Luovien Toimialojen Nykytila Pohjois-Savossa

KIRJOITTAJAT: RITVA ESKELINEN, ANU JUSSILA, OILI KINNUNEN,
MINNA KOSKINEN, ILONA SARES, PÄIVI VOUTILAINEN, SAMPSA
WULFF. TOIM. PAULA KOSUNEN
Luovien toimialojen nykytila
Pohjois-Savossa
Aducate Reports and Books
22/2010
Luovain – hankkeelle tuotettu
Itä-Suomen yliopisto
Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate
Kuopio
2010

Kopijyvä Oy
Kuopio, 2010
Sarjan vastaava toimittaja: Esko Paakkola
Myynnin yhteystiedot:
Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate
PL 1627, 70211 Kuopio
040 738 2448, aducate-julkaisut@uef.fi
http://www.aducate.fi
ISBN: 978-952-61-0106-4
ISBN: 978-952-61-0107-1 (PDF)
ISSN: 1798-9116

SAATTEEKSI
Viime vuosien aikana kun perinteistä teollisuutta on maassam-
me kilpaa liputettu ulos halvempien tuotantokustannusten alu-
eille, on Suomeen syntynyt eräänlainen taloudellinen tyhjiö.
Tämän seurauksena on alettu pohtia erilaisia toimintamalleja,
jotka takaisivat maamme kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa.
Pohdinnan tuloksena on nostettu esiin myös luovien toimialojen
liiketoiminta, ns. luova talous. On katsottu, että juuri luovat
toimialat ovat ja tulevat olemaan avainasemassa maailmanta-
louden rakennemuutoksessa, jossa perinteiseen teolliseen tuo-
tantoon pohjaavat ansaintatavat ovat hiipumassa. Tämä on näh-
tävissä myös Suomessa. Perinteisesti luovista toimialoista on to-
tuttu puhumaan kulttuuripoliittisesta näkökulmasta, mutta nyt-
temmin on havaittu myös luovien toimialojen taloudellinen it-
seisarvo. Nykypäivänä luovien toimialojen merkitys nähdään
osana koko yhteiskuntaa ja talouselämää, ja luovalla taloudella
tunnustetaan olevan keskeinen kansantaloudellinen tehtävä
osana Suomen menestysstrategiaa. Luovasta taloudesta toivo-
taankin moottoria kansalliselle kilpailukyvylle, jonka avulla
kiihdytetään uusien ansaintamuotojen ja innovaatioiden kehit-
tämistä suomalaisissa yrityksissä.
Tässä raportissa tulemme käsittelemään luovan toimialan nyky-
tilaa Pohjois-Savon maakunnassa useasta eri näkökulmasta. Ra-
portissa nostetaan esiin mm. luovan toimialan määrittelyn vai-

keus, alan volyymi alueella tilastojen ja kuvioiden välityksellä ja
pyritään selkeyttämään toimialaa yritysesimerkein. Myös luo-
van alan yrittäjien verkostoihin ja kansainvälistymiseen luodaan
raportissa katsaus. Raportin tavoitteena on tuottaa käytäntöön
sovellettavaa tietoa luovan toimialan nykytilasta maakunnas-
samme sekä antaa viitteitä uusien kehittämistoimenpiteiden
luomiselle ja kohdentamiselle. Raportti on tuotettu Luovain–
osahankkeessa, joka kuuluu Pohjois-Savon Taidetoimikunnan
hallinnoimaan Art Hub -hankekokonaisuuteen. Yhteistyössä
mukana ovat Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus,
Sibelius-Akatemian Kuopion osasto sekä Pohjois-Savon Taide-
toimikunta. Hankkeen rahoittajina toimivat ESR ja Itä-Suomen
lääninhallitus ja hanketta koordinoi Kuopion yliopiston koulu-
tus- ja kehittämiskeskus. Tahdomme kiittää kaikkia julkaisun
tekemiseen ja tutkimukseen osallistuneita ja vaikuttaneita tahoja,
alansa asiantuntijoita. Erityiskiitoksen yrityskeskittymiä kuvaa-
vista kuvioista tahdomme osoittaa Marko Tantulle Pohjois-
Savon Liittoon.
Kuopiossa 22.4.2010
Oili Kinnunen, Päivi Voutilainen ja Sampsa Wulff

FOREWORD
In the course of previous years, a kind of economic vacuum has
been created in Finland due to traditional industry having been
moved to countries with lower production costs. As a result, one
has begun contemplating new kinds of operation models that
would guarantee Finland’s ability to compete in the future. One
of the solutions that have emerged through this discussion has
been business in the creative industries, so called creative econ-
omy. One has perceived that the role of the creative industries is
indeed currently important and will continue to be central to the
structural change of global economy, in which means of earning
a living relying on traditional industrial manufacture are on the
wane. This development is also evident in Finland. Traditionally,
one has grown accustomed to discussing creative industries
from the point of view of cultural policy, but researchers have
more recently realized the economic value that these industries
themselves hold. These days, the value of creative industries is
considered as a part of the society and economic life as a whole
and one recognizes that creative economy has a central econom-
ic task as a part of the Finnish strategy for success. Indeed, one
is hoping that creative economy would function as a vehicle for
national ability to compete, one that would aid in accelerating
the development of new innovations and means of earning a liv-
ing within Finnish companies.

In the enclosed report, we will discuss the current state of crea-
tive industry in the Northern Savo region of Finland from vari-
ous different viewpoints. The paper will highlight issues such as
the difficulty of defining creative industries and the volume of
the field in the region, which will be illustrated through the use
of statistics and figures. The paper will also attempt to make
clear of the industry by introducing examples of real-life com-
panies. A review of the networks of the entrepreneurs in the
creative field and the entrepreneurs’ attempts at internationali-
zation will also be made in the report. The goal of this report is
to provide practical information on the current state of the crea-
tive industry in the region where we ourselves operate, and to
offer ideas for the creation and allocation of new development
operations.
The report was carried out as a part of Luovain sub-project,
which belongs to Art Hub project consortium, governed by the
Arts Council of Northern Savo. Our partners in co-operation in-
cluded the Center for Training and Development at the Univer-
sity of Kuopio, the Kuopio Department of Sibelius Academy
and the Arts Council of Northern Savo. The project was funded
by European Social Fund (ESF) and the Municipal Government
of Eastern Finland, and coordinated by the Center for Training
and Development at the University of Kuopio. We would like to

thank the professionals who have participated in the creation
and research conducted for this publication and those who have
had an influence on our work. We would like to especially ac-
knowledge Marko Tanttu of the Regional Council of Northern
Savo for his graphs depicting mergers.
Kuopio, 22 April 2010
Oili Kinnunen, Päivi Voutilainen and Sampsa Wulff

Sisällysluettelo
SAATTEEKSI
FOREWORD
1 Lähtökohdat ....................................................................................1
2 Luovien toimialojen määritelmiä Suomessa ja Euroopassa ..4
2.1 Luovat toimialat ...........................................................................4
2.2 tekijänoikeusalat .......................................................................... 5
2.3 kulttuuritilastointi ........................................................................7
2.4 opetusministeriö ja kulttuurin satelliittitilinpito ...................11
2.5 sarka – LUOVA pohjois-savo – hankkeen toimialaluokitus 15
3 Luovat toimialat Pohjois-Savossa .............................................22
3.1 luovan alan yritysten toimipaikkojen, henkilöstömäärän sekä
liikevaihdon yleinen kehitys pohjois-savon seutukunnissa 2002,
2004 ja 2007 tilastokeskuksen mukaan ..........................................23
3.2 luovan alan yritysten toimipaikkojen, henkilöstömäärän sekä
liikevaihdon toimialoittainen kehitys pohjois-savossa 2002, 2004
ja 2007 tilastokeskuksen mukaan................................................... 28
3.3 luovien alojen yritysten ja yhdistysten keskittyminen
pohjois-savossa sarka-rekisterin ja Luovain-rekisterin pohjalta
.............................................................................................................33
3.3.1 Arkkitehti-, piha- ja sisustussuunnittelupalvelut .....................34
3.3.2 Elokuva-, televisio-, radio- ja lavastustaide ...............................36
3.3.3 Esittävän taiteen ammattilaiset, yritykset, yhdistykset ja
tapahtumat ..........................................................................................38
3.3.4 Kirjallisuus sekä kustannus- ja kirjapainoala ............................44
3.3.5 Käsi- ja taideteollinen tuotanto ................................................. 46
3.3.6 Käsi- ja taideteollisen tuotannon sekä visuaalisen kulttuurin
näytteilleasettajat ja välittäjät ............................................................56

3.3.7 Luovien alojen koulutus- ja konsulttipalvelut ...........................57
3.3.8 Mainonta ja markkinointiviestintä, viestintäpalvelut............... 57
3.3.9 Muu tapahtuma- ja kulttuurituotanto, kulttuuri ja
elämysmatkailu sekä elämyspalvelut ..................................................61
3.3.10 Soveltava taide .........................................................................63
3.3.11 Uusmedian ohjelmisto- ja sisällöntuotanto .............................65
3.3.12 Visuaalinen kulttuuri ..............................................................67
3.4 luovan alan yrittäjien käyttämät verkostot ja yhteistyö sekä
yhteistyön luonne luovalla toimialalla pohjois-savossa............. 77
3.5 Neljä yhteistyöverkoston kertomusta luovalta alalta........... 80
3.5.1 Verkostoituminen, verkostot, yhteistyö, kumppani,
yritysyhteistyö – mitä se on?.............................................................. 82
3.5.2 Kertomusanalyysi yksi: Musiikkifestivaalitapahtuma ...............86
3.5.3 Kertomusanalyysi kaksi: Yritysverkosto.................................... 91
3.5.4 Kertomusanalyysi kolme: Taiteilijaryhmä .................................94
3.5.5 Kertomusanalyysi neljä: Tapahtumatuotantoyritys.................. 97
3.5.6 Verkostot ..................................................................................102
3.6 Kartoitus luovien alojen kansainvälistymisestä Pohjois-
Savossa ............................................................................................105
4 Luovan alan yrittäjät Pohjois-Savossa ...................................119
4.1 Luovan alan yrittäjyyden piirteitä .........................................121
4.2 Luovan alat yritykset Pohjois-Savossa ..................................124
4.3 Yrittäjäksi ryhtyminen ............................................................128
4.4 Yrityksen perustaminen.......................................................... 133
4.5 Yrittäjänä toimiminen .............................................................143
4.6 Yritystoiminnan kasvu ............................................................150
5 Loppusanat 158
Lähdeluettelo 162

1
1 Lähtökohdat
Tämä raportti on syntynyt tarpeesta kuvata luovan toimialan
nykytilaa Pohjois-Savossa. Kuten saatekappaleessa todetaan, on
luovan talouden merkitys korostunut viime vuosien aikana pe-
rinteisen teollisen tuotannon hiipumisen seurauksena. Luovien
toimialojen merkitys niin kansantaloudelle kuin alueiden kehit-
tymiselle on kiistaton. Tätä todistaa mm. luovan alan noin 416
miljoonan euron liikevaihto Pohjois-Savon maakunnassa vuon-
na 2007 sekä alan noin 3000 työntekijää samana vuonna.
Luovuus ja luovien alojen yritystoiminta on tärkeä alueellisen
kehittämisen voimavara, ja samalla luovien alojen kehittäminen
on olennainen osa koko Suomen kilpailukyvyn vahvistamista.
Tulevaisuudessa maamme tärkein kilpailuetu liittyy osaamiseen
ja kykyyn innovoida, ja juuri nämä ovat luovalle toimialalle
tunnusomaisia piirteitä. Luovan toimialan yritystoiminta on
merkittävää myös kansainvälisesti. Laskutavasta ja maasta riip-
puen luovat alat kattavat 5-10 % eri maiden kansantalouksista.
Viime vuosina luovan alan yritystoiminnan kasvu onkin ollut
keskimääräistä talouskasvua voimakkaampaa useissa eri maissa.
Luovan toimialan merkitystä ja esiinnousua todistaa myös sen
maailmanlaajuinen kasvu. Vuosina 2001–2005 luovat toimialat

2
kasvoivat 831 miljardista dollarista 1,3 biljoonaan dollariin
(OPM 2006).
Luovan toimialan merkitystä ja kehittämistarpeita ei kiistä ny-
kyään enää kukaan, mutta aivan ongelmatonta kehittämistyö ei
ole. Luovien alojen kehittämistä haittaa esimerkiksi toimialan
yrityksille suunnattujen neuvontapalvelujen ja rahoituskanavien
puutteellisuus. Myös asenteet muodostavat esteitä luovien toi-
mialojen kehittämiselle. Kehittäjäorganisaatioissa ei aina tunnis-
teta luovien alojen merkitystä, vaan niitä pidetään pienimuotoi-
sena toimintana, "näpertelynä". Tämän johdosta luovia aloja on
nostettava esille entistä näkyvämmin ja sen taloudellista merki-
tystä alueille korostettava entistä voimakkaammin.
Myös luovien alojen yrittäjien keskuudessa on tyypillisesti esiin-
tynyt kehittymistä ja kehittämistä estäviä ja hidastavia asenteita.
Luovien alojen yrittäjät eivät aina koe itseään yrittäjiksi vaan
mieluummin taiteilijoiksi, mikä osaltaan vaikeuttaa alan kehit-
tämistä. Lisäksi valitettavan usein yrittäjyys koetaan negatiivi-
sena asiana. Yrittäjyyteen ja kaupallisuuteen liittyvä mielikuva
taiteellisen vapauden rajoittamisesta on verraten yleinen etenkin
aivan luovan alan ytimessä.
Tässä raportissa esitellään luovia toimialoja Pohjois-Savossa
varsin laajasti tukeutuen erilaisiin tilastoihin, kuvioihin ja haas-

3
tatteluihin sekä aiempaan alan tutkimukseen. Raportti rakentuu
siten, että kappaleessa 2 esitellään erilaisia luovan toimialan
määritelmiä niin meillä Suomessa kuin muuallakin.
Kappaleessa 3 luodaan katsaus Pohjois-Savon luoviin toimialoi-
hin ja niiden kehittymiseen vuosien 2002 ja 2007 välillä. Samassa
kappaleessa esitellään myös luovien alojen yhdistyksiä sekä sitä,
miten yritykset ja yhdistykset ovat alueellisesti keskittyneet.
Kun olemme esitelleet luovan alan yritysten ja yhdistysten kes-
kittymiä, luomme vielä katsauksen yrittäjien käyttämiin verkos-
toihin sekä asenteisiin kansainvälistymistä kohtaan.
Kappaleessa 4 pyritään luomaan kuvaa siitä, millaisia luovan
alan yritykset ja niiden taustalla olevat yrittäjät ovat. Viimeisenä
oleva kappale 5 on yhteenveto, jossa tiivistämme alueemme
luovan toimialan nykytilan sekä esitämme mahdollisia toimen-
piteitä tulevaisuutta ajatellen.

