SlideShare a Scribd company logo
1 of 19
Download to read offline
Esa Lappalainen
metsätilarakenteen asiantuntija
puh. 0400 256 146
esa.lappalainen@metsakeskus.fi
Twitter: @lappalaisen_esa
Yhteismetsä
- Tulevaisuuden
metsänomistusta
• Metsänomistamisen helppous
• Omaisuuden arvon kasvattaminen
• Metsän omistamisen mahdollisuus
• Metsätulojen kasvattaminen
• Hyvä tuotto tulevaisuudessa
• Tasapuolinen sukupolvenvaihdos
• Virkistyskäyttö
Metsänomistamisen tavoitteita
Metsätilan omistajan vuosittaiset metsätalouden kontaktit
27.1.2020Suomen metsäkeskus 3
metsänhoito-
yhdistykset
•leimaus
•puukaupan
avustaminen
•metsänhoitotyöt
•jäsenmaksu
•metsäsuunnitelmat
metsäpalvelu-
yritykset
•metsäsuunnitelmat
•tiet, ojat
urakoitsijat
•metsänhoitotyöt
•hakkuut
verotoimisto
•veroilmoitukset
•veronmaksu
tiekunta
•Yksityistie-
maksut
metsätilan
omistaja
metsäyhtiöt
•puukauppa
•metsänhoito-
palvelut
pankit
•sijoituspalvelut
•lainapalvelut
metsäkeskus
•metsään.fi
•tukirahoitus
•tarkastukset
Meno
Tulo
Yhteismetsän osakkaan vuosittaiset
metsätalouden kontaktit
27.1.2020Suomen metsäkeskus 4
yhteismetsän
osakas
pankit
•sijoituspalvelut
•lainapalvelut
yhteismetsän
osakaskunta
•kokoukset
•osuus tuotosta
Meno
Tulo
• Metsätilan sukupolvenvaihdokset viivästyvät
› Miten omaisuus jaetaan tasan seuraaville sukupolville?
› Onko metsätaloudesta kiinnostuneita jatkajia?
› Missä asti jatkajat asuvat, voivatko he hoitaa metsiä?
• Perinnönjaot jäävät tekemättä
› Miten omaisuus jaetaan tasan kuolinpesän osakkaille?
› Metsänhoito pysähtyy, tulee riitoja ja välit menee poikki,
vastuukysymykset epäselviä -> ei tehdä mitään ->
ongelmat lisääntyvät ajan myötä
› Toimimattomasta kuolinpesästä ei tule tuloja osakkaalle
• Metsätilan pieni koko estää sen jakamisen järkevän
kokoisiksi ja muotoisiksi palstoiksi
Metsän omistamisen ongelmia
• Yhteismetsässä metsäomaisuus voidaan jakaa tasan
osuuksina tuleville sukupolville sekä
sukupolvenvaihdoksissa että perintöjen jaossa
• Yhteismetsässä toiminta jatkuu keskeytyksettä
omistajasukupolvien vaihtuessa
• Sukutilat pysyvät yhtenäisinä, ja voivat jopa laajentua
• Metsänomistus passiivisenakin osakkaana on mahdollista
ja tuottavaa
Yhteismetsä on ratkaisu, koska
• Yhteismetsät ovat yksityismetsiä,
• Yhteismetsä on osakastilojen yhteinen alue, se on
tarkoitettu ensisijaisesti kestävän metsätalouden
harjoittamiseen osakkaitten hyväksi
• Metsänomistajat voivat sopia yhteismetsän
perustamisesta
• Toimintaa säätelee yhteismetsälaki
• Metsätaloutta harjoitetaan metsäsuunnitelman
mukaisesti
• Hallinto: osakaskunta ja hoitokunta. Hoitokunnan
sijasta tai lisäksi voidaan valita myös toimitsija
Mikä on yhteismetsä ?
Yhteismetsän omistus
Yhteismetsälaki 109/2003
Laki eräistä
