettava viipymättä.
Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäis-
tä suojelua saavien vastaanotosta säädetään
vastaanottolaissa (17.6.2011/746). Samassa lais-
sa (§ 12) käsitellään myös laajamittaista maa-
hantuloa.
12 §
Vastaanotto laajamittaisen maahantulon
yhteydessä
Jos Suomeen tulee niin suuri määrä ulkomaalais-
lain 109 tai 133 §:ssä tarkoitettuja ulkomaalaisia,
ettei heitä voida sijoittaa vastaanottokeskuksiin tai
maahantulon edellytysten selvittäminen ja maa-
hantulijoiden rekisteröinti tavallisessa menettelyssä
ei ole mahdollista, vastaanottopalvelut järjestää
järjestelykeskus. Majoitus järjestelykeskuksessa on
tarkoitettu lyhytaikaiseksi. Majoittuvalle annetaan
hyödykkeitä välttämätöntä toimeentuloa varten.
Järjestelykeskus otetaan siis käyttöön tilan-
teessa, missä:
• maahantulijoiden määrä on poikkeukselli-
sen suuri
• vastaanottokeskukset ovat täynnä
• maahantulon edellytysten selvittäminen ja
rekisteröinti normaaliin tapaan eivät enää
onnistu.
Useiden eri suunnitelmien mukaan tällöin pu-
huttaisiin määrällisesti n. 20 000 maahantuli-
jasta lyhyen ajan sisään, mutta edellä mainittu-
jen lainkohtien perusteella voidaan todeta, että
järjestelykeskuksen perustaminen tulee har-
kittavaksi, kun normaali vastaanottojärjestel-
mä ja poliisin sekä Rajavartiolaitoksen rekiste-
röintijärjestelmä eivät enää toimi normaalita-
voin.
Järjestelykeskus voidaan perustaa sisäminis-
teriön antamin valtuuksin ja Maahanmuuttovi-
raston päätöksellä (vastaanottolaki 10 §). Maa-
hantulijoiden toimittaminen järjestelykeskuk-
siin rekisteröintiä varten edellyttää kuitenkin
valtioneuvoston päätöksen. Valtioneuvoston
päätöksellä voidaan myös määrätä jotkut kun-
nat perustamaan ja ylläpitämään järjestelykes-
kusta.
Tässä suunnitelmassa ei käydä tarkasti läpi si-
tä prosessia miten järjestelykeskuksen perusta-
minen hallinnossa etenee, koska suunnitelma
on tarkoitettu enemmän oppaaksi paikallisille
toimijoille.

6. 6
2. Järjestelykeskuksen
sijainti
6
Järjestelykeskusten tulee sijaita kohtuulli-
sen lähellä maahantuloalueita. Tärkeimmät
maahantuloalueet ovat Kaakkois-Suomi, Uusi-
maa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Suomi. Laaja-
mittaisen maahantulon alueellinen vastuu on
ELY-keskuksilla. ELY-keskusten maahanmuuton
laajennettuja toimialueita on seitsemän (Lappi,
Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Savo,
Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa) ja lähtö-
kohtaisesti jokaisella alueella tulisi varautua ai-
nakin yhteen järjestelykeskukseen. Parin tunnin
bussimatkaa rajalta järjestelykeskukseen ei voi-
da pitää ongelmana, jos tarjolla on toimivat ti-
lat ja mahdollisuus tarvittaviin palveluihin.
Rajaseuduilla sijaitsevat vastaanottokeskuk-
set (erityisesti transit-keskukset) voidaan tar-
vittaessa muuttaa järjestelykeskuksiksi. Tästä
on se etu, että toiminnan käynnistäminen no-
peutuu ja paikalla on jo valmiiksi osaavaa hen-
kilöstöä. Vaihtoehtoisesti toimivien vastaanot-
tokeskusten henkilöstöä voidaan käyttää apuna
uusia järjestelykeskuksia perustettaessa. Tran-
sit-keskukset sijaitsevat tärkeimmillä maahan-
tuloalueilla ja samoilla paikkakunnilla sijaitse-
vat myös Maahanmuuttoviraston turvapaikka-
puhutteluja suorittavat yksiköt.
Pelkästään transit-keskusten tiloihin järjeste-
lykeskuksien perustamisessa ei voida pidättäy-
tyä. Esimerkiksi pitkien etäisyyksien Lapissa on
välttämätöntä olla suunnitelma alueellisesta
järjestelykeskuksesta. Samoin Pohjois-Pohjan-
maan itärajalla sekä Pohjanmaan länsirannikol-
la on syytä varautua järjestelykeskuksen perus-
tamiseen.
MaijaTammi/SuomenPunainenRisti

7. 7
Järjestelykeskusta voivat ylläpitää valtion li-
säksi kunnat, kuntayhtymät, muut julkisoikeu-
dellisen yhteisöt taikka yksityiset yhteisöt tai
säätiöt (vastaanottolaki 10 §). Lain perusteluis-
sa todetaan kuitenkin, että parhaat mahdolli-
suudet niiden ylläpitämiseksi olisi kunnilla.
Vastaanottokeskuksia on valtion ja kunti-
en lisäksi ylläpitänyt Suomen Punainen Risti. Se
voisi periaatteessa toimia myös järjestelykes-
kuksen ylläpitäjänä. Järjestelykeskuksen perus-
tamistilanteessa järjestön resurssit voivat olla
kuitenkin jo sidottuina aiemmin perustettuihin
vastaanottokeskuksiin, niin että järjestelykes-
kuksen perustamiseen ei enää riittäisi henkilös-
töä. Päätöksen järjestön roolista perustamisti-
lanteessa tekevät Punaisen Ristin piirit omien
resurssiensa mukaan.
3. Järjestelykeskuksen
ylläpitäjät
Järjestelykeskuksia koskevissa aiesopimuk-
sissa sovitaan eri toimijoiden rooleista. Tärkein-
tä on se, että sovitaan siitä organisaatiosta joka
toimii keskuksen ylläpitäjänä. Ylläpitäjä laatii
keskuksen käyttöönottosuunnitelman. Jos kun-
ta toimii ylläpitäjänä, Punaisen Ristin piiri voi
toimia järjestelykeskuksen aloitusvaiheessa
kunnan tukena koordinoimalla vapaaehtoistoi-
mintaa. Vaihtoehtoisesti Punainen Risti voi
käynnistää toiminnan ja luovuttaa sen kunnalle
myöhäisemmässä vaiheessa. Tämä on perustel-
tua sen vuoksi, että järjestö pystyy aloittamaan
toiminnan nopeammin kuin kunta.
Sopimukset ylläpitäjän kanssa tekee Maahan-
muuttovirasto ja toiminnasta aiheutuvat kulut
maksaa valtio.
NiklasMeltio/SuomenPunainenRisti

8. 8
Järjestelykeskuksen perustamista edellyttä-
vä tilanne voi tulla kysymykseen jos:
• maahantulijoiden määrä nousee tasaisesti
ja tilanteeseen voidaan varautua pitkällä
aikavälillä
• maahan saapuu äkillisesti niin suuri määrä
kansainvälistä suojelua hakevia tai tilapäistä
suojelua saavia, ettei heitä voida sijoittaa
vastaanottokeskuksiin ja rekisteröinti ei
enää ole mahdollista tavallisessa menette-
lyssä.
Jos maahantulijoiden määrä nousee tasaisesti,
Maahanmuuttovirasto ennakoi tilannetta ja
pyytää ELY-keskuksilta tiedot aiesopimusten
mukaisista järjestelykeskuspaikoista. Maahan-
muuttovirasto myös välittää tiedon vaikeutu-
van maahantulon tilanteesta sisäministeriöön
joka varautuu viemään valtioneuvoston päätet-
täväksi asetuksen järjestelykeskusten perusta-
misesta ja maahantulijoiden toimittamisesta
sinne rekisteröitäväksi.
Tässä tilanteessa järjestelykeskus perustetaan
tärkeimmälle maahantuloalueelle joko ensisijai-
sesti transit-keskukseen tai kokonaan uuteen
tilaan. ELY-keskuksen tekemässä aiesopimuk-
sessa on sovittu ylläpitäjästä ja tiloista on tehty
käyttöönottosuunnitelma. Toiminnan käynnis-
tymistä on ennakoitu ja se tapahtuu hallitusti
suunnitelmien mukaan.
Toisessa tilanteessa maahantulijoiden määrä
nousee äkillisesti jollakin alueella niin, että jär-
jestelykeskus joudutaan perustamaan äkillises-
ti muuttuneen tilanteen vuoksi. Tällöinkin hyö-
dynnetään ELY-keskusten aiesopimuksia ja tila-
kartoituksia, mutta erityisesti alkuvaiheessa
joudutaan turvautumaan ensimmäistä vaihto-
ehtoa enemmän kolmanteen sektoriin ja va-
paaehtoistoimijoihin. Tällöinkin on oletettavaa,
että tilanne ei tule täysin yllättäen, vaan vai-
keutuva tilanne on jo aiheuttanut sen, että eri
toimijat ovat valmiustilassa ja Maahanmuutto-
virasto on varautunut myös nopeisiin toimenpi-
teisiin. Ensisijaisena vaihtoehtona tässäkin ti-
lanteessa kannattaa pohtia alueen transit-yksi-
kön muuttamista järjestelykeskukseksi. Mikäli
tämä ei jostakin syystä ole mahdollista, aloite-
taan uuden yksikön perustaminen. Järjestely-
keskus voi myös aloittaa jonkun toimivan vas-
taanottokeskuksen alaisena yksikkönä. Tässä
suunnitelmassa käydään läpi uuden erillisen yk-
sikön perustamista. Normaalioloissa on huomi-
oitava, että tilojen käyttöönotto on sopimus-
perusteista. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että
tiloista olisi olemassa aiesopimukset, niin että
tilaa hallinnoivan organisaation periaatteelli-
nen suostumus tilojen ottamiseksi pois nor-
maalitoiminnasta olisi nopeasti saatavissa.
Kuntien valmiussuunnitelmissa on tiloja, joita
on suunniteltu evakuointitiloiksi. Kunnilla on
myös konkreettisia käyttöönottosuunnitelmia
näihin tilanteisiin. Näitä on syytä hyödyntää
järjestelykeskusta suunniteltaessa.
4. Perustamistilanne

9. 9
Maahantulijat saapuvat rajalle Maahantulijat saapuvat
suoraan poliisilaitokselle
Esikunta
Maahanmuutto-
virasto
SM/MMO Aiesopimus-
kunnat
SPR kt
VAPEPA
(eri järjestöt)
logistiikka-
keskus
(tarvittaessa)
Kuljetus-
liikkeet
Alueellinen
yhteistyö-
ryhmä
tarvittaessa
Vastaanotto-
keskukset
> mahdollisuus
muuttaa
jäkeksi?
- JÄKE
- Kaupunki
ellei joku vok
muutu jäkeksi
- tila
- ruokahuolto
- sote
ELY SPR piiri Tulli
Rajavartiolaitos Poliisilaitos Poliisihallitus
Toimintamalli alueellisesta näkökulmasta
Tieto tapahtumasta välitetään
toimijoille tämän mallin mukaan
riippumatta siitä, ovatko tulijat
rajalla vai sisämaassa. Tiedon vä-
littää poliisi tai Rajavartiolaitos,
riippuen siitä, missä tulijat ovat.
Tieto tapahtumasta välitetään toimijoille tämän mallin mukaan
riippumatta siitä, ovatko tulijat rajalla vai sisämaassa. Tiedon välittää
poliisi tai Rajavartiolaitos, riippuen siitä, missä tulijat ovat.

10. 10
Normaalisti maahantulijat rekisteröidään
turvapaikkahakemuksen tekemisen yhteydessä
joko rajalla tai poliisilaitoksella. Tilanteessa, jos-
sa maahantulijoiden määrä on poikkeuksellisen
suuri, rekisteröintiä ei voida tehdä välittömästi
maahantulon ja turvapaikkahakemuksen yhtey-
dessä. Tällaisessa tilanteessa valtioneuvosto voi
tehdä päätöksen tulijoiden toimittamisesta jär-
jestelykeskukseen rekisteröintiä varten.
Asukas on velvollinen oleskelemaan järjestely-
keskuksessa rekisteröinnin ajan. Lain mukaan
rekisteröinti tulee tehdä ’viipymättä’. Vastuu tu-
lijoista on poliisilla ja Rajavartiolaitoksella sii-
hen saakka kunnes alustava rekisteröinti on
saatu tehtyä. Tämän koko suunnitelman perus-
tana on ajatus, että ainakin alustava rekiste-
röinti voidaan tehdä heti maahantulijoiden saa-
vuttua järjestelykeskukseen. Siihen asti maa-
hantulijat eivät voisi vapaasti poistua tiloista.
Mikäli rekisteröintiä ei saataisi välittömästi teh-
tyä, vapaudenmenetys jatkuisi rekisteröintiin
saakka. Pitempiaikaisella vapaudenmenetyksel-
lä olisi suuria vaikutuksia keskuksen toimin-
taan. Pohdittavaksi tulisi esimerkiksi se, olisiko
tällöin järjestelykeskuksen ainoana ylläpitäjä-
mahdollisuutena valtio tai kunnat, kuten on
säilökeskusten suhteen.
Rekisteröinnissä tulee huomioida myös jär-
jestelykeskuksen tarve asiakkaiden identifioimi-
seen. Mm. turvallisuussyistä järjestelykeskuk-
sessa on oltava tieto sinne majoitetuista henki-
löistä. Tämänkin vuoksi asiakkaat tulee rekiste-
röidä ainakin alustavasti välittömästi järjestely-
keskukseen saapumisen jälkeen niin, että hen-
5. Maahantulijoiden
rekisteröinti
TeemuUllgrén/SuomenPunainenRisti

