Schools for Asia -kampanjan esittely
•Download as PPT, PDF•
0 likes•380 views
Esko Suorannan esitys UNICEFin vapaaehtoispäivillä 09/2013.
Recommended
More Related Content
More from Suomen UNICEF - UNICEF Finland
More from Suomen UNICEF - UNICEF Finland (20)
Recently uploaded
Schools for Asia -kampanjan esittely
- 2. 61
- 3. 61 miljoonaa lasta maailmassa ei käy koulua. Joka kolmas heistä asuu Aasiassa.
- 6. 11 Aasian maassa koulunkäynnin haasteet ovat suurimmat
- 8. Koulut ovat liian kaukana. Mongoliassa saattaa talvella lämpötila laskea jopa -50 °C asteeseen.
- 9. Koulussa ei ole puhdasta vettä, vessoja, pulpetteja tai opetusvälineitä. Laosissa 70 % peruskouluista ei ole puhdasta vettä tai vessoja.
- 10. Lapset tekevät töitä – koulunkäyntiin ei ole varaa. Nepalissa lähes 80 % väestöstä elää alle 1€ päivässä. Lapsista jopa kolmasosa tekee töitä.
- 11. • v Opetus on vieraalla kielellä. Laosissa, Vietnamissa Ja Kiinassa on jokaisessa opa 50 etnistä vähemmistöryhmää.
- 12. KiinaLapset eivät opi koulussa. Itä-Timorissa kaikki 3.-luokan oppilaat eivät osaa lukea. Vain puolet opettajista on saanut koulutuksen.
- 13. Tyttöjä ei lähetetä kouluun. Bangladeshissa 66 % tytöistä on mennyt naimisiin ennen 18 vuoden ikää.
- 14. Luonnonkatastrofit ja konfliktit keskeyttävät koulunkäynnin. Vuosina 1975-2008 Aasiassa tapahtui 88 % maailman katastrofeista.
- 15. Sairaana ei pääse kouluun. Monella perheelle ei ole varaa lääkäriin tai lääkkeisiin.
- 16. UNICEF rakentaa lapsiystävällisiä kouluja 11 Aasian maassa.
- 17. Tarpeeksi kouluja, luokkahuoneita, vesipisteitä ja vessoja.
- 18. Kaikille pulpetit ja kouluvälineet. Oppikirjat omalla äidinkielellä. Opettajille opetusmateriaalit.
- 21. Kotien ja koulujen yhteistyö Oppilaskunnat ja vanhempain toimikunnat
- 22. Pienilläkin summilla saadaan paljon aikaan. Esimerkiksi lapsen kouluvuosi Laosissa 15€.
Editor's Notes
- UNICEF (United Nations Children’s fund) tekee työtä, jotta maailmassa kaikkien lasten oikeudet koulutukseen, terveyteen, tasa-arvoon ja turvaan toteutuvat. UNICEF auttaa lapsia kaikissa elämänvaiheissa syntymästä nuoruuteen. lapset saavat hyvän alun elämään (heidät rekisteröidään, saavat rokotukset ja suojellaan/hoidetaan taudeilta kuten hiv-aids/malaria/ripuli, saavat puhdasta vettä) voivat kehittyä ja kasvaa terveenä (kaikki pääsevät kouluun, saavat terveydenhoitoa, heistä huolehditaan ja saavat osallistua) lapset saavat elää turvassa (heitä suojellaan lapsityöltä, lapsikaupalta, hyväksikäytöltä ja kaikelta riistolta). Työ perustuu lapsen oikeuksiin, jotka ovat ihmisoikeuksia. Ne kuuluvat jokaiselle alle 18-vuotiaille. UNICEF auttaa maita toteuttamaan lapsen oikeuksia sekä muuttamaan rakenteita niin, että maat voivat itse paremmin huolehtia lapsistaan.
- Yksi tärkeimmistä lapsen oikeuksista on oikeus saada peruskoulutusta. Oikeus ei toteudu vielä kaikkialla. 61 miljoonaa lasta jää yhä vaille koulutusta, vaikka kymmenessä vuodessa koulutuksen ulkopuolelle jäävien lasten määrä on pystytty lähes puolittamaan.
- 61 miljoonaa lasta maailmassa ei käy koulua. Joka kolmas heistä asuu Aasiassa. Vain Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on enemmän lapsia, jotka eivät pääse kouluun. Koulutus on yksi tehokkaimmista keinosta köyhyyttä vastaan. Se antaa keinot rakentaa kestävää tulevaisuutta. Tutkimusten mukaan jokainen koulutusvuosi lisää ihmisen tuloja 10 %. (UNESCO, Education for All Global Monitoring Report)
- UNICEFin mielestä koulun ulkopuolelle jäävien lasten määrän pitäisi olla 0.
- Schools for Asia -kampanjan avulla UNICEF mahdollistaa yhä useamman lapsen koulunkäynnin Aasiassa.