yhteisomistussuhteista
189/1958
178 – 874 – 1 - 4 171 – 405 – 1 - 2
Yhteisaluelaki 758/1989
Yhtymän
omistus
Osakastila
Yhtymä, kuolinpesä / yhteismetsä
Vertailussa Yhtymä /
kuolinpesä
Yhteismetsä
Hallintojärjestelmä vaihteleva säännelty
Säännölliset kokoukset Ei / ? 1–2 x / v
Enemmistöpäätökset Ei Kyllä
Ohjesääntö Ei Kyllä
Yhteishallintasopimus ? Ei
Veroprosentti 30 / 34 26,5
Verovelvollisuus Henkilö / erill. Erillinen
Oman osuuden irrotus erilliseksi
palstaksi omaan omistukseen
Jako / Pesänjako
halkominen
Kokouksen
päätös >3/4
27.1.2020
Yhteismetsän
omistus
178 – 874 – 1 - 4
• Yhteismetsän osakkaat
omistavat osakastilan /
osakastiloja
• Osakastiloilla on osuus
yhteismetsään
• Osakastilalla voi olla myös
fyysistä maapinta-alaa
• Jos osakastilaan ei kuulu
maata, niin se on
”haamutila” , p-ala = 0
• Osakastilan voi myydä,
lahjoittaa, jakaa ja pantata
kuten muunkin kiinteistön.
• Yhteismetsäosuuden
kaupalla/ lahjoituksella
tarkoitetaan osakastilan tai
sen osan kauppaa/ lahjaa
Osakastilat
ovat
kiinteistöjä
Kyseessä on
kiinteistön luovutus
Myös yhteisö voi
omistaa osakastilan
Yhteismetsän
Toiminta
178 – 874 – 1 - 4
Yhteismetsä on yksi
toimintayksikkö
Tulot
Menot
Voitto
Verot 26,5%
Ylijäämä
Ylijäämä
Jaetaan osuuksien
suhteessa
Jako-osuus on saajalleen
verotonta tuloa
Osakkaille ei
tule laskuja
• Vanha isäntä haluaa muodostaa yhteismetsän
› Hän perustaa yhteismetsän ja lahjoittaa osakastilat lapsilleen
› Jos spv tehdään kaupalla, niin ensin myydään tila ja yhteismetsä
perustetaan sen jälkeen ( metsävähennys )
• Metsänomistajalla on omaa metsää sekä osuus yhtymässä ja
kuolinpesässä, puolisollakin on metsää
› Näistä voidaan muodostaa yksi yhteismetsä
› Jokaisen omistusyksikön metsät on arvioitava erikseen
yhteismetsäosuuksien määräytymistä varten
• Kuolinpesä omistaa metsää
› Kuolinpesä voi hakea yhteismetsän perustamistoimitusta
› Perinnönjako kannattaa tehdä ensin, jokaiselle muodostetaan oma
osakastila perustamistoimituksessa
› Osuudet määräytyvät omistusosuuksien perusteella.
Esimerkkejä, näin on tehty
27.1.2020 12
Yhteismetsä voi olla sopiva
metsänomistamisen muoto
27.1.2020
Omatoimisuutta
metsätaloudessa, töissä ja
hallinnossa.
Tila halutaan pitää suvun
hallussa yhtenäisenä
kokonaisuutena.
Iso tilakokonaisuus.
Metsätalous on
ostopalvelujen varassa. Tila
on kaukana asuinpaikasta.
Ostotila tai perintötila. Ei ole
vahvaa henkistä sidettä.
Metsä koetaan sijoituksena
Perustetaan oma
suvun yhteismetsä
Liitytään osakkaaksi
isoon yhteismetsään
Riitoja
suvussa
Hyvä
sopu
27.1.2020 14
Yhteismetsän perustaminen, esimerkki
Kunnan metsätila
RN:o 3:45
Tilan arvo 65 000 €
Yhteensä 261 000 €
Matti Mäntylän
haamutila R:no 2:12
43 % yhteismetsän
osuuksista
Kunnan haamutila
3:45
