Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt: Huonon sisäilman merkit, ilmanvaihtokoneen huolto sekä lämmönjakojärjestelmän energiatehokkuus.

1. Talotekniikan huolto ja
energiakorjaukset
Kirjoittajat ovat yksin vastuussa tämän oppimateriaalin sisällöstä. Se ei välttämättä vastaa Euroopan
unionin mielipidettä. EASME ja Euroopan komissio eivät ole vastuussa siitä, miten siinä olevaa tietoa
käytetään. BUILD UP SKILLS Finland -hanke on pääosin Älykäs energiahuolto Euroopassa -
ohjelman rahoittama.

2. • Sisäilma tuntuu tunkkaiselta sisälle tultaessa.
• Ikkunat ja peilit pysyvät pitkään huurussa kosteissa
tiloissa.
• Venttiilit puuttuvat, ovat kiinni tai tukossa.
• Alipaine kuuluu suhinana ovea tai ikkunaa avattaessa.
• Paperiarkki ei pysy poistoventtiilissä kiinni.
• Ilmalämmityksessä on vaarana, että suuri ilmanvaihdon
tarve aiheuttaa vedon tunnetta.
• Äänettömyys → ilmanvaihto on pois päältä.
• Ilmanvaihtokone pitää melua → mitoitettu liian pieneksi.
Merkkejä huonosti toimivasta
ilmanvaihdosta

3. Ilmanvaihtokoneen huolto
Ilmanvaihtokoneen suodattimet on puhdistettava tai vaihdettava vähintään
kaksi kertaa vuodessa.
• Puhdistus tehdään aina siitepölykauden jälkeen.
Suodatinten puhdistus voidaan tehdä esimerkiksi
imuroimalla ja/tai paineilmasuihkulla.
• Suodattimet vaihdetaan uusiin samanlaisiin, kun suodatinten
likaantuminen heikentää ilmavirtausta. Ilmavirtauksen heikentyminen
lisää painehäviöitä ja puhallinten energian kulutusta, heikentää LTO
hyötysuhdetta ja huonontaa sisäilman laatua.
• Lämmöntalteenottokenno tai –kiekko irrotetaan ja pestään vedellä 2-3
vuoden välein. Pesuveteen voidaan hieman lisätä astianpesuainetta.
Laitteiden huollosta on tarkempia ohjeita valmistajan käyttö- ja huolto-
ohjeessa. IV-koneet on aina kytkettävä jännitteettömäksi huollon ajaksi.

4. Venttiilien ja kanavien huolto
• Venttiilin ilmarakoon muodostunut vaatepöly
imuroidaan vuosittain. Erityisesti kosteiden
tilojen poistoventtiilit vaativat puhdistusta.
• Tarvittaessa venttiili voidaan irrottaa ja puhdistaa
perusteellisemmin. Venttiilien säätöä ei saa
muuttaa, jotta tilojen painesuhteet eivät muuttuu.
• Ilmanvaihtokanavisto tulee nuohota
vähintään 10 vuoden välein.
• Vesikaton läpimenojen kunto ja vesitiiveys
tulee tarkastaa vuosittain.

5. Energian käytön seuranta
Huollon yhteydessä järjestelmän oikeanlainen toiminta
tulee varmistaa.
• Onko energian kulutus ollut normaalia?
• Onko lämpötila ja ilmankosteus sopivalla tasolla?
• Ovatko tilojen käyttäjät tyytyväisiä?
• Onko tarvittu lisätuuletusta? Onko pidetty ikkunoita auki?
Energian myyjiltä ja siirtoyhtiöiltä saa tietoa, kuten
• käyttöpaikan energiankulutus
• vertailuja vastaavan tyyppisiin rakennuksiin
• hälytyksiä sähköpostiin lisääntyneestä energiankäytöstä
• korjausten ja lämmitystapamuutosten vaikutus kulutukseen.

6. Talotekniikan energiakorjaukset
Kirjoittajat ovat yksin vastuussa tämän oppimateriaalin sisällöstä. Se ei välttämättä vastaa Euroopan
unionin mielipidettä. EASME ja Euroopan komissio eivät ole vastuussa siitä, miten siinä olevaa tietoa
käytetään. BUILD UP SKILLS Finland -hanke on pääosin Älykäs energiahuolto Euroopassa -
ohjelman rahoittama.