11. 11
kilökunnalla on tieto (nimi, valokuva) keskuk-
sen asiakkaista. Mikäli asukaskortteja ei saada
heti tulostettua, käytetään huonekarttaa, jon-
ne merkitään saapuneiden nimet.
Jotta rekisteröinti saadaan tehtyä viipymättä,
tarvitaan poikkeuksellisia järjestelyjä. Poliisi voi
ottaa käyttöönsä suunnitelman erityisen rekis-
teröintiryhmän käyttöönotosta. Tässä ryhmäs-
sä on poliiseja jokaiselta poliisilaitokselta ja
ryhmää vetää Helsingin poliisilaitoksen edusta-
ja. Lisäksi rekisteröintiä voivat suorittaa Raja-
vartiolaitoksen ja tullin työntekijät. Tarvittaes-
sa apuvoimina voidaan käyttää viranomaisten
valvonnassa muitakin sisäministeriön tehtä-
vään määräämiä virkamiehiä. Tällaisia voivat ol-
la esimerkiksi valtion vastaanottokeskusten vir-
kasuhteiset työntekijät.
Alustava suunnitelma:
Maahantulijat ohjataan kuljetusvälineistä
järjestelykeskukseen ja siellä rekisteröintitilaan.
Järjestelykeskuksen henkilökunnan pitämän al-
kuinfon jälkeen heidät valokuvataan ja jokainen
saa tunnistenumerollisen rannekkeen. Numero
kirjataan ylös hänen henkilötietoihinsa. Tämän
jälkeen maahantulijat siirtyvät järjestelykeskuk-
sen avoimelle puolelle, josta heidät kuljetetaan
lähipäivinä (viikon sisään) keskitetyillä kuljetuk-
silla lähimmälle poliisiasemalle, jossa suorite-
taan turvapaikkahakemuksen vastaanotto ja
varsinainen rekisteröinti.
Rekisteröinnin ja turvapaikkailmoituksen jäl-
keen hakija siirretään mahdollisimman pian
vastaanottokeskukseen. Toiminta edellyttää
suunnitelmallista yhteistyötä rekisteröinnistä
vastaavien, järjestelykeskuksen ja vastaanotto-
keskusten välillä, niin että siirtokelpoisille hen-
kilöille löytyy jatkosijoituspaikka mahdollisim-
man pian.
Rekisteröinnissä käytettävästä kalustosta
(tietokoneet, kamerat, rannekkeet) vastaa polii-
si. Asukaskorttien tulostamisesta vastaa järjes-
telykeskus. Järjestelykeskuksen henkilöstö toi-
mii rekisteröintitilanteessa poliisin apuna infor-
moimalla tilanteesta ja ohjaamalla asiakkaita
rekisteröintiin. Henkilöstö voi avustaa myös
tulkkien tilaamisessa. Järjestelykeskus varaa vi-
ranomaisille riittävät tilat rekisteröintiä varten.
Rekisteröinnin osalta tämä ohje on puutteelli-
nen, mutta asiaa pohtiva työryhmä jatkaa työs-
kentelyään ja ohjetta täydennetään erillisellä
liitteellä työryhmän saatua suunnitelmansa
valmiiksi. Rekisteröintiin keskittyvä EU-rahoit-
teinen hanke olisi hyvä mahdollisuus selvittää
kaikki rekisteröintiin liittyvät ongelmat ja mah-
dollisesti jopa testata rekisteröintiä käytännös-
sä harjoituksen muodossa. Hanke sopisi hyvin
poliisin, Rajavartiolaitoksen, Maahanmuuttovi-
raston ja sisäministeriön yhteishankkeeksi.

12. 12
Järjestelykeskuksen tarve on tilapäinen, jo-
ten se toimii osana ylläpitävän tahon (jatkossa
ylläpitäjä) hallintoa. Ylläpitäjän henkilöstöhal-
linto hoitaa henkilöstön rekrytointiprosessin,
palkanmaksun ja muun henkilöstöhallinnon.
Työvuorot laaditaan järjestelykeskuksessa. Ta-
louden näkökulmasta järjestelykeskus on itse-
näinen yksikkö, niin että sen kulut tulee olla
erotettavissa ylläpitäjätahon muista kuluista.
Ylläpitäjän hallintosäännössä on ilmettävä eri
toimihenkilöiden valtuudet. Vastaanottolain
mukaan myös järjestöjen ylläpitämissä järjeste-
lykeskuksissa toimitaan virkavastuulla.
Järjestelykeskuksessa johtajan tukena toi-
mii ohjausryhmä, johon kuuluu henkilöitä polii-
sista, raja-/merivartiostosta, Punaisesta Ristis-
tä, kunnasta, henkilöstöstä ja tärkeimpien pal-
veluiden tuottajista. Ryhmän jäsenet ja varajä-
senet kannattaa valita henkilöistä, jotka työs-
kentelevät järjestelykeskuksessa sen toiminta-
aikana tai ovat muuten helposti tavoitettavissa.
Ryhmän tehtävänä on ratkoa päivittäisiä ongel-
mia ainakin toiminnan aloitusvaiheessa. Kiirei-
simpinä aikoina ryhmä voi kokoontua useam-
mankin kerran päivässä. Ryhmän toimintaa hel-
pottaisi, mikäli sen jäsenillä olisi kaikilla VIRVE
–puhelimet käytössä.
Operatiivista toimintaa hoitaa kolme ryh-
mää; yleisryhmä, ruokahuoltoryhmä sekä ter-
veydenhuolto- ja sosiaalipalveluryhmä. Jokai-
sella ryhmällä on oma työnjohtaja. Ryhmien
työtehtävät on kuvailtu sivulla 13.
Oleskeluaika järjestelykeskuksessa on lyhyt
ja välttämätön toimeentulo annetaan hyödyk-
keinä. Järjestelykeskukseen palkataan sosiaali-
työntekijä ja sosiaaliohjaaja, joiden työnkuvaan
kuuluu tarvittaessa harkinnanvaraisten sosiaa-
lietuuksien myöntäminen ja erityisosaamista
vaativat tehtävät kuten lastensuojelu. Työnku-
vat ovat kuitenkin rakennettu niin, että mikäli
tarvetta tällaiseen ei ole, tekevät nämä am-
mattilaiset vastaavan ohjaajan heille määritte-
lemiä töitä.
Poliisi/rajavartiosto hoitaa asiakkaiden
alustavan rekisteröinnin ja järjestelykeskuksen
henkilökunta voi tarvittaessa auttaa heitä oh-
jaamalla asiakkaat rekisteröintipisteelle sekä
hoitamalla tiedotuksen ja kuljetukset, mikäli
varsinainen rekisteröinti tehdään erikseen polii-
silaitoksella.
Ruokahuolto järjestetään ostopalveluna ja
siihen sisältyy ruoka-aineet, ruuan valmistus,
lämmitys ja henkilökunta. Ruokahuoltoryhmän
ohjaajat avustavat ruuan jakelussa ohjaamalla
asiakkaita, pitämällä yllä järjestystä sekä autta-
malla jätehuollossa ja siivouksessa.
Jos maahantulijoilla on eristämistä vaativia sai-
rauksia, se lisää ohjaajien ja terveydenhoitohen-
kilöstön tarvetta. Tällaisessa tilanteessa ohjeis-
tusta odotetaan sosiaali- ja terveysministeriös-
tä, THL:stä ja alueella aluehallintovirastosta.
Sairaanhoitopiirien rooli korostuu tartuntatau-
titilanteessa. Lähtökohtaisesti järjestelykeskuk-
sessa sairaanhoito on päivystysluonteista, eikä
terveystarkastuksia vielä tässä vaiheessa tehdä,
paitsi oireileville henkilöille ja mahdollisesti ris-
kiryhmille.
Oikeusapuinfoja ei pidetä, mutta erikieliset
oikeusapu-DVD:t ovat asiakkaiden käytettävis-
sä. Varsinaisia lakimiesasioita aletaan hoitaa
vasta seuraavassa vaiheessa.
Logistiikan hoitaminen järjestelykeskuksessa
muodostuu asiakaskuljetusten organisoinnista
ja tarvittavan materiaalin kuljetuksesta lähialu-
eilta. Siirtokuljetukset järjestetään ostopalvelu-
na. Järjestelykeskukseen vuokrataan kaksi mini-
bussia (7+1 hlöä) ja yksi farmariauto ihmisten ja
tavaroiden paikallista siirtelyä varten. Siirtokul-
6. Hallinto ja
henkilöstö

13. 13
jetukset järjestetään ostopalveluna yhteistyös-
sä ELY-keskuksen liikennepuolen kanssa, kts.
kohta 12. Kuljetukset.
Vapaaehtoisia voidaan käyttää majoitus-,
vaatetus-, ruokahuolto-, ensiapu-, ja ohjausteh-
tävissä. Varsinkin aloittamisvaiheessa vapaaeh-
toisten merkitys on suuri. Lisäksi vapaaehtois-
työntekijöille sopiva tehtävä on vaate- ja mui-
den tarvikelahjoitusten hankinta ja jakelu. Kts.
kohta 14. Vapaaehtoistyö.
Henkilöstötarve on:
• johtaja
• vastaava ohjaaja
• tiedottaja
• taloushallintohenkilö
• 19 ohjaajaa
• 6 yövalvojaa
• sosiaalityöntekijä
• sosiaaliohjaaja
• 4 sairaanhoitajaa
• yhteensä 35 henkilöä
Hallinto ja johto
• 1 johtaja
• 1 vastaava ohjaaja
• 1 tiedottaja
• 1 taloushallinnon työntekijä
Yleisryhmä
(13 ohjaajaa, joista osalla tulisi olla lähihoitaja
tmv. terveydenhuoltoalan koulutus, 4 ohjaajaa,
joiden päävastuualueena kuljetukset)
• majoitustilojen varustaminen ja
kalustehuolto
• majoitukseen, asumiseen, hygieniaan ja sii-
voukseen liittyvien tarvikkeiden ja koneiden
hankinnat ja ylläpito
• majoitusrekisterin (Umarek) ylläpito, huo-
nekartta
• vapautuneiden tilojen tyhjennys, perussii-
vousten ja pyykinpesun järjestäminen
• yhteydenpito tarvittaviin alihankkijoihin
• varastojen ylläpito ja suunnittelu
• majoitukseen liittyvä jätehuollon organi-
sointi, jätekuljetukset
• asiakkaiden vastaanotto ja rekisteröinnissä
opastaminen ja ohjaaminen
• tarvittaessa kuljetuksissa avustaminen
• terveydenhuoltopalveluissa avustaminen
(lähihoitajat)
• tulkkipalveluiden järjestäminen
• asiakasinfojen järjestäminen
• kuljetukset järjestelykeskuksesta edelleen
• kuljetuskalusto ja huolto
• tarvittaessa ruoka/jätehuollon kuljetukset,
terveydenhuollon kuljetukset
• logistiset järjestelyt; liikennöitsijät, VR,
muut
Ruokahuoltoryhmä
(4 ohjaajaa)
• ruokahuollon järjestäminen: yhteys palvelu-
tuottajiin, ruokailutilat, ruoan jakelun järjes-
tämisessä avustaminen, muut tarvikkeet
• ruokailuun liittyvä jätehuolto
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluryhmä
• 3 sairaanhoitajaa ja yksi yhdistetty
sh+ paperi- ja lääkeasiat
• 2 lähihoitaja/ohjaajaa
• sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja
• akuuttihoito, paikan päällä tapahtuvat tar-
kastukset ensisijaisesti oireileville ja erityis-
ryhmille kuten lapsille ja raskaana oleville
naisille
• yhteydenpito julkiseen terveydenhuoltoon
• lääkärit ostopalveluna
Jos maahantulijoilla on eristämistä vaativia sai-
rauksia, tehdään eristäminen yhteistyössä sai-
raaloiden kanssa. Eristämiseen on syytä kuiten-
kin varautua tilasuunnittelulla. Lähtökohtaises-
ti sairaanhoito on päivystysluonteista ja pää-
sääntöisesti alkutarkastukset ja niihin liittyvät
kokeet tehdään vasta vastaanottokeskuksessa.
Vartiointi hankitaan ostopalveluna.
Alkuvaiheessa voidaan järjestyksen turvaa-
mistehtävissä ja liikenteen ohjauksessa käyttää
Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kautta saata-
via ammattitaitoisia vapaaehtoisia.