25 % yhteismetsän
osuuksista
Kaisa Koivulan
haamutila 2:15
32 % yhteismetsän
osuuksista
Matti Mäntylän tila
RN:o 2:12
Tilan arvo 113 000 €
Muodostetaan Etelä-Savon
yhteismetsä Rn:o 178-874-1-4
Haamutiloilla
ei ole maa-
aluetta mutta
niihin kuuluu
arvoa
vastaava
osuus
yhteismetsään
Muodostetaan
yhteismetsän
osakaskiinteistöt
Valtio maksaa
kiinteistö-
toimitukset
Matti
Mäntylän
tila
RN:o 1:57
Kaisa Koivulan tila
RN:o 2:15
Tilan metsän arvo
83 000 €
Kaisa
Koivulan
mökki
tontti
• Tavallinen yhteismetsä, mukana voi olla julkisyhteisöjä
• Riippumaton / kytketty kaupalliseen firmaan
• Jakaa tuottoa vuosittain
• Avoin yhteismetsä
• Ottaa vastaan uusia jäseniä, laajenee
• Metsätalous on ensisijainen käyttötarkoitus
• Voi olla muitakin arvoja
› Metsästys, tontti- / mökkivuokraus
Alueellinen yhteismetsä
Esim. Jaalan Yhteismetsä
• Tilakokonaisuus voidaan pitää suvun hallussa yhtenäisenä
• Yhteismetsän osakaskunnalla voi olla etuosto-oikeus
osakastilasta erillään myytävään osuuteen
• Perinnönjaot menevät tasan
• Jokainen saa yhtä suuren osuuden
• Riidat ja jälkipuheet vähenevät
• Kaukanakin asuvat osakkaat voivat omistaa metsää tuottavasti
• Puunmyynnin ja metsänhoitotöiden kilpailuedut ovat pientenkin
osakkaiden saavutettavissa
• Ohjesääntö voidaan muokata omien tarpeiden mukaan
sopivaksi
• Toiminta voi jatkua samoin periaattein kuten ennenkin,
tuulenkaadot, polttopuut, metsästysoikeudet …
Suvun yhteismetsissä
Seuraava sukupolvi
liittää suvun yhteismetsän
Isompaan yhteismetsään ?
• Metsätaloudessa ja metsien muussa käytössä suuren pinta-alan
tuomat mittakaavaedut
• Metsiä hoidetaan hyvin ja suunnitelmallisesti
• Saadaan tasaista puunmyyntituloa
• Osakaskunnan ja hoitokunnan kokouksissa enemmistöpäätökset
• Ohjesäännössä linjataan yhteiset pelisäännöt
• Verotuksellisesti edullinen 26,5 %, määrästä riippumatta
• Yksityishenkilö maksaa 30% pääomaveron, yli 30 000€
vuotuisesta pääomatulosta vero on 34 %.
• Sukupolvenvaihdos on helppo toteuttaa pirstomatta metsää
• Omistaminen on helppoa myös passiivisena osakkaana
• Omistuksen siirtäminen perheessä/suvussa on helppoa
• Yhteismetsän perustaminen tai tilan liittäminen yhteismetsään on
helppoa ja edullista.
Yhteismetsän hyviä puolia
• Oma äänivalta riippuu osuuden koosta
• Suuren pääoman irrottaminen hakkaamalla on mahdotonta
• Osakaskunta päättää ohjesäännöstä, jolla säädetään mm.
osakkaiden oikeuksista polttopuuhun, metsästykseen jne.
• Yhteismetsästä eroaminen siten, että saa oman
metsäpalstan tai vastaavan alueen takaisin on lain mukaan
mahdollista, mutta se vaatii osakaskunnan kokouksessa
3/4 enemmistöpäätöksen (epätodennäköistä)
Haasteita yhteismetsäomistuksessa
Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
Esa Lappalainen