4
2 Luovien toimialojen
määritelmiä Suomessa ja
Euroopassa
2.1 LUOVAT TOIMIALAT
Opetusministeriön kulttuurin kansantaloudellisia vaikutuksia
selvittäneen työryhmän raportissa Kulttuurin arvo? (Opetusmi-
nisteriö 2006, 11 ja 17) luovien toimialojen (creative industries) kä-
sitteen juurien nähdään johtavan 1990-luvun lopun Iso-
Britanniaan. Silloinen maan pääministeri Tony Blair yhdessä
hallituksen kanssa halusi nostaa luovat toimialat Iso-Britannian
uudeksi kulttuurin talouden käsitteeksi erottautuakseen aikai-
semmasta tietoyhteiskunta- ja kulttuuritoimialapohjaisesta kes-
kustelusta. Blairin vuonna 1997 nimittämä, eri hallinnonalojen
sekä yksityisen sektorin edustajista koostuva, työryhmä (Creati-
ve Industries Task Force, CITF) asetettiin v. 1997–2000 luovien
toimialojen kehittämistyön tueksi. Työryhmä julkaisi vuonna
1998 Creative Industries Mapping -dokumentin, jolla pyrittiin
nostamaan luovat toimialat ja niiden taloudelliset vaikutukset
esiin. Dokumentissa määritellään myös luovat toimialat, joita
ovat ”ne toimialat, jotka perustuvat yksilölliseen luovuuteen,
taitoon ja osaamiseen, ja jotka luomalla ja hyödyntämällä hen-

5
kistä omaisuutta voivat synnyttää hyvinvointia ja työpaikkoja”.
Työryhmä laski luoviin toimialoihin kuuluviksi 1. mainonnan, 2.
arkkitehtuurin, 3. taiteen ja antiikkimarkkinoiden, 4. käsityön, 5.
muotoilun, 6. muodin, 7. elokuvan ja videon, 8. interaktiivisen
vapaa-ajanohjelmistoteollisuuden, 9. musiikin, 10. esittävien tai-
teiden, 11. kustannustoiminnan, 12. ohjelmistoteollisuuden ja
tietokonepalveluiden sekä 13. television ja radion toimialat.
Myös kulttuuriperinnön, matkailun ja museosektorin nähtiin
liittyvän läheisesti erityisesti palvelutuotannon osalta luoviin
toimialoihin. Opetusministeriön työryhmä näkee em. määritel-
män olevan suoraan johdettu tekijänoikeusalojen määritelmästä.
Niin ikään työryhmä huomauttaa siinä heijastuvan halun ”yh-
distää ICT-alojen roolin merkittävä kasvu kulttuurin talouteen”,
ja pitää ongelmallisena käsitteen poliittista tarkoitushakuisuutta,
jonka myötä luovuus koskee lähinnä vain tekijänoikeusaloja ei-
kä kaikkea kulttuurista toimintaa. (Opetusministeriö 2006, 17.)
CITF:n luomaa määritelmää on sovellettu luovia toimialoja ja
niiden taloudellisia vaikutuksia tarkastelevissa raporteissa sit-
temmin esimerkiksi Singaporessa ja Uudessa-Seelannissa (ks.
Opetusministeriö 2006, 18–19).
2.2 TEKIJÄNOIKEUSALAT
Opetusministeriön työryhmä toteaa raportissaan, että tekijänoi-
keudellinen suoja on monelle luovilla toimialoilla liiketoimintaa
harjoittavalle elinehto. Niin ikään luoville toimialoille ”ominai-

6
sena piirteenä pidetään yleensä sitä, että näillä aloilla luodaan,
tuotetaan, levitetään tai käytetään aineistoja, joihin kohdistuu
henkisen omaisuuden oikeuksia, tekijänoikeus tai tekijänoikeut-
ta lähellä olevia oikeuksia”. (Opetusministeriö 2006, 12.) Luovi-
en toimialojen määrittelyä koskevaan keskusteluun on siis tar-
peen ottaa mukaan myös määritelmä ns. tekijänoikeusaloista.
Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO julkaisi vuonna
2003 menetelmäoppaan (Guide on Surveying the Economic Contri-
bution of the Copyright-Based Industries) tekijänoikeusalojen ta-
loudellista tutkimusta varten. Oppaassa jaetaan tekijänoikeusa-
lat tekijänoikeuden ydinaloihin (core), tekijänoikeuksista riippu-
vaisiin (interdependent) aloihin, osittaisiin (partial) tekijänoikeusa-
loihin sekä tekijänoikeuksia tukeviin (non-dedicated support) aloi-
hin. Eri toimialojen luokittelu näiden alle riippuu niiden panok-
sesta tekijänoikeusketjun eri vaiheissa, joita ovat sisällön luomi-
nen, tuotanto, jakelu sekä kulutus ja käyttö. Ydinaloiksi WIPO
määrittelee 1. lehdistön ja kirjallisuuden, 2. musiikin, 3. teatteri-
tuotannot ja oopperan, 4. elokuvan ja videon, 5. valokuvauksen,
6. ohjelmistoteollisuuden ja tietokannat, 7. visuaaliset taiteet ja
graafisen suunnittelun, 8. mainospalvelut sekä 9. tekijänoikeuk-
sia keräävät yhdistykset. (Opetusministeriö 2006, 12.) Verratta-
essa em. ydinaloja CITF:n määritelmään huomataan, että ne
ovat pääpiirteittäin hyvin samankaltaiset. WIPO:n ydinaloista
puuttuvat arkkitehtuuri, televisio ja radio sekä käsityö ja muoti,

7
jotka on sijoitettu osittaisten tekijänoikeusalojen alle. Nämä alat
ovat ainakin osittain tekemisissä tekijänoikeuksin suojattujen
teosten tai niiden luomisen, tuotannon, esittämisen tai jakelun
kanssa. Tekijänoikeuksista riippuvaiset alat ovat puolestaan
opetusministeriön työryhmän raportin (Opetusministeriö 2006,
12) mukaan ”toimijat, jotka valmistavat ja myyvät laitteita, jotka
liittyvät tekijänoikeuksin suojattujen teosten välittämiseen, tuot-
tamiseen tai käyttöön (esim. televisio, radiot ja tietokoneet)”.
Tukialat puolestaan nimensä mukaisesti tukevat mm. ydinalojen
viestintätarpeita (esim. internet) ja tuotannon jakelua asiakkaille.
(Opetusministeriö 2006, 12.) Tekijänoikeusaloista on tehty lisäksi
määritelmiä muun muassa Australiassa, Kanadassa ja Yhdysval-
loissa, mutta ne ovat sisällöltään pääpiirteittään yhteneviä
WIPO:n jaottelun kanssa (ks. Opetusministeriö 2006, 13–15).
2.3 KULTTUURITILASTOINTI
Luovien toimialojen määrittelyä voidaan lähestyä myös kulttuu-
ritilastoinnin näkökulmasta. Muun muassa suomalaisen kult-
tuuritilastoinnin lähtökohtana on pidetty vuonna 1986 julkais-
tua Unescon kulttuuritilastokehikkoluonnosta. Luonnoksessa
kulttuuri jaetaan kahdeksan kategorian (kulttuuriperintö, paine-
tut julkaisut ja kirjallisuus, musiikki ja esittävät taiteet, kuvatai-
teet, audiovisuaaliset mediat, sosiokulttuuriset toiminnot, urhei-
lu ja pelit sekä ympäristön virkistyskäyttö) ja viiden toiminnon

8
(luominen/tuotanto, jakelu/levittäminen, kulutus/vastaan-
ottaminen, säilyttäminen/rekisteröinti sekä osallistuminen)
muodostamaan matriisiin. (Opetusministeriö 2006, 19–20.)
Syyskuussa 2009 Unesco julkaisi päivitetyn version kulttuuriti-
lastokehikosta, joka oli pitkän ja perusteellisen tutkimustyön ja
keskustelun tulos. Tilastokehikolla pyritään aiempaa parem-
paan kansainväliseen vertailtavuuteen kulttuuritilastoinnissa, ja
se yhdistää tärkeimpiä nykyisiä tilastoluokituksia (mm. ISIC,
CPC, ISCO, HS ja ICATUS). (Unesco 2009, 1.) Tilastokehikon
määritelmä kulttuurin toimialoista on tietoisesti erotettu luovis-
ta toimialoista muun muassa luovuuden mittaamisen vaikeu-
desta johtuen. Kehikossa kulttuurilla nähdään edelleen olevan
viisi toimintoa, jotka muodostavat yhdessä ns. kulttuurisen tuo-
tannon kehän (culture cycle). Niitä ovat luominen, tuotanto, jake-
lu, esillepano/vastaanotto/välitys sekä kulutus/osallistuminen.
Suhteet kehän eri vaiheiden välillä eivät ole hierarkisia, vaan pi-
kemminkin monitahoisia ja verkostomaisia. (Unesco 2009, 11–
13.) Toimialat on puolestaan eritelty kehikossa kulttuurisiin (cul-
tural domains) ja siihen liittyviin (related domains) toimialoihin.
Kulttuuriset toimialat ovat läsnä kaikissa kulttuurisen tuotan-
non kehän toiminnoissa. Niihin kuuluvat kulttuuri- ja ympäris-
töperintö, esitykset ja kulttuuritapahtumat (sis. musiikin), visu-
aaliset taiteet ja käsityö, painetut ja sähköiset julkaisut sekä leh-
distö, audiovisuaalinen ja interaktiivinen media, ja design- ja

9
suunnittelupalvelut. Kulttuuriin liittyvät toimialat taas sisältä-
vät kulttuurisia elementtejä, mutta eivät ole ytimeltään täysin
kulttuurisia. Näihin kehikossa luetaan kuuluviksi matkailu sekä
urheilu-, viihde- ja virkistystoiminta. Kaikkiin edellä mainittui-
hin toimialoihin on kosketuksissa ns. immateriaalinen kulttuu-
riperintö (sisältäen mm. suullisen perimätiedon, rituaalit ja eri
kielet). Lisäksi malli esittää vielä kolme muuta poikittaisosa-
aluetta, jotka koskevat kaikkia toimialoja: kasvatus ja koulutus,
arkistointi ja säilyttäminen, sekä toimialoja tukeva välineistö ja
materiaali. (Unesco 2009, 15–24.)
On mielenkiintoista havaita, kuinka paljon Unescon kuusi kult-
tuurin ydintoimialaa muistuttavat luovien alojen toimialaluok-
kia. Erotuksena aiemmin esiteltyihin CITF:n ja WIPO:n määri-
telmiin Unescon uusin malli esittää kulttuuritilastoinnin koh-
teeksi myös ympäristöperintöä ja kulttuuritapahtumia (mm.
messuja), ja epäsuorasti myös urheilua, viihde- ja virkistystoi-
mintaa (mm. huvipuistot ja vedonlyönti mukaan luettuina).
Lienee syytä huomauttaa jo tässä vaiheessa, että opetusministe-
riö on omassa luovien toimialojen tilastoinnissaan (kulttuurin sa-
telliitti) ottanut mukaan perinteisempien kulttuurin toimialojen
lisäksi juuri Unescon lisäämät urheilun, sekä viihde- ja virkistys-
toiminnan toimialat (ks. Opetusministeriö 2008). Tätä valintaa
selittää liikunnan ja urheilun kuuluminen ministeriön hallin-
nonalaan. Suomalaiseen kulttuuritilastointiin ovat vaikuttaneet

10
Unescon vanhemman kehikon ohella myös erilaiset tilastointi-
käytännöt EU:n tilastovirastossa Eurostatissa (ks. OECD 2007,
46; Opetusministeriö 2006, 20–22). Seuraavaksi käsitellään lyhy-
esti suomalaista tilastointia Tilastokeskuksen TOL 2008 -
luokitusta koskien.
Uudistettu Tilastokeskuksen toimialaluokitus, TOL 2008, otet-
tiin käyttöön Suomessa vuoden 2009 alussa. TOL 2008 perustuu
Euroopan unionin komission asetuksella (N:o1893/2006) vahvis-
tamaan toimialaluokitukseen NACE Rev. 2:een. Luokitus on Eu-
rostatin hyväksymä Suomen kansallinen versio. TOL 2008 ku-
vaa edeltäjäänsä paremmin nykyistä talouselämää ja seuraa
YK:n kansainvälisen toimialaluokituksen (ISIC) uudistusta. (Ti-
lastokeskus; Tilastokeskus 2006; Tilastokeskus 2008a.) Uudesta
toimialaluokituksesta on toivottu apua myös luovien toimialo-
jen paremmalle huomioinnille tilastoinnissa (ks. Opetusministe-
riö 2008, 64). Luovat toimialat on luokiteltu TOL 2008:ssa pää-
osin ”informaation ja viestinnän” (J) sekä ”taiteiden, viihteen ja
virkistyksen” (R) pääluokkien alle. Informaation ja viestinnän
alta löytyvät kustannustoiminta (58), elokuva-, video- ja televi-
sio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja musiikin kustantaminen (59),
radio- ja televisiotoiminta (60), televiestintä (61), ohjelmistot,
konsultointi ja siihen liittyvä toiminta (62) sekä tietopalvelutoi-
minta (63). Taiteet, viihde ja virkistys pitää sisällään kulttuuri- ja
viihdetoiminnan (90), kirjastojen, arkistojen, museoiden ja mui-

11
den kulttuurilaitosten toiminnan (91), rahapeli- ja vedonlyönti-
palvelut (92), ja urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut
(93). Nämä luokat jakautuvat edelleen omiin alaluokkiinsa.
Luokkien J ja R alta puuttuvat kattavasti kuitenkin esimerkiksi
CITF:n luovien toimialojen määritelmän mukaiset käsityön,
muotoilun ja mainostoiminnan toimialat. (Ks. Opetusministeriö
2006, 36; Tilastokeskus 2008b.)
2.4 OPETUSMINISTERIÖ JA KULTTUURIN SATELLIITTITILIN-
PITO
Opetusministeriö asetti vuonna 2005 työryhmän kehittämään
kulttuurin kansantaloudellisten vaikutusten tilastollista arvioin-
tia. Työryhmä teki kehitystyötä yhteistyössä ministeriöiden, Ti-
lastokeskuksen ja muiden asianosaisten tahojen kanssa. Tulok-
sena oli ehdotus kulttuurin satelliittitilinpidon pilotoinnista sekä
sen piiriin kuuluvista kulttuurin toimialoista. (Opetusministeriö
2006, 3.) Satelliittitilinpidolla tarkoitetaan ”jonkun ilmiöalueen
taloudellisten virtojen ja varantojen sellaista tilisysteemiä, joka
on enemmän tai vähemmän yhteydessä kansantalouden tilinpi-
don järjestelmään ja tileihin” (Opetusministeriö 2006, 26). Toisin
sanoen tilinpito on tilastollinen väline, jolla voidaan kerätä ja
tuottaa kattavasti tilastotietoa halutuista toimialoista ja niiden
taloudellisista vaikutuksista. Kulttuurin satelliitissa saadaan tie-

12
toa sen piiriin määriteltyjen toimialojen kokonaistaloudellisista
transaktioista. (Opetusministeriö 2006, 3 ja 26.)
Satelliitin pilottiprojekti aloitettiin em. ehdotuksen pohjalta ope-
tusministeriön ja Tilastokeskuksen toimesta vuonna 2007, ja sen
loppuraportti julkaistiin keväällä 2008. Pilotissa lähdettiin lop-
puraportin mukaan liikkeelle ”kansantalouden tilinpidon tuo-
tantorajan sisäpuolelle kuuluvista tiedoista”. Satelliittihankkees-
sa tarkasteltavaksi otettu alue rajattiin pitkälti Tilastokeskuksen
kulttuuri- ja joukkoviestintätilastojen mukaisesti, joista ensim-
mäinen raportti heijastelee pitkälti julkisen kulttuuripolitiikan
toiminta- ja kohdealuetta sekä Unescon kulttuuritilastoinnin ke-
hikkoa vuodelta 1986. Toisena lähtökohtana pilotissa on ollut
opetusministeriön kulttuuriteollisuustyöryhmän v. 1999 neljästä
eri vaihtoehdosta parhaana pitämä määritelmä kulttuuriteolli-
suudesta: ”kulttuuriteollisuus kattaa sekä perinteisen että uuden
taiteen ja kulttuurin kentän eri taiteen aloilla tapahtuvasta luo-
vasta teosta jakeluun saakka (taiteilijan luovan työn, sen kehit-
tämisen ja tuotteistamisen teokseksi, esittämisen, jakelun ja vas-
taanotot – luovien taiteiden lisäksi myös tuotanto- ja jakelujär-
jestelmät, ohjelmatuotanto, galleriat, taidekauppa, kirjastot, mu-
seot, radio ja tv)”. (Opetusministeriö 2008, 8–9 ja 16.) Arvoket-
juideaa sovellettiin tuotteen kulttuurisuuspitoisuuden mukaan,
jolloin ne tuotteet, joiden pääasiallinen käyttö on muuta kuin
kulttuurista, eivät päässeet muun kuin palveluosuuden (eivät

