Oulun yliopisto, avoin yliopisto: "Digitaalinen media opetuksessa ja oppimisessa" -kurssin soveltamistehtävä. Esityksen videoliite: https://www.wevideo.com/hub/#media/ci/212849569

1. MATKAPUHELIN
OPISKELUVÄLINEENÄ
Digitaalinen media opetuksessa ja oppimisessa (DIME 2014)
Soveltamistehtävä

2. Johdanto
 Matkapuhelin voi olla sekä oppimisväline että opetusväline, ja sitä voivat
hyödyntää niin oppilaat/opiskelijat kuin opettajatkin.
 Matkapuhelimella (niin kuin uudella tekniikalla yleensäkin) voidaan tehdä
paitsi uusi asioita, myös vanhoja asioita uudella tavalla.
 Nykyaikainen matkapuhelin on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, ja se
sisältää niin monia ominaisuuksia, että jo sen hahmottaminen laitteena on
vaikeaa.
 Tutkiessamme matkapuhelimen hyödyntämistä meidän on siis aloitettava
siitä, mikä matkapuhelin oikeastaan on. Vasta sitten voimme perehtyä siihen,
mitä voimme sillä tehdä.

3. Matkapuhelimen toiminnot
VIDEOLIITE: https://www.wevideo.com/hub/#media/ci/212849569
Matkapuhelimen toiminnot voidaan jakaa karkeasti ottaen neljään kategoriaan,
joita ovat:
 Puhelu- ja viestitoiminnot: puhelut, viestit, sähköposti ja chat.
 Internet: nettiselain, yhteisöpalvelut, paikannus- ja navigointipalvelut, sekä
pilvitallennustilat.
 Toimisto-ohjelmat: kello, kalenteri, muistiinpanot ja laskin.
 Mediaominaisuudet (ääni-, kuva- ja pelisovellukset): musiikkisoitin, sanelin,
radio, kamera ja videosoitin, sekä viihde- ja hyötypelit.
Edellä mainittujen sovellusten lisäksi matkapuhelimista löytyy myös erilaisia
teknisiä ominaisuuksia, joita ovat mm. Bluetooth, kaiutin, kuulokeliitäntä,
mikrofoni, muistikorttipaikka ja USB-liitäntä.
Mutta mitä edellä mainituista työkaluista ja ominaisuuksista voidaan hyödyntää
oppimisessa ja miten?

4. Matkapuhelinten käyttö
kouluopetuksessa
 Matkapuhelinten hyödyntäminen kouluissa painottuu niin Suomessa kuin
ulkomaillakin vahvasti mediasovellusten käyttöön.
 Matkapuhelinten kameroita ja videokameroita hyödynnetään hyvin yleisesti
etenkin kuvaamataidossa, mutta myös monissa muissa oppiaineissa.
 Myös matkapuhelinten sanelimia käytetään kouluissa paljon. Niitä käytetään
etenkin ääntämisen harjoitteluun kielten opiskelussa.
 Hyötypelejä käytetään myös matkapuhelimilla etenkin ulkoa opeteltavien
asioiden opettamisessa ja matematiikassa.
Mediaominaisuuksien lisäksi kouluissa hyödynnetään myös Internetin paikannus-
ja navigointipalveluja (mm. suunnistamisessa) sekä yhteisöpalveluja (esim.
koulun yhteisen blogin ylläpidossa). Lisäksi koululuokissa on kokeiltu
kommunikointia matkapuhelinten chatin välityksellä, jolloin viittaamattomat
oppilaatkin on voitu saada mukaan keskusteluun. (Lähdeviite).

5. Edellisellä sivulla mainittujen käyttötarkoitusten lisäksi matkapuhelimia
hyödynnetään kouluissa myös monissa arkisissa pikkuasioissa.
 Koulujen viestinnässä käytetään paljon tekstiviestejä. Niillä voidaan esim.
muistuttaa oppilaita erilaisista asioista.
 Liikuntatunneilla matkapuhelinten sekuntikelloja ja ajastimia käytetään usein
ajan mittaamiseen.
 Matkapuhelinten laskimet ovat tulleet älypuhelinten myötä
helppokäyttöisemmiksi ja niitä käytetään yhä enemmän.
 Tärkeät yhteystiedot tallennetaan matkapuhelimiin ja myös koepäivien
merkitseminen matkapuhelinten kalentereihin on jo yleinen tapa.
 Vaikka Internetiä käytetään kouluissa etupäässä tietokoneilla ja tableteilla,
oppitunneilla etsitään yhä useammin tietoa myös matkapuhelinten avulla.

6. Haasteita
 Jos matkapuhelimia halutaan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti
perusopetuksessa, sen on tapahduttava opettajan johdolla.
 Puhelut, viestit ja Internetin käyttö maksavat eikä koulu voi velvoittaa
oppilaita käyttämään omia puhelimiaan oppitunneilla.
 Entä vastuukysymykset? Kuka vastaa, jos matkapuhelinten käyttö
”virallistetaan” kouluissa, ja esim. oppilaan puhelin särkyy opetustilanteessa?
 Kaikilla koululaisilla ei ole (ymmärrettävistä syistä) puhelimissaan
datayhteyksiä, mikä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. (Yhtenä
ratkaisuna tähän haasteeseen on pidetty ryhmätöitä.)
 Mobiilioppimispelien asentaminen ei laitteiden ja ohjelmistojen
yhteensopivuusongelmien vuoksi aina onnistu.
 Tietokone- ja mobiilipelien kautta aiemmin kritisoitu behavioristinen
oppimiskäsitys on palannut kouluihin. Kilpailuttamisellakin on puolensa - ja
pitääkö oppimisen aina olla jännää tai hauskaa?

7. Mahdollisuuksia
 Suurimpana mobiilioppimisen mahdollisuutena pidetään tällä hetkellä hyötypelien
kehittämistä opetuskäyttöön. Valmiiden pelien lisäksi saatavilla on myös
oppimispelien tekemiseen tarkoitettuja ohjelmia (mm. MinecraftEdu ja Kodu Game
Lab).
 Nettipelejä pelataan yleisemmin tietokoneella tai tabletilla kuin
matkapuhelimella. Jos oppimisessa halutaan hyödyntää nimenomaan
matkapuhelimia, pelien on mielellään oltava matkapuhelimille ”räätälöityjä” ja
ladattavissa omaan puhelimeen.
 Matkapuhelimen käyttöä arkisissa pikkuasioissakaan ei kannata väheksyä, ja kuten
tämän esityksen liitteeksi tekemäni videokin osoittaa, tavallinen peruspuhelin voi
olla lähes yhtä hyvä opiskelun apuväline kuin älypuhelin. Merkittävimmät erot ovat
nettiyhteyden nopeudessa ja videokuvan laadussa. Hyötysovellukset eivät ole
juurikaan lisääntyneet älypuhelinten myötä.
 Yhteenvetona voisi kai sanoa, että matkapuhelin on oivallinen oppimisen ja
opettamisen apuväline, jos sitä osataan hyödyntää oikealla tavalla.

8. Tämä esitys on tehty innostuksen ja uusien ideoiden
lähteeksi. Kiitos mielenkiinnosta! 
Diat: Microsoft PowerPoint
Anja 2014