14. 14
7. Turvallisuuden huomioiminen
järjestelykeskusta perustettaessa
7.1 Yleistä
Järjestelykeskukseen tulee suuri joukko ih-
misiä eri ikäryhmistä ja sosiaalisista, etnisistä ja
uskonnollisista taustoista. Järjestelykeskukseen
sijoitettujen henkilöiden toimintakyky vaihtelee
ja joukossa on todennäköisesti mielentervey-
den, kehitysvammaisuuden, sairauden tai van-
huuden vuoksi toimintakyvyltään alentuneita
henkilöitä tai näiden takia tavanomaisesta käy-
töksestä poikkeavalla tavalla käyttäytyviä. Näi-
den lisäksi tilanteen aiheuttama epävarmuus ja
rekisteröimiseen liittyvä odottaminen saattaa
aiheuttaa stressiä, turhautumista ja suuttu-
musta. Lisäksi huoli kadoksissa olevien per-
heenjäsenten, sukulaisten ja ystävien tilantees-
ta ahdistaa ja aiheuttaa ja vaikeuttaa tilanteen
hallintaa. Järjestyksen ja turvallisuuden keskei-
set kysymykset ovat:
• sisäisten ja ulkoapäin tulevien konfliktien
ennaltaehkäisy
• järjestelykeskukseen sijoitettujen sitoutta-
minen turvallisiin toimintatapoihin
• tehokas valvonta
• puuttumismenettely ilmenneisiin ongel-
miin.
Laajamittaisen maahantulon uhka liittynee
poikkeuksetta tilanteisiin, joissa yhteiskuntajär-
jestys on perusteellisella tavalla Suomen lähi-
alueilla muuttunut. Samalla epävakaudella voi
olla vaikutuksia myös suomalaisen yhteiskun-
nan järjestykseen ja turvallisuuteen, minkä seu-
rauksena järjestelykeskukseen voi kohdistua
myös sellaisia ulkoisia uhkia, joita tällä hetkellä
pidetään epätodennäköisinä. Ainakin tavan-
omainen ja tavanomaista vakavampi ilkivallan
ja vahingoittamisen vaara on otettava huomi-
oon järjestelykeskuksia perustettaessa.
Toiminnanharjoittajan juridinen ja eetti-
nen turvallisuusvastuu korostuu aina kun toi-
minta kohdistetaan henkilöihin, joilla ei itsel-
lään ole mahdollisuutta, kykyä tai lupaa huo-
lehtia omasta turvallisuudestaan. Tämän takia
erilaisten laitosten turvallisuuteen on kiinnitet-
ty Suomessa huomioita jo kauan. Vastaanotto-
tai järjestelykeskus ei kuitenkaan ole hoitolaitos
tai suljettu yksikkö. Pääosin ihmiset ovat nor-
maalikuntoisia henkilöitä, mutta erityistä huo-
miota on kiinnitettävä viestintään ja mahdolli-
sista kulttuurieroista johtuviin käyttäytymista-
poihin.
Järjestelykeskuksen turvallisuussuunnittelu
tehdään viime kädessä yhdessä paikallisten vi-
ranomaisten kanssa. Todennäköistä on, että
poliisiviranomaiset ovat toiminta-aikana muka-
na yleistä järjestystä turvaamassa.
Liite 2. Tilapäisen majoituksen turvallisuus-
tarkastuslista

15. 15
7.2 Tilasuunnittelu
Turvallinen järjestelykeskus toimii käyttötar-
koitukseensa sopivassa rakennuksessa. Koko
toiminnan turvallisuutta tarkasteltaessa raken-
teellinen turvallisuus on luonnollisesti vain hy-
vin pieni osa. Hyvin valitulla rakennuksella kui-
tenkin luodaan pohja toiminnalliselle kokonai-
suudelle. Tilasuunnittelun lähtökohdaksi voi-
daan ottaa rakenteellisen paloturvallisuuden
vaatimukset. Samoin on syytä huomioida, että
rekisteröintiin saakka maahantulijat ovat vel-
vollisia pysymään järjestelykeskuksessa. Rekis-
teröintitila on siis sijoitettava siten, että sinne
ei kuljeta muiden tilojen kautta, vaan sinne on
yksi kulkutie ulkoa sisään ja poistuminen majoi-
tustiloihin tapahtuu toista kautta. Rekisteröin-
tiin saakka maahantulijat ovat poliisin ja raja-
vartioston vastuulla.
Järjestelykeskusten toiminnan poikkeavan
luonteen, siihen liittyvien uhkien ja toiminnan
pitkäkestoisuuden takia järjestelykeskuksen
turvallisuusvaatimuksia ei lähtökohtaisesti voi
perustaa pelastuslaitosten alueellaan käyttä-
miin tilapäismajoitusohjeisiin. Nämä ohjeet on
tarkoitettu kiinteän, toimintakykyisen ja ohjat-
tavissa olevan ryhmän majoittamiseen yön tai
kahden ajaksi. Asetettaessa turvallisuusvaati-
muksia tämä lähtökohtainen ero on tunnustet-
tava. Turvallisuustasovaatimuksia luotaessa py-
ritään mieluummin järjestelyihin, jotka lähes
vastaavat hoitolaitoksille asetettuja vaatimuk-
sia ja kokonaisuutena vastaavat vähintään niitä
vaatimuksia, joita majoitustiloilta edellytetään.
Viime kädessä asian päättää paikallinen palovi-
ranomainen.
Valittaessa niitä rakennuksia, joihin järjeste-
lykeskus sijoitetaan, tulee valinnassa huomiota
kiinnittää seuraaviin fyysistä turvallisuutta ke-
hittäviin tekijöihin:
1. Käyttötapa
• Voidaan suunnitella vain rakennuksiin,
jotka ovat käyttötavaltaan asuntoja,
majoitustiloja, hoitolaitoksia tai kokoon-
tumis- ja liiketiloja. Työpaikka ja tuotan-
to- ja varastotilat eivät tule kysymyk-
seen.
2. Paloluokka ja suurin sallittu henkilö-
määrä, rakennuksen tavoitellun käyttö-
tavan mukaan
• Voidaan suunnitella vain näiden perus-
teiden mukaan, ei sallita poikkeuksia
Käyttötapa Kerroksia Rakennuksen paloluokka
P1 P2 P3
Asunnot ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta
Majoitustilat 1 ei rajoitusta paikkaluku 150 paikkaluku 50
2 ei rajoitusta paikkaluku 50 paikkaluku 10
Hoitolaitokset 1 ei rajoitusta paikkaluku 100 paikkaluku 10
2 ei rajoitusta paikkaluku 25 ei sallittu
Kokoontumis- ja liiketilat 1 ei rajoitusta ei rajoitusta henkilöitä 500
2 ei rajoitusta henkilöitä 250 henkilöitä 50
Työpaikkatilat 1 ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta
2 ei rajoitusta ei rajoitusta työntekijöitä 150
Tuotanto- ja varastotilat 1 ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta
2 ei rajoitusta työntekijöitä 50 ei sallittu
Rakennuksen suurin sallittu henkilömäärä

16. 16
3. Palon varhainen havaitseminen
• Vähintään paloilmoitin, suojaustaso 2.
4. Poistumisen järjestelyt
• Poistumisen esteettömyyteen ja help-
pouteen sekä uloskäytävien riittävyy-
teen kiinnitettävä erityistä huomiota:
mahdollisuus poistua aina kahteen eri
suuntaan, poistumismatka enintään 45
metriä.
5. Tilojen sijoittuminen suhteessa muuhun
yhteiskuntaan
• Viranomaisten palvelujen läheisyys ja
saatavuus on varmistettava sijoittamal-
la toiminnot lähelle viranomaisten kiin-
teitä toimipaikkoja (esim. pelastuslai-
toksen toimintavalmiusaika pidettävä
mahdollisimman lyhyenä)
6. Viranomaisten lausunnot
• Rakentamislainsäädännön valvonta ja
lupamenettely kuuluu kunnan rakennus-
valvontaviranomaiselle, joka myös aset-
taa näihin liittyviä eritysvaatimuksia. Jär-
jestelykeskuksen kaltaisesta toiminnalli-
sesta muutoksesta on aina neuvoteltava
rakennusvalvonnan kanssa.
• Alueen pelastusviranomainen valvoo pe-
lastuslainsäädännön noudattamista ja
voi asettaa tätä kautta turvallisuusvaa-
timuksia.
• Alueen poliisilaitokselle, alueen sotilas-
viranomaiselle, kunnan ympäristötervey-
denhuolto ja terveydenhuoltoviranomai-
selle on varattava mahdollisuus lausua
mielipiteensä suunnittelun kohteena
olevan rakennuksen sopivuudesta. Tällä
menettelyllä voidaan varmistua myös
siitä, ettei muilla viranomaisilla ole pääl-
lekkäisiä varauksia tai suunnitelmia ra-
kennuksen käyttöön.
7. Tilojen sopivuus suhteessa vastaanotetta-
vien henkilöiden määrään
• Yleisötilaisuuksiin vaaditaan henkilölle
varatuksi lattiapinta-alaksi vähintään 3
m². Majoitustiloissa suunnitteluperus-
teena käytetään henkilöä kohden (arvio,
sisältää myös yleiset tilat) 10 m² (RakMK
E1 10.4.1). Majoitushuoneissa tilan tarve
olisi 6 m².
• Edelleen on noudatettava rakennuksen
käyttötavan ja paloluokan mukaista
suurinta sallittua henkilömäärää
• Uloskäytävien riittävyys suhteessa hen-
kilömäärälle on tarkastettava
Näillä toimilla järjestelykeskus sijoitetaan ra-
kennukseen, joka sijaintinsa, tilojensa ja raken-
teellisen paloturvallisuutensa puolesta sovel-
tuu järjestelykeskus käyttöön.
Sovittaessa rakennukseen käyttöönottami-
sesta on sopimuksessa huomioitava turvalli-
suusvastuut. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että
toiminnanharjoittajalle sovitaan kuuluvaksi
huolehtiminen omatoimista varautumista kos-
kevasta velvollisuudesta, pelastussuunnittelu-
velvollisuudesta ja turvallisuuden valvonnasta.
Sen sijaan omistajan järjestelyvastuulle voinee
jättää kiinteistön kunnossapitoon ja kiinteistön
hälytysvalvontaan liittyvät toimet, ellei toisin
sovita.
Otettaessa rakennus normaalista käyttöta-
vastaan poikkeavaan käyttötarkoitukseen on-
gelmia voinee aiheuttaa erilaisiin palveluostoi-
hin liittyvät sopimukset. Esimerkiksi vartiointi-
liikkeeltä tarvitaan merkittävästi erilaisia palve-
luja kuin tavanomaisesti. Toisaalta kohteessa
olevia kiinteistön kulun- ja videovalvontajärjes-
telmiä voidaan hyödyntää järjestelykeskuksen
valvonnassa ja näihin liittyvistä asioista on
myös tilan vuokraamisen yhteydessä sovittava.
7.3 Turvallisuusvastuut

17. 17
Onnettomuus- ja vahinkotapahtumien ennal-
taehkäisy perustuu pitkälti ihmisten tietoiseen
toimintaan – turvalliseen toimintatapaan. Tur-
vallisia toimintatapoja ylläpidetään parhaiten
koulutuksen keinoin. Tämän takia kaikki kes-
kukseen sijoitettavat on perehdytettävä turval-
lisuusasioihin käytännönläheisesti ja ymmär-
rettävästi. Henkilöille on kerrottava mitä saa ja
mitä ei saa tehdä. Nämä asiat on hyvä olla
myös kyltein tai muutoin oleskelutiloissa näh-
tävillä. Yleensä nämä säännöt kootaan järjes-
tyssäännöksi.
Liite 3. Järjestelykeskuksen säännöt
Henkilökunnalle asetettavat ”turvallisuus-
taitovaatimukset” ovat luonnollisesti korkeam-
mat. Kaikessa toiminnan suunnittelussa ja to-
teuttamisessa on aina huomioitava turvalli-
suus. Henkilökunta ja muut järjestelykeskuk-
sessa työskentelevät on ennen toiminnan alka-
mista ja aina palvelussuhteen alussa perehdy-
tettävä keskeisiin turvallisuusohjeisiin.
Varsinaisen henkilökunnan turvallisuuskou-
lutuksen on sisällettävä ainakin seuraavat sei-
kat:
• Toiminnan aiheuttaminen uhkien tunnista-
minen ja hallinta
• Puuttumis- ja valvontamenettelyt
• Hätätilanteiden toimintaohjeet (esimerkiksi
sairaskohtaus, tulipalo, pommiuhkaus, jär-
jestyshäiriö)
• Hätätilanteiden auttamistaidot: alkusam-
mutus, ensiapu
Henkilökunnan ja järjestelykeskuksessa
työskentelevien on valvottava aktiivisesti tur-
vallisuusmääräysten noudattamista ja puutut-
tava rikkeisiin välittömästi. Havaittaessa poik-
keamia tulee nämä käsitellä asianosaisten ja
henkilökunnan kesken ja toiminnanharjoittajan
on näiden tietojen perusteella tarvittaessa teh-
tävä muutoksia toimintaan ja ohjeisiin.
Rakenteellisella paloturvallisuudella var-
mistetaan rakennuksen sopivuus harjoitetta-
vaan toimintaan nähden. Tämän lisäksi toimin-
nallisilla ratkaisuilla varmistetaan, että
• tulipalon syttymisen mahdollisuus on mini-
moitu
– avotulentekokielto
– tupakointijärjestelyt
– tulentekovälineet
– tuhopoltolle alttiit tilat on valvottu,
rajattu tai poistettu
– kiinteistön hoidollinen sähköturvalli-
suus ja tilapäiset sähkötyöt on poistet-
tu tai valvottu
• tulipalon havaitseminen ja sammuttaminen
on tehty mahdolliseksi
– paloilmoitinjärjestelmä
– muut havainnointikeinot: valvonta
– alkusammutuskalusto –ja koulutus
(alkusammutuskalustoa on myös
mahdollisuus käyttää ilkivaltatarkoi-
tuksiin, joten sijoittaminen on mietit-
tävä huolellisesti)
• Henkilöiden turvallisuus tulipalon aikana
on varmistettu
– Poistuminen on helppoa, selkeää ja
koulutettua
– Evakuointikäsky on annettavissa ym-
märrettävästi
Tilojen käyttöönottovaiheessa on vielä syytä
pyytää pelastuslaitoksen katselmusta tiloihin.
7.5 Paloturvallisuusjärjestelyt
7.4 Ennaltaehkäisevät toimet