13
siis tuotannon tai jakelun) osalta mukaan. Tuotteiden, kuten leh-
tien tai tv-ohjelmien, varsinainen sisältö tai laatu ei vaikuttanut
niiden sisällyttämiseen satelliittiin, vaan ainoastaan niiden muo-
to. Opetusministeriö päätyi käyttämään pilotissaan kulttuurin –
ei luovien toimialojen – käsitettä, sillä se koki toimialojen jaotte-
lun luovuuden mukaan liian vaikeaksi tehtäväksi. (Opetusmi-
nisteriö 2008, 10.)
Pilottiin valitut toimialat noudattelevat pitkälti aiemman työ-
ryhmän ehdotusta, jossa ne jaettiin taiteen ja kulttuuriperinnön,
joukkoviestinnän, muotoilun ja mainonnan sekä viihteen pää-
ryhmiin. Pääryhmien alla toimialat jaoteltiin edelleen kulttuurin
toimialojen ytimeen ja sen ulkopuolelle kuuluviin toimialoihin.
Lisäksi ehdotettiin niin urheilun toimialojen mukaanottoa ope-
tusministeriön hallinnonalan mukaisesti kuin käsityön toimialo-
jen sisällyttämistä kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisussa
(Lith 2005) tehdyllä tavalla. (Opetusministeriö 2006, 35; Ope-
tusministeriö 2008, 26.) Ehdotuksesta poiketen pilottiprojektista
jätettiin kuitenkin pois käsityöalat, jotka eivät kuulu Tilastokes-
kukseen kulttuuritilastoihinkaan. (Opetusministeriö 2008, 26)
Muihin, ei ehdotuksen vastaisiin, rajauksiin kuuluivat koko
kulttuurimatkailun (sisältyy matkailun satelliittiin) ja suurim-
man osan kulttuurialan koulutuksesta ja hallinnosta pois jättä-
minen. Poikkeuksena olivat esim. satelliittiin hyväksytyt tai-
deyliopistot. Joukkoviestintä otettiin kokonaisuudessaan mu-

14
kaan kansainvälisten kulttuuritilastojen esimerkin tavoin. (Ope-
tusministeriö 2008, 9–10; 26–27.)
Kulttuurisatelliitin pilottiprojektiin hyväksytyt toimialojen pää-
luokat ovat seuraavat: taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminta;
kirjastot, arkistot ja museot yms.; taide- ja antiikkiliikkeet; kirjo-
jen kustantaminen ja kauppa; sanoma- ja aikakauslehdet ja uu-
tistoimistot; elokuvien ja videoiden tuotanto, jakelu ja esittämi-
nen; soitinten valmistus ja kauppa; äänitteet; radio ja televisio;
muu painaminen ja siihen liittyvä toiminta; mainonta; arkkiteh-
ti- ja taideteollisuussuunnittelu; valokuvaus; huvipuistot, pelit
sekä muu viihde ja virkistys; viihde-elektroniikan valmistus ja
kauppa; kulttuuritapahtumien järjestäminen ja siihen liittyvä
toiminta; koulutus ja kulttuurihallinto; sekä urheilun toimialat
yhteensä. Monen luokan alla tehtiin vielä tarkempia sisäisiä ra-
jauksia siitä mitkä ja mikä osa alaluokista kuului osaksi satelliit-
tia. Avoimeksi jäi kysymyksiä liittyen erityisesti arkkitehtuuriin
ja rakentamiseen (kulttuurirakentaminen ja tilojen kulttuuri-
käyttö), taiteen alkuperäisteoksiin ja niistä maksettaviin korva-
uksiin, kuntien kulttuurialan yleishallintoon, valtion kulttuu-
rialan hallintokuluihin, ulkoistamiseen, investointeihin, tavara-
talo- ja kioskikauppaan, yritysten kulttuurikysyntään, käsi-
työalaan ja taidekäsitöihin (aineisto ei tarjoa menetelmää käsi-
työn tai taidekäsityön erottamiseen tietyiltä toimialoilta), pelei-
hin (tietokone- ja elektroniikkapelit eivät näy satelliitissa, koska

15
kuuluvat toimialalle 72220 Muu ohjelmistojen suunnittelu, valmis-
tus ja konsultointi), uskonnollisiin yhteisöihin ja sotilassoittokun-
tiin, open source -toimintaan (vapaaehtoisesti muokattavissa
oleva, avoin lähdekoodi), palveluita tuottavaan vapaaehtoistyö-
hön, koulutukseen (esim. toisen asteen koulutus, ammattikor-
keakoulut, opistot), muotoiluun (muu kuin muotoiluun erikois-
tunut toimiala jäi satelliitista pois), urheiluun sekä urheilupaik-
kojen rakentamiseen. (Opetusministeriö 2008, 27–40.)
2.5 SARKA – LUOVA POHJOIS-SAVO – HANKKEEN TOIMIALA-
LUOKITUS
SARKA -hankkeen toimialaluokitus luotiin Pohjois-Savon luo-
vien alojen yrityskartoituksen apuvälineeksi marras–
helmikuussa 2008–2009. Luokituksessa pyrittiin yhdistämään
aiempaa kattavammin ja selkeämmin sekä perinteisemmät tai-
de- ja kulttuurialat että uudemman määritelmän mukaiset luo-
vat toimialat; luokituksen taustalla ovat muun muassa opetus-
ministeriön, Tilastokeskuksen sekä kauppa- ja teollisuusministe-
riön eri määritelmät, jotka ovat pitkälti yhtenevät suhteessa
edellä kuvattuihin CITF:n, WIPO:n ja Unescon (v. 1986) määri-
telmiin. Lisäksi toimialojen valintaa ohjasi Euroopan komission
syksyllä 2006 julkaiseman The Economy of Culture in Europe -
selvityksen kulttuurin ja luovien alojen kehämalli (ks. Euroopan
komissio 2006, 53–54; Mediaryhmä 2007, 4–6), jossa alat jaotel-
laan taide- ja kulttuurialoihin sekä luoviin osaamisaloihin. (Ks.

16
Jussila 2009.) Taidealojen nähdään kuuluvan kulttuurin ja luovi-
en alojen sektorin ytimeen, kun taas kulttuurialat ja edelleen
luovat osaamisalat muodostavat ytimen ympärille seuraavat
kaksi kehää. Kehämallissa keskeisellä sijalla ovat tekijänoikeu-
delliset sisällöt. Lisäksi mallissa tarkastellaan mm. alojen teollis-
ta tuotantoastetta sekä niiden synnyttämien tuotosten kulttuu-
risuuspitoisuutta. (Euroopan Komissio 2006, 53–54; Mediaryh-
mä 2007, 4–6.) Unescon kulttuuritilastointiin suosittelemaa,
syyskuussa 2009 julkaistua uutta määritelmää, ei luokituksen
rakentamisessa ehditty hyödyntää.
SARKA-hankkeen luokituksen rajaukset luovista toimialoista
muokattiin aiempia määritelmiä yksityiskohtaisemmiksi ala-
luokkia käyttämällä, ja osa luokista ryhmiteltiin keskenään uu-
della tavalla. Luokitus nostaa esiin myös aikaisemmista suoma-
laisista selvityksistä pois pudotettuja toimialaluokkia, joihin
kuuluvat ei-julkinen taidealan koulutus ammattilais- ja harraste-
lijatasolla, käsityöhön liittyvät toimialat, taidealan konsultointi,
kulttuurimatkailu, tietokone- ja elektroniikkapelit sekä tietoko-
neohjelmistot ja www-sovellukset. Erona esimerkiksi kulttuurin
satelliittitilinpitoon on myös se, että jakeluporras (taide-, antiik-
ki- ja antikvariaattitoiminta pois lukien) sekä puhdas alihankin-
ta haluttiin jättää luokituksen ulkopuolelle.

17
Luokitusta hiottiin vielä osin Luovain-hankkeenkin aikana. Siitä
poistettiin lähinnä kirjalliseen muotoon liittyviä päällekkäisyyk-
siä, mutta siihen myös lisättiin kuusi alaluokkaa luokkien 1, 2, 3,
4, 5 ja 12 alle. Näillä alaluokilla pyrittiin kuvaamaan kysymyk-
sessä olevaa toimialaa palvelevaa tai edistävää toimintaa, joka ei
mennyt muiden luokan alaluokkien alle. Esimerkiksi luokassa 1,
Arkkitehti-, piha- ja sisustussuunnittelupalvelut, Suomen SAFA:n
paikallisosastoa, Savon arkkitehdit SAFA:a, ei voitu sijoittaa
luokan 1.1 alle; syynä oli halu erottaa luokkaan 1.1 arkkitehteinä
itse toimivat freelancerit ja taiteilijat sen sijaan, että luokan alla
olisivat olleet kaikki rakennusarkkitehtuuriin liittyvät kolman-
nen sektorin toimijat. Savon arkkitehdit SAFA:n tarkoituksena
on nimittäin mm. ”toteuttaa liiton tarkoitusta vaalimalla alueen
arkkitehtuuriin liittyviä kulttuuriperinteitä, myötävaikuttamalla
alueen arkkitehtuurin sekä rakennus- ja yhdyskuntasuunnitte-
lun kehittämiseen sekä edistämällä ja turvaamalla jäsentensä
ammatillista taitoa sekä yleisiä ja yhteisiä ammatillisia toiminta-
edellytyksiä alueella. Tarkoituksensa toteuttamiseksi osasto jär-
jestää jäsenilleen täydennyskoulutusta, kokouksia, opintomatko-
ja, esitelmä- ja juhlatilaisuuksia yms. sekä pitää yhteyttä muihin
arkkitehtuuri-, taide- ja rakennusalan yhteisöihin.” (Savon Ark-
kitehdit -SAFA 2000.) Näin ollen osasto ei aktiivisesti tarjoa ark-
kitehtipalveluita toisille toimijoille, vaan palvelee ja edistää alueen
arkkitehtien toimintaa. Sama ajatus toistui jokaisessa luokassa, jos-

18
sa oli eroteltavina taiteilijat tai heihin verrattavat toimijat sekä
heidän toimintaansa edistävät yhdistykset.
Poikkeuksena edelliseen sääntöön voidaan nähdä esittävien tai-
teiden luokka, jossa freelancereiden ja taiteilijoiden joukkoon
sekoittuu myös suuri määrä yhdistysmuotoisia kuoroja, soi-
tinyhtyeitä ja teattereita. Näiden kohdalla kysymys ei ole enää
vain palvelevasta vaan aidosti esittävästä toiminnasta. Niinpä
erityisesti esittävien taiteiden kohdalla yhdistykset jakautuvat
ydintoimintansa mukaan sekä taiteilijoiden että esittäviä taiteita
palvelevan ja edistävän toiminnan kesken.
Alla ovat lueteltuina Luovain-hankkeen toimialaluokituksen
pää- ja alatoimialat, jossa pääluokat on lihavoitu ja alkuperäi-
seen SARKA-hankkeen luokitukseen tehdyt muutokset kursi-
voitu.
1 Arkkitehti-, piha- ja sisustussuunnittelupalvelut (1.1 Raken-
nusarkkitehtuuri, 1.2 Sisustus- ja tilasuunnittelupalvelua tarjoa-
vat yhdistykset, 1.3 Pihasuunnittelupalvelua tarjoavat yhdistykset,
1.4 Muu arkkitehti-, piha- ja sisustussuunnittelua palveleva t. edistävä
toiminta)
2 Elokuva-, televisio-, radio-, ja lavastustaide (2.1 Elokuva-, vi-
deo-, televisio- ja radiotuotanto, 2.2 Elokuva- ja televisiokäsikir-

19
joitus, 2.3 Elokuva- ja televisiolavastus, 2.4 Näyttämölavastus,
2.5 Pukusuunnittelu, 2.6 Muu elokuva-, televisio-, radio- ja lavastus-
taidetta palveleva t. edistävä toiminta)
3 Esittävän taiteen ammattilaiset, yhdistykset ja tapahtumat
(3.1 Musiikki ja äänitaide, 3.2 Tanssi, 3.3 Teatteri, 3.4 Sirkustaide,
3.5 Tapahtumat ja festivaalit, projektitoiminta, 3.6 Äänitetuotan-
to, äänitys-, äänenkäsittely- ja tallennepalvelut, 3.7 Muu esittäviä
taiteita palveleva t. edistävä toiminta)
4 Kirjallisuus sekä kustannus ja kirjapainoala (4.1 Kirjailijat,
4.2 Kustantajat ja painotalot, 4.3 Muu kirjallista kulttuuria palvele-
va t. edistävä toiminta)
5 Käsi- ja taideteollinen tuotanto (5.1 Keramiikka-, kivi-, ja lasi-
taide, 5.2 Korusuunnittelu ja -valmistus, jalometallituotteet, 5.3
Tekstiilitaide, vaatesuunnittelu ja -valmistus, pukutaide, 5.4
Puun ja metallin työstö ja muotoilu, 5.5 Kalustesuunnittelu ja
valmistus, 5.6 Muu (käsi)teollinen muotoilu, muotoilupalvelut,
5.7 Soitinrakennus, 5.8 Verhoilu, entisöinti ja kunnostus, 5.9
Muu käsi- ja taideteollista tuotantoa palveleva t. edistävä toiminta)
6 Käsi- ja taideteollisen tuotannon sekä visuaalisen kulttuurin
näytteilleasettajat ja välittäjät (6.1 Taidegalleriat, taidelainaa-

20
mot ja taidevälitys, 6.2 Kehystys, 6.3 Taide- ja antiikkikaupat,
taide- ja antiikkihuutokaupat, antikvariaattikaupat)
7 Luovien alojen koulutus ja konsulttipalvelut (7.1 Aikuiskou-
lutus, 7.2 Konsulttipalvelut)
8 Mainonta ja markkinointiviestintä, viestintäpalvelut (8.1
Mainos-, kopio-, tulostus- ja painopalvelut, 8.2 Mainostoimisto-
jen palvelut (sisältää sähköisen markkinoinnin ja kustantamisen)
8.3 Viestintäpalvelut)
9 Muu tapahtuma- ja kulttuurituotanto, kulttuuri- ja elämys-
matkailu sekä elämyspalvelut (9.1 Muu kulttuuritapahtuma-
tuotanto, kulttuuriin liittyvät elämyspalvelut, 9.2 Kulttuuri- ja
elämysmatkailu, 9.3 Muut)
10 Soveltava taide (10.1 Taide-, tanssi- ja musiikkikoulut, 10.2
Musiikkileikkikoulut, 10.3 Taideterapeutit)
11 Uusmedian ohjelmisto- ja sisällöntuotanto (poistettu alku-
peräisestä: sekä viestintäala) (11.1 Ohjelmistot, animaatiot ja
3D-mallinnus, 11.2 Peli- ja multimediatuotanto, 11.3 Internet-
sisällöntuotanto ja -sovellukset)

21
12 Visuaalinen kulttuuri (12.1 Graafinen suunnittelu, 12.2 Ku-
vataide ja veistäminen, 12.3 Valokuvataide ja valokuvaus, 12.4
Ympäristötaide, 12.5 Muu visuaalinen suunnittelu ja toteutus,
12.6 Muu visuaalista kulttuuria palveleva t. edistävä toiminta)

22
3 Luovat toimialat Poh-
jois-Savossa
Tämän kappaleen tilasto-osuus perustuu Tilastokeskuksen
Kunnittaiset Toimipaikkatilastot -tietokannasta (KunTo) touko-
kuun 2009 aikana kerättyihin tietoihin. Tiedot on kerätty maa-
kunnan alueelta seutukunnittain kaikista Pohjois-Savon viidestä
seutukunnasta; Ylä-Savosta, Kuopion seutukunnasta, Koillis-
Savosta, Sisä-Savosta ja Varkaudesta. Tässä kappaleessa luovat
alat on jaettu viiteen pääluokkaan ja toimialaluokituksena käyte-
tään Tilastokeskuksen TOL-2002 -luokitusta. Pääluokat ovat
joukkoviestintä, muotoilu ja mainonta, taide ja kulttuuriperintö, viihde
sekä käsityö. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että Tilastokes-
kus ei julkaise vain yhtä tai kahta toimipaikkaa koskevia liike-
vaihto- ja henkilöstötietoja yritysten anonymiteetin säilyttämi-
seksi, ainoastaan toimipaikkojen lukumäärät.
Tilastokeskuksen omassa luovien alojen luokittelussa ovat mu-
kana myös urheilu ja levyjen, pelien yms. viihde-elektroniikan
vähittäiskauppa, mutta tässä kappaleessa ne on jätetty ulkopuo-
lelle. Vaikka etenkin vähittäiskauppa on kiistämättä volyymil-
taan suurta ja erittäin työllistävää, ei sitä kuitenkaan voida pitää
erityisen luovana toimintana sanan varsinaisessa merkityksessä.

