11. Energia- ja ilmastotiekartta 2050
Älykkään energiajärjestelmän osat
• Energian runkoverkot – sähkö ja kaasu – käsitetään kokonaisuutena
• Älykkäisiin energiaverkkoihin yhdistyvät ja kuuluvat keskeisinä osina
• paikalliset kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkot
• kansallinen nesteytetyn maakaasun terminaaliverkosto
• vedyn jakelu (oma järjestelmä ja/tai osana kaasujärjestelmää)
• hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi (CCUS)
• Älykäs energian tuotanto ja käyttö sisältää mm.
• uusiutuvan energian järkevän, maksimaalisen hyödyntämisen sähköksi,
lämmöksi/kylmäksi tai polttoaineeksi
• puhtaan ja tehokkaan energian tuottamisen (esim. CHCP-laitoksissa tai
usean energialähteen hybridijärjestelmien avulla)
• optimoidun, joustavan ja energiatehokkaan energian käytön ja sen
ohjauksen
• Kuvaa täydentää verkkojen ulkopuolinen energian tuottaminen, käyttö ja
mahdollinen jakelu (esim. liikennepolttoaineeksi)
KAAS UY HDIS TY S .FI
12. Energia- ja ilmastotiekartta 2050
Kaasut ja niiden rooli
• Kaasu tarjoaa nopean ja kustannustehokkaan polun kohti kestävää ja
puhdasta energiataloutta
1. Kaasumaisiin polttoaineisiin voidaan siirtyä nopeasti niin energian
tuotannossa kuin käytössäkin esimerkiksi liikennesektorilla
2. Siirtyminen maakaasusta uusiutuvaan kaasuun voidaan toteuttaa
asteittain
• Kaasut:
• Maakaasu kaasumaisena ja nesteytettynä (LNG)
• Biokaasu
• Bio-SNG ja muut kaasutustekniikalla tuotetut kaasut
• E-kaasu (uusiutuvan sähkön muuntaminen metaaniksi)
• Vety
• Investointi kaasujärjestelmiin tukee sekä älykkään energiajärjestelmän
toteutumista että uusiutuvan energian monipuolista hyödyntämistä
KAAS UY HDIS TY S .FI
13. Energia- ja ilmastotiekartta 2050
Kaasujen etuja
• Kaasu vähentää päästöjä > ilmasto-, ympäristö- ja terveysvaikutukset
• Ei rikki- ja hiukkaspäästöjä, vähemmän typenoksidipäästöjä
• Hiilidioksidipäästöjä syntyy fossiilisista vähiten, merkittävät CO2-vähennykset
voidaan saavuttaa nopeasti
• Maakaasu on myös raaka-aine puhtaampien liikennepolttonesteiden
jalostuksessa
• Kaasu on energiatehokasta
• Kaasun käyttö on energiatehokasta erityisesti CHP-tuotannossa, mutta myös
teollisuusprosesseissa ja pienemmissä käyttökohteissa
• Kaasun kuljettaminen kaasuverkossa on tehokasta, ympäristöystävällistä
ja -riskitöntä
• LNG-säiliöperävaunussa voi kuljettaa noin 3-kertaisen energiamäärän
hakerekkaan verrattuna
• Kaasu monipuolistaa Suomen energiajärjestelmää
• Maakaasu kattaa kymmenyksen Suomen monipuolisesta energiapaletista
• Lisäämällä uusiutuvan kaasun tuotantoa ja rakentamalla LNG-terminaaleja
voidaan kaasujen osuutta kasvattaa niin, että samalla Suomen
energiamarkkinat monipuolistuvat
KAAS UY HDIS TY S .FI
14. Energia- ja ilmastotiekartta 2050
Kaasun suunnat
• Kohti uusiutuvaa ja kotimaista ja paikallista kaasua