18. 18
Henkilöturvallisuutta pohdittaessa on
tarkasteltava keskukseen sijoitettujen turvalli-
suutta ja keskuksessa työskentelevien turvalli-
suutta. Mahdollinen turvallisuuteen liittyvä on-
gelma järjestelykeskuksessa on asukkaiden vä-
liset ristiriitatilanteet ja niistä mahdollisesti ke-
hittyvät tappelut, jopa joukkotappelut. Tämän
vuoksi ristiriitatilanteet olisi syytä hoitaa heti,
jotta ne eivät johtaisi suurempiin konflikteihin.
Tällaiset tilanteet on järkevintä selvittää osa-
puolten kanssa keskustelemalla. Myös henki-
löstön yhtenäiset työkäytänteet ja toimintata-
vat alkavissa konflikteissa ovat merkittäviä. Yk-
sin työskentelyä on syytä välttää. Näillä toi-
menpiteillä voidaan ennaltaehkäistä paljon jo
alkuvaiheessa.
Laitostyyppisissä vastaanottokeskuksissa
henkilökunnalla on käytössä kannettavat hätä-
painikkeet kun he liikkuvat asuintiloissa. Painik-
keita on painettu tilanteissa, joissa henkilökun-
7.6 Henkilöturvallisuusjärjestelyt
ta on kokenut tulleensa uhatuksi sekä tilanteis-
sa, joissa asukkaiden turvallisuus on ollut uhat-
tuna. Hälytys voidaan kytkeä hälyttämään
muulle henkilökunnalle ja/tai vartiointiliikkeel-
le, joka voi kutsua poliisin paikalle. Tämän tyyp-
pinen ratkaisu on henkilökunnan viimekätiseksi
suojaamiseksi varmasti tarpeellinen järjestely-
keskuksessa.
Vastaanottotoiminnassa ulkoista uhkaa
ovat aiheuttaneet lähinnä aggressiiviset ulko-
puoliset henkilöt. Tämän uhkan ehkäisy onnis-
tuu parhaiten ulkopuolisilta suljetussa keskuk-
sessa, jossa sisääntulo on kontrolloitua sekä ul-
kokehävartioinnilla. Vastaanottokeskustoimin-
nassa tätä ennaltaehkäistään siten, että vierai-
lijat ovat aina sopineet tulostaan keskuksen asi-
akkaan kanssa etukäteen. Ns. avoimelle vierai-
lulle ei voi tulla. Tämä on hyvä huomioida, jos
järjestelykeskuksessa majoittujilla voi käydä
vieraita.
Järjestelykeskustoiminta vaatii merkittäviä
vartiointipalveluja, joiden tarkoituksena on suo-
jata järjestelykeskuksessa olevia henkilöitä ja
heidän yksityisyyttään ulkoiselta uhkalta, sijoi-
tettuja henkilöitä keskinäisiltä konflikteilta ja
henkilökuntaa heihin kohdistuvalta uhkalta.
Vartioiden on oltava aina paikalla ja tavoitet-
tavissa. Vartiointipalvelujen määrä on suh-
teutettava toiminnan laajuuteen ja yhteiskun-
nassa vallitsevaan tilanteeseen. Vartiointipalve-
lun suunnittelun yhteydessä on syytä tehdä tii-
vistä yhteistyötä poliisin kanssa.
Lähtökohtaisesti tavanomaista järjestyksen
valvontaa ja vartiointia ei voida jättää viran-
omaisen hoidettavaksi vaan palvelu on toimin-
nanharjoittajan järjestettävä itse. Pääsääntöi-
sesti tämä onnistunee parhaiten ostamalla pal-
velu vartiointiliikkeeltä. Viranomaisapua käyte-
tään vastaavaan tapaan kuin muutoinkin, sil-
loin kun omat mahdollisuudet tilanteen hallin-
nassa ovat loppuneet tai loppumassa. Toimin-
nan luonne ja laajuus voi kuitenkin olla peruste,
että poliisi on mukana paikalla yleisen järjes-
tyksen turvaamistehtävissä normaalista vas-
taanottokeskustyöstä poikkeavasti.
Vartiointipalveluja on tarpeen toteuttaa ai-
nakin seuraavasti:
• Kulunvalvonta ulkokehällä: järjestelykeskuk-
sen alueelle pääsee vain henkilöitä joilla on
kulkulupa
• Järjestyksenvalvonta sisällä: henkilökunnan
suojaaminen ja sisäisiin konflikteihin puut-
tuminen, ennaltaehkäisevä valvonta
– Henkilökunnan hälytysrannekkeet
– Kameravalvonta
– Järjestyspartiointi
7.7 Vartiointipalvelut

19. 19
8. Majoitus
Järjestelykeskus voidaan perustaa erilaisiin
tiloihin (esim. koulut, sairaalat, urheilu- ja mes-
suhallit, kerrostalot, motellit, entiset varuskun-
nat). Haasteet majoituksen onnistuneessa jär-
jestämisessä em. tiloihin ovat erilaisia. Järjeste-
lykeskuksen tilasta päätettäessä (jos valinnan-
varaa ja aikaa on) olisi arvotettava mitkä asiat
ovat ne tärkeimmät, jotta majoituksen laatu ja
toiminnan tehokkuus ovat tasapainossa. Alu-
eittain toimintaa voidaan suunnitella tarkem-
min sen jälkeen, kun ELY-keskuksella on aieso-
pimuksia järjestelykeskukseksi tarkoitetuista ti-
loista. Toisaalta tätä ohjetta voidaan hyödyntää
eri tilavaihtoehtoja harkittaessa.
Tilasuunnitelmassa huomioidaan se, että
saapuvat asiakkaat menevät ensin tilaan, jossa
he saavat alkuinfon ja heille tehdään alustava
rekisteröinti. Vasta tämän jälkeen he siirtyvät
majoitustiloihin. Majoitustiloista ei voi kulkea
rekisteröintitilaan. Rekisteröintitilassa järjestys-
tä ylläpitävät viranomaiset, mutta tulijoita ovat
ohjaamassa ja avustamassa järjestelykeskuksen
henkilökunta yhdessä vapaaehtoisten kanssa.
8.1 Yleistä
HannaLinnakko/SuomenPunainenRisti

20. 20
8.2.1 Tilat
Luvussa 7.2 on käsitelty tilaturvallisuuteen liit-
tyviä asioita.
Ennen asukkaiden saapumista tehdään majoi-
tussuunnitelma
• tilat osastoidaan ja huoneet numeroidaan
• huonekartta pohjapiirustuksista/asukaslista
• mahdolliset avaimet/avainkortit/avainkaapit
• huomioidaan erityisryhmät (perheet, naiset,
vammaiset, sairaat )
• henkilökunnan sekä viranomaisten tilat va-
rataan
• huomioidaan eritystilat sairaille
• wc- ja suihkutilat merkitään sukupuolen
mukaan.
8.2.2 Kalustaminen/hankinnat
Järjestelykeskuksen lyhyt toiminta-aika mi-
nimoi hankinnat. Tällöin käytetään se mitä
vuokranantajalla on tarjota, sekä niitä reservejä
mitä lähimmällä vastaanottokeskuksella on.
Vastaanottokeskukset voivat avustaa järjestely-
keskusta hankintojen osalta, riippumatta siitä
mikä taho keskuksia hallinnoi. Kun kyseessä on
vain noin viikon asumisaika, majoituksen laatu
ja palvelut eivät ole vastaanottokeskuksen ta-
soa, vaan vastaavat enemmänkin ns. hätäma-
joitusta, kuten esimerkiksi lattiamajoitus.
• SPR Kalkun keskusvarastosta 300 sänkyä/
retkipatjaa ja 600 huopaa vuorokaudessa
• 300 patjaa ja 600 tyynyä viikossa (Jysk)
• lakana, pussilakana, tyynyliina ja pyyhe tar-
vikekassissa jokaiselle omaksi (SPR Kalkun
keskusvarastosta, jos pyydetty etukäteen)
• hygienia tarvikkeet (hammastahna ja -harja
sekä suihkusaippua), vaippoja
Asukkaiden pyykinpesumahdollisuus on vält-
tämätön. Tiloissa tulee olla pesutupa, jossa on
vähintään 5 laitos-pesutornia. Toiminnan lop-
puessa kalusto siirtyy vastaanottokeskuksiin.
Pesupulveri jaetaan.
8.2 Majoituksessa huomioitavia asioita
Siivousvälineitä ja roskakoreja hankitaan
niille varattuihin tiloihin. Wc- ja käsipaperia tu-
lee olla saatavilla.
Siivous ja jätehuolto ostetaan ulkopuolisilta
palveluntuottajilta.
Liite 4. Majoitustarvikelista
8.2.3 Vastaanotto
Asiakkaan saapuessa järjestelykeskukseen
ensikohtaamisen onnistuminen auttaa molem-
pia osapuolia selviytymään majoitusajan haas-
teista. Ystävällinen ja asiallinen kohtelu on tär-
keää. Tiedetään mitä tehdään eikä hosuta.
Asiakkaiden saavuttua järjestelykeskukseen:
• Ohjaajat pitävät alkuinfon tulijoille välittö-
mästi järjestelykeskukseen saavuttua
• Perustarpeista (turva, majoitus, puhtaus ja
ruoka) huolehtiminen on järjestelykeskuk-
sen henkilökunnan ensisijainen tehtävä.
• Infossa käsiteltäviä asioita ovat mm:
– missä ollaan, miksi ja kuinka kauan
– oikeudet ja velvollisuudet
– terveyspalvelut
– tuleva siirto
– turvallisuus
– säännöt
• Yhtenä vaihtoehtona on, että alkuinfon yh-
teydessä maahantulijoille annetaan yksin-
kertainen esitietolomake täytettäväksi.
Henkilökunta ja vapaaehtoiset auttavat lo-
makkeen täyttämisessä. Lomakkeessa kysy-
tään mahdolliset sairaudet, oireet, tb-oire-
kysely ja rokotustiedot. Lomakkeen perus-
teella annetaan esim. DM 1-potilaille, epi-
leptikoille ja astmaatikoille sovitun värinen
tunniste sairauskohtauksien varalta. Toisena
vaihtoehtona on selkeästi alkuinfossa tode-
ta, että vakavasti sairaat tai lääkkeitä tarvit-
sevat voivat ottaa yhteyttä hoitohenkilö-

21. 21
kuntaan ja muuten terveysasiat hoidetaan
jatkosijoituspaikassa.
• Yhdessä vapaaehtoisten kanssa henkilökun-
ta huolehtii tulijoiden ensihuollosta. Ryhmä
seuloo näkyvästi sairaat, vanhukset, raskaa-
na olevat ja akuuttia apua tarvitsevat
– joko sairaanhoitajalle tai
– suoraan päivystyspoliklinikalle (lääkä-
riin, jos järjestelykeskuksessa on)
– tai jonon kärjessä rekisteröintiin, ellei
terveystilanne vaadi välittömiä toimen-
piteitä
• Ryhmä huolehtii, että myös ne, jotka mene-
vät ensin sairaanhoitajalle tai päivystyk-
seen, tulevat rekisteröityä heti kun mahdol-
lista
• Muut rekisteröidään em. ryhmien jälkeen.
• Ohjaajat ja vapaaehtoiset informoivat ja oh-
jaavat asiakkaita.
• Rekisteröinnin jälkeen tulijat ohjataan ma-
joitustiloihin ja annetaan vuodevaatteet ym.
Tässä vaiheessa tiedossa olevat eristämistä
tarvitsevat henkilöt ohjataan eri tiloihin.
Lähtökohtaisesti siis ensin alkuinfo, alusta-
va rekisteröinti ja majoitus. Toiminnassa on kes-
kityttävä olennaiseen ja akuutteihin ’tässä ja
nyt’ tehtäviin toimenpiteisiin. Toissijaiset asiat
saavat jäädä odotusajan vastaanottokeskuk-
seen (esim. laki-infot). Asiakkaiden omille kysy-
myksille on annettava aikaa.
8.2.4 Siirto eteenpäin
Maahanmuuttovirasto huolehtii siitä, että
järjestelykeskuksessa on tieto vapaista majoi-
tuspaikoista vastaanottokeskuksissa. Asiakas
siirtyy järjestelykeskuksesta vastaanottokes-
kukseen varsinaisen rekisteröinnin jälkeen. Oh-
jaajat tiedottavat sovitusta siirrosta niin pian
kuin mahdollista. Siirtyessään asukas vie muka-
naan omaksi annetut tavarat, siivoaa jälkensä,
palauttaa avaimen ym. Kts. myös kohta 12. Kul-
jetukset.
Ohjaajat varmistavat ja valmistavat tilan uu-
sia varten, päivittävät asukaslistan ja kirjaavat
siirrot Umarekkiin.

22. 22
9. Järjestelykeskuksen
ruokahuolto
Ruokahuolto voi alkaa siitä, kun maahan-
muuttajat astuvat Suomen maaperälle. Mikäli
rajan välittömässä läheisyydessä olevissa koko-
amispaikoissa tai matkalla rajalta järjestelykes-
kukseen tarvitaan ruokahuoltoa, rajavartiolai-
tos ilmoittaa tarpeesta paikalliselle Punaisen
Ristin piirille. Piiri tekee ruokahuollosta sopi-
muksen Maahanmuuttoviraston kanssa. SPR:n
piiri järjestää ruokahuollon vapaaehtoisten voi-
min piirin henkilöstön johtamana. Piiri voi edel-
leen tehdä asiasta sopimuksen jonkun Vapepa
-järjestön kanssa. Järjestön saamasta taloudel-
lisesta korvauksesta sovitaan sopimuksessa.
Tässä mallissa ruokahuolto voitaisiin aloittaa
esimerkiksi palokuntanaisten tai maa- ja kotita-
lousnaisten voimin jo rajalta lähtien sekä järjes-
telykeskuksessa alkuvaiheessa. Alkuvaiheen jäl-
keen toimintaa jatketaan ostopalveluna joko
kunnallisen tai kaupallisen toimijan kanssa.
JarkkoMikkonen/SuomenPunainenRisti

23. 23
Niillä paikkakunnilla joissa todennäköisimmin
tulee olemaan järjestelykeskuksia, tulisi jo en-
nakkoon tehdä alustavat suunnitelmat ruoka-
huollon toimintamallista. Myös rajanylityspai-
koilla sijaitsevilla paikkakunnilla voidaan tehdä
ennakkosuunnitelma paikallisen toimijan kans-
sa muonituksen aloittamisesta.
9.1 Ruokahuoltoon varautuminen
ja etukäteissuunnittelu
Paikallisten järjestöjen avulla ruokahuolto
on helppo toteuttaa varsinkin silloin, jos maa-
hantulijat saapuvat nopealla aikataululla. Apu
voi olla muonituksen organisointia ja muonit-
tajat voivat olla palokuntanaisia tai muita Va-
pepan jäsenjärjestöjen jäseniä. Suunnittelua voi
lähteä työstämään tutustumalla kunnan eva-
kuointisuunnitelmaan, joissa monissa on ruo-
kahuoltoasiat mietittynä.
Kuva 1
Kuvaus ruokahuollon järjestämisprosessista
Maahanmuutto-
virasto
• Ilmoitus/arvio
maahanmuuttajien
maahantuloajasta,
paikasta ja määrästä
• Äkillisessä
tilanteessa ilmoitus
voi tulla myös Raja-
vartiolaitoksesta
tai poliisilta.
SPR - Vapepa
• Ilmoitus/arvio
muonitustar-
peesta: määrästä,
ikäjakaumasta,
ajasta ja paikasta
Kunta/
yksityinen
• Muonituksen
jatkaminen
Palokunta/palokunta-
naiset/tmv. järjestö
• Muonituksen
aloittaminen jo
rajalla ja siitä
vastaaminen ensim-
mäiset 2-3 päivää
Yhdistysten järjestämä muonittaminen voisi
kestää yhdestä kolmeen päivään. Kunnalliset
organisaatiot saavat näin aikaa ottaa vastuun
muonituksen seuraavasta vaiheesta. Vapaaeh-
toisten käytettävyydessä tulee vastaan sitoutu-
misen haaste, jos muonitusta pitää järjestää
useampana päivänä. Toiminta ei saa myöskään
vääristää kilpailua, jota kaupalliset toimijat voi-
sivat tehtävään tarjota.
Suunnitteluvaiheessa voidaan neuvotella
mahdollisista keittiötilojen käytöstä jo etukä-
teen. Evakuointisuunnitelmista saattaa löytyä
valmiiksi mietittyjä toimintamalleja myös ruo-
kahuollon osalta. Evakuointisuunnitelmissa on
huomioitu kuntalaisten evakuoinnit, mutta oli-
si hyvä päivittää ne suunnitteluhetkellä myös
mahdollisten maahantulijoiden saapumisen va-
ralta. Ennakkosuunnittelussa on hyvä käydä
pohjakeskustelu valmiiksi ylläpitäjän, ruoka-
huollon toteuttajan ja kunnan välillä.
Ruokahuollon järjestäminen isolle henkilö-
määrälle vaatii hyvää suunnittelua etukäteen.
Maahanmuuttajat tulevat eri uskontokunnista,
mikä tulee suunnittelussa huomioida.

