2. • Metsänomistamisen helppous
• Omaisuuden arvon kasvattaminen
• Metsän omistamisen mahdollisuus
• Metsätulojen kasvattaminen
• Hyvä tuotto tulevaisuudessa
• Tasapuolinen sukupolvenvaihdos
• Virkistyskäyttö
Metsänomistamisen tavoitteita
5. • Metsätilan sukupolvenvaihdokset viivästyvät
› Miten omaisuus jaetaan tasan seuraaville sukupolville?
› Onko metsätaloudesta kiinnostuneita jatkajia?
› Missä asti jatkajat asuvat, voivatko he hoitaa metsiä?
• Perinnönjaot jäävät tekemättä
› Miten omaisuus jaetaan tasan kuolinpesän osakkaille?
› Metsänhoito pysähtyy, tulee riitoja ja välit menee poikki,
vastuukysymykset epäselviä -> ei tehdä mitään ->
ongelmat lisääntyvät ajan myötä
› Toimimattomasta kuolinpesästä ei tule tuloja osakkaalle
• Metsätilan pieni koko estää sen jakamisen järkevän
kokoisiksi ja muotoisiksi palstoiksi
Metsän omistamisen ongelmia
6. • Yhteismetsässä metsäomaisuus voidaan jakaa tasan
osuuksina tuleville sukupolville sekä
sukupolvenvaihdoksissa että perintöjen jaossa
• Yhteismetsässä toiminta jatkuu keskeytyksettä
omistajasukupolvien vaihtuessa
• Sukutilat pysyvät yhtenäisinä, ja voivat jopa laajentua
• Metsänomistus passiivisenakin osakkaana on mahdollista
ja tuottavaa
Yhteismetsä on ratkaisu, koska
7. • Yhteismetsät ovat yksityismetsiä,
• Yhteismetsä on osakastilojen yhteinen alue, se on
tarkoitettu ensisijaisesti kestävän metsätalouden
harjoittamiseen osakkaitten hyväksi
• Metsänomistajat voivat sopia yhteismetsän
perustamisesta
• Toimintaa säätelee yhteismetsälaki
• Metsätaloutta harjoitetaan metsäsuunnitelman
mukaisesti
• Hallinto: osakaskunta ja hoitokunta. Hoitokunnan
sijasta tai lisäksi voidaan valita myös toimitsija
Mikä on yhteismetsä ?
9. Yhtymä, kuolinpesä / yhteismetsä
Vertailussa Yhtymä /
kuolinpesä
Yhteismetsä
Hallintojärjestelmä vaihteleva säännelty
Säännölliset kokoukset Ei / ? 1–2 x / v
Enemmistöpäätökset Ei Kyllä
Ohjesääntö Ei Kyllä
Yhteishallintasopimus ? Ei
Veroprosentti 30 / 34 26,5
Verovelvollisuus Henkilö / erill. Erillinen
Oman osuuden irrotus erilliseksi
palstaksi omaan omistukseen
Jako / Pesänjako
halkominen
Kokouksen
päätös >3/4
10. 27.1.2020
Yhteismetsän
omistus
178 – 874 – 1 - 4
• Yhteismetsän osakkaat
omistavat osakastilan /
osakastiloja
• Osakastiloilla on osuus
yhteismetsään
• Osakastilalla voi olla myös
fyysistä maapinta-alaa
• Jos osakastilaan ei kuulu
maata, niin se on
”haamutila” , p-ala = 0
• Osakastilan voi myydä,
lahjoittaa, jakaa ja pantata
kuten muunkin kiinteistön.
• Yhteismetsäosuuden
kaupalla/ lahjoituksella
tarkoitetaan osakastilan tai
sen osan kauppaa/ lahjaa
Osakastilat
ovat
kiinteistöjä
Kyseessä on
kiinteistön luovutus
Myös yhteisö voi
omistaa osakastilan
11. Yhteismetsän
Toiminta
178 – 874 – 1 - 4
Yhteismetsä on yksi
toimintayksikkö
Tulot
Menot
Voitto
Verot 26,5%
Ylijäämä
Ylijäämä
Jaetaan osuuksien
suhteessa
Jako-osuus on saajalleen
verotonta tuloa
Osakkaille ei
tule laskuja
12. • Vanha isäntä haluaa muodostaa yhteismetsän
› Hän perustaa yhteismetsän ja lahjoittaa osakastilat lapsilleen
› Jos spv tehdään kaupalla, niin ensin myydään tila ja yhteismetsä
perustetaan sen jälkeen ( metsävähennys )
• Metsänomistajalla on omaa metsää sekä osuus yhtymässä ja
kuolinpesässä, puolisollakin on metsää
› Näistä voidaan muodostaa yksi yhteismetsä
› Jokaisen omistusyksikön metsät on arvioitava erikseen
yhteismetsäosuuksien määräytymistä varten
• Kuolinpesä omistaa metsää
› Kuolinpesä voi hakea yhteismetsän perustamistoimitusta
› Perinnönjako kannattaa tehdä ensin, jokaiselle muodostetaan oma
osakastila perustamistoimituksessa
› Osuudet määräytyvät omistusosuuksien perusteella.