23
Edelleen olemme Sarka-hankkeen yrityskoosteen pohjalta lisän-
neet joukkoviestinnän pääluokan alle ydintoimialoina muun oh-
jelmistojen suunnittelun, valmistuksen ja konsultoinnin sekä tie-
toverkkopalvelut.
3.1 LUOVAN ALAN YRITYSTEN TOIMIPAIKKOJEN, HENKILÖS-
TÖMÄÄRÄN SEKÄ LIIKEVAIHDON YLEINEN KEHITYS POH-
JOIS-SAVON SEUTUKUNNISSA 2002, 2004 JA 2007 TILASTO-
KESKUKSEN MUKAAN
Seutukuntien luovat alat ovat olleet hienoisessa kasvussa mitä
tulee toimipaikkojen lukumäärään. Vuonna 2002 Pohjois-Savon
seutukunnissa toimi 737 luokittelun mukaista luovan toimialan
yritystä, vuonna 2004 yrityksiä oli 738 ja vuonna 2007 määrä oli
kasvanut 756 yritykseen. Ylivoimaisesti eniten yrityksiä on ollut
suurimmassa eli Kuopion seutukunnassa, yli 50 % kaikista yri-
tyksistä. Seuraavaksi eniten toimipaikkoja on ollut Ylä-Savon (n.
20 %) ja Varkauden (n. 12 %) seutukunnissa. Koillis-Savon ja Si-
sä-Savon seutukunnat ovat olleet toimipaikkojen lukumäärällä
mitaten tasoissa, kummassakin on ollut noin 7 % maakunnan
luovan alan yrityksistä.
Seuraavista kuvioista käy ilmi, miten luovan alan toimipaikat
ovat jakautuneet seutukuntien kesken tarkasteluvuosina (esitet-
ty sekä lukumääräisesti että prosentteina).

24
.
Kuvio 1. Luovan alan toimipaikkojen jakautuminen seutukun-
nissa vuonna 2002 (Lähde: Tilastokeskus 2009)
nissa vuonna 2004. (Lähde: Tilastokeskus 2009)

25
nissa vuonna 2007. (Lähde: Tilastokeskus 2009)
Samaan aikaan kun toimipaikkojen lukumäärä on Pohjois-Savon
seutukunnissa kasvanut tarkasteluajanjaksolla, on henkilöstö-
määrä yrityksissä laskenut. Vuodesta 2002 vuoteen 2007 luovan
alan yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on vähentynyt yli
viidellä sadalla; vuonna 2002 alan 737 yritystä työllistivät 3544
henkilöä, mutta vuonna 2007 luovan alan 756 yrityksessä työs-
kenteli enää 3032 henkilöä. Tosin on hyvä muistaa, että Tilasto-
keskus ei anna paikkakunnan vain yhtä tai kahta toimipaikkaa
koskevia henkilöstömääriä, joten todellinen henkilöstömäärä
lienee hieman tässä ilmoitettua suurempi. Mutta trendi on selvä,
yhä useammat yritykset työllistävät yhä harvempia. Syiden sel-
vittäminen vaatii jatkotutkimusta.

26
Seuraavasta kuviosta näkyy henkilöstömäärien kehitys eri seu-
tukunnissa sekä seutukunnissa yhteensä tarkasteltuina vuosina
2002, 2004 ja 2007.
Kuvio 4. Seutukuntien luovan alan yritysten henkilöstömäärän
kehitys vuosina 2002, 2004 ja 2007. (Lähde: Tilastokeskus 2009)
Vaikka henkilöstömäärä luovalla alalla Pohjois-Savon seutu-
kunnissa laski tarkasteluvuosina, liikevaihdon kehitys seurasi
toimipaikkojen kehitystä eli oli nousevaa. Tässä tosin on huo-
mattavia seutukunnallisia eroja. Viidestä seutukunnasta ainoas-
taan kahdessa eli Ylä-Savon ja Sisä-Savon seutukunnissa yhteen-

27
laskettu liikevaihto nousi, mutta näissä liikevaihdon positiivi-
nen kehitys oli niin voimakasta, että se nosti koko maakunnan
trendin nousevaksi. Ylä-Savon seutukunnassa luovan alan yri-
tysten liikevaihto nousi vuodesta 2002 vuoteen 2007 noin 42,2 %
ja Sisä-Savossa 54,7 %. Näiden kahden seutukunnan kehityksen
ansiosta koko maakunnan kehitys nousi hieman plussan puolel-
le ollen n. 1,7 % vuodesta 2002 vuoteen 2007.
Katsottaessa yhteenlaskettuja liikevaihtolukuja tarkemmin,
huomataan vuoden 2004 kohdalla selvä piikki. Vuonna 2002 ko-
ko maakunnan luovan alojen yritysten liikevaihto oli noin 409,4
miljoonaa euroa ja vuonna 2007 noin 416,3 miljoonaa euroa,
mutta vuonna 2004 se oli 457,7 miljoonaa euroa. Seuraavassa
kuviossa on kuvattu liikevaihdon kehitys eri seutukunnissa sekä
yhteensä.

28
Kuvio 5. Seutukuntien luovan alan yritysten liikevaihdon kehi-
tys vuosina 2002, 2004 ja 2007. (Lähde: Tilastokeskus 2009)
3.2 LUOVAN ALAN YRITYSTEN TOIMIPAIKKOJEN, HENKILÖS-
TÖMÄÄRÄN SEKÄ LIIKEVAIHDON TOIMIALOITTAINEN KEHI-
TYS POHJOIS-SAVOSSA 2002, 2004 JA 2007 TILASTOKES-
KUKSEN MUKAAN
Luovan alan viidestä pääluokasta koko tarkasteluajanjakson
ajan on käsityöala ollut selkeästi suurin kaikilla mittareilla mi-
tattuna. Vuonna 2007 käsityöalalla oli yhteensä 339 toimipaik-
kaa, kun seuraavaksi suurimalla eli joukkoviestinnän alalla niitä

29
oli 206. Pienin ala on koko tarkasteluajanjakson ajan ollut viih-
deala; vuonna 2007 viihdealalla oli vain 30 toimipaikkaa.
Vaikka käsityöala onkin ollut koko ajanjakson ajan suurin ala,
oli se kuitenkin ainoa päätoimiala, jolla toimipaikkojen luku-
määrä laski. Vuonna 2002 käsityöalalla oli 367 toimipaikkaa ja
vuonna 2007 yllä mainittu 339, laskua siis noin 7,6 %. Eniten
toimipaikkojen lukumäärä kasvoi taiteen ja kulttuuriperinnön
toimialalla. Vuonna 2002 Pohjois-Savon seutukunnissa toimi 36
taide ja kulttuuriperinnön alalle laskettavaa yritystä, mutta vuo-
teen 2007 mennessä määrä oli kasvanut 51 yritykseen, kasvua
siis 41,6 %.
Kuvio 6. Luovan alan toimipaikkojen toimialoittainen jakautu-
minen vuosina 2002, 2004 ja 2007. (Lähde: Tilastokeskus 2009)

30
Myös henkilöstömäärällä mitattuna käsityöala on ollut suurin
toimiala Pohjois-Savossa. Vuonna 2007 luovan alan 3032 työnte-
kijästä noin 58 % eli 1758 henkilöä työskenteli käsityöalalla.
Henkilöstömäärältään seuraavaksi suurin toimiala oli joukko-
viestinnän toimiala 1015 työntekijällään vuonna 2007, so. noin
33,4 % koko luovan alan henkilöstöstä.
Mitä tulee henkilöstömäärän muutokseen, kahdella suurimmal-
la toimialalla eli käsityön ja joukkoviestinnän alalla henkilöstö-
määrät ovat vähentyneet vuosien 2002 ja 2007 välillä. Käsi-
työalalla lasku on ollut 22,2 % ja viihdealalla 5,1 %. Muilla toi-
mialoilla henkilöstömäärä on hieman kasvanut. Suhteessa eni-
ten kasvua on ollut viihdealalla. Vuonna 2002 viihdealalla työs-
kenteli 20 henkilöä ja vuonna 2007 yhteensä 27 henkilöä, kasvua
on siis ollut 35 %.

31
Kuvio 7. Luovan alan henkilöstömäärän kehitys toimialoittain
vuosina 2002, 2004 ja 2007. (Lähde: Tilastokeskus 2009)
Liikevaihdolla mitattuna Pohjois-Savon suurin toimiala eli käsi-
työala kerrytti vuonna 2007 liikevaihtoa yli kaksinkertaisesti
seuraavaksi suurimpaan eli joukkoviestinnän toimialaan verrat-
tuna. Käsityöala tuotti vuonna 2007 liikevaihtoa 281,64 miljoo-
naa, 67,6 % koko luovan alan liikevaihdosta. Samana vuonna
joukkoviestinnän osuus maakunnan koko luovan alan liike-
vaihdosta oli 27,2 % eli 113,535 miljoonaa euroa. Selvästi pienin
toimiala liikevaihdolla mitattuna vuonna 2007 oli taiteen ja kult-
tuuriperinnön toimiala hiukan alle kahden miljoonan (1,998) eu-
ron liikevaihdollaan. Taide ja kulttuuriperinnön toimiala käsitti
näin ollen vain vajaa 0,5 % maakunnan koko luovan alan liike-
vaihdosta.

32
Tarkasteltaessa liikevaihdon toimialoittaista kehitystä huoma-
taan, että käsityöala oli ainoa toimiala jolla yhteenlaskettu liike-
vaihto laski vuosien 2002 ja 2007 välillä. Vuonna 2002 käsi-
työalan kerrytti liikevaihtoa 290,707 miljoonaa euroa. Vuoteen
2007 mennessä käsityöalan yhteenlaskettu liikevaihto oli laske-
nut 3,1 % yllä mainittuun 281,64 miljoonaan euroon. Eniten lii-
kevaihto nousi viihdealalla. Vuonna 2002 viihdealan yhteenlas-
kettu liikevaihto oli 1,778 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 oli
2,58 miljoonaa euroa, kasvua siis 45,1 %.
Kuvio 8. Luovan liikevaihdon kehitys toimialoittain vuosina
2002, 2004 ja 2007. (Lähde: Tilastokeskus 2009)

33
3.3 LUOVIEN ALOJEN YRITYSTEN JA YHDISTYSTEN KESKIT-
TYMINEN POHJOIS-SAVOSSA SARKA-REKISTERIN JA LUO-
VAIN-REKISTERIN POHJALTA
Seuraavassa tarkastellaan yrityksiä ja järjestöjä Sarka ja Luovain
-hankkeissa koottujen aineistojen pohjalta. Jokaisesta toimialasta
nostetaan muutama yritys tai yhdistysesimerkki kuvamaan toi-
mialaa konkreettisemmin. Yrityksistä ja yhdistyksistä on pyritty
löytämään esimerkkejä, jotka kuvaavat toimialan monimuotoi-
suutta. Yritykset, yhdistykset ja muut toimijat, jotka mainitaan
tekstissä, on otettu mukaan pääasiassa asiantuntijoiden kanssa
käytyjen keskustelujen pohjalta. Mukaan on otettu sekä pieniä,
että isoja toimijoita. Teksteissä on hyödynnetty yritysten ja yh-
distysten www-sivuja. Rekisteritiedot on koottu vuoden 2009
keväällä ja kesällä, tarkennukset on tehty kevättalvella 2010. Lu-
kumäärät elävät koko ajan, yritysten ja järjestöjen syntymisen ja
poistumisen myötä, mutta määrät ovat kuitenkin suuntaa-
antavia. Osasta toimialoja on tehty kuviot, joten jakaumat alueit-
tain näkyvät ko. toimialoissa paremmin. Kuvioissa ovat mukana
vain yritykset ja yhdistykset, freelance-toimijoita ei ole otettu
mukaan. Tarkkaa luokittelua hankaloittaa myös se, että muuta-
mat yritykset kuuluvat useaan luokkaan monipuolisen toimin-
tansa vuoksi. Luovat alat on luovia luokituksessakin.