7. Talotekniikan energiakorjaukset
Energiakorjauksen impulssina on yleensä johonkin muuhun
tavoitteeseen tähtäävä korjaustoimenpide kuten
• rakennusosan tai järjestelmän käyttöiän päättyminen,
rikkoontuminen tai huollon kalleus
• viihtyvyys, vedon tunteen tai
kylmäsäteilyn poistaminen
• sisäilman laadun parantaminen
• kiinteistön arvon säilyttäminen
• järjestelmien ja laitteiden päivittä-
minen nykyvaatimusten mukaisiksi.
Kun joka tapauksessa korjaamisen aika koittaa, on syytä
tarkastella myös energian säästön mahdollisuuksia.

8. …ja päinvastoin. Kun tehdään talotekniikan energia-
korjauksia tulee tarkastella muutoksen vaikutuksia
rakenteisiin ja käyttötapoihin.
Esimerkiksi, kun polttoon perustuva lämmitys muutetaan
maalämmön käyttöön, niin
• painovoimaisen ilmanvaihdon teho laskee
• tarvitaan uusia toimintatapoja käyttäjiltä
• ilmanvaihdon lisäämistä
• tuuletuksen lisäämistä
• pyykin kuivatustavan muutoksia
• pesutilojen lattioiden kuivaamista
• ”pannuhuoneen” lämpötila laskee
• lämmityspatterin lisääminen
• lämmöneristyksen lisääminen.
Lämmitystavan muutos vaatii siis
monen muunkin asian tarkastelua.

9. Lämmitystapavalinnoilla voidaan
parantaa energiatehokkuutta
• koneellisen ilmanvaihdon ja
lämmöntalteenoton asentaminen
• lämmitysjärjestelmän hyötysuhteen
parantaminen
• päälämmitysmuodon vaihtaminen
uusiutuvaan energiaan perustuvaksi
• päälämmitysmuodon täydentäminen
• lämpöpumpuilla
• aurinkokeräimillä tai aurinkopaneeleilla
• varaavilla takoilla tai uuneilla,…

10. • Pumppujen, puhallinten, koneiden ja
laitteiden vaihtaminen energiatehokkaampiin.
• Kellokytkimien ja kuormituksenohjauksen
lisääminen lämmityksen ja ilmanvaihdon
ohjaukseen.
• Termostaattisten patteriventtiilien ja
muiden säätölaitteiden asentaminen,
uusiminen tai säätäminen.
• Lämpöputkien, lämpimän kiertovesi-
järjestelmän ja ilmanvaihtokanavien
lämmöneristeiden lisääminen tai
kunnostaminen.
Lämmönjakojärjestelmän energia-
tehokkuuden parantaminen

11. Lämmönjakotavan vaikutus
energian käyttöön
• Tärkeää, että tila tuntuu lämpöiseltä.
• Kun kylmän tuntemuksen syitä poistetaan,
niin lämpötilaa voidaan laskea.
• Yhden asteen lämpötilan lasku säästää
noin 5% lämmitysenergian kulutusta.
• Patterit ikkunoiden alapuolella vähentävät
− ikkunapinnassa olevaa ilman viilentymistä
− alaspäin virtausta ja vedon tunnetta
− ”kylmäsäteilyn tunnetta”.
• Lattialämmitys lisää mukavuutta, mutta voi
olla vaikeasti säädettävissä
(anturin sijainti, lattian varauskyky ja viive
lämpötilan muutoksiin).
• Kattolämmitys on mukava, mutta pöytien alle
ei aina riitä lämpöä.

12. Lämmitysjärjestelmien kustannusten laskenta
www.lammitysvertailu.eneuvonta.fi

13. Tehtäviä
• Paljonko kotonasi kuluu energiaa vuodessa?
• Paljonko siitä kuluu lämmitykseen?
• Paljonko sähkölaitteiden keskimääräinen
energiankulutus on vuorokaudessa ja vuodessa?
• Millä keinoilla energialaskua voisi pienentää?