More Related Content

More from Suomen metsäkeskus

More from Suomen metsäkeskus (20)

4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
 
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
 
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
 
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
 
3. luomukeruu johanna honkanen
3. luomukeruu johanna honkanen3. luomukeruu johanna honkanen
3. luomukeruu johanna honkanen
 
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
 
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
 
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaPotentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
 
Korjuujälki energiapuuhakkuilla
Korjuujälki energiapuuhakkuillaKorjuujälki energiapuuhakkuilla
Korjuujälki energiapuuhakkuilla
 
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankintaKiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
 
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankintaEnergiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
 
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
 
Metsäenergian käyttö kasvussa
Metsäenergian käyttö kasvussaMetsäenergian käyttö kasvussa
Metsäenergian käyttö kasvussa
 
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
 
Energiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
Energiapuun käyttö ja näkymät KymenlaaksossaEnergiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
Energiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
 
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-SuomessaHoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
 
Puurakenteiden palosuunnittelu
Puurakenteiden palosuunnitteluPuurakenteiden palosuunnittelu
Puurakenteiden palosuunnittelu
 
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrjaIsokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
 
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemiIsokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
 
Isokuusentanhua, keskustelu timo koski
Isokuusentanhua, keskustelu timo koskiIsokuusentanhua, keskustelu timo koski
Isokuusentanhua, keskustelu timo koski
 