34
3.3.1 Arkkitehti-, piha- ja sisustussuunnittelupalvelut
Pohjois-Savon maakunnassa toimii Arkkitehti-, piha- ja sisus-
tussuunnittelupalveluissa 89 yritystä. Sisustus- ja pihasuunnit-
telupalvelua tarjoavat yritykset ovat kaikki pieniä 1-4 henkilön
yrityksiä, mutta arkkitehtitoimistoissa ja rakennussuunnittelu-
toimistoissa löytyy muutama isompi 10 - 19 henkilön yritys. Pi-
ha- ja sisustussuunnittelupalveluja tarjoavien yritysten määrä on
2000-luvulla kaksinkertaistunut. Erityisesti pihasuunnittelupal-
velut ovat selkeästi 2000-luvun ilmiö. Vihersuunnittelua, taimi-
en välitystä ja maanmuotoilua on ollut jo aiemminkin, mutta
varsinainen suunnittelupalvelu on lisääntynyt 2000-luvun alus-
sa.
Rakennusarkkitehtuuriin kuuluvia yrityksiä löytyi 56 ja yksi
freelancer-pohjalta toimiva arkkitehti. Yritykset jakautuivat
melko tasaisesti arkkitehtitoimistojen insinööritoimistojen ja ra-
kennussuunnittelutoimistojen kesken. Yrityksistä noin 20 sijoit-
tui Kuopion seudulle ja noin 10 Iisalmeen, loput sijoittuvat ta-
saisesti maakunnan eri puolille.
Sisustus- ja tilasuunnittelupalvelua tarjoaa 16 yritystä. Päätoi-
mialana yrityksillä on sisustussuunnittelu, johon tiiviisti liittyvät
suunnitelmien toteutus, sisustustekstiilien ja –tuotteiden valmis-

35
tus, graafinen suunnittelu, teollinen muotoilu, kalustemuotoilu,
sisustustavaroiden valmistus ja myynti sekä myytävien ja vuok-
rattavien asuntojen stailaus sekä loma-asuntojen kalustaminen.
Yritykset ovat nuorehkoja, 10 näistä yrityksistä on perustettu
vuoden 2005 jälkeen. Yritysten toiminta on myös laajentunut;
perinteiseen sisustussuunnitteluun on lisätty uudenlaisia palve-
luelementtejä mm. asunnon stailaaminen myyntikuntoon. Esi-
merkkinä Decco Oy, joka on sisustussuunnittelua kotien sekä
yritysten tarpeisiin tarjoava yritys. Deccon toimipiste sijaitsee
Kuopiossa, mutta toimintaa on myös muualla maakunnassa ku-
ten Iisalmessa. www.decco.fi
Pihasuunnittelupalvelua tarjoavia yrityksiä löytyi 17, joista rei-
lusti puolet on Kuopion seudulta. Pääasiallinen toiminta koos-
tuu pihasuunnittelusta ja –neuvonnasta, näiden lisäksi on viher-
rakentamista, viherurakointia, maisemanhoitoa, viheralueiden
ja puutarhojen ylläpitoa ja hoitopalveluita ja monipuolisia pal-
veluja viher- ja maarakennusalalta. Esimerkkinä Viherpirkko Oy,
joka kertoo yrityksestään seuraavaa: ”Luomme viihtyisää
elinympäristöä Sinulle. Neuvomme, suunnittelemme, sisus-
tamme ja rakennamme viherympäristön ulko- ja sisätiloihin toi-
veittesi mukaan. Toteutamme puutarhatoiveesi tarvittaessa yh-
teistyössä maa-, puu- ja sähkörakentamisen ammattilaisten
kanssa”. www.viherpirkko.fi

36
Arkkitehti-, piha- ja sisustussuunnittelupalvelut toimivat yri-
tyspohjalta, osiossa oli vain yksi yhdistys, Suomen SAFA:n pai-
kallisosasto; Savon arkkitehdit SAFA (SaSAFA). Osaston tarkoi-
tuksena on mm. vaalia alueen arkkitehtuuriin liittyviä kulttuu-
riperinteitä, myötävaikuttaa alueen arkkitehtuuriin sekä raken-
nus- ja yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseen, herättää julkista
keskustelua rakennetun ympäristön ja yhdyskuntarakenteen
kannalta merkittävistä asioista sekä edistää ja turvata jäsentensä
ammatillista taitoa sekä yleisiä ja yhteisiä ammatillisia toiminta-
edellytyksiä alueella. Paikallisosasto järjestää jäsenilleen täy-
dennyskoulutusta, kokouksia, opintomatkoja, esitelmä- ja juhla-
tilaisuuksia sekä pitää yhteyttä muihin arkkitehtuuri-, taide- ja
rakennusalan yhteisöihin. www.safa.fi
3.3.2 Elokuva-, televisio-, radio- ja lavastustaide
Pohjois-Savossa on 16 elokuva-, video-, televisio- ja radiotuotan-
toon erikoistunutta yritystä. Niiden toimintaan kuuluvat radio-
mainonta, äänitysstudiot ja tapahtumien järjestäminen, tv-
mainosten, -ohjelmien ja videoiden tuotanto, tv- ja radiotyö
(mainostuotanto / ohjelmat) sekä erilaisten tapahtumien suun-
nittelu- ja juontopalvelut. Näiden lisäksi mukana on paikallisra-
diotoiminta ja -palvelut, uutistoimisto, videokuvaus, editointi,

37
konvertointi, jäljennökset, av- ja uusmediatuotanto. Nämä ovat
pääasiassa pieniä 1-4 hengen yrityksiä.
Vanhin tämän alan yritys on perustettu 1987 Iksurprise Oy, joka
on erikoistunut pallopanoraamakuvaukseen. Yritys sijaitsee Nil-
siässä ja on kuvannut mm. useista Tahkovuoren alueen loma-
mökeistä sisäpanoraamat. www.iksurprise.net
Toisena esimerkkinä Susamuru Oy, joka kertoo itsestään
näin. ”Susamuru on aidosti suomalainen ja itsenäinen mediayh-
tiö. Tuotamme televisio-ohjelmia, teemme nettisisältöjä, oheis-
tuotteita, tapahtumia ja kustannamme lehtiä. Olemme erikois-
tuneet lastenohjelmiin, tunnefaktaan, lifestyle-sisältöihin ja viih-
teeseen. Teemme jatkuvaa yhteistyötä alan kansainvälisten
huipputekijöiden kanssa. Tuomme kansainvälisiä formaatteja
Suomen markkinoille ja kehitämme niitä koko ajan myös itse
sekä yhdessä kansainvälisten kumppaneidemme kanssa.”
www.susamuru.fi
Näyttämövalaistuksen ja lavastusten alueella on kaksi yrittäjää
ja yksi freelance-toimija. Tästä esimerkkinä Fantasiarakenne Oy,
joka on perustettu vuonna 1988 ja toiminut tällä nimellä vuodes-
ta 2000. Lavastepajasta on kasvanut lavaste-, messuja erikois-
rakentamisen ammattilainen, jonka toimialueena on koko Suomi.
Nykyisin kasvava yritys työllistää kaikkiaan kahdeksan henki-

38
löä ja käyttää toimintansa tukena alihankkijoita.
www.fantasiarakenne.fi. Toinen alan yritys sijaitsee Suonenjoel-
la. Pudetec on vuonna 2004 perustettu teatteri- ja tapahtuma-
tekniikkaan erikoistunut yritys. Yrityksen palveluihin kuuluu
lavasteiden ja rekvisiitan, messuosastojen ja näyttelyiden sekä
valaistus- ja äänentoistojärjestelmien suunnittelu ja toteutus.
Kohteita ovat teatterit, konsertit, juhlat, messut ja erilaiset tapah-
tumat. Pudetec on myös Fantasiarakenne Oy:n alihankkija.
www.pudetec.fi
Yhdistyksistä löytyvät videokuvaajat, elokuvakerho ja Audiovi-
suaalisen kulttuurin Koulutus ja kehittämisyhdistys ja muutama
harrastaja- / freelancer-toimija, joiden toimialaan kuuluvat ohja-
us, kuvaus, leikkaus, valo- ja äänitekniikka sekä lavastus.
Reilusti yli puolet yrityksistä on Kuopiosta ja Kuopion seudulta,
yksittäisiä toimijoita löytyy koko maakunnasta.
3.3.3 Esittävän taiteen ammattilaiset, yritykset, yhdistykset ja
tapahtumat
Esittävän taiteen ammattilaiset, yritykset ja yhdistykset sekä eri-
laiset tapahtumat ovat kokonaisuutena laaja toimiala, joten se si-
sältää paljon erilaista substanssiosaamista. Tyypillistä ryhmälle
on, että toimijoina ovat pääasiassa yhdistykset. Musiikissa ja ää-
nitaiteessa on runsaasti kuoroja, erilaisia orkestereita ja bändejä

39
(124). Musiikki, erityisesti kuorotoimiominta, on levinnyt laajalti
koko maakuntaan vrt. kuvio 9. Yritysten toiminta on lähinnä
elävän musiikin esittämistä ja ohjelmatoimistotoimintaa, muka-
na joukossa on muutama laulu- ja soitinyhtye. Musiikin tuotta-
misen ohella on alaan liittyvien tuotteiden vuokraaminen ja
myynti sekä laulunopetus ja äänenhuolto järjestetty yritystoi-
minnan kautta.
Pohjois-Savossa ei ole yhtään tanssitaiteilijana toimivaa alan
yrittäjää. Tanssin alueella on paljon tanssinopettajia, tanssitaitei-
lijoita ja koreografeja, jotka toimivat pääsääntöisesti freelancer-
pohjalta. Edellä mainittujen lisäksi löytyy jonkun verran aatteel-
lisia yhdistyksiä ja kannatusyhdistyksiä. Tanssin koulutusta ja
opetusta tarjoavat yritykset ovat luokassa Soveltava taide ”Tai-
de-, tanssi- ja musiikkikoulut” alla. Tanssin saralla on kokeiltu
mielenkiintoista rajoja ylittäviä toimintoja kuten Terve tanssi –
hanke, jonka toteutti Tanssin aluekeskus Kuopiossa vuosina
2006–2008. a Henkilöistä esim. tanssinopettaja ja koreografi An-
niina Aunola on luonut uraa primitiivisen tanssin, stepin ja yh-
teisötanssin saralla Suomessa ja ulkomailla. Johanna Keinänen
freelance-tanssitaiteilija ja -koreografi, koomikko, näytelmäkir-
jailija on aktiivinen toimija sekä tanssin että teatterin alueella ja
hän toimii myös kouluttajana.

40
Myös teatteritoiminta on pääosin yhdistystoimintaa. Alueelta
löytyy runsaasti harrastaja-, kesä- ja nuorisoteattereita, näytel-
mäkerhoja sekä ylioppilasteatteri (43). Yritystoimintaa on vain
vähän; yksi yrityksistä on Nukketeatteri Sytkyt Ky, jonka koti-
paikkana on nykyisin Helsinki. Nukketeatteri Sytkyt on Juha
Laukkasen ja teatteriteknikko Arto Ollikaisen kiertävä ammatti-
teatteri. Se perustettiin yli 20 vuotta sitten ja vuosittain esityksiä
on lähes 250 kappaletta, mm. päiväkodeissa, lastenjuhlissa ja
sairaaloissa. Nukketeatteri Sytkyt oli Teatterin tiedotuskeskuk-
sen tilastojen mukaan vuonna 2008 eniten ulkomailla vieraillut
ryhmä 38 esityksellä. personal.inet.fi/taide/sytkyt. ”Tanssiteat-
teri Minimi (yhtiömuotona AYH) on ollut vuodesta 1991 liik-
keellä. Se on luomisvoimalla ympäröivää maailmaa kommen-
toiva ammattitanssiteatteri. Minimin kotinäyttämönsä sijaitsee
vanhalla kasarmialueella Kuopion keskustassa, mutta kiertuete-
atterina Minimi esiintyy vaihtuvilla näyttämöillä: kouluilla, ka-
duilla, festivaaleilla ja seminaarisaleissa.” www.minimi.fi. Muita
taidelaitostyyppisiä toimijoita alueella on mm. VB-
valokuvakeskus Kuopiossa www.vb.net ja lasten kulttuurikes-
kus Lastu Lapinlahdella www.lastu.net. Laitosteattereita on
Pohjois-Savossa kaksi toinen Kuopiossa ja toinen Varkaudessa.
Laitosteatteria korvaavaa toimintaa on Iisalmessa nimellä Iisal-
men nuorisoteatteri ry eli In-teatteri. Varkauden Teatterin kan-
natusyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on
edistää, kehittää ja tukea näyttämötaidetta Varkaudessa ja sen

41
lähiympäristössä ja ylläpitää Varkauden Teatteria. Ympäri maa-
kuntaa löytyy mielenkiintoisia kesä- ja harrastajateattereita ku-
ten Varpaisjärven Korpiteatteri Yhdistys Ry, Kaavin Marianvaa-
ran Nuorisoseura ja Teatteri Hermanni Karttulan Syväniemeltä.
Sirkustaiteessa on neljä taikuria, joilla kullakin on oma yritys ja
lisäksi on yksi freelancer toimija. Esimerkkinä taikuri Alfrendo,
hänen nettisivunsa kertovat seuraavaa: ”Uuden polven lasten-
taikuri on syntynyt! Taikuri Alfrendon esityksissä on ajatus ja
sydän mukana luovuutta unohtamatta”. www.alfrendo.fi. Nuo-
risoa sirkustoimintaan aktivoi Kuopion Lastensirkus ja Rauta-
vaaran Nuorisosirkus.
Tapahtumien ja festivaalien järjestäjinä on vain kaksi yrityspoh-
jaista toimijaa, Iisalmen Elävän Musiikin Osuuskunta ja Vihreät
Niityt Oy Kiuruvedeltä. Muutoin musiikki- ja kulttuuritapah-
tumat järjestetään yhdistyspohjaisesti. Yksi mittavimmista ta-
pahtumista on Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtuma, jonka järjestää
Kuopio Dance Festival ry. ANTI – Contemporary Art Festival
on Kuopiossa syksyisin järjestettävä kansainvälinen nykytaiteen
festivaali. Vekara-Varkaus on pitkään toiminut kesäinen lasten-
tapahtuma Varkaudessa, missä taustaorganisaationa toimii Var-
kauden kaupunki; se ei siis toimi yritys- eikä yhdistyspohjalta.

42
Äänitetuotanto on tämän osa-alueen yrityspohjaisinta toimintaa
(20). Yritystoiminta sisältää mm. studiotoimintaa kuten äänitys-
tä, miksausta, tuottamista, editointia, masterointia, äänisuunnit-
telua, sävellystä, sovituksia sekä musiikin tuottamista. Yhdityk-
siä on löytynyt vain yksi. Se tarjoaa äänentoistopalvelua erilai-
siin tarpeisiin. Edellisten lisäksi on kaksi freelancer-miksaajaa.
Äänitysstudioista on esimerkki Studio 33, joka aloitti toimintan-
sa pienissä kellaritiloissa vuonna 2004. Vuonna 2008 valmistui-
vat uudet, avarat (n. 150m2) toimitilat Toivalaan. Yrittäjänä toi-
mii Kimmo Hämäläinen, joka on työskennellyt ammatikseen
äänen parissa n. 17 vuotta. www.studio33.fi
Muu tähän liittyvä tukeva toiminta on lähinnä tuki- ja kanna-
tusyhdistystoimintaa. Yhdistykset mm. auttavat paikallisia mu-
siikkiharrastajia järjestämällä soittajille harjoitustiloja laitteineen
sekä esiintymisiä, pitävät yllä kansantanssiperinnettä lasten ja
nuorten keskuudessa ja järjestävät koulutus- ja kulttuuritapah-
tumia (98). Esimerkkinä Kuopion musiikinystäväin yhdistys,
joka toimii vahvana vaikuttajana kuopiolaisessa musiikkielä-
mässä. Yhdistyksen toimenkuvaan kuuluvat oopperan ja mu-
siikkikilpailujen järjestäminen sekä kuoron ja musiikkiopiston
ylläpitäminen. Yhdistys piti ensimmäiset "Kuopion valtakunnal-
liset viulunsoittokilpailut" jo tammikuussa 1967. www.kmyy.fi

43
Kuvio 9. Esittävän taiteen yritykset ja yhdistykset sekä tapah-
tumat Pohjois-Savossa vuonna 2009. (Lähde: Marko Tanttu, Poh-
jois-Savon liitto, 2009)

