Suomen Lajitietokeskus, avajaisseminaari 22.5.2015

1. Avoin tiede ja lajitiedot:
enemmän hyötyjä vai riskejä?
Tuuli Toivonen
Geotieteiden ja maantieteen laitos

2. Avoin
tiede
http://avointiede.fi

3. http://cbig.it.helsinki.fi

4. Laji-
tiedot

5. Laji-
tiedot
Kaksi esimerkkiä
Suojelusuunnittelusta:
Globaali ja paikallinen

6. Pouzols et al. (2014). Nature, 516, 383-399.

7. By 2020, at least 17 per cent of
terrestrial and inland water, and 10
per cent of coastal and marine areas,
especially areas of particular
importance for biodiversity and
ecosystem services, are conserved…
Biodiversiteettisopimus:
Aichi Target 11

8. • Kuinka paljon suojelualueverkon laajennus
voisi parantaa eliölajien suojelutasoa?
• Mikä vaikutus maankäytön muutoksellaon
suojelun mahdollisuuksiin?
• Kuinka paljon kansallisellatasolla toimiminen
vaikuttaa tuloksiin?
• (Voidaanko kysymyksiä lähestyä globaalisti ja silti
paikallisesti mielekkäällä tarkastelutasolla?)
Kysymykset

9. Analyysiprosessi
~25 000
maaselkärankaisen
levinneisyyttä (IUCN)
827
ecoregionia (WWF)
Maankäyttömallit (Uni Ams)
- nykyisin
- Tulevaisuudessa (2040)
Valtioitten rajat
(GADM)
Suojelualueverkko
(WDPA, Protected planet)

10. Analyysiprosessi
~25 000
maaselkärankaisen
levinneisyyttä (IUCN)
827
ecoregionia (WWF)
Maankäyttömallit (Uni Ams)
- nykyisin
- Tulevaisuudessa (2040)
Valtioitten rajat
(GADM)
Suojelualueverkko
(WDPA, Protected planet)

11. Globaalit prioriteetit 2040
Include reference to Nature paper

12. Kansalliset prioriteetit 2040

13. Lajien suojelutaso globaalisti

14. Lajien suojelutaso globaalisti
19 %

15. Lajien suojelutaso globaalisti
61 %

16. Lajien suojelutaso globaalisti
56 %
12 %

17. Lajien suojelutaso globaalisti
43 / 38 %

18. • Tulokset paikallisesti kyseenalaisia, koska
aineisto on epätarkkaa.
• Laadukkaampi lähtödata lisäisi yhteiskunnallista
hyötyä.
• Vapaasti saatavilla olevat lähtöaineistot
varmistavat toistettavuuden.
• Keskustelu tiedontuottajien kanssa tärkeää.
• Monet keskeiset aineistotoimijat ilman pysyvää
rahoitusta.
• Tulosten avoimuutta voidaan parantaa monella
tapaa.
Havaintoja tuloksista ja prosessista

19. Tulokset ja data saataville
http://avaa.tdata.fi/web/cbig/gpan

20. Uudenmaan 4.
vaihemaakunta-
kaava ja sen
viherrakenne-
tutkimus
Kuusterä, J., Aalto,S.,
Toivonen,T. & Lehtomäki, J.
Moilanen,A. (2015)

21. Vaihemaa-
kuntakaavassa
tärkeää tietää:
Missä
arvokkaimmat
viheralueet
Uudellamaalla?

25. • Valtavasti aikaa kuluu aineistojenhankintaan
hallintosyistä.
• Sopimuskäytännöt vaikeuttavat tiedon
kumuloitumista ja heikentävät tehokkuutta.
• Kansainväliselle tutkimukselleriittäisi
vähempikin laatu.
• Paikallinen päätöksentekoedellyttää parasta
– ja aina sekään eri riitä.
Havaintoja prosessista

26. Lajidatan
avoimuus
tutkimuk-
sessa

27. Lajidatan
avoimuus
tutkimuk-
sessa

28. Lajidatan
avoimuus
tutkimuk-
sessa

29. Lajidatan
avoimuus
tutkimuk-
sessa

30. Avoin tiede ja lajitiedot:
enemmän hyötyjä vai riskejä?

31. Avoin tiede ja lajitiedot:
enemmän hyötyjä vai riskejä?
Kiitos!
tuuli.toivonen@helsinki.fi