24. 24
9.2 Ensimmäisen vaiheen ruokahuolto
Aluksi tarvitaan vain välttämättömät tarvik-
keet, joihin kuuluu esim. vesi, mehu, pikakahvi/
tee, jogurtti, vaalea leipä, hedelmät ja äidinmai-
donkorvikkeet. Näitä tarjoillaan tarvittaessa
heti rajalla ja matkalla järjestelykeskukseen. Tä-
män jälkeen muonitus tarjoillaan järjestelykes-
kuksessa. Ruoka voidaan valmistaa muualla ja
tuoda keskukseen tai valmistaa keskuksessa
mikäli siellä on keittiö. Ruoan kuljetuksesta voi
vastata paikallinen palokunta tai palvelu voi-
daan ostaa paikalliselta yrittäjältä.
Vapaaehtoisten mahdollisuudet sopia järjes-
telykeskuksen muonitukseen osallistumisesta
oman työnantajan kanssa vaihtelevat. Etua on
siitä, että muonittajia saataisiin rekrytoitua
useista eri Vapepa-järjestöistä. Palokuntanais-
ten etuna on kokemus hätämuonituksen järjes-
tämisestä nopeasti ja vaikeissakin olosuhteissa.
Tärkeää on, että keittiöstä ja siellä toimimises-
ta vastaa ammattilainen ja vapaaehtoisten
apua koordinoi toinen henkilö.
Kansallinen elintarvikelaki (23/2006) edellyt-
tää, että elintarvikehuoneistossa helposti pi-
laantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita työk-
seen käsittelevien henkilöiden on osoitettava
hygieniaosaamisensa Elintarviketurvallisuusvi-
rasto Eviran mallin mukaisella osaamistodis-
tuksella, eli nk. ”hygieniapassilla”. Hygieniapassi
tulee hankkia viimeistään 3 kk kuluessa työn
aloittamisesta.
Ennen muonituksen aloittamista, tulee kun-
nan evakuointisuunnitelmasta tarkistaa millai-
sia tilavarauksia on suunnitelmiin tehty. Siitä
näkee myös tilat joissa on ruoanvalmistusmah-
dollisuus. Muonituksen suunnittelussa auttaa
myös kunnan ruokapalveluiden valmiussuunni-
telma. Viidensadan hengen muonittaminen
isomman kaupungin ruokapalvelun toimesta
onnistuu pienehköillä järjestelyillä ja valmiudet
siihen löytyvät varmasti. Muonituksesta teh-
dään erillinen ostopalvelusopimus järjestelykes-
kuksen kanssa.
Mitä aikaisemmin tieto järjestelykeskuspaikka-
kunnasta saadaan, sitä helpompi on kartoittaa
myös muonituksen järjestäjätaho(t) rauhassa.
Nopeakaan ruokahuollon aloittaminen ei ole
monille järjestöille ongelma.
Muonitus koordinoidaan SPR:n/Vapepan
kautta, josta otetaan yhteyttä paikalliseen va-
paapalokuntaan/palokuntanaisten puheenjoh-
tajaan/muuhun järjestöön. Mikäli järjestelykes-
kusta ylläpitää kunta ja jos kyse ei ole nopeasta
tilanteesta, kunta järjestää toiminnan omien
mahdollisuuksiensa mukaan. Tällöinkin vapaa-
ehtoiset voivat toimia apuna, mikäli kunta niin
haluaa. Usein kunnan evakuointisuunnitelmissa
on tukeuduttu kolmannen sektorin toimijoihin.
Monilla palokunnilla ja Punaisen Ristin piireil-
lä on hätämuonitusta varten olemassa valmiik-
si sopimus jonkin paikallisen kaupan kanssa
ruokatarvikkeiden käyttöönotosta ja hinnoista.
Tarvittaessa tuotteita voidaan hakea sopimus-
liikkeistä lähes mihin vuorokauden aikaan ta-
hansa.
9.3 Toiminnallinen käyttöönotto
Yksi mahdollinen muonituksen
järjestäjätaho ovat palokunta-
naiset.
Palokuntanaistyö on lähes 3 500 naisen
harrastus Suomessa. Suomenkielisiä
osastoja on n. 300 ja ruotsinkielisiä
n. 40. Palokuntanaisosasto toimii joko
omana yhdistyksenä tai jonkun vapaa-
ehtoisen palokunnan alaosastona. Usein
toiminnan valvonta kuuluu palokunnan
hallitukselle. Useat palokuntanaiset
ovat hälytysmuonituksen konkareita.
Alueellisesta pelastusliitosta löytyy
pääemäntä, joka tukee palokuntanais-
ten hälytysmuonitusta tarvittaessa.

25. 25
Muonituksen organisoinnista vastaava henki-
lö huomioi myös jätehuollon järjestämisen.
Maahanmuuttajat tulevat erilaisista etnisis-
tä taustoista, joten ruokahuoltoa suunnitelta-
essa otetaan huomioon myös maahanmuutta-
jien uskonnollinen suuntaus.
Alla esimerkki muonituksen kannalta tärkeis-
tä yhteistyökumppaneista joiden yhteystiedot
ja -henkilöt on hyvä selvittää ennakolta.
Palokuntien ja palokuntanaisten yhteistietoja
löytyy jo varsin kattavasti Palokuntarekisteri
Hakasta https://haka.spek.fi/haku.asp
Maahanmuuttajilla esiintyy toisinaan ravit-
semusongelmia, joista osa liittyy sopeutumi-
seen sekä ympäristön ja ruokavalion muutok-
siin. Tyypillisimmät maahanmuuttajien ravitse-
mukselliset haasteet liittyvät D-vitamiinin riit-
tämättömään saantiin ja laktoosi-intoleranssin
aiheuttamiin oireisiin.
Ruokavaliossa tulisikin käyttää aina laktoo-
sittomia tuotteita. D-vitamiinin saantia voidaan
lisätä tarjoilemalla kalaa vähintään kaksi kertaa
viikossa. Suomessa maitotuotteet ovat D-vita-
miinin toiseksi tärkein lähde.
Vähäkuituinen ruokavalio voi aiheuttaa hel-
posti ummetusta, joten ruokavaliossa on hyvä
huomioida kuidun saanti ja veden runsaampi
käyttö. Säännölliset ruokailuajat auttavat maa-
hanmuuttajia sopeutumaan tarjoiltavaan ruo-
kaan ja uuteen ruokakulttuuriin. Ruokavaliossa
on hyvä huomioida myös riittävän raudan saan-
ti. Niitä voi lisätä naudanlihan, kalan, täysjyvä-
viljan ja palkokasvien avulla.
Liite 6. Eri uskontokuntien ruokavaliot.
Liite 5. Ruokahuollon muistilista.
9.4 Maahanmuuttajien ravitsemus
Taulukko 1
Esimerkkejä ruokahuollon yhteistyökumppaneista
Yhteistyötaho Yhteyshenkilö Puhelin
SPR paikallisosasto
SPR/Vapepa
Kunta
Pelastuslaitos
Vastaanottokeskus
Palokunta/palokuntanaiset
Maa- ja kotitalousnaiset
Martat
Elintarvikeliike

26. 26
lähdeluettelo
• Joukkomuonitusopas (SPEK 2008)
• http://www.evira.fi/portal/fi/elintar-
vikkeet/hygieniaosaaminen/
• Valmiina auttamaan! Maahantulova-
rautumisen opas järjestöille ja seura-
kunnille
• Joukkoruokailun valmiussuunnitte-
luohje 2008 (Huoltovarmuuskeskus)
• Palokunnat ja palokuntanaiset:
https://haka.spek.fi/haku.asp
• http://www.uskonnonvapaus.fi/artik-
kelit/ruoka.html)
• Maahanmuuttajien ruokavaliot ja ra-
vitsemus. (Partanen R. Ravitsemuste-
rapeuttien yhdistys ry. Dieettimedia
Oy 2007)
Ruokahuollon kustannusarvio 500 hengelle
kuukaudeksi on n. 180 000 - 225 000 euroa, eli
12 - 15 euroa/henki/päivä, mikäli palvelu oste-
taan ulkopuoliselta. Arvio perustuu ruokahuol-
toperiaatteella toimivien vastaanottokeskusten
kustannuksiin. Hinta pitää sisällään ruoka-ai-
neet, ruuan valmistuksen, lämmityksen ja hen-
kilökunnan. Mikäli palvelun hoitaa järjestö, vas-
taava hinta/henki/päivä on 8-11 euroa.
Palokuntanaisten työpanos maksaa noin
80€/päivä/työntekijä ja henkilömääräarvio on
1+6. Korvauksesta on hyvä keskustella ennak-
koon, ennen kuin mahdollinen toiminta alkaa.
Korvaus maksetaan joko palokunnalle tai palo-
kuntanaisille. Ne tekevät sopimuksen asiasta
järjestelykeskusta ylläpitävän tahon kanssa, jo-
ka sisällyttää kustannukset talousarvioonsa.
Hygieniapassi vaaditaan henkilöiltä, jotka kä-
sittelevät elintarvikkeita ammattimaisesti. Am-
mattimaisuutta on säännöllinen työskentely
elintarvikkeiden parissa. Yhdistyksen katsotaan
toimivan ammattimaisesti myös, jos sillä on
oma elintarvikehuoneisto. Jos taas toiminta on
hyvin satunnaista, kuten lyhytkestoinen muoni-
tus maahanmuuttajille, hygieniapassia ei tarvi-
ta. Usein se kuitenkin löytyy lähes jokaiselta
palokuntanaiselta. Satunnaisiakin työntekijöitä
koskee elintarvikelaki, ja myös tilapäistapahtu-
missa on tunnettava elintarvikkeiden käsitte-
lyyn liittyvät hygieeniset vaarat, omattava riit-
tävät tiedot kaupattavista ja tarjottavista elin-
tarvikkeista sekä noudatettava kaikessa toimin-
nassa asianmukaista huolellisuutta.
Salmonellatodistusta pyydetään yleensä
henkilöiltä, jotka työskentelevät helposti pi-
laantuvien elintarvikkeiden kanssa. Ohjeet vaih-
televat kuntakohtaisesti, mutta yleensä se vaa-
ditaan 1 kk työskentelyn jälkeen. Todistus on
voimassa 2 vuotta, mutta se on uusittava jos
matkaillaan vähintään 4 päivää Pohjoismaiden
ulkopuolella.
9.5 Tilapäinen keittiöhenkilökunta
ja ohjeistus
9.6 Ruokahuollon kustannukset