Yhteismetsä - Tulevaisuuden metsänomistusta

  • 1. Esa Lappalainen metsätilarakenteen asiantuntija puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Twitter: @lappalaisen_esa Yhteismetsä - Tulevaisuuden metsänomistusta
  • 2. • Metsänomistamisen helppous • Omaisuuden arvon kasvattaminen • Metsän omistamisen mahdollisuus • Metsätulojen kasvattaminen • Hyvä tuotto tulevaisuudessa • Tasapuolinen sukupolvenvaihdos • Virkistyskäyttö Metsänomistamisen tavoitteita
  • 3. Metsätilan omistajan vuosittaiset metsätalouden kontaktit 27.1.2020Suomen metsäkeskus 3 metsänhoito- yhdistykset •leimaus •puukaupan avustaminen •metsänhoitotyöt •jäsenmaksu •metsäsuunnitelmat metsäpalvelu- yritykset •metsäsuunnitelmat •tiet, ojat urakoitsijat •metsänhoitotyöt •hakkuut verotoimisto •veroilmoitukset •veronmaksu tiekunta •Yksityistie- maksut metsätilan omistaja metsäyhtiöt •puukauppa •metsänhoito- palvelut pankit •sijoituspalvelut •lainapalvelut metsäkeskus •metsään.fi •tukirahoitus •tarkastukset Meno Tulo
  • 4. Yhteismetsän osakkaan vuosittaiset metsätalouden kontaktit 27.1.2020Suomen metsäkeskus 4 yhteismetsän osakas pankit •sijoituspalvelut •lainapalvelut yhteismetsän osakaskunta •kokoukset •osuus tuotosta Meno Tulo
  • 5. • Metsätilan sukupolvenvaihdokset viivästyvät › Miten omaisuus jaetaan tasan seuraaville sukupolville? › Onko metsätaloudesta kiinnostuneita jatkajia? › Missä asti jatkajat asuvat, voivatko he hoitaa metsiä? • Perinnönjaot jäävät tekemättä › Miten omaisuus jaetaan tasan kuolinpesän osakkaille? › Metsänhoito pysähtyy, tulee riitoja ja välit menee poikki, vastuukysymykset epäselviä -> ei tehdä mitään -> ongelmat lisääntyvät ajan myötä › Toimimattomasta kuolinpesästä ei tule tuloja osakkaalle • Metsätilan pieni koko estää sen jakamisen järkevän kokoisiksi ja muotoisiksi palstoiksi Metsän omistamisen ongelmia
  • 6. • Yhteismetsässä metsäomaisuus voidaan jakaa tasan osuuksina tuleville sukupolville sekä sukupolvenvaihdoksissa että perintöjen jaossa • Yhteismetsässä toiminta jatkuu keskeytyksettä omistajasukupolvien vaihtuessa • Sukutilat pysyvät yhtenäisinä, ja voivat jopa laajentua • Metsänomistus passiivisenakin osakkaana on mahdollista ja tuottavaa Yhteismetsä on ratkaisu, koska
  • 7. • Yhteismetsät ovat yksityismetsiä, • Yhteismetsä on osakastilojen yhteinen alue, se on tarkoitettu ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaitten hyväksi • Metsänomistajat voivat sopia yhteismetsän perustamisesta • Toimintaa säätelee yhteismetsälaki • Metsätaloutta harjoitetaan metsäsuunnitelman mukaisesti • Hallinto: osakaskunta ja hoitokunta. Hoitokunnan sijasta tai lisäksi voidaan valita myös toimitsija Mikä on yhteismetsä ?
  • 8. Yhteismetsän omistus Yhteismetsälaki 109/2003 Laki eräistä yhteisomistussuhteista 189/1958 178 – 874 – 1 - 4 171 – 405 – 1 - 2 Yhteisaluelaki 758/1989 Yhtymän omistus Osakastila
  • 9. Yhtymä, kuolinpesä / yhteismetsä Vertailussa Yhtymä / kuolinpesä Yhteismetsä Hallintojärjestelmä vaihteleva säännelty Säännölliset kokoukset Ei / ? 1–2 x / v Enemmistöpäätökset Ei Kyllä Ohjesääntö Ei Kyllä Yhteishallintasopimus ? Ei Veroprosentti 30 / 34 26,5 Verovelvollisuus Henkilö / erill. Erillinen Oman osuuden irrotus erilliseksi palstaksi omaan omistukseen Jako / Pesänjako halkominen Kokouksen päätös >3/4
  • 10. 27.1.2020 Yhteismetsän omistus 178 – 874 – 1 - 4 • Yhteismetsän osakkaat omistavat osakastilan / osakastiloja • Osakastiloilla on osuus yhteismetsään • Osakastilalla voi olla myös fyysistä maapinta-alaa • Jos osakastilaan ei kuulu maata, niin se on ”haamutila” , p-ala = 0 • Osakastilan voi myydä, lahjoittaa, jakaa ja pantata kuten muunkin kiinteistön. • Yhteismetsäosuuden kaupalla/ lahjoituksella tarkoitetaan osakastilan tai sen osan kauppaa/ lahjaa Osakastilat ovat kiinteistöjä Kyseessä on kiinteistön luovutus Myös yhteisö voi omistaa osakastilan
  • 11. Yhteismetsän Toiminta 178 – 874 – 1 - 4 Yhteismetsä on yksi toimintayksikkö Tulot Menot Voitto Verot 26,5% Ylijäämä Ylijäämä Jaetaan osuuksien suhteessa Jako-osuus on saajalleen verotonta tuloa Osakkaille ei tule laskuja