Esimerkkejä, näin on tehty
27.1.2020 12
13. Yhteismetsä voi olla sopiva
metsänomistamisen muoto
27.1.2020
Omatoimisuutta
metsätaloudessa, töissä ja
hallinnossa.
Tila halutaan pitää suvun
hallussa yhtenäisenä
kokonaisuutena.
Iso tilakokonaisuus.
Metsätalous on
ostopalvelujen varassa. Tila
on kaukana asuinpaikasta.
Ostotila tai perintötila. Ei ole
vahvaa henkistä sidettä.
Metsä koetaan sijoituksena
Perustetaan oma
suvun yhteismetsä
Liitytään osakkaaksi
isoon yhteismetsään
Riitoja
suvussa
Hyvä
sopu
14. 27.1.2020 14
Yhteismetsän perustaminen, esimerkki
Kunnan metsätila
RN:o 3:45
Tilan arvo 65 000 €
Yhteensä 261 000 €
Matti Mäntylän
haamutila R:no 2:12
43 % yhteismetsän
osuuksista
Kunnan haamutila
3:45
25 % yhteismetsän
osuuksista
Kaisa Koivulan
haamutila 2:15
32 % yhteismetsän
osuuksista
Matti Mäntylän tila
RN:o 2:12
Tilan arvo 113 000 €
Muodostetaan Etelä-Savon
yhteismetsä Rn:o 178-874-1-4
Haamutiloilla
ei ole maa-
aluetta mutta
niihin kuuluu
arvoa
vastaava
osuus
yhteismetsään
Muodostetaan
yhteismetsän
osakaskiinteistöt
Valtio maksaa
kiinteistö-
toimitukset
Matti
Mäntylän
tila
RN:o 1:57
Kaisa Koivulan tila
RN:o 2:15
Tilan metsän arvo
83 000 €
Kaisa
Koivulan
mökki
tontti
15. • Tavallinen yhteismetsä, mukana voi olla julkisyhteisöjä
• Riippumaton / kytketty kaupalliseen firmaan
• Jakaa tuottoa vuosittain
• Avoin yhteismetsä
• Ottaa vastaan uusia jäseniä, laajenee
• Metsätalous on ensisijainen käyttötarkoitus
• Voi olla muitakin arvoja
› Metsästys, tontti- / mökkivuokraus
Alueellinen yhteismetsä
Esim. Jaalan Yhteismetsä
16. • Tilakokonaisuus voidaan pitää suvun hallussa yhtenäisenä
• Yhteismetsän osakaskunnalla voi olla etuosto-oikeus
osakastilasta erillään myytävään osuuteen
• Perinnönjaot menevät tasan
• Jokainen saa yhtä suuren osuuden
• Riidat ja jälkipuheet vähenevät
• Kaukanakin asuvat osakkaat voivat omistaa metsää tuottavasti
• Puunmyynnin ja metsänhoitotöiden kilpailuedut ovat pientenkin
osakkaiden saavutettavissa
• Ohjesääntö voidaan muokata omien tarpeiden mukaan
sopivaksi
• Toiminta voi jatkua samoin periaattein kuten ennenkin,
tuulenkaadot, polttopuut, metsästysoikeudet …
Suvun yhteismetsissä
Seuraava sukupolvi
liittää suvun yhteismetsän
Isompaan yhteismetsään ?
17. • Metsätaloudessa ja metsien muussa käytössä suuren pinta-alan
tuomat mittakaavaedut
• Metsiä hoidetaan hyvin ja suunnitelmallisesti
• Saadaan tasaista puunmyyntituloa
• Osakaskunnan ja hoitokunnan kokouksissa enemmistöpäätökset
• Ohjesäännössä linjataan yhteiset pelisäännöt
• Verotuksellisesti edullinen 26,5 %, määrästä riippumatta
• Yksityishenkilö maksaa 30% pääomaveron, yli 30 000€
vuotuisesta pääomatulosta vero on 34 %.
• Sukupolvenvaihdos on helppo toteuttaa pirstomatta metsää
• Omistaminen on helppoa myös passiivisena osakkaana
• Omistuksen siirtäminen perheessä/suvussa on helppoa
• Yhteismetsän perustaminen tai tilan liittäminen yhteismetsään on
helppoa ja edullista.
Yhteismetsän hyviä puolia
18. • Oma äänivalta riippuu osuuden koosta
• Suuren pääoman irrottaminen hakkaamalla on mahdotonta
• Osakaskunta päättää ohjesäännöstä, jolla säädetään mm.
osakkaiden oikeuksista polttopuuhun, metsästykseen jne.
• Yhteismetsästä eroaminen siten, että saa oman
metsäpalstan tai vastaavan alueen takaisin on lain mukaan
mahdollista, mutta se vaatii osakaskunnan kokouksessa
3/4 enemmistöpäätöksen (epätodennäköistä)
Haasteita yhteismetsäomistuksessa