• Kierrätykseen sopimaton jäte, kestävä metsäenergia ja ruokahuoltoa
edistävä peltobiomassa kaasuksi
• Kohti yhtenäisiä ja monipuolisia kaasu- ja energiamarkkinoita
• Kaasun tarjonnan monipuolistaminen (LNG, uusiutuva kaasu) ja
lisääminen parantavat sekä kaasumarkkinoiden että koko Suomen
energiamarkkinoiden toimivuutta vaihtoehtojen lisääntyessä
• Kohti monipuolisempaa kaasun käyttöä
• Energiantuotanto yhdyskunnissa ja teollisuudessa
• Liikenne maalla ja merellä
• Pienkohteiden modernit ratkaisut lämmitykseen, jäähdytykseen, sähkön
tuottamiseen, …
= Kohti älykästä vuoden 2050 energiajärjestelmää
KAAS UY HDIS TY S .FI
15. Energia- ja ilmastotiekartta 2050
Kaasupolun toteutuminen
• Kaasujen kilpailukyvyn on oltava kunnossa
• Veroratkaisut, tukijärjestelmät, lupakysymykset, energiapolitiikka
Suomessa ja Euroopassa, …
• Kaasuinfrastruktuurin määrätietoinen rakentaminen
• LNG-terminaalit ja -varastot
• Biokaasun ja bio-SNG:n tuotantolaitokset
• Kaasun siirto- ja jakeluputkistojen laajentaminen
• Kaasun tankkausmahdollisuuksien lisääminen maa- ja meriliikenteen
tarpeisiin
• Uuden teknologian kehittäminen ja käyttöönotto, esimerkiksi
• kaasumoottorit laivoihin
• kaasutuslaitokset
• polttokennot
• kaasuajoneuvot
• kaasulämpöpumput
• vetyjärjestelmät
KAAS UY HDIS TY S .FI
16. Energia- ja ilmastotiekartta 2050
Visio kaasuinfrastruktuurin kehittymisestä
Nykytilanne: maakaasu - putki
•
Yksi tuontisuunta
•
Siirtoputkistoa 1300 km
•
Jakeluputkistoa 1900 km
Nykytilanne: LNG
•
1 pieni tuotantolaitos + pieni varastokapasiteetti
•
Muutama LNG-säiliöperävaunu
•
Pienet varastot käyttäjäpäässä
•
Erikokoisia LNG:n tuonti- ja jakeluterminaaleja suunnitteilla
Nykytilanne: biokaasu ja bio-SNG
•
45 biokaasureaktorilaitosta
•
40 kaatopaikkaa, joissa biokaasun talteenotto
•
Kaksi biokaasulaitosta kytketty kaasuverkkoon
•
Bio-SNG -tuotantolaitos suunnitteilla
Nykytilanne: kaasuinfra liikennekäyttöä varten
•
19 kaasun tankkausasemaa paineistetun kaasun (CNG ja CBG)
liikennekäytölle
•
Nesteytetyn kaasun (LNG ja LBG) liikennekäytölle suunnitelmia,
muttei vielä tankkausinfraa
KAAS UY HDIS TY S .FI
17. Energia- ja ilmastotiekartta 2050
Visio kaasuinfrastruktuurin kehittymisestä
Tilanne vuonna 2025: maakaasu - putki
•
Kaksi tuontisuuntaa, yhteys Baltian maihin
•
Siirtoputkistoa 1700 km
•
Jakeluputkistoa 3000 km
•
Lisäksi siirtoverkon ulkopuolella erillisiä kaasun jakeluverkkoja
LNG:n ja/tai biokaasun jakeluun
Tilanne vuonna 2025: LNG
•
Yksi valtakunnallisesti merkittävä tuontiterminaali
•
Useita pienempiä LNG-terminaaleja
•
Erikokoisia kaasuvarastoja LNG-terminaalien ja tankkausasemien
yhteydessä sekä kaasun käyttäjillä
•
10…20 LNG- säiliöperävaunua
•
Useita jakelualuksia ja/tai –proomuja
Tilanne vuonna 2025; biokaasu ja bio-SNG
•
1…3 bio-SNG:n tuotantolaitosta
•
Yli 100 reaktorilaitosta
•
Kaatopaikkakaasun talteenotto vähentynyt