27. 27
Lähtökohtana on se, että asumisaika on
vain viikko. Tämän vuoksi on keskityttävä olen-
naiseen ja suosiolla hyväksyttävä, että vain
välttämätön terveydenhuolto hoidetaan järjes-
telykeskuksessa. Viranomaiset ohjeistavat erik-
seen, mikäli maahantulijoiden suhteen tulee
noudattaa joitakin erityisohjeita tietoon tullei-
den terveysasioiden vuoksi. Tällaisia voisivat ol-
la esimerkiksi pandemiaan verrattavat tilan-
teet.
Alueen sairaaloissa tulisi olla valmius mahdol-
lisen epidemian tai sen uhan sekä monivamma-
potilaiden vuoksi.
Järjestelykeskuksen tulisi tehdä sopimukset
ennen tilanteen aktualisoitumista sote -kun-
tayhtymään tai vastaavaan, sekä yksityisten
palvelujentuottajien kanssa. Kuntayhtymät/sai-
raanhoitopiirit tarjoavat normaalit palvelut,
mutta varautuvat palveluiden kysynnän kas-
vuun. Yksityisellä palveluntuottajalla on sopi-
mus terveyspalveluiden tuottamisesta vastaan-
ottokeskuksille, mutta oletettavaa on, että laa-
jamittaisen maahantulon tilanteessa joudutaan
turvautumaan suuressa määrin julkisen puolen
palveluihin.
Terveydenhoidon henkilöstömäärä ja -rakenne
• 4 sairaanhoitajaa, 2 lähihoitaja-ohjaajaa,
tarvittaessa 2 vuoroa
• 1 lääkäri 4 h/pv (ostopalvelu).
Palkatun henkilöstön lisäksi mukana on kou-
lutuksen saaneita vapaaehtoisia eri tehtävissä.
10.1 Terveydenhoito
Järjestelykeskuksen terveydenhoitohenkilös-
tön tehtävät:
• Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy (seulonta
ja kiireelliset rokotukset) ja hoito, sekä kii-
reelliset terveystarkastukset ja sairauksien
hoito.
• Nopeasti reagoitavia asioita ovat esim. ea-
tilanteet, akuutit tarttuvat taudit (ripuloi-
vat, oksentelevat, kuumeiset ja yskivät) ja
lääkehoidon toteutus.
• Huomioitava myös mielenterveyshoidon
tarve, joka kuitenkin todennäköisemmin tu-
lee esille vasta jatkosijoituspaikassa.
• perusterveydenhuolto
• kiireellinen ensiapu
• erikoissairaanhoidon lähetteet
• lähetteet laboratoriotutkimuksiin ja röntge-
neihin
Hoitoon pääsy:
Odotustilat on jaettu pienempiin yksiköihin
(max. 20 ihmistä/tila), josta ryhmä haetaan/
ohjataan vastaanottotiskien luokse. Esitarkas-
tusvaiheessa havaitut sairaat voidaan laittaa
erikseen. Kts. myös kohta 8. Majoitus.
Sairaat pääsevät kiireelliseen hoitoon tarpeen
mukaan (sh/lääkäri/esh) ja ei-kiireelliset hoide-
taan vasta jatkosijoituspaikassa. Osastosihteeri
välittää lääkärin tekemät kiireettömät lähet-
teet sinne.
10. Sosiaalityö ja
terveydenhoito

28. 28
1 sosiaalityöntekijä ja 1 sosiaaliohjaaja. So-
siaalityöntekijä ja –ohjaaja tekevät läheistä yh-
teistyötä ohjaajien ja terveydenhuollon henki-
löstön kanssa.
Sosiaalityöntekijä tapaa haavoittuvassa
asemassa olevat ja selvittää jatkotarpeet. Lisäk-
si hän tapaa mahdolliset ilman huoltajaa tul-
leet alaikäiset. Jos he tulevat saattajan kanssa,
niin heitä ei eroteta. Muuten alaikäiset pyritään
siirtämään alaikäisyksiköihin.
Vastaanottorahaa ei makseta vaan asuk-
kaat saavat ruokapalvelun, lääkkeet ja muut
tarvittavat asiat järjestelykeskuksesta.
Jos viranomaiset eivät muuta ohjeista, seulon-
taröntgen ja laboratoriotutkimukset tehdään
jatkosijoituspaikoissa. Tarvittaessa järjestely-
keskuksessa voidaan ottaa esim. lämpö, CRP,
verensokeri, verenpaine, sekä laboratorioon lä-
hetettäviä näytteitä.
Käyntien dokumentointi tehdään mieluiten
potilastietojärjestelmän (Maahanmuuttoviras-
ton järjestelmä Mediatri) kautta Kanta-arkis-
toon, jolloin ne olisivat kaikkien potilaanhoi-
toon osallistuvien käytössä. Ongelmana on
hetu:n puuttuminen. Tällöin on generoitava ti-
lapäinen hetu, jonka olisi oltava myös muissa
asioissa asiakasnumeron lisäksi identifioiva te-
kijä. Esitietolomakkeen tiedot siirretään poti-
lastietojärjestelmään. Toteutuneet käynnit ja
tutkimukset pyritään pitämään järjestelmässä
reaaliajassa niitä tarvitsevien käytössä. Riskitieto
ja tehty seulontatutkimus ilmoitetaan jatkosijoi-
tuspaikkaan. Potilastietojärjestelmän käyttö
vaatii henkilökunnan koulutuksen etukäteen se-
kä vähintään muutamat väliaikaiset tunnukset.
Liite 7. Sairaanhoitajien tarvikkeisto.
Muut huomioitavat asiat
Ihmisten jakaminen pienryhmiin odotusvai-
heessa luo yhteenkuuluvuutta ja perusturvalli-
suutta. Perheenjäseniä ei tule erottaa toisis-
taan. Samalla pienryhmät ennaltaehkäisevät
endeemistä uhkaa sairaustapausten kohdalla.
Mahdolliset defusing- ryhmät : SPR, vertais-
tukiryhmät / maahanmuuttajien järjestöt.
10.2 Järjestelykeskuksen sosiaalityö
kirjallisuutta
• Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden
infektio-ongelmien ehkäisy. Sosiaali-
ja terveysministeriö, 2009:21.
PetteriKivimäki/SuomenPunainenRisti

29. 29
Järjestelykeskus perustetaan tilanteessa,
jossa maahantulijoiden kasvavan määrän vuok-
si median ja kansalaisten kiinnostus asiaan on
suuri. Toimijoina on useita eri viranomaisia sekä
valtakunnan tasolla että paikallisesti. Tällöin
on tärkeää, että tiedotus on oikeaa, ajantasais-
ta eikä se ole ristiriitaista eri toimijoiden osalta.
Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto vastaa-
vat valtakunnallisesta tiedottamisesta ja alu-
eellinen ELY-keskus vastaa paikallisesti yleisestä
tiedottamisesta. Järjestelykeskus tiedottaa asi-
oista omasta näkökulmastaan.
Järjestelykeskuksen tiedottamisesta on en-
sisijaisesti vastuussa se taho, joka järjestelykes-
kusta hallinnoi (yksi kunta tai useampi kunta
yhdessä, Punaisen Ristin Piiri jne.). Mikäli perus-
tamistahoja on useampia, niin ne sopivat kes-
kenään toimijoiden rooleista ja siitä, mikä taho
ottaa tiedotusvastuun.
Järjestelykeskuksen perustamiseen kohdis-
tuu tiedotuspaineita eri tahoilta. Sen vuoksi on
tärkeää, että järjestelykeskusta perustettaessa
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa rekry-
toidaan tehtävään ammattitaitoinen tiedotus-
vastaava. Tämän jälkeen tiedottamisen vas-
tuunjako on järjestelykeskuksen johtajan ja tie-
dotusvastaavan välinen asia. Yhtenä mahdolli-
suutena olisi jakaa viestinnällisiä vastuita niin,
että tiedotusvastaava valmistelee tiedotteet ja
hoitaa viestintäsuhteita eri sidosryhmien kans-
sa käytännön tasolla. Tiedotuksen osalta tiedo-
tusvastaava pitää yhteyttä Maahanmuuttovi-
raston viestintään. Yksikön johtaja antaa lau-
suntoja sekä hyväksyy ja muokkaa tiedotusvas-
taavan esittämät tiedotteet.
11.1 Yleistä
11. Viestintä ja tiedotus
LauraKotila/SuomenPunainenRisti

30. 30
Kokemusten perusteella voidaan arvioida, et-
tä suurimmat tiedotuspaineet kohdistuvat
paikkakunnalle, johon järjestelykeskusta ollaan
perustamassa. Paikallinen yhteisö saattaa rea-
goida hyvinkin voimakkaasti jo varhaisessa vai-
heessa, kun järjestelykeskusta vasta suunnitel-
laan. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että järjeste-
lykeskukseen liittyvä tiedotus on nopeaa, kat-
tavaa ja perustuu oikeaan tietoon. Näin ehkäis-
tään ja vähennetään luulopuheiden sekoittu-
mista tosiasioiden kanssa sekä tietämättömyy-
den ja erilaisten pelkotilojen syntymistä.
11.3 Paikallinen tiedottaminen
Tiedotusvastaavan tulisi luoda henkilökoh-
tainen suhde paikallismedian toimittajiin. Aikai-
sempien kokemusten perusteella paikallisme-
dia on kiinnostunut kertomaan tilanteen kehit-
tymisestä sen korkean uutisarvon takia. Positii-
visen ja välittömän mediasuhteen tuloksena
paikallismedia antaa mielellään palstatilaa jul-
kaisukanavillaan.
Toinen tehokas tiedotuskanava on järjestää
avoin yleisötilaisuus paikkakunnalla, jonne jär-
jestelykeskusta suunnitellaan. Mukana tapah-
Kun päätös järjestelykeskuksen perustamisesta
on tehty, on tärkeää nopeasti tiedottaa järjes-
telykeskuksen perustamiseen ja toimintaan liit-
tyvät faktat järjestelykeskuksen ylläpitäjäkun-
nan päättäjille (kaupunginvaltuusto ja –hallitus
sekä johtavat viranomaiset). Järjestelykeskuk-
seen liittyvän tiedottamisen yhdenmukaiset
pääperiaatteet kannattaa käydä läpi ja sopia
yhteisesti palaverissa, johon järjestelykeskuksen
ylläpitäjätaho tai esim. järjestelykeskuksen joh-
taja ja tiedotusvastaava kutsuvat alueen viran-
omaiset. Myös kolmannen sektorin yhteistyö-
11.2 Viranomaiset ja yhteistyökumppanit
tahot kutsutaan mukaan tiedotuspalaveriin.
Vasta sen jälkeen, kun tiedottamisen linjaukset
on yhdessä sovittu, kannattaa ottaa yhteys me-
diaan, muihin viranomaisiin sekä tiedottaa asi-
asta paikallisille asukkaille.
Perusperiaate järjestelykeskuksesta tiedotta-
misesta on, että kukin tiedotuspalaveriin osal-
listunut viranomainen ja yhteistyötaho huoleh-
tii oman vastuualueensa osalta yhteisesti sovi-
tusta viestinnästä ja tiedottamisesta omassa
organisaatiossaan.
Järjestelykeskuksen hallinnon näkökulmas-
ta tiedottaminen voidaan jakaa kolmeen osaan
viestinnän samankaltaisen luonteen perusteel-
la. Tässä dokumentissa osa-alueita käsitellään
alla listatussa järjestyksessä, sillä viestinnän
vastuunjako tulisi ensiksi olla selkeää kaikkien
järjestelykeskuksen toimintaan liittyvien taho-
jen kesken, ennen kuin asiasta voidaan antaa
laajoja julkilausuntoja.
Järjestelykeskuksen viestinnän kolme pää-
suuntaa:
1) Viranomaiset ja yhteistyökumppanit
2) Valtamedia ja paikallinen väestö
3) Asiakkaat ja henkilökunta sekä järjestely-
keskuksessa toimivat vapaaehtoiset

31. 31
Jatkuvasti muuttuvissa ja päivittyvissä olo-
suhteissa tiedottaminen on tärkeää sekä henki-
lökunnalle että asiakkaille. Tiedotuksessa ovat
mukana johtaja, tiedottaja ja vastaava ohjaaja.
Johtaja ottaa aktiivisen roolin tiedottamisessa
ja johtaa tiedotusta sekä henkilökunnan että
asiakkaiden suuntaan tiiviissä yhteistyössä tie-
dottajan kanssa. Tiedotusta järjestetään tarvit-
tava määrä.
Asiakkaiden tiedotus (suunniteltu majoitusai-
ka 1 viikko):
1. akuutit asiat: ohjaajien käynti majoituspai-
kassa.
2. päivittäiset asiat: päivystyksen ilmoitustau-
lulla yleiset (logistiset järjestelyt, aikataulut)
sekä ilmoituslomakkeiden (henkilökohtai-
set) viennit majoituspaikkaan. Valmiit lo-
makkeet, es. siirtoaikataulu, tulkkaus, rekis-
teröinti.
3. viikoittaiset asiat: yhteinen tiedotushetki
(mm. yhteystiedot, säännöt, tilannekatsaus)
Järjestelykeskukseen tulevat asiakkaat
saattavat olla epätietoisia omaistensa sijainnis-
ta tai haluavat tiedottaa heitä omasta majoi-
tuspaikastaan. Kts. kohta 15. Perheyhteyksien
palauttaminen)
11.4 Asiakkaat ja henkilökunta
Henkilökunnan tiedotus (järjestelykeskuk-
sen suunniteltu toiminta-aika 3kk):
1. päivittäin: työryhmän yhteinen päivittäinen
raportti (mm. akuutit asiat, kirjaukset, työn-
jako, muutokset), infopisteen ja ilmoitus-
taulun ylläpito asiakkaille. Myös raportointi
vuoronvaihdon aikaan on syytä sisällyttää
päiväohjelmaan. Huomioidaan työvuoroissa
siten, että esim. yövuorosta raportin anta-
jan vuoro jatkuu raportin ajan aamuvuoron
puolelle.
2. viikoittain: tiedotustilaisuus, ohjeistusten
läpikäynti, aikataulusuunnittelu
3. kuukausittain: henkilöstökokoukset
Tiettyihin tiedotustilaisuuksiin osallistuvat
myös järjestelykeskuksessa toimivat vapaaeh-
toiset. Jollakin henkilöllä on toimenkuvaan eri-
tyisesti määritelty vastuu vapaaehtoisista. Jär-
jestelykeskuksen työntekijöille ja järjestelykes-
kuksessa toimiville vapaaehtoisille tulee kertoa
viestinnän työnjaosta: kuka saa antaa julkisia
lausuntoja järjestelykeskukseen liittyen ja kuin-
ka asiasta kiinnostuneet tulee ohjata tiedotus-
vastaavan tai keskuksen johtajan puheille.
Työntekijöitä ja vapaaehtoisia tulee muistuttaa
vaitiolovelvollisuuden pitävyydestä myös sosi-
aalisessa mediassa. Valokuvauslupaa tulee ra-
joittaa järjestelykeskuksen alueella yksityisyy-
den suojan sekä julkis- ja kotirauhan osalta.
tumassa tulisi olla edustaja kaikista niistä si-
dosryhmistä, jotka ovat järjestelykeskuksen pe-
rustamisessa merkittävästi mukana. Näitä ovat
järjestelykeskukseen valittu johtaja sekä viran-
omaiset (myös Maahanmuuttovirasto) ja mah-
dollisesti kolmannen sektorin toimijat. Tämä
siksi, että tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin
löytyisi paras mahdollinen vastaus.
Järjestelykeskuksen viestintä voi sosiaalisen
median osalta hyödyntää jo olemassa olevia
viestintäkanavia, jos tarvetta ilmenee. Tällaisia
kanavia ovat esimerkiksi perustavan organisaa-
tion perustamat profiilit eri medioissa. Erilliset
omat avaukset profiilien luomisten ja uusien
viestintäkanavien suhteen eivät ole tarpeellisia.
Järjestelykeskuksen työntekijöille sekä Punaisen
Ristin vapaaehtoisille tiedotetaan, että he ker-
tovat tiedotusvastaavalle järjestelykeskukseen
liittyvästä keskustelusta, mikäli törmäävät sel-
laiseen käyttämissään sähköisissä viestintäka-
navissa.