44
3.3.4 Kirjallisuus sekä kustannus- ja kirjapainoala
Tässä kappaleessa ei käydä tarkasti läpi alueen kirjailijoita. Pää-
toimisia kirjailijoita alueella on vain kourallinen, mutta oman
ammattinsa tai toimensa ohella kirjoittajia löytyy runsaasti.
Kaunokirjailijoista on kattava Kuopion kaupunginkirjaston tuot-
tama sivusto, joka sisältää yli 700 pohjoissavolaisen kaunokirjai-
lijan henkilö- ja teostietoja: Aapeli ja muita tuttavia -bibliografia.
Bibliografiaa ylläpitää Kuopion kaupunginkirjasto - Pohjois-
Savon maakuntakirjasto. Bibliografian kirjailijoiden valintape-
rusteet ovat vaihdelleet eri aikoina. Tällä hetkellä perusteiksi
ovat vakiintuneet seuraavat:
- Bibliografian kirjailijaksi katsotaan vähintään yhden itsenäisen
kaunokirjallisen teoksen (myös omakustanne) julkaissut kirjoit-
taja, joka on asunut Pohjois-Savossa vähintään viisi vuotta.
- Kaunokirjallisia teoksiksi katsotaan myös mietelmät, fiktiivi-
seen muotoon kirjoitetut muistelmat, matkakertomukset, sota-
romaanit ja erätarinat. bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat
Suomen tietokirjailijat ry on Suomen suurin kirjailijajärjestö.
Yhdistyksessä on yli 2 200 tietoja oppikirjailijaa, joiden tuotan-
toon kuuluu yleisiä tietokirjoja, oppikirjoja, sanakirjoja ja tieto-
kirja-artikkeleita. Yhdistyksen jäsenkriteerinä on yksi tai use-
ampi tietokirja, oppikirja tai muuten julkaistu tietoteos, joka vas-

45
taa laajuudeltaan noin 200 painosivua. Se voi olla yksin tai yh-
dessä julkaistu, mutta kyseisen sivumäärän tulee olla jäseneksi
hakevan omaa tuotantoa. Pohjois-Savon alueen tietokirjailijoi-
den kotipaikat ovat Kuopiossa ja sen lähialueilla. Alueella on
yhdistyksen jäseniä noin 40. www.suomentietokirjailijat.fi. Ai-
nut yrityspohjalta toimiva kirjailija Pohjois-Savossa on Minna
Kettunen. Hän on ollut päätoiminen tietokirjailija ja lauluntekijä
vuodesta 1999 lähtien. Toiminimi hänellä on ollut vuodesta 2004
lähtien. Tämän lisäksi hän toimii Väärnin Pappilan perheyrityk-
sessä yrittäjänä.
Suomen kirjailijaliitto ry perustettiin vuonna 1897 suomenkielis-
ten kaunokirjailijoiden aatteelliseksi ja ammatilliseksi järjestöksi.
Kirjailijaliiton tarkoituksena on toimia eri puolilla maata ja maa-
ilmaa ammattiaan harjoittavien jäsentensä yhdyssiteenä, valvoa
ja kehittää kirjailijoiden taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia
etuja sekä edistää suomalaista kirjallisuutta. Kirjailijaliiton jäse-
neksi hyväksyminen edellyttää, että hakija on julkaissut sellaisia
suomenkielisiä, taiteellisesti korkeatasoisia teoksia, että häntä
niiden perusteella voidaan pitää kirjailijana. Tällä hetkellä Kir-
jailijaliitossa on noin 600 jäsentä. www.suomenkirjailijaliitto.fi.
Keskustelussa Jouni Tossavaisen (kirjailija) kanssa ilmeni, että
Pohjois-Savossa liiton jäseniä on 16 (jäsenrekisteri 2009) ja heistä
11 on aktiivisia kirjoittajia.

46
Aatteellista yhdistystoimintaa pitävät yllä Suomen Kirjaili-
janimikkoseurat ry. Yhdistyksen tarkoituksena on kulttuurin ja
kirjallisuuden edistäminen, toimia jäsentensä yhteistyöelimenä
ja tukea jäsenyhdistyksiään niiden sääntöjen mukaisessa toi-
minnassa. Suomen Kirjailijanimikkoseurat ry on keskusjärjestö,
jonka jäsenet toimivat kirjailijan nimikkoyhdistyksenä (52). Poh-
jois-Savossa toimii mm. Minna Canthin seura Kuopiossa ja
Kauppis-Heikkin seura Lapinlahdella.
Kirjallisuuteen tiiviisti liittyy myös Savonia-kirjallisuuspalkinto,
joka nostaa vuosittain esille pohjoissavolaisia kirjailijoita. Kirjal-
lisuuspalkinnon myöntää Kuopion kaupunki. Vuonna 2010 pal-
kinto myönnettiin 21. kerran.
Alueelta löytyy kolmisenkymmentä painamiseen tai kustanta-
miseen erikoistunutta yritystä. Kustannus- ja kirjapainoalaan
kuuluvat isot toimijat kuten Savon Sanomat Oy, Warkauden
Lehti Oy ja Iisalmen Sanomat Oy. Yritykset, joiden toimialaan
kuuluu painamisen lisäksi laajemmalti markkinointi ja mainos-
palveluja löytyvät Mainonta- ja markkinointiviestintä ja viestin-
täpalvelut osiosta. Pieniä erikoistuneita painotaloja löytyy useita.
3.3.5 Käsi- ja taideteollinen tuotanto
Käsi- ja taideteollinen tuotanto sisältää tuotteita uniikeista koris-
te-esineistä ja design tuotteista teollisesti tuotettuihin sarjoihin,

47
kuitenkin niin, että suunnittelu ja muotoilu kuuluvat oleellisena
osana prosessiin. Jako perustuu materiaaleihin: keramiikka, lasi
ja kivi, jalometallit, tekstiilit, puu. Pohjois-Savossa on 369 yritys-
tä, joista suurin ryhmä on tekstiilit ja vaatetus (156 yritystä). Yh-
distyksiä on 9 ja freelancereita/taiteilijoita tai freelancerei-
ta/opettajia reilut 20. Toimiala on hyvin yritysvetoinen, alueen
yhdistykset tukevat yrittäjyyttä ja aktivoivat harrastustoimintaa.
Eriasteista alan koulutusta on Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Var-
kaudessa. Kuopion Muotoiluakatemia vastaa Savonia-
ammattikorkeakoulussa muotoilun ja viestinnän ammattikor-
keakoulututkintoihin johtavasta kulttuurialan koulutuksesta.
www.designkuopio.fi. Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilai-
tos, joka on toisen asteen ammatillinen oppilaitos Siilinjärven
Toivalassa, järjestää kulttuurialan ammatillista peruskoulutusta
ja aikuisten ammatillista lisäkoulutusta www.ingmanedu.fi. Sa-
von ammatti- ja aikuisopistossa Varkaudessa voi suorittaa Käsi-
ja taideteollisuusalan artesaanin perustutkinnon aloina puu, ko-
rukivi ja jalometalli. www.sakky.fi

48
Kuvio 10. Käsi- ja taideteollinen tuotanto Pohjois-Savossa vuon-
na 2009. (Lähde: Marko Tanttu, Pohjois-Savon liitto, 2009)

49
Keramiikka-, kivi-, ja lasitaiteessa on 37 yritystä, joista Kuopios-
sa 19, Siilinjärvellä kolme ja Iisalmessa kaksi, loput yritykset
ovat jakautuneet yksittäisinä toimijoina maakuntaan.
Mukana ovat yritykset, jotka suunnittelevat ja valmistavat yksi-
löllisiä käyttö-, koriste- ja taide-esineitä keramiikasta, kivestä tai
lasista. Esimerkkinä näistä Keramiikkastudio Jenni Linnove,
jonka myymälä ja työtilat sijaitsevat Pohjois-Savon sydämessä
Pöljällä. Keramiikkastudiosta löytyy käyttökeramiikan lisäksi
uniikkiteoksia ja myös muiden paikallisten yritysten käsi-ja tai-
deteollisuustuotteita. www.jennilinnove.fi. Kiveä työstetään
Nilsiän ja Kaavin alueella. Siitä esimerkkinä Kaavin Kivi Oy, jo-
ka on kiven louhintaan ja jatkojalostukseen erikoistunut yritys,
jonka päätuotteina ovat hautamuistomerkit. Hautamuistomerk-
kien lisäksi tuotantoon kuuluvat ympäristö- ja rakennuskivet
sekä kiviblokit. Tytäryritys Kaavin kotitaso valmistaa kivisiä
keittiötasoja. www.kaavinkivi.fi. Mielenkiintoinen on myös JJK
Stone Designers, joka muotoilee ja kaivertaa kuvat kiveen. Kai-
vertamalla kuvat mustaan graniittiin saadaan aikaan erittäin
kestäviä ja ajattomia mustavalkeita Shadow Stone kuvalaattoja.
www.jjk-stone.fi
Korusuunnittelussa ja -valmistuksessa ovat mukana kultasepän-
ja kellosepänliikkeet, joilla on jalometallialan ja kaivertajan pal-
velut, toiminimellä toimivia käsityöyrittäjiä ja sarjatuotantoa
valmistavia tyrityksiä. Koruiksi laskettiin myös muut kuin jalo-

50
metallista valmistetut korut. Yrityksiä löytyy Kuopiosta (10), Ii-
salmesta (4), Siilinjärveltä (3), Lapinlahdelta (2) Varkaudesta (1)
ja Maaningalta (1). Esimerkkeinä keskellä Kuopiota H-talossa
toimiva KultArt Oy, josta löytyy kultasepän, kellosepän ja kai-
vertajan palvelut www.kultart.fi ja Jyrkkänen Ky Lapinlahdelta,
joka tarjoaa kello- ja jalometallialan palveluja Lapinlahden kes-
kustassa 60 vuoden kokemuksella. Iisalmessa kokemusta on vie-
läkin pidemmältä ajalta. Kello&Kulta Lyytikäinen on perustettu
1904. Nuorempaa polvea edustaa ja design-tuotteita tekee mm.
Hanna Korhonen Kuopiosta. Hänen tuotantoonsa kuuluvat
sormukset, riipukset, korvakorut sekä rintaneulat, nilkka- ja
rannekorut pieninä sarjoina. Tämän lisäksi hän tekee tilaustöitä
asiakkaan toivomuksesta. Materiaalina hän käyttää hopeaa, kel-
taja valkokultaa. Koruista löytyy jalokiviä sekä suomalaisia ti-
mantteja. www.hannakorhonen.fi. Suurin alueella toimiva ko-
rualan yritys on Saurum Oy. Saurum on pitkään toiminut alan
yritys, joka on viimeaikoina modernisoinut tuotantoaan uusien
muotoilijoiden voimin (Luova-mallisto). Yritys valmistaa myös
maineikkaan Kuopiolaisen Riitta-Liisa Pohjolaisen korut
www.saurum.fi
Tekstiilitaide, vaatesuunnittelu ja -valmistus, pukutaide sisäl-
tää yritykset, jotka suunnittelevat tai valmistavat vaatteita, teks-
tiilejä tai mattoja. Yrityksiä on yhteensä 156, keskittymä on

51
Kuopiossa (70). Pienemmistä paikkakunnista Kaavi (8 yritystä)
on mielenkiintoinen paikka; siellä sijaitsee mm. Anki Design, jo-
ka nettisivuillaan kertoo myyneensä mattojaan linnaan kuin lin-
naan: Norjan kunigashuoneelle ja Sukevan vankilalle!
Pieniä ompelimoja on alueella runsaasti. Ompelimot tekevät se-
kä alihankintaompelua että yksittäiskappaleita. Vaatetusteolli-
suuden siirtyminen pois Pohjois-Savosta (Turo Tailor) on lisän-
nyt pienten ompelimojen määrää Pohjois-Savossa.
Tekstiilialan yrityksistä voi esimerkkinä mainita Hanna Korvela
Design Oy:n. Yrityksen kantava ajatus asiakkaan tarpeiden ais-
timisesta määrittelee koko yrityksen toimintatapaa. Laajan mat-
tomalliston ja kattaustekstiilien lisäksi yritys suunnittelee ja
tuottaa uniikkeja taidetekstiilejä sekä liturgisia tekstiilejä.
www.hannakorveladesign.fi. Vaatetuspuolella on paljon pieniä
ateljeeompelimoita sekä muutama erikoistunut yritys kuten
Dimex Oy, joka valmistaa työvaatteita Leppävirralla ja Medive
Oy Iisalmesta, jonka tuotevalikoimaan kuuluvat pääasiassa sai-
raalatekstiilit. Laajempaa teollista tuotantoa löytyy Keiteleeltä.
Masi Company Oy on suomalainen ulkoilu- ja vapaa-ajan vaat-
teita valmistava, valmistuttava ja markkinoiva yritys. Jälleen-
myyjinä toimivat useimmat merkkitavaroita myyvät vähittäis-
kaupat. Yritys on toiminut vuodesta 1972 saakka.
www.masicompany.fi. Hauska uudentyyppinen kierrätysmate-

52
riaalista vaatteita valmistava yritys Design by Mirka kertoo net-
tisivuillaan, että viehkeät kankaat vinttien kätköistä iloitsevat
uudesta elämästään. www.mirkatuovinen.com
Puun ja metallin työstöön sekä muotoiluun erikoistuneita yri-
tyksiä on noin 60 ja hajontaa on koko maakuntaan. Taidevalimot
ovat keskittyneet Lapinlahdelle, missä toimii mm. Taidevalimo
Kurantti, jonka erikoisalaa ovat pronssivalut www.kurantti.com
ja Lapinlahden taidevalu Oy, joka on erikoistunut sekä kipsi-, et-
tä pronssivaluihin. www.lapinlahdentaidevalu.fi. Lapinlahdella
toimii myös puun muotoiluun erikoistunut yrittäjä Seppo Ruot-
salainen, hänen erikoisalaansa on moottorisahaveisto.
www.moottorisahaveisto.fi. Nilsiässä Olli Kakkinen työstää
puuta lahja- ja käyttöesineiksi. www.puuolli.fi. Ympäri maakun-
taa löytyy mielenkiintoisia mittatilaustöiden ja erikoistuotteiden
valmistajia, kuten Karttulassa toimiva Puu- ja Metallituote Nou-
siainen Ky, joka valmistaa mittatilaustyönä yksilöllisiä, asiak-
kaiden toivomusten mukaisia tuotteita 30 vuoden kokemuksella.
Yrityksen toimialaan kuuluvat puu- ja metallialan tuotteiden
valmistus ja korjaus sekä asesepän työt. Yrityksen metallialan
erikoistuote on MASI–KUVIORULLASTO, joka on tarkoitettu
kilpahiihtäjien käyttöön suksien voitelun viimeistelylaitteena.
www.puujametalli.com.