•
Useita biokaasulaitoksia kytketty kaasuverkkoon
•
Biokaasun liikennekäyttö yleistä
Tilanne v. 2025: kaasuinfra liikennekäyttöä varten
•
70 kaasun tankkausasemaa CNG/CBG:n liikennekäytölle
•
Noin 10 kaasun tankkausasemaa LNG/LBG:n liikennekäytölle
•
Kaasun tankkauspisteet (LNG/LBG) suurimmissa satamissa
KAAS UY HDIS TY S .FI
18. Energia- ja ilmastotiekartta 2050
Visio kaasuinfrastruktuurin kehittymisestä
Vuonna 2050 Suomen kaasujärjestelmä sisältää
•
1-2 laajaa kaasuputkistoa + pienempiä erillisverkkoja
•
Useita uusiutuvan kaasun syöttöpisteitä
•
Riittävästi maakaasun (putkikaasu, LNG) tuontikapasiteettia
•
Riittävästi kaasun varastointikapasiteettia
•
Kattavan kaasun jakeluinfran liikennekäyttöön
•
Kaasun kuljetusjärjestelyt verkon ulkopuolella
Uusiutuva energia ja kaasu vuonna 2050
•
Biokaasu: kaasua eri raaka-aineista (mädätysprosessi)
•
Bio-SNG: kaasua metsäenergiasta (terminen + metanointiprosessi)
•
E-kaasu: uusiutuvan sähkön muuntoprosessi metaaniksi (energian
varastointi)
•
Vety: uusiutuvan sähkön muuntoprosessi vedyksi (energian
varastointi)
•
Uudet innovaatiot ja teknologiat
Vuonna 2050 metaani- ja vetytalous, joka perustuu
•
Kotimaisten bioraaka-aineiden hyödyntämiseen
•
Aurinko- ja tuulienergian hyödyntämiseen
•
Maakaasulla toteutettavaan säätöön ja varmistukseen (toimitus- ja
huoltovarmuus)
•
Tehokkaaseen energian siirtämiseen ja varastointiin putkiverkoston
avulla
•
Puhtaaseen, tehokkaaseen ja älykkääseen energian käyttöön
KAAS UY HDIS TY S .FI
19. Energia- ja ilmastotiekartta 2050
Jos kaasuvisio toteutuu, niin Suomessa
Uusituvan kaasun osuus voisi kasvaa viereisen kuvan
mukaisesti, jolloin vuoteen 2050 mennessä voisi olla esimerkiksi
•
8 Bio-SNG -laitosta, yhteensä 2000 MW > kaasua 16 TWh/a, puun
käyttö n. 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa
•
200 biokaasulaitosta, joista
50 kpl á 40 GWh/a perustuu jätteeseen > kaasua 2 TWh/a
50 kpl á 80 GWh/a perustuu peltobiomassaan (maissi, nurmi
yms,) vuoroviljelyperiaatteella > kaasua 4 TWh/a
100 kpl maatilakokoluokan biokaasulaitosta á 5 GWh/a >
kaasua 0,5 TWh/a
•
E-kaasun ja vedyn tuotantoa uusiutuvasta sähköstä 2,5 TWh/a
(kolmasosa uusiutuvan sähkön 18 TWh/a vuosituotannosta
muuntohäviöt huomioiden)
Tieliikenteessä voisi olla
•
150 000 kaasuajoneuvoa vuonna 2025 (kaasuautoja n. 10 % uusista
autoista seuraavien vuosien aikana)
•
300 000 kaasuajoneuvoa vuonna 2050 (n. 10 % ajoneuvokannasta),
polttoaineen kulutus n. 3,5 TWh (10 % 125 PJ:sta)
Meriliikenteessä LNG olisi tärkein polttoaine
•
Jos Suomeen tulevan ja Suomesta lähtevän laivaliikenteen
polttoaineen kulutus olisi 60 PJ (vastaa 1,5 miljoona t POR), niin siitä
50 % LNG:tä olisi energiamäärältään n. 8,5 TWh
100%
90%
80%
70%
60%
Maakaasu
50%
Uusiutuva kaasu
70 % v. 2050
40%
30%
20%
10%
0%
2013
2025
2035
2050
KAAS UY HDIS TY S .FI