32. 32
Joukkokuljetukset majoitus-
yksikköön ja jatkokuljetukset
Maahantulijoiden suuren määrän vuoksi
kuljetuksista on hyvä sopia etukäteen. ELY-kes-
kusten liikennepuolen tulisi tehdä kuljetuksista
aiesopimukset tai sopia asiasta yhteistoiminta-
muistioilla alueen tärkeimpien liikennöitsijöi-
den kanssa. ELY-keskukset toimittavat kuljetus-
yritysten yhteystiedot järjestelykeskuksiin, Raja-
vartiolaitokselle ja poliisille.
Vastuu kuljetuksista järjestelykeskuksiin on vi-
ranomaisilla. Kuljetuksista aiheutuvat kustan-
nukset maksaa rajavartiolaitos, jos maahantu-
lijat kuljetetaan rajalta kokoamispaikalle tai po-
liisilaitokselle. Mikäli kuljetukset suuntautuvat
vastaanotto- tai järjestelykeskukseen, maksaa
kyseinen vastaanottoyksikkö kustannukset. Jär-
jestelykeskus maksaa kustannukset myös jär-
jestelykeskuksesta vastaanottokeskuksiin suun-
tautuvissa kustannuksissa.
Rajavartiolaitos ja poliisi arvioivat kuljetus-
ten turvaamistarpeen ja ovat mukana järjeste-
lykeskukseen suuntautuvissa kuljetuksissa. Jär-
jestelykeskuksista vastaanottokeskuksiin suun-
tautuvissa kuljetuksissa voidaan käyttää vapaa-
ehtoisia matkanjohtajia erityisesti pitemmillä
matkoilla.
Kuljetuksien suunnittelu ja tilaukset kirjataan
jonkin ohjaajan toimenkuvaan. Kuljetusaikatau-
lut tulee kirjata kalenteriin ja tiedottaa siirret-
täville henkilöille sekä vastaanottaville tahoille.
Muut kuljetukset
ja kuljetuskalusto
Järjestelykeskus tarvitsee käyttöönsä pikku-
busseja pienempien ihmismäärien (siirrot vas-
taanottokeskuksiin, sairaiden kuljetukset) ja ta-
varoiden kuljetuksia varten. Busseja ei hankita
omaksi, vaan ne vuokrataan määräaikaisella
sopimuksella. Sopimuksen pituus riippuu jär-
jestelykeskuksen omasta sopimuksesta. Yllät-
tävässä tilanteessa paikallisilta autovuokraa-
moilta pyydetään puhelimitse tarjoukset valin-
nan perusteeksi. Tällainen sopimus voi olla esi-
merkiksi pari viikkoa. Mikäli tarve ei ole välitön,
otetaan yhteyttä Maahanmuuttoviraston han-
kinnoista vastaaviin ja sitä kautta saadaan tieto
Hanselin kilpailuttamista autovuokraamoista,
joiden kanssa voidaan tehdä pitempiä vuokra-
tai leasingsopimuksia. Tarvittavien bussien
määrä on minimissään kaksi kappaletta ja li-
säksi voidaan ottaa esimerkiksi farmariauto.
Polttoaineen hankintaa varten ylläpitäjän kan-
nattaa hankkia lähellä olevalle huolto-asemalle
luottokortti.
Kaluston kuljetuksia varten tarvitaan myös
peräkärry. Lyhytaikaista käyttöä varten se voi-
daan joko vuokrata tai lainata alueen vastaan-
ottokeskuksesta.
Pienempien ryhmien ja yksittäisten henkilöi-
den kuljetuksia voidaan tehdä myös julkisilla ju-
na ja linja-autovuoroilla. Liput hankitaan ylläpi-
täjäyhteisön käytäntöjen mukaisesti.
12. Kuljetukset

33. 33
Asukkailla on oikeus tulkkipalveluihin viralli-
sissa asioissa. Järjestelykeskus huolehtii tulkki-
en tilaamiset ja maksaa kulut. Tulkkeja on saa-
tavissa sekä tulkkikeskusten kautta että free-
lancer-tulkkeina. Usein freelancerit ovat samoja
kuin tulkkikeskuksissakin, mutta hinta on huo-
mattavasti halvempi. Tulkkausta voidaan tehdä
myös puhelintulkkauksena. Nykyään useimmis-
sa matkapuhelimissa on riittävän hyvät kaiutti-
met puhelintulkkauksia varten, mutta tulkkeja
eniten käyttäville työntekijöille voidaan hankkia
erilliset kaiuttimet.
Yleinen käytäntö on, että paikan päällä tehtä-
vissä tulkkauksissa minimiaika on tunti ja puhe-
lintulkkauksissa puoli tuntia. Uusien ryhmien
saapuessa järjestelykeskukseen on helpointa,
mikäli tulkki voidaan tilata paikanpäälle koko
päiväksi. Mikäli poliisit ja rajavartiosto rekiste-
röivät ihmisiä järjestelykeskuksessa, kannattaa
tehdä yhteistyötä heidän kanssaan tulkkien ti-
laamisessa. Viranomaiset kuitenkin maksavat
omat tulkin käyttönsä.
Selkeintä olisi, mikäli esimerkiksi jonkun oh-
jaajan tai toimistotyöntekijän toimenkuvaan on
kirjattu tulkkien tilaamiset. Tulkkien tarve il-
moitetaan hänelle, hän tilaa tulkit ja kirjaa teh-
dyt tilaukset, tulkin nimen, puhelinnumeron,
työntekijän nimen ja asiakkaan nimen kalente-
riin. Näin tiedot ovat myös helposti tarkastet-
tavissa laskuja hyväksyttäessä. Tehtävää voivat
hoitaa myös vapaaehtoiset, saatuaan siihen pe-
rehdytyksen.
Tulkkien hinnat vaihtelevat koulutuksen, ko-
kemuksen ja tarjonnan mukaan. Freelancereita
käytettäessä jokaisen järjestelykeskuksen on
tehtävä heille omat sopimuksensa.
Usein käytetään myös alueellisia tulkkikeskuk-
sia. Niiden tiedot löytyvät helposti internetistä.
Tulkkikeskukset ovat järjestäneet tulkinkäyttö-
koulutusta uusilla paikkakunnilla. Koulutus on
ollut tarkoitettu sekä vastaanottokeskuksen
työntekijöille että yhteistyökumppaneille.
Maahanmuuttajajärjestöjen kautta voi ol-
la mahdollista saada pitkään maassa asuneita
henkilöitä avustamaan tulkkauksissa. Heitä ei
kuitenkaan voida käyttää virallisissa asioissa,
vaan lähinnä käytännön tilanteissa.
13. Tulkkaukset

34. 34
Vapaaehtoistoiminnan organisointi- ja joh-
tovastuu on palkatulla henkilökunnalla, joka
huolehtii perehdytyksestä, ohjauksesta, kiittä-
misestä sekä mahdollisista purkutilaisuuksista.
Järjestelykeskuksen ylläpitäjän tulee kiinnit-
tää huomiota vapaaehtoisten turvallisuuteen ja
hyvinvointiin. Toiminnassa on huomioitava sekä
henkinen että fyysinen hyvinvointi. Vapaaehtoi-
sille tulee antaa riittävä perehdytys, niin että he
voivat toimia tehtävissään luottavaisin mielin.
Vapaaehtoiset voivat järjestelykeskuksessa
osallistua muonitukseen, majoitukseen, kalus-
tamiseen ja keräyksiin. He voivat ylläpitää hen-
kisen tuen ja ensiavun sekä ensihuollon ryhmiä,
lasten kerhoa ja tarjota neuvontaa. Kieli-, kok-
ki-, äiti - lapsi-kerho, urheilu ja muu pelitoimin-
ta voivat onnistua vapaaehtoisten avulla, vaik-
kakin asiakkaiden lyhyt majoitusaika järjestely-
keskuksessa asettaa tähän omat rajoitteensa.
Hyvin toimiva vapaaehtoistoiminta vapauttaa
henkilökunnan kapasiteettia järjestely- ja suun-
nittelutehtäviin sekä purkaa asiakkaiden pa-
hoinvointia ja stressiä tarjoamalla arkipäiväisiä
kontakteja tai toimintoja.
Vapaaehtoiset voivat olla tärkeässä roolissa
myös paikkakunnan keskukselle myötämielisen
asenneilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä.
Vapaaehtoiset tarvitsevat aina vapaaehtois-
toiminnan koordinaation ja yhdyshenkilön
henkilökunnasta. Vapaaehtoistehtävät kannat-
taa muokata sopivan kokoisiksi tehtäviksi, jotka
sopivat vapaaehtoiselle ja josta hän voi ostaa
vastuun: esim. keittiövuoro 3 tuntia. Lasten
leikkituokio 2 tuntia, peli-ilta 1 tunti.
On tärkeää että myös asiakkaat erottavat va-
paaehtoiset henkilökunnasta. Asiakkaille voi
kertoa vapaaehtoisten roolista tai roolit voi olla
kirjoitettuna seinälle. Vapaaehtoistehtävissä
olevilla voi olla myös tunniste vaatteissaan.
Vapaaehtoistoiminnan osalta Suomen Pu-
naisella Ristillä on valmiiksi ohjeita ja malleja,
eri kielisiä jaettavia materiaaleja sekä vapaaeh-
toisille soveltuvaa koulutusta tarjolla.
14.1 Vapaaehtoisten rooli
ja toiminnan periaatteet
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu
(Vapepa)
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on Suomen
Punaisen Ristin koordinoima 50 järjestön ja yh-
teisön yhteenliittymä, jonka vapaaehtoiset hä-
lytysryhmät auttavat viranomaisia erityisesti
paljon pelastushenkilöstöä vaativissa tehtävis-
sä. Näissä tilanteissa Vapepa toimii pyydettäes-
sä viranomaisten kanssa täydentäen poliisi-,
pelastus-, sosiaali- ja terveysviranomaisia.
14.2 Vapaaehtoisten rekrytointi
14. Vapaaehtoistyö

35. 35
Vapepa hälytetään viranomaisen pyynnöstä
alueellisen hälytyspäivystäjän kautta. Vapepaa
voidaan käyttää alkuvaiheen nopeana resurssi-
na majoitukseen, muonitukseen, henkiseen tu-
keen ja liikenteen ohjaukseen. Vapepassa toimii
eri puolilla Suomea yli 1300 hälytysryhmää,
joissa on lähes 22 000 vapaaehtoista. Hälytys-
ryhmät ylläpitävät osaamistaan koulutusten ja
harjoitusten avulla. Ryhmät tekevät 300 - 400
hälytystehtävää vuosittain.
Muita vapaaehtoisia
Vapaaehtoisia löytyy paikkakunnan järjes-
töistä ja yksittäisistä kuntalaisista. Järjestöjä
kannattaa haastaa mukaan toimintaan laveasti,
sillä monenlaisista taidoista ja vapaaehtoisista
on apua ja hyötyä. Järjestöt saattavat väheksyä
voimavarojaan ja kykyjään ja arvella että eivät
osaa olla mukana vastaanottokeskuksessa, jos
niillä ei ole monikulttuurista ja/tai kielellistä
osaamista. Järjestöjä voi haastaa mukaan toi-
minnallisilla kärjillä: kutsumme teidät mukaan,
koska tunnette paikkakunnan, harrastatte jal-
kapalloa, shakkia, ruuanlaittoa, osaatte paikal-
lista kieltä ja osaatte opastaa paikkakunnalle
osuneita vieraita paikasta toiseen.
Järjestökumppaneilla on yleensä omat va-
paaehtoisten perehdytys- ja koulutusjärjestel-
mät, joita voi hyödyntää myös järjestelykeskuk-
sen vapaaehtoistoiminnassa.
Jos keskukseen tulee runsaasti yksittäisiä, järjes-
töihin kiinnittymättömiä vapaaehtoisia, tulee
keskuksen henkilökunnan tarjota heille perehdy-
tys tehtäviin ja myös organisoida toiminta.
Keskuksen perustamisen yhteydessä tiedotta-
minen paikkakuntalaisille on ensiarvoisen tär-
keää. Infotilaisuuksissa kannattaa jo heti alussa
kutsua paikkakunnan väestöä tutustumaan
keskukseen ja tulemaan mukaan toimintaan.
Toimintaan voidaan kutsua mukaan myös Pu-
naisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan
delegaatteja. He ovat nopean kriisitoiminnan
konkareita, jotka ovat tottuneet toiminaan eri-
koisissa olosuhteissa ripeästi ja tarkoituksen-
mukaisesti, esim. pakolaisleireillä, luonnonka-
tastrofeissa ja kriisien keskellä.
Vapaaehtoisten kouluttamisesta voivat vas-
tata paikkakunnan järjestöt tai järjestelykes-
kuksen henkilökunta. Punainen Ristin on val-
mistellut dokumentit ’Näin toimimme vastaan-
ottokeskuksessa’ ja ’Vapaaehtoistoiminnan pe-
lisäännöt’ helpottamaan toiminnan käynnistä-
mistä. Järjestelykeskus voi hyödyntää olemassa
olevia dokumentteja ja muokata niitä toimin-
taansa sopiviksi. Katso linkit luvun lopussa.
Turvapaikanhakijoiden kanssa tehtävä va-
paaehtoistoiminta on haastavaa, joten toimijoi-
den jaksamiseen ja hyvinvointiin pitää kiinnit-
tää huomiota esim. purkutilaisuuksia ja muka-
via kiitostilaisuuksia järjestämällä. Useimmiten
pieni suullinen palaute ja kiitos riittävät vapaa-
ehtoiselle. Joskus kannattaa tarjota kahvit tai
lounas koko vapaehtoisten porukalle. Järjestöt
voivat saada toiminnastaan korvauksen ylläpi-
täjältä, mutta asiasta tulee tehdä sopimus. Täl-
löin ylläpitäjä saa puolestaan korvauksen asias-
ta Maahanmuuttovirastolta.
14.3 Koulutus