  • 12. • Vanha isäntä haluaa muodostaa yhteismetsän › Hän perustaa yhteismetsän ja lahjoittaa osakastilat lapsilleen › Jos spv tehdään kaupalla, niin ensin myydään tila ja yhteismetsä perustetaan sen jälkeen ( metsävähennys ) • Metsänomistajalla on omaa metsää sekä osuus yhtymässä ja kuolinpesässä, puolisollakin on metsää › Näistä voidaan muodostaa yksi yhteismetsä › Jokaisen omistusyksikön metsät on arvioitava erikseen yhteismetsäosuuksien määräytymistä varten • Kuolinpesä omistaa metsää › Kuolinpesä voi hakea yhteismetsän perustamistoimitusta › Perinnönjako kannattaa tehdä ensin, jokaiselle muodostetaan oma osakastila perustamistoimituksessa › Osuudet määräytyvät omistusosuuksien perusteella. Esimerkkejä, näin on tehty 27.1.2020 12
  • 13. Yhteismetsä voi olla sopiva metsänomistamisen muoto 27.1.2020 Omatoimisuutta metsätaloudessa, töissä ja hallinnossa. Tila halutaan pitää suvun hallussa yhtenäisenä kokonaisuutena. Iso tilakokonaisuus. Metsätalous on ostopalvelujen varassa. Tila on kaukana asuinpaikasta. Ostotila tai perintötila. Ei ole vahvaa henkistä sidettä. Metsä koetaan sijoituksena Perustetaan oma suvun yhteismetsä Liitytään osakkaaksi isoon yhteismetsään Riitoja suvussa Hyvä sopu
  • 14. 27.1.2020 14 Yhteismetsän perustaminen, esimerkki Kunnan metsätila RN:o 3:45 Tilan arvo 65 000 € Yhteensä 261 000 € Matti Mäntylän haamutila R:no 2:12 43 % yhteismetsän osuuksista Kunnan haamutila 3:45 25 % yhteismetsän osuuksista Kaisa Koivulan haamutila 2:15 32 % yhteismetsän osuuksista Matti Mäntylän tila RN:o 2:12 Tilan arvo 113 000 € Muodostetaan Etelä-Savon yhteismetsä Rn:o 178-874-1-4 Haamutiloilla ei ole maa- aluetta mutta niihin kuuluu arvoa vastaava osuus yhteismetsään Muodostetaan yhteismetsän osakaskiinteistöt Valtio maksaa kiinteistö- toimitukset Matti Mäntylän tila RN:o 1:57 Kaisa Koivulan tila RN:o 2:15 Tilan metsän arvo 83 000 € Kaisa Koivulan mökki tontti
  • 15. • Tavallinen yhteismetsä, mukana voi olla julkisyhteisöjä • Riippumaton / kytketty kaupalliseen firmaan • Jakaa tuottoa vuosittain • Avoin yhteismetsä • Ottaa vastaan uusia jäseniä, laajenee • Metsätalous on ensisijainen käyttötarkoitus • Voi olla muitakin arvoja › Metsästys, tontti- / mökkivuokraus Alueellinen yhteismetsä Esim. Jaalan Yhteismetsä
  • 16. • Tilakokonaisuus voidaan pitää suvun hallussa yhtenäisenä • Yhteismetsän osakaskunnalla voi olla etuosto-oikeus osakastilasta erillään myytävään osuuteen • Perinnönjaot menevät tasan • Jokainen saa yhtä suuren osuuden • Riidat ja jälkipuheet vähenevät • Kaukanakin asuvat osakkaat voivat omistaa metsää tuottavasti • Puunmyynnin ja metsänhoitotöiden kilpailuedut ovat pientenkin osakkaiden saavutettavissa • Ohjesääntö voidaan muokata omien tarpeiden mukaan sopivaksi • Toiminta voi jatkua samoin periaattein kuten ennenkin, tuulenkaadot, polttopuut, metsästysoikeudet … Suvun yhteismetsissä Seuraava sukupolvi liittää suvun yhteismetsän Isompaan yhteismetsään ?
  • 17. • Metsätaloudessa ja metsien muussa käytössä suuren pinta-alan tuomat mittakaavaedut • Metsiä hoidetaan hyvin ja suunnitelmallisesti • Saadaan tasaista puunmyyntituloa • Osakaskunnan ja hoitokunnan kokouksissa enemmistöpäätökset • Ohjesäännössä linjataan yhteiset pelisäännöt • Verotuksellisesti edullinen 26,5 %, määrästä riippumatta • Yksityishenkilö maksaa 30% pääomaveron, yli 30 000€ vuotuisesta pääomatulosta vero on 34 %. • Sukupolvenvaihdos on helppo toteuttaa pirstomatta metsää • Omistaminen on helppoa myös passiivisena osakkaana • Omistuksen siirtäminen perheessä/suvussa on helppoa • Yhteismetsän perustaminen tai tilan liittäminen yhteismetsään on helppoa ja edullista. Yhteismetsän hyviä puolia
  • 18. • Oma äänivalta riippuu osuuden koosta • Suuren pääoman irrottaminen hakkaamalla on mahdotonta • Osakaskunta päättää ohjesäännöstä, jolla säädetään mm. osakkaiden oikeuksista polttopuuhun, metsästykseen jne. • Yhteismetsästä eroaminen siten, että saa oman metsäpalstan tai vastaavan alueen takaisin on lain mukaan mahdollista, mutta se vaatii osakaskunnan kokouksessa 3/4 enemmistöpäätöksen (epätodennäköistä) Haasteita yhteismetsäomistuksessa
  • 19. Kiitos • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus Esa Lappalainen