1. KIRKKOVUOSI JA
LITURGISET VÄRIT

2. Kirkkovuosi muistuttaa Jumalan pelastusteoista
Kirkon jumalanpalveluselämä saa rytminsä ja sisältönsä kirkkovuodesta, joka sunnuntaille
ja kirkolliselle juhlalle on omat raamatuntekstinsä ja rukouksensa.
Pyhä pyhältä seurataan Jeesuksen elämänvaiheita ja kuullaan hänen opetuksiaan.
Kirkkovuoden pyhien sanomassa Jumalan teot tulevat todeksi seurakunnan ja sen
jäsenten elämässä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuosikalenteri seuraa läntistä perinnettä, jossa
kirkkovuosi alkaa kalenterivuoden loppupuolella ensimmäisestä adventtisunnuntaista.
Kirkkovuoden keskus on pääsiäinen, ja se päättyy vuoden lopulla tuomiosunnuntaihin.
Kirkkovuotemme rakentuu siis joulun, pääsiäisen ja helluntain ympärille.
Kirkkovuosikalenteri vaikuttaa jonkin verran myös kalenterivuoteen ja vuosittaisten
työpäivien määrään. Kirkkovuoden määrittämiä vapaapäiviä nykyisessä kalenterissamme
ovat muun muassa joulu, tapaninpäivä ja loppiainen sekä pitkäperjantai ja helatorstai.
Kirkkovuoden juhlakalenteri on kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Aikojen saatossa useat
juhlat ovat myös rikastuneet, ja niihin on liitetty uusia perinteitä.

3. Valkoinen kuvaa iloa, kiitosta, puhtautta ja autuutta. Se on myös Jumalan,
Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symboli. Valkoista käytetään
kirkkovuoden suurina juhlapäivinä kuten jouluyönä ja joulupäivänä,
pääsiäisyönä ja pääsiäispäivinä sekä loppiaisena ja mikkelinpäivänä.
Valkoisen rinnalla voidaan käyttää myös hopean ja kullan värejä.
Punainen on Pyhän Hengen, veren, tulen ja todistuksen väri. Punaista
käytetään muun muassa helluntaina, pyhäinpäivänä sekä apostolien ja
marttyyrien (esim. Stefanus ja Henrik) päivinä.
Vihreä kuvaa toivoa ja iankaikkista elämää, mutta on myös elämänvoiman
ja kasvun väri. Vihreää käytetään loppiaisesta laskiaiseen sekä lähes
kaikkina helluntain jälkeisen ajan pyhinä.

4. Violetti on katumuksen, odotuksen ja valmistautumisen väri. Sitä
käytetään toisena, kolmantena ja neljäntenä adventtisunnuntaina
sekä paastonaikana ja hiljaisella viikolla. Violetin rinnalla voidaan
käyttää myös tummaa sinistä.
Musta on kuolemansurun ja katoavaisuuden väri. Sitä käytetään
Jeesuksen kuolinpäivänä eli pitkäperjantaina ja sitä seuraavana
hiljaisena lauantaina.
Sininen väri Neitsyt Marian väri. Se on vielä harvinainen väri
kirkollisessa perinteessä. Sitä voidaan käyttää kaikkina Mariaan
liittyvinä juhlapäivinä.

5. Kirkkovuoden värit kertovat
pyhien aiheista
Kirkkovuoden värejä kutsutaan
myös liturgisiksi väreiksi. Suomen
evankelis-luterilaisessa kirkossa
käytetään kirkkovuoden
jumalanpalveluksissa viittä
liturgista väriä: valkoista, punaista,
vihreää, violettia tai tumman
sinistä ja mustaa.
Liturgiset värit ilmentävät
kirkkovuoden pyhien aiheita.
Pyhäpäivän liturgista väriä
käytetään yleensä koko seuraavan
viikon ajan.

6. Punainen on Pyhän hengen väri

7. Tekstiilisarjat
Kirkkoon ja kylähautausmaille on hankittu
liturgiset värit sisältävät tekstiilisarjat, jotka
on suunnitellut lehtori Riitta Latvala-Erkkilä.
Tekstiilisarjat on valmistanut Nivalan
Ammattiopiston käsi- ja teollisen osaston
oppilaat.
Messukasukat eli papinpuvut
Papin pukuja ja vanhoja messukasukoita
säilytetään kirkon sakaristossa. Jos haluat
tarkemmin tutustua upeisiin, vanhoihin
messukasukoihin, voit sopia vierailuajan
kirkkoon kirkkoherranvirastosta.

8. Kynttilöiden käyttö
Kynttilän liekki kuvaa valon voittoa pimeyden
voimista. Samalla liekki kuvastaa valvomista,
lämpöä ja yhteyttä. Kristillisessä ajattelussa se on
keskeisesti rukouksen ja Kristus-esirukoilijan
vertauskuva. Kynttilällä on vahva sijansa
kristillisessä jumalanpalveluselämässä ja
yksityisessä rukouksessa.
Alttarikynttilät
Alttarikynttilöiden lukumäärä vaihtelee kirkkovuoden mukaan.
Suurina Kristus-pyhinä, jolloin liturginen väri on punainen tai valkoinen, käytetään neljää tai
kuutta kynttilää. Liturgisen värin ollessa vihreä tai violetti käytetään kahta kynttilää.
Kynttilät sijoitetaan alttarille tai sen ympärille niin, että seurakuntalaiset näkevät alttarille.
Perinteen mukaan kynttilöiden tulisi olla lyhyempiä kuin alttarilla oleva krusifiksi.
Piispankynttilä
Kun oman hiippakunnan piispa johtaa jumalanpalvelusta, alttarille lisätään
ns. piispankynttilä.