14. Esimerkki: Vuonna 1990 rakennettu 100 m2 talo
Tampereella (1985-2003 määräysten taso)
Vuosikulutus
• tilavuus 250 m3 → ilmanvaihto 125 m3 /h (0,5krt/h)
• IV kuluttaa noin 9000 kWh, jos ei lämmöntalteenottoa.
• vaipan läpi energian siirtyminen noin 15 000 kWh
• yksi asukas kuluttaa käyttöveden lämmitykseen noin 1 000 kWh
• nelihenkinen perhe kuluttaa energiaa yhteensä noin 28 000kWh.
Esimerkkejä säästökeinoista lämmityksen osalta
• maalämpöpumpulla säästö 18 000-21 000 kWh (ilman LTO:ta )
• ilmalämpöpumpulla säästö 12 000-14 000 kWh
• LTO:lla voi säästää noin 80% IV:n osuudesta eli 7 200 kWh
• MLP+LTO säästö noin 21 000 – 23 000 kWh
• ILP+LTO säästö noin 15 000 – 17 000 kWh
• Lopulta virittäminen ja käyttötavat ratkaisevat todellisen säästön.
• Laskennassa vuosihyötysuhteet MLP 3 - 4 ja ILP 2 - 2,5
käyttösähkön 4 000-5 000 kWh:n merkitystä ei ole huomioitu.

15. Energiakorjausten säästökeinojen
valinnassa on muistettava
• Lämpöpumppujen ja vesikiertoisen lämmönjaon yhteydessä radiaat-
toreilla ei saada yhtä hyvää hyötysuhdetta kuin lattialämmityksellä.
• Kaksilevyiset patterit sopivat yksilevyisiä paremmin lämpöpumppujen
yhteyteen.
• Ilmalämpöpumpulla tilan lämpötilaa on helppo laskea poissaolon ajaksi.
(ei huomioitu edellisen sivun esimerkissä).
• Toisaalta esimerkiksi autotallissa ja harrastetiloissa ilmalämpöpumpulla
voidaan nopeasti nostaa ilman lämpötilaa hetkellisesti oleskelun ajaksi.
• Poistoilmalämpöpumpulla ilmanvaihdosta saatava energiamäärä on
suhteellisen vähäinen. Se ei yleensä riitä päälämmönlähteeksi
korjausrakentamisessa.
• Koneellisen ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton asentamisen energian-
säästö saattaa jäädä vähäiseksi, koska ilmamääriä yleensä samalla
kasvatetaan ja puhaltimetkin kuluttavat energiaa.
• Rakenteiden tiiveys ja järjestelmien säätö vaikuttavat hyötysuhteisiin.

16. Kokonaisuuden hallinta?
Rakennuksessa vaihdettiin ikkunat
ja parvekeovet uusiin
 vaipan tiiveys parani ja sisäilman laatu heikkeni
 poistoilmanvaihto säädettiin tehokkaammaksi
ja lisäksi ikkunoita jouduttiin pitämään raollaan
 aiheutti vedontunnetta
 jouduttiin lisäämään lämmitystä
 poistoilman mukana tuhlattiin enemmän energiaa
 lopulta ikkunaremontti lisäsi energiankulutusta
rakennuksessa, jossa oli pelkkä poistoilmanvaihto.
Parempi vaihtoehto olisi ollut koneellisen tulopoisto-
ilmanvaihdon rakentaminen tehokkaalla lämmöntalteenotolla

17. Muista
• Aina kun korjataan, tulee energian
käytön säästömahdollisuudet selvittää.
• Korjausten yhteydessä eristysten,
ilmanpitävyyden ja läpimenojen
huolellinen toteutus luo energian
säästöä.
• Yksittäisten korjausten vaikutukset
muiden rakenteiden toimintaan ja
muihin järjestelmiin tulee selvittää
perusteellisesti.
• Huonosti suunniteltu korjaus on
usein ollut syynä rakenteiden
kosteusvaurioitumiselle.

18. Oppimateriaaliin on sisällytetty energiatehokkaaseen rakentamiseen tarvittavia hyviä
käytäntöjä ja periaatteita. Kirjoittajat eivät vastaa niiden sopivuudesta yksittäisiin
rakennuskohteisiin sellaisinaan. Yksittäisten rakennuskohteiden toteutus tulee tehdä
kyseisten kohteiden toteutussuunnitelmien mukaisesti.