53
Kiuruvedellä toimiva Moneral Oy on nuori 2005 perustettu yri-
tys, joka työstää puusta cocktail- ja ruokalautasia sekä tarjoiluas-
tioita. Ruoka- ja cocktail-lautaset on valmistettu haavasta ja pin-
noitettu elintarvikejakeluun soveltuvalla Moncoat ™ -
pinnoitteella. Pinnoitteen ansiosta tuotteita voi pestä ammatti-
käyttöön tarkoitetulla pesukoneella. www.moneral.fi. Varkau-
dessa toimii niin ikään 2005 perustettu OlkiQ Oy, joka valmistaa
kehittämällään kuivakuitumenetelmällä tuotteita luonnon mate-
riaaleista käyttö-esineiksi ja sisustuselementeiksi. Valmistusme-
netelmässä nykyteknologia ja muotoilu yhdistyvät suomalai-
seen käsityöhön. www.olkiq.fi
Käsi- ja taideteollinen tuotanto sisältää myös yrityksiä, jotka
suunnittelevat ja valmistavat huonekaluja mukaan lukien keit-
tiökalusteet ja portaat. Maakunnassa on noin 40 tämän alan yri-
tystä. Woodi Oy on toiminut Kuopiossa huonekalujen valmista-
jana ja suunnittelijana jo pitkään. Yritys on erikoistunut päivä-
kotien kalusteiden ja kodin kalusteiden valmistamiseen, se tekee
tuotteita mittatilaustyönä ja yrityksellä on myös verkkokauppa.
www.woodi.fi
Muoto-Lauteet A. Finansier Oy on myös pitkänlinjan yritys, jo-
ka on erikoistunut saunojen sisustuksiin ja käyttää pääasiallise-
na materiaalina puuta. www.muoto-lauteet.fi. Moowoo on nuo-
rempaa polvea edustava (perustettu 2005) Kuopion keskustassa

54
toimiva sisustamisen erikoisliike, josta löytyy mm. massiivi-
puusta valmistettuja huonekaluja ”avaimet käteen” -
periaatteella. www.moowoo.fi. Pitkään toiminut Nelko Oy on
vuonna 1974 perustettu perheyritys. Lapinlahdella sijaitsevassa
kalustetehtaassa valmistetaan keittiö-, kylpyhuone- ja eteiska-
lusteita sekä kaapistoja, joita myydään lähes 20 paikkakunnalla
ympäri Suomea. www.nelko.fi. Tetrimäki Furniture Vision
(Tetrimäki Ky) on vehmersalmelainen yritys, joka valmistaa
arkkitehtien / muotoilijoiden huonekaluja ja tämän lisäksi yri-
tyksen tiloissa on mahdollisuus järjestää koulutusta, konsertteja
ja muuta toimintaa. www.tetrimaki.fi
Materiaalipohjaisen yritystoiminnan lisäksi tähän ryhmään kuu-
luvat myös teollinen muotoilu ja muotoilupalveluyritykset (20).
Tässä ryhmässä on mm. kaksi kaiuttimien valmistajaa Genelec
Oy Iisalmessa www.genelec.fi ja Amphion Loudspeakers Kuo-
piossa www.amphion.fi. Yrityksillä on myös mittavaa kansain-
välistä toimintaa. Muotoilutoimisto Design Point Ky on innova-
tiivinen muotoilun asiantuntijayritys, joka luo muotoiluratkaisu-
ja yritysten tuotekehitys- ja imagon rakennustarpeisiin. Yrittä-
jyys alkoi 1984 ja toiminta yhtiönä 1990. Yrityksen tuottamat
muotoilupalvelupalvelut ovat design-konsultointi, teollinen
muotoilu, kaluste- ja tilasuunnittelu sekä graafinen suunnittelu.
Muotoiluprojektit voivat olla yksittäisten tuotteiden muotoile-
mista, tuotekonseptien kehittämistä, innovointia sekä yritys- ja

55
tuoteimagon suunnittelua. www.designpoint.fi. Etelä- Savon
luovien alojen tutkimus- ja kehittämisraportissa (2008) todettiin,
että muotoilu ja markkinointi ovat tyypillisesti aloja, jotka usein
sisältyvät suurempien yritysten toimintaan (ns. in –
housetoiminta). Yritysten määrä ei välttämättä anna kuvaa siitä,
kuinka paljon esimerkiksi muotoilua harjoitetaan maakunnan
yrityksissä. Tämän in-housetoiminnan vuoksi on vaikea luoki-
tella yritykset mm. muotoilualan yrityksiksi.
Soitinrakennus keskittyy Leppävirralle. Petäjävedeltä verstas
(Oy Soitinrakentajat AmF) siirtyi parempien tilojen perässä
vuonna 1985 Leppävirralle, missä sillä on 600 neliötä työtiloja.
Soitinrakennus on korkean osaamisen (suom. High Tech) ala,
jossa lopputuotteen arvo tulee osaamisesta ja työstä. Tietämystä
ja osaamista haetaan aina lisää, muualla maailmassa tehtäviä
tutkimuksia ja trendejä seurataan ja sovelletaan. Tämä tarkoittaa
tiivistä yhteydenpitoa musiikin tekijöihin, soitintutkijoihin ja
toisiin soitinrakentajiin. www.soitinrakentajatamf.fi
Verhoilu, entisöinti ja kunnostus alan yrityksiä maakunnassa
on vajaat 30 kappaletta. Nämä ovat yleensä pieniä ammattilais-
ten yrityksiä ja hajaantuneet ympäri maakuntaa. Nettisivuilta
löytyvät vain yhteystiedot. Ajan Tarina on entisöinnin lisäksi si-
sustusliike, joka tuo maahan etnisiä uniikki-esineitä.
www.ajantarina.fi

56
3.3.6 Käsi- ja taideteollisen tuotannon sekä visuaalisen kult-
tuurin näytteilleasettajat ja välittäjät
Taidegallerioita on alueella muutamia. Varkaudessa toimii Tai-
dekeskus Väinölä Oy, jossa on kolmen taiteilijan ateljeet sekä
kahvio. Väinölässä on laaja peruskokoelma grafiikkaa, akvarel-
leja ja veistoksia. Ammattitaitoinen kehystämö palvelee kehys-
asioissa ja myymälästä löytyvät taiteilijatarvikkeet sekä julisteet.
www.taidekeskusvainola.fi. Kuopiossa on kaksi taidegalleriaa:
Carree Oy www.carree.fi ja Galleria 12 www.galleria12.fi, jois-
sa on vaihtuvia näyttelyitä ja laajasti palvelutoimintaa.
Arbiter Artis on uudenlainen palvelukonsepti, jossa yritys tai
yhteisö voi tilata palveluna sopivat taideteokset ja asennuksen
tiloihinsa. Palvelu perustuu kiinteään kuukausihinnoitteluun,
mikä on yritykselle edullinen ratkaisu ilman omistamisen kus-
tannuksia. www.arbiterartis.fi
Kehystyspalveluja löytyy sekä taidegallerioista että erillisistä
kehystysliikkeistä. Alueella on kuusi tähän aihealueeseen eri-
koistunutta yritystä. Taide- ja antiikkikauppoja sekä antikvari-
aattikauppoja on viitostie-akselilla 12. Niistä esimerkkeinä: Pui-
jon Divari, Wanha Reppu Oy, Ruljanssiriihi ja Siilin Divari.

57
3.3.7 Luovien alojen koulutus- ja konsulttipalvelut
Luovien alojen tarjoamaa yrityspohjaista koulutus- ja konsultti-
palveluita on Pohjois-Savossa niukasti. Päätoimista ja pelkäs-
tään luoville aloille suunnattua toimintaa ei ole. Iisalmessa toi-
miva Draamakammari on toiminimi, jonka toiminta on sivutoi-
menluonteista, se tarjoaa koulutuskeikkoja teatteri-ilmaisuun /
ilmaisutaitoon / draamapedagogiikkaan. Sivutoimisuus näyttää
olevan tyypillistä luovien alojen koulutus- ja konsulttipalveluille.
Yleistä liikkeenjohdon konsultointia ei luettu luovien alojen
konsultoinniksi. Alueella on muutama yritys, jotka tuottavat
luoville aloille palveluja. Esimerkkinä Dadaa, joka tuottaa luo-
van alan yrityksille kansainvälistymispalveluja ja sparrauspal-
velu liittyen esim. liiketoimintasuunnitelmiin.
3.3.8 Mainonta ja markkinointiviestintä, viestintäpalvelut
Mainonta- ja markkinointiviestintä sekä viestintäpalveluyrityk-
set ovat Pohjois-Savossa tyypillisesti pieniä, mutta niitä on suh-
teellisen paljon. Pohjois-Savosta löytyy 110 yritystä. Yritykset
jakautuvat varsinaisten mainostoimistojen lisäksi yrityksiin, jot-
ka tuottavat mm. valomainoksia, erikoispainotuotteita kuten

58
tarroja, opasteita ja jättijulisteita. Viestintäpalveluyritykset tuot-
tavat mm. tiedotus-, toimitus-, valokuvaus- ja käännöspalveluja
sekä viestintäkonsultointia. Toimiala keskittyy suurimpiin kau-
punkeihin: Kuopioon, Varkauteen, Iisalmeen, mutta yksittäisiä
mainostoimistoja löytyy ympäri maakuntaa. Mainostoimistot
tarjoavat laajoja palvelupaketteja asiakkailleen.
Seuraavana on lyhyesti tietoa kolmesta alueella toimivasta mai-
nostoimistosta. Hermo on nykyaikainen mainostoimisto, jolla on
ratkaisut myyntityön kehittämiseen, markkinoinnin suunnitte-
luun ja viestinnän toimenpiteisiin. Lisäksi Hermolla on työkalut
ja osaaminen verkkoviestintään ja sosiaalisen median hyödyn-
tämiseen. Hermo järjestää myös koulutuksia. Toimipisteet löy-
tyvät sekä Joensuusta että Kuopiosta. www.hermo.fi
Mainostoimisto Ad Kiivillä on myös laaja palvelutarjooma sisäl-
täen mm. videoiden tuotannon. Ad Kiivi esittelee toimintaansa
näin: ”Parhaimmillamme olemme yritys- ja kampanjailmeiden
suunnittelemisessa sekä sähköisen median ratkaisuissa. Tai-
damme hyvin myös luodun ilmeen johdonmukaisen toteutuk-
sen eri medioita varten”. www.adkiivi.fi
Advertiina on Iisalmelainen yhden naisen mainostoimisto, mis-
sä laajeneva osaamistarve hoidetaan verkostoja hyödyntäen.
www.advertiina.fi

59
Mainostoimistot ovat kovien haasteiden edessä, ala pirstaloituu
ja uusia pieniä toimistoja on syntynyt paljon. Samoin asiakkai-
den ostokulttuuri on muuttumassa ja varsinkin suuret ostajat
hajauttavat hankintojaan eri toimistoille. Sähköisen- ja sosiaali-
sen median yleistyminen luo myös mainostoimistoille osaamis-
haasteita ja muuttaa perinteistä mainonnan pelikenttää.
Viestintäpalveluja tarjoaa 14 yritystä. Niiden toimenkuvaan
kuuluu mm. yritysten ja yhteisöjen sisäiset ja ulkoiset viestintä-
palvelut, käännöstyöt sekä koulutus ja konsultointi esimerkiksi
yritysten viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa. Koulutukseen,
konsultointiin ja kustannustoimintaan keskittynyt Viestintä-
kiuru Oy on perustettu vuonna 1992. Yrityksessä on mukana
neljä osakasta. Yritys käyttää mm. pedagogista draamaa oppilai-
tos- ja työyhteisökoulutuksissa. www.viestintakiuru.fi
Toisena esimerkkinä iisalmelainen Solar Text, joka on vuonna
2007 perustettu kielten ja viestinnän alan yritys, joka tarjoaa yri-
tyksille käännösten lisäksi kielentarkastus- ja oikolukupalveluita
sekä toimituksellisia palveluita (journalistinen työ).
www.solartext.com

60
Kuvio 11. Mainonta ja markkinointiviestintä sekä viestintäpalve-
lut Pohjois-Savossa vuonna 2009. (Lähde: Marko Tanttu, Pohjois-
Savon liitto, 2009)

61
3.3.9 Muu tapahtuma- ja kulttuurituotanto, kulttuuri ja elä-
mysmatkailu sekä elämyspalvelut
Muissa kulttuuritapahtumatuotannoissa ja kulttuuriin liittyvissä
elämyspalveluissa on kulttuuriesityksiä, ohjelmapalveluja sekä
pienimuotoisia kulttuuritapahtumia tuottavia ja välittäviä yri-
tyksiä (n. 30). Tuore yritys Ruokateatteri Entree, Tanssiva Kokki
yhdistää tanssin ja ruoan. ”Tanssiva kokki tarjoaa pitopalvelua
pieniin ja keskikokoisiin tilaisuuksiin. Kulttuurinnälkään Tans-
siva kokki tarjoaa ruokateatteria - esityksiä ihmisille, jotka eivät
halua syödä rauhassa”. www.tanssivakokki.com
Toisena esimerkkinä yrityspohjalta toimiva Mekaanisen musii-
kin museo Varkaudesta.” Se on Suomen ainoa ja Pohjoismaiden
suurin Mekaanisen Musiikin Museo. Museokäynti on kiehtova,
kaikenikäisille sopiva matka menneisyyteen, jossa koko en-
tisaikojen musiikkimaailma mekaanisine musiikki instrument-
teineen alkaa elää: soittorasiat, mekaaniset pianot, viulut ja hai-
tarit, posetiivit pienestä pöytämallista aina upeaan katuposetiivi
Amadeukseen saakka”. www.mekaanisenmusiikinmuseo.fi .
Seuraavana kaksi yritystä, jotka tuottavat ohjelmapalveluja mu-
siikkien liittyen. Nämä olisivat voineet kuulua myös Esittävien
taiteiden alle, mutta on katsottu kuitenkin, että nämä keskittyvät
laajemmin nimenomaan ohjelmapalvelujen tuottamiseen ja mu-
kana on myös muuta yritystoimintaa kuin pelkkä tapahtuma-
tuotanto. FinnConcert Oy käsittää ohjelmatoimiston, levy-

62
yhtiön (FC-Records) ja pianonviritys, -huolto ja kuljetuspalvelu-
ja sekä uusien ja käytettyjen pianojen myymälän Kuopiossa. Oh-
jelmatoimisto toimittaa sekä valmiita että tilaajan toivomusten
mukaan rakennettuja ohjelmakokonaisuuksia. Yrityksen järjes-
tämiin tilaisuuksiin on saatavissa myös konserttiflyygeli ja laa-
dukas äänentoisto. sites.google.com/site/finnconcert
Audiogravity on mielenkiintoinen erialan ammattilaisten yh-
teen liittymä, joka tuottaa ohjelmapalveluita, tapahtumatuotanto
ja äänentoistopalveluita sekä asiantuntijapalveluita. Yritys on
nuori vuonna 2005 perustettu, näkyvin osa toiminnasta on syk-
syllä järjestettävä Lumo-tapahtuma ja Lumo klubi-toiminta.
www.audiogravity.fi
Yhdistystoiminta on tällä osa-alueella vilkasta. Mukana on 115
yhdistystä. Kulttuurienvälisiä elämyksiä tuottaa eri maiden vä-
listä yhteistyötä edistävät ystävyysseurat esim. Kuopio-Kreikka
Seura ry tai Kuopion Suomi-Ranska Yhdistys. Paikallista kult-
tuuria ja perinnettä pitävät yllä kotiseutuyhdistykset sekä pe-
rinne- ja kulttuuriyhdistykset. Myös nuorisoseurat on laskettu
tähän mukaan, koska ne tuottavat mm. kulttuuriin liittyviä eri-
laisia harrastuskerhoja. Musiikkiin, teatteriin ja tanssiin liittyvät
yhdistykset ovat kuitenkin esittävän taiteen alla, joten niiden
toimintaa ei tässä näy.