36. 36
Vapaaehtoisten tulisi keskustella järjestely-
keskuksen työntekijöiden kanssa mahdollisista
terveysriskeistä ja pyytää keskuksen sairaanhoi-
tajalta tarkempia toimintaohjeita. Hyvällä käsi
ja yskimishygienialla voidaan infektioiden leviä-
mistä ehkäistä tehokkaasti. Vapaaehtoisia ei ro-
koteta tai heille ei tehdä muita tutkimuksia,
mm. keuhkoröntgentutkimuksia, mikäli järjes-
telykeskuksessa ei ole erityistä terveydellistä
vaaraa.
Vapaaehtoiset huolehtivat itse, että heidän
perusrokotuksensa ovat kunnossa (polio ja
jäykkäkouristus-kurkkumätärokotus). Mikäli va-
paaehtoinen toimii sellaisen ryhmän/asiakkaan
kanssa, jolloin tartuntavaara on olemassa, jär-
jestelykeskuksen terveydenhuollosta vastaava
henkilö voi päättää hepatiitti-rokotteen tar-
peellisuudesta ja rokotteen antamisesta. Täl-
löin suositellaan kaksoisrokotetta Twinrix
(A&B, 3 rokotteen sarja). Kustannuksista vastaa
tällöin järjestelykeskus. Mikäli järjestelykeskuk-
sessa todetaan esimerkiksi avotuberkuloosia
(tb edennyt taudin asteelle, kehittynyt keuhko-
tuberkuloosiksi, pesäke puhkeaa keuhkoput-
keen ja todetaan ysköksissä), tulee tuona aika-
na järjestelykeskuksessa toimineet vapaaehtoi-
set samoin kuin henkilökuntakin ohjata tutki-
Suomen Punaisen Ristin toiminnassa sattu-
neissa tapaturmissa ja vahingoissa ovat etusi-
jalla toimijoiden omat henki-, vapaa-ajan tapa-
turma- sekä kotivakuutukset. Suomen Punai-
sella Ristillä on vapaaehtoistoimintaa varten
kaksi valtakunnallista vakuutusta.
• Vapaaehtoistoiminnan ryhmätapaturmava-
kuutus (353-3989247-4), joka korvaa Punai-
sen Ristin vapaaehtoisille sattuneet tapa-
turmat ja niiden hoitokulut.
• Järjestön toiminnan vastuuvakuutus (312-
0625071-V).Vakuutus korvaa vakuutetussa
toiminnassa toiselle aiheutettuja henkilö- ja
esinevahinkoja, joista SPR on toiminnan jär-
jestäjänä korvausvastuussa. Tämä tarkoit-
taa ns. kolmannelle osapuolelle, järjestön
ulkopuoliselle henkilölle / taholle sattunei-
ta vahinkoja, joiden syntymiseen olemme
omalla toiminnallamme vaikuttaneet tai
sen aiheuttaneet.
muksiin ja hoitoon (avotubikontaktitapauksissa
yhteys työterveyshuoltoon).
14.4 SPR:n vapaaehtoisten vakuutukset
14.5 Vapaaehtoisten terveydenhuolto
järjestöjen opas
http://rednet.punainenristi.fi/sites/red-
net.mearra.com/filestiedostolataukset/
J%C3%A4rjest%C3%B6jen%20opas _
MAVA.PDF
näin toimimme helsingin
vastaanottokeskuksessa
http://rednet.punainenristi.fi/sites/red-
net.mearra.com/files/tiedostolataukset/
VOKohje2011.pdf
vastaanottokeskuksen ohjeet
punaisen ristin vapaaehtoistyön-
tekijöille
http://rednet.punainenristi.fi/sites/red-
net.mearra.com/files/tiedostolataukset/
Hgin%20vok%20ohjeet%20vapaaehtoi-
sille%20syksy%202014.pdf

37. 37
Ihmiset kärsivät suuresti, jos he ovat menettä-
neet kontaktinsa lähiomaiseen, eivätkä tiedä
missä he ovat ja ovatko he turvassa. Punaisen
Ristin kansainvälinen komitea ja Punaisen Ristin
ja Punaisen Puolikuun kansalliset yhdistykset
työskentelevät yhdessä maailmanlaajuisesti et-
sien kadonneita ja palauttaakseen yhteyden ka-
donneisiin omaisiin. Työ perustuu humanitaa-
ristä oikeutta koskeviin Geneven yleissopimuk-
siin ja niiden lisäpöytäkirjoihin. Sopimusten
mukaan perheillä on oikeus saada tietää ka-
donneiden perheenjäsentensä kohtalosta ja pi-
tää yhteyttä näihin.
Järjestelykeskuksen asiakkaalla voi olla mo-
nia syitä, jotka ovat johtaneet perheyhteyksien
menettämiseen. Näiden syiden tunnistaminen
voi helpottaa oikean perheyhteyksien palautta-
mismenetelmän valintaa. Järjestelykeskuksessa
voi olla tarvetta tarjota normaalista poikkeavia
palveluita perheyhteyksien palauttamiseen.
Näitä voivat olla esimerkiksi lyhyt ilmainen pu-
helu lähiomaisille tai henkilön tietojen kirjaami-
nen kadonneiden etsintään erikoistuneille in-
ternetsivuille. Tarjottavat palvelut tulee valita
niin, että ne vastaavat asiakkaan välittömään
tarpeeseen olla yhteydessä lähiomaisiinsa.
Järjestelykeskuksessa tulisi olla ainakin yksi
ohjaajapari tai työryhmä, joka olisi perehtynyt
järjestelykeskuksessa kulloinkin majoituksessa
olevan ryhmän perheyhteyksien palauttamisen
tarpeisiin ja kulloinkin käytössä oleviin mahdol-
lisuuksiin.
Rekisteröinti
Kadonneiden omaisten etsinnässä on erityi-
sen tärkeää, että järjestelykeskuksessa majoite-
tut henkilöt rekisteröidään mahdollisimman pi-
an ja että perheiden etsintään on käytettävissä
soveltuvat rekisterit, mm. UMAREK. Järjestely-
keskuksessa tulee voida tarkistaa jo alkuvai-
heessa, mikäli asiakas uskoo kadonneen per-
heenjäsenen saapuneen jo aiemmin Suomeen,
onko kadonnut omainen rekisteröity johonkin
toiseen järjestelykeskukseen tai muuhun vas-
taanottokeskukseen.
Lyhyt ilmainen puhelu
Punaisen Ristin kansainvälinen komitea on
käyttänyt menestyksekkäästi luonnononnetto-
muuksissa ja joissakin suurien populaatioiden
massaliiketilanteissa satelliittipuhelimia, joista
henkilöllä on ollut mahdollisuus soittaa yhden
minuutin mittainen ilmainen puhelu. Perheyh-
teyksiin palauttamisessa tämä on todettu erit-
täin nopeaksi ja tehokkaaksi tavaksi. Puhelut
järjestelykeskuksessa voidaan järjestää esim.
antamalla asiakkaalle tarkoitukseen soveltuva
prepaid-liittymä. Vaihtoehtoisesti puhelu voi-
daan soittaa valvotusti keskuksen puhelimesta.
Tekninen toteutus voi vaihdella mahdollisuuk-
sien mukaisesti. Keskusta suunnitellessa tulee
ottaa huomioon asiakkaiden mahdollisuus
käyttää esim. yleisöpuhelinta. Tärkeää on, että
keskuksen henkilökunta pitää mielessään, että
asiakkaalla on mahdollisuus ilmoittaa omaisil-
leen puhelimitse missä hän ko. hetkellä oleske-
lee.
Internet
Punaisen Ristin kansainvälinen komitea on jul-
kaissut osoitteessa http://familylinks.icrc.org lis-
toja kadonneista perheenjäsenistä silloin, kun
15. Perheyhteyksien
palauttaminen

38. 38
tilanne on sen sallinut ja kadonneita on run-
saasti. Järjestelykeskukseen voidaan perustaa
internetpiste. Internetpisteessä henkilöt saavat
opastetusti tallentaa tietonsa kadonneita etsi-
vien järjestöjen internetsivulle ja samalla etsiä
tietoja omaisistaan. Internetpisteessä tarvitaan
usein ohjausta ja tämä on mahdollista toteut-
taa myös asukkaiden omaehtoisena toiminta-
na. Internetpisteen alkuun saattaminen vaatii
myös henkilökunnalta perehtyneisyyttä kadon-
neiden etsintään liittyviin sivustoihin.
Henkilötiedustelu
Punaisen Ristin henkilötiedustelun avulla etsi-
tään perheenjäseniä silloin kun mitkään muut
tavat perheyhteyksien palauttamiseen eivät ole
toimineet. Henkilötiedustelu alaikäisten omais-
ten löytämiseksi on syytä aloittaa mahdolli-
simman pian. Aikuisten osalta kannattaa ensin
koettaa kaikkia mahdollisia keinoja ja aloittaa
tiedustelu vasta kun muut keinot eivät ole
tuottaneet tulosta. Henkilötiedustelun käsitte-
ly saattaa kestää useita kuukausia. Usein tarvi-
taan tulkkia ja runsaasti asiakastyötä, jotta saa-
daan kerättyä riittävästi tietoja kadonneen et-
sinnän mahdollistamiseksi. Näistä syistä henki-
lötiedustelun soveltumista järjestelykeskukseen
kannattaa harkita asiakkaan tarpeen ja käytös-
sä olevien resurssien mukaisesti. Tarkempia oh-
jeita henkilötiedustelun aloittamiseen on saa-
tavissa Punaisen Ristin nettisivuilta.
Psykososiaalinen tuki
Tarjottaessa palveluita perheyhteyksien pa-
lauttamiseen on psykososiaalisen tuen tarve
huomioitava. Epäselvyys lähiomaisen olinpai-
kasta, turvallisuudesta ja voinnista on henki-
sesti raskas taakka. Psykososiaalisen tuen tarve
on huomioitava osana järjestelykeskuksen ter-
veydenhuoltoa.
Tiedotus
Järjestelykeskuksen henkilökunnan on hyvä
perehtyä Suomen Punaisen Ristin nettisivuihin
sekä käydä Punaisen Ristin humanitaarisen oi-
keuden kurssilla, jossa on myös henkilötiedus-
teluun liittyviä teemoja. Punaisen Ristin valmi-
ustiimistä järjestetään myös resurssien mukaan
koulutusta.
Nettisivulta http://familylinks.icrc.org löytyy
runsaasti lisätietoja.

39. 39
Järjestelykeskuksen talousarvio on laskettu
3 kk toiminta-ajan ja 500 paikan mukaan. Läpi-
kulkevien asiakkaiden määrä on 6 000. Majoi-
tusvuorokauden hinta on näin 53,85 euroa. Lo-
pulliseen hintaan voivat suuriakin muutoksia ai-
heuttaa vuokrista ja ruokahuollosta aiheutuvat
kustannukset, jotka nyt on arvioitu aiempien
vastaanottokeskuskokemusten ja tiedossa ole-
vien järjestelykeskustilojen perusteella.
Liite 8. Talousarvio
16. Talous

40. 40
Henkilöstö, talous ja viestintä
Minna Jussila, SPR Hämeen piiri/vok, ryhmänvetäjä
Pirkko Rytkönen, Kemin vok (tiedotus)
Janne Similä, Oulun vok (kommentaattori)
Altti Näsi, SPR Hämeen piiri (tiedotus),
Mervi Lehtola, Joutsenon vok (henkilöstö)
Olli Vesivalo, Joutsenon vok (henkilöstö)
Antti Jäppinen, Joutsenon vok (henkilöstö)
Aija Jantunen, Lammin vok (tiedotus)
Emma Peura, Tampere ym (talous)
Vapaaehtoiset, perheyhteyksien palauttaminen
Aki Väilä, SPR keskustoimisto, ryhmän vetäjä
Federico Ferrara, SPR keskustoimisto
Johanna Matikainen, SPR keskustoimisto
Sosiaali- ja terveysasiat
Marja Viuhkonen, Joutsenon vok, ryhmän vetäjä
Katri Luostarinen, Joutsenon vok
Nina Ruokoniemi, Joutsenon vok
Katariina Siimeslehto, Helsingin Pelastusliitto
Leena Tikkanen, Oulun vok
Turvallisuus
Ville-Petteri Pulkkinen, SPR Savo-Karjala, ryhmän vetäjä
Veera Eerikinharju, Helsingin vok
Kati Vahtera Helsingin vok
Sirpa Suomalainen, SPEK
Olli-Veikko Kurvinen, Helsingin pelastusliitto
Reetta Enrold, Helsingin vok
Majoitus
Heimo Nurmi, Turun vok, ryhmän vetäjä
Jaana Sikiö, Turun vok
Mexhit Sadiku, Turun vok
Ritva-Liisa Mohamed, Turun vok
Rekisteröinti
Visa Knape, Maahanmuuttovirasto, ryhmän vetäjä
Jukka Hertell, POHA
Sakari Harju, Helsingin poliisilaitos
Pasi Rauta, Kemin vok
Ruokahuolto
Sirpa Suomalainen, SPEK, ryhmän vetäjä
Risto Hankosaari, Vaasan vok
Hanna Havumäki, Huoltovarmuuskeskus
Kerttu Tyrväinen, Palokuntanaiset
Liite 1.
Työryhmät