63
Kulttuuri- ja elämysmatkailu on vielä Pohjois-Savossa vähäistä.
Maatilamatkailutilojen yhteydessä löytyy paljon liikunnallisia
aktiviteetteja, mutta varsinaisia kulttuurin kautta saatavia elä-
myksiä vain vähän ja niitäkin satunnaisesti. Yksi mielenkiintoi-
nen yritys on Käsityömatkailupalvelut Taitoloma Oy.
www.taitoloma.fi. Taitoloma tarjoaa ympäri vuoden käsityö-
matkailutuotteita erilaisille kohderyhmille, päätuotteina yrityk-
sellä on kaikille avoimet käsityölomat.
Tällä alueella on tulevaisuudessa paljon liiketoimintamahdolli-
suuksia. Kulttuurielämyspalvelujen kysyntä kasvaa sitä mukaa
kun palveluja tarjotaan ja löytyy oikeat kohderyhmät. Myös
kulttuurisetelin käyttö tulee aktivoimaan tämäntyyppistä toi-
mintaa.
3.3.10 Soveltava taide
Yksityisiä taide-, tanssi- ja musiikkikouluja löytyy Pohjois-
savosta 15. Ne tarjoavat yksilö- ja ryhmäopetusta lapsille ja ai-
kuisille. Esimerkiksi Nilsiässä toimiva AjanSävel Oy järjestää
kursseja henkilöille, jotka haluavat kehittyä laulajina.
www.ajansavel.com

64
Kuopiossa toimiva Lasten kuvataidekoulu Pikku-Pikasso on
tarkoitettu 5-16 –vuotiaille lapsille ja nuorille. Kurssien oppiai-
neina ovat piirustus, maalaus, kuvanveisto ja keramiikka.
www.pikku-pikasso.net. Alueelta löytyy myös useita joko toi-
minimellä tai freelancer-pohjalta toimivia musiikin ja/tai taiteen
opettajia, joilta saa tuntiopetusta. Alueelta löytyy myös viisi tai-
deterapeuttia, jotka tarjoavat terapiatoimintoja lähinnä kuvatai-
teen ja musiikin alueilla.
Yhdistyspohjalta toimivia taide-, tanssi- ja musiikkikouluja on
Pohjois-Savon alueella 23. Osa niistä on mukana taiteen perus-
opetuksessa ja muutoin aktivoimassa harrastustoimintaa. Tai-
teen perusopetuksen järjestäminen paikkakunnalla on kuntien
päätettävissä. Valtio osallistuu rahoitukseen antamalla kunnille
taiteen perusopetukseen valtionosuutta asukasmäärän ja asu-
kasta kohden lasketun yksikköhinnan perusteella. Kuntayhty-
mät, rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt tarvitsevat opetustuntikoh-
taisen valtionosuuden piiriin päästäkseen opetusministeriöltä
koulutuksen järjestämisluvan. Muille kuin kunnille voidaan
myöntää lupa järjestää taiteen perusopetusta, jos opetus on tar-
peellista ja luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edelly-
tykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Lupia voidaan
myöntää valtion talousarviossa vahvistetun opetustuntikiintiön
rajoissa.

65
Opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä on 89 musiik-
kioppilaitosta ja 41 muun taiteenalan oppilaitosta (arkkitehtuuri,
kuvataide, käsityö, tanssi, teatteritaide, sanataide ja sirkustaide).
www.minedu.fi
Kuopion Tanssiopisto on Kuopion Baletin Tuki ry:n ylläpitämä
taiteen perusopetusta antava oppilaitos. Opisto antaa yleisen ja
laajan oppimäärän mukaista koulutusta. Opisto on avoin kaikil-
le tanssin ystäville. Tavoitteellista, vuosittain etenevää tanssin-
opetusta annetaan kaikenikäisille. Tanssia voi opiskella haas-
teellisesti, tavoitteena ammatilliset opinnot tai ihan vain omaksi
iloksi. www.kuopiontanssiopisto.fi
3.3.11 Uusmedian ohjelmisto- ja sisällöntuotanto
Uusmedian ohjelmisto- ja sisällöntuotanto toimialalla on Poh-
jois-Savossa 90 yritystä. Toimiala on nuorehko, vain 15% yrityk-
sistä on perustettu ennen 2000-lukua. Yritykset ovat pääsään-
töisesi pieniä 1-4 henkilön yrityksiä. Ohjelmistojen suunnittelu
ja valmistus ovat päätoimialoina. Erikoistumisaloja löytyy kui-
tenkin paljon, kuten 3D-visualisointi- ja animaatiopalvelut, rää-
tälöidyt ohjelmistot, asiakas- ja kontaktirekisterit, työajanseuran-
ta-ja laskutusjärjestelmät, elektroniikka- ja ohjelmistosuunnitte-
lu, sulautetut järjestelmät, terveydenhuollon ja teollisuuden oh-
jelmistoratkaisut.

66
Data Prisma Oy on kuopiolainen vuonna 1987 perustettu ohjel-
mistotalo, joka suunnittelee ja toteuttaa pääasiassa asiakaskoh-
taisesti valmistettuja järjestelmiä. Yrityksen päätuotteena on
palvelutelevision hallinta-, markkinointi- ja laskutusohjelmisto.
www.dataprisma.fi
Dolphin Interactive Oy otti tavoitteekseen parempien työväli-
neiden ja aineistojen kehittämisen lääketieteellistä koulutusta
varten. Yksi syntyneistä tuotteista on Interactive Presenter, joka
on suosittu palaute- ja äänestysjärjestelmä koulutuslaitoksissa,
sekä yrityksissä ja valtuustoissa. www.ballotbox.fi
Animoottori on kesällä 2005 perustettu 3D-visualisointi ja ani-
maatioyritys, joka tuottaa yrityksille kuva- ja animaatiomateri-
aalia. Pääasiallisia asiakkaita ovat teknologiayritykset, AV-
tuotantoyritykset, arkkitehtitoimistot ja mainostoimistot. Palve-
lu on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tehostaa markkinointi-
aan ja lisätä myyntiään tietokonegrafiikan avulla.
www.animoottori.net
Peli- ja mediatuotanto ei ole Pohjois-Savossa merkittävää, kes-
kittymiä on lähinnä Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. Sisällön-
tuotanto ja niiden sovellukset nettiin ovat myös melko tuore il-
miö, suurin osa näistä yrityksistä on nuorehkoja, 2000-luvulla
perustettuja. Tyypillisimmillään ala on internet-pohjaisten pal-

67
velujen tuottamista. Yksi vanhimmista alan yrityksistä Pohjois-
Savossa on 1992 perustettu Image World. Image World tarjoaa
räätälöidyt ratkaisut yrityksen sähköisiin tarpeisiin mm. Hos-
ting, www-palvelut, tietoturva, tietovarastointi ja laitetilapalve-
lut. Nuorista yrityksistä esimerkkinä Internetsuunnittelu Sami
Asikainen (2007), joka tarjoaa sekä internet- että graafisen alan
palvelut asiakkailleen. Esimerkkinä flash-animaatiot ja bannerit
sekä sivujen modernisointi. www.internetsuunnittelu.com
3.3.12 Visuaalinen kulttuuri
Visuaalinen kulttuuri sisältää graafista suunnittelua, kuvataidet-
ta ja veistämistä, valokuvausta sekä visuaalista suunnittelua ja
toteutusta. Toimialalla on 60 yritystä ja 27 yhdistystä. Suurin osa
yrityksistä on valokuvaukseen liittyviä yrityksiä (38). Suurin
keskittymä on Kuopiossa ja Kuopion seudulla, seuraavana Ii-
salmi ja muutamia yksittäisiä yrityksiä löytyy ympäri maakun-
taa. Yhdistystoiminta on keskittynyt visuaalista toimialaa pal-
velevaan toimintaan ja siinä ovat edustettuina kameraseurat,
kuvataideyhdistykset ja taideseurat. Näiden lisäksi on joukko
taiteilijoita. Kuvataiteilijoista on tämän kappaleen lopussa erik-
seen Ilona Sareksen koostama osio.
Graafinen suunnittelun yritykset ovat pieniä suunnittelijoiden
perustamia yrityksiä kuten Graafinen suunnittelu Marko Mylly-

68
aho www.markomyllyaho.com Kuopiosta tai Vikla Design
www.vikla.fi Suonenjoelta.
Valokuvaus on yritystoimintana yllättävän runsasta Pohjois-
Savossa. Ammatikseen valokuvaavia löytyy ympäri Savoa eri-
tyisesti Kuopion seudulta ja Ylä-Savon alueelta. Veikko Kank-
kunen on pitkänlinjan valokuvaaja. Hän on kuvannut mm. sa-
volaisuutta muodin, ihmisten ja tapahtumien kautta. Yrityksellä
on myös nettipohjainen valokuva-arkisto, josta löytää kuvia
Kuopiosta, ihmisistä, tapahtumista, asumisesta jne.
www.kuvitus.com. Valokuvauksen saralla Mikko Mäntyniemi
on pitkänlinjan vaikuttaja; hän on toiminut muotokuvavaloku-
vaajana, tehnyt nettipohjaista kuvapankkia ja viimeisimpänä
tuotteena kuvittanut Pekka Kantasen kirjoittaman kirjan Aika-
matka Kuopioon. Kirja kertoo kaupunkikuvan muuttumisesta
yli sadan vuoden aikana vanhojen postikorttien ja uusien valo-
kuvien avulla.
Alueelta löytyy luontokuvaajia esimerkkinä Pertti Hartikainen
Nilsiästä. Tuoreemmista yrityksistä esimerkkinä JSUVA-
LA.COM, joka on vuonna 2007 perustettu kuopiolainen valoku-
vaamo. Yrityksen juuret ulottuvat vuoteen 2005, jolloin yrittäjä /
valokuvaaja Jaakko Suvala aloitti kuvauspalveluiden tuottami-
sen yrityksille freelancerina. Yrityksen toimintaperiaatteena on
eri alojen yritysten koskien kuvatarpeiden täyttäminen esim.

69
tuote-, yritys-, ja mainoskuvausten parissa.
http://www.jsuvala.com/
Muuhun visuaaliseen suunnitteluun ja toteutukseen lasketaan
sekä tatuoijat että koristemaalarit. Tinos Tatoo and Piercing on
perustettu 1997. Yritys tekee taidokkaita tatuointeja ja lävistyk-
siä. Nettisivujen mukaan ”Herra tirehtööri paikan pääpöperö,
tatuoinut vuodesta 1992 on erikoistunut custom, one of a kind
tatuointeja jolloin vilkas mielikuvitus pääsee valloilleen. Tekee
pääasiassa isoja kuvia esim: Japanilaistyyliset, biomekaniikka,
kasvokuvat ja photorealismit”. www.tinostattoo.fi
Koristemaalareista esimerkkinä Designmaalaus Mika Kujanpää.
Yrittäjän harrastus muuttui työksi v 1999. Toiminnan alkuaikoi-
na maalattiin tekstiilituotteita, puhelinten kuoria, kypäriä jne.
Myöhemmin mukaan tulivat auto- sekä mp-projektit. Nykyään
toiminta keskittyy pääosin kypärien maalauksiin. Yhteistyö-
kumppaneiden myötä suuri osa kypäristä menee eri puolille Eu-
rooppaa. www.dmk.fi
Pohjois-Savossa toimii 11 kameraseuraa. Valokuvakulttuurin
edistäjänä toimii Victor Barsokevitsch -Seura ry, joka ylläpitää
Kuopiossa valokuvataiteen aluekeskusta
www.vb.kuopio.fi. ”VB-valokuvakeskus on suomalaisen ja
kansainvälisen valokuvataiteen kohtauspaikka. Keskus sijaitsee

70
Kuopiossa valokuvaaja Victor Barsokevitschin (1863 - 1933) yli
sata vuotta sitten rakennuttamassa alkuperäisessä puutaloatel-
jeessa. Keskus on toiminut alueellisena valokuvakeskuksena
vuodesta 1987. Se on tunnettu korkeatasoisista näyttelyistään,
joissa on esillä valokuvauksen koko kirjo historiasta kuvajourna-
lismiin ja nykytaiteeseen. Lisäksi VB-valokuvakeskus järjestää
seminaareja, työpajoja ja luentoja.” Keskus pyrkii kohottamaan
valokuvien taloudellista potentiaalia mm. järjestämällä vuosit-
tain myyntinäyttelyn.

71
Kuvio 12. Visuaalisen kulttuurin yritykset ja yhdistykset Poh-
jois-Savossa vuonna 2009. (Lähde: Marko Tanttu, Pohjois-Savon
liitto, 2009)
Kuvataide

72
Tässä selvityksessä ovat mukana Ars Liberan jäsenet sekä
ART360 -kuvataidehankkeen kohderyhmänä olevat muut poh-
joissavolaiset kuvataiteilijat. Pohjois-Savossa on yhteensä 115
kuvataiteilijaa. Näistä yli puolet, 72, asuu Kuopiossa, 10 Iisal-
messa, 10 Varkaudessa, 7 Lapinlahdella, 3 Siilinjärvellä, 3 Suo-
nenjoella, 3 Maaningalla, 2 Kiuruvedellä ja 2 Rautalammilla sekä
Vesannolla, Karttulassa, Varpaisjärvellä ja Sonkajärvellä kussa-
kin yksi taiteilija.
Kuvataiteilijoista valtaosa (73) on Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars
Liberan jäseniä (jäsenmäärä maaliskuussa 2010). Yhdistyksen
tarkoituksena on edistää ja tehostaa näyttelytoimintaa ja vahvis-
taa kuvataiteilijoiden asemaa Pohjois-Savossa. Yhdistyksen ko-
tipaikka on Kuopio. Yhdistyksen jäsenyyden kriteerinä ovat ku-
vataiteilijan koulutus sekä ammatillinen toiminta kuvataiteilija-
na (www.arslibera.com).
Ars Libera juhli 50-vuotissyntymäpäiviään vuonna 2008 juhla-
julkaisun ja Kuopion taidemuseossa pidetyn juhlanäyttelyn kera.
Nyt, vuosina 2009 - 2011, yhdistys on valtakunnallisen ART360 -
kuvataidehankkeen osatoteuttajana Pohjois-Savossa edistämäs-
sä kuvataiteilijoitten liiketoiminta- ja manageriosaamista, ja näin
vahvasti mukana myös valtakunnallisessa kuvataiteen hallin-
nollisessa evoluutiomurroksessa (www.art360.fi). Muutoksia
tapahtuu myös yhdistyksen sisällä: Ars Libera on yhdistyksenä

73
sitoutunut yhdistyksen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja saanut
tähän apua mm. ESR-rahotteiselta luovien alojen Sarka-
hankkeelta. Tavoitteista toimitilan vuokraus on jo toteutunut.
Pidemmän tähtäimen tavoitteena on mm. toiminnanjohtajan ja
tiedottajan palkkaaminen yhdistykseen.
Ars Liberan lisäksi Pohjois-Savossa toimii 13 muuta kuvatai-
deyhdistystä. Yhdistykset järjestävät jäsenilleen kuvataiteen
kursseja sekä järjestävät näyttelyitä. Iisalmen seudun kuvataide-
seura on saanut uuden puheenjohtajan myötä uutta puhtia.
Vuoden 2010 alussa puheenjohtajaksi valittu Jukka Mulari ja
seuran sihteeri, graafikko Leena Tikkanen ovat kartoittaneet Ii-
salmen mahdollisia näyttelytiloja mm. seuran kesänäyttelyä var-
ten Art Anna -näyttelytilan suljettua ovensa vuoden 2009 lopus-
sa. (Iisalmen Sanomat 9.1.2010).
Ammattikuvataiteilijat tekevät työtään Pohjois-Savossa mm.
taidemaalareina, graafikoina, kuvanveistäjinä, valokuvataiteili-
joina, performanssitaiteilijoina, elokuvan tekijöinä, ympäristö- ja
yhteisötaiteilijoina, mediataiteilijoina ja kuvittajina. Ars Liberan
puheenjohtaja Kirsi Pitkänen on työnsä sisällön puolesta hyvä
esimerkki siitä, kuinka nykytaiteilijan toimintakenttä ja osaami-
nen on laaja. Pitkäsen työ näkyi mm. 2006 Kuopion torilla AN-
TI-festivaalin yhteydessä, jolloin hänen Julistajansa huusi mega-
fonilla Savon Sanomien yleisönosastokirjoituksia kaupunginta-

Luovien Toimialojen Nykytila Pohjois-Savossa

Luovien Toimialojen Nykytila Pohjois-Savossa

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (20)

Viewers also liked

Viewers also liked (20)

Similar to Luovien Toimialojen Nykytila Pohjois-Savossa

Similar to Luovien Toimialojen Nykytila Pohjois-Savossa (20)

Luovien Toimialojen Nykytila Pohjois-Savossa