- 11 Aasian maassa koulunkäynnin haasteet ovat suurimmat. Maat ovat mukana kampanjassa, sillä lapset jättävät usein koulun kesken ja jäävät ilman koulutusta. Tähän on monia syitä.
- Kuva: © UNICEF/2013/Timor-Leste/Esko Suoranta Nelia käy kuudetta luokkaa UNICEFin tukemassa koulussa Itä-Timorissa.
- Koulut ovat liian kaukana. Kouluja tai luokkia ei ole tarpeeksi tai ne sijaitsevat liian kaukana kotoa. Usein koulumatka tulee taittaa jalan, sillä koulukyytejä tai teitä ei ole. Koulumatka tehdään usein kinttupolkuja pitkin jyrkiä vuorenrinteitä pitkin, ylös ja alas. Pienen lapsen koulumatka voi kestää jopa 2 tuntia yhteen suuntaan. Kuvassa : Ekaluokkalaisen tytön koulumatka on useita kilometrejä. Mongoliassa saattaa talvella lämpötila laskea jopa alle 50 pakkasasteen. Koska tiet usein puuttuvat, on kuljetusten järjestäminen haastavaa. Image UNI82273: © UNICEF/NYHQ2010-0432/Cullen
- Kouluissa ei ole puhdasta vettä, vessoja, pulpetteja tai opetusvälineitä. Valtioilla ei ole varaa rakentaa vessoja tai kaivoja tai hankkia tarvittavia välineitä. Kun kouluun ei tule vettä, pitää vesi tuoda kotoa tai kauempaa kantamalla. Usein vedenhaku kuuluu oppilaiden tehtäviin. Vessojen puuttuminen vaikeuttaa erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä ja usein keskeyttää sen murrosiässä kuukautisten takia. Laosissa 70 %:ssa peruskouluista ei ole puhdasta vettä tai vessoja. Huono hygienia, likainen vesi ja vessojen puute sairastuttaa lapsia. Kun ihmiset tekevät asiansa taivasalla, pääsevät kärpäset levittämään tauteja ruokaan. Kroonisena ripuli johtaa aliravitsemukseen. Kun lapset kärsivät aliravitsemuksesta eivätkä saa tarpeeksi ravitsevaa ruokaa jää heidän fyysinen ja henkinen kasvunsa jälkeen. Laosissa lähes puolet alle viisi vuotiaista lapsista kärsii aliravitsemuksesta ja ovat liian lyhyitä ikäisekseen. Likainen vesi on syynä suureen osaan alle 5-vuotiaiden lasten kuolemista maailmassa. Vaikka kehitystä on saatu paljon aikaan, noin 2,5 miljardilla ihmisellä maailmassa ei ole kunnollista vessaa. Kuva: UNI136041: © UNICEF/NYHQ2012-2058/Dean Students wait for their teacher’s arrival, in a classroom at No.3 Basic Education Primary School in Pantanaw Township in Ayeyarwaddy Region, Myanmar.
- Perheillä ei ole varaa hankkia kirjoja, vihkoja ja kyniä. Suomessa oppilaat saavat tarvittavat kirjat ja kouluvälineet koulusta. Monessa maassa perheiden pitää itse hankkia tarvittavat kouluvälineet lapsille. Usein pitää hankkia myös koulupuku ja maksaa koulumaksuja. Nepalissa lähes 80 % väestöstä elää alle 1€ päivässä. Lapsista jopa kolmasosa tekee töitä (34%). Lasten töitä ovat mm. kotiapulaisen työt rikkaammissa perheissä, kivien tai muovin kerääminen. Kun perheet elävät köyhyydessä ei ole itsestään selvää, että perheen kaikki lapset käyvät koulua. Talo: Image UNI148450: © UNICEF/INDA2013-00422/Romana , Intia. A child plays outside her hut in Baladehra, district Alwar in Rajastan. Tyttö: Intranet FA2_NPL_HI_HI1_201111_Girls' education 05.JPG Poika: Image UNI109350: © UNICEF/LAOA2011-00041/O'Brien. Viisi vuotias poika kantaa kylässään säkkiä kiviä joelta ylös.
- Opetus on vieraalla kielellä. Laosissa, Kiinassa ja Vietnamissa on 50 eri etnistä vähemmistöryhmää. Etnisten vähemmistöjen lapset eivät aina saa opetusta omalla äidinkielellään ja eri kieliä puhuvia opettajia on vaikea löytää. Esimerkiksi Kiinassa etnisten vähemmistöjen lapset eivät aina saa opetusta omalla äidinkielellään ja koulutetuista opettajista on pulaa erityisesti maaseudulla. Image UNI10368: © UNICEF/NYHQ2009-0243/Estey . Ten-year-old Lu Thi Dung, a fourth-grade student from an indigenous community, does classwork in Ban Pho Primary School in Bac Han District in remote Lao Cai Province. The UNICEF-supported school provides education in a safe, child-friendly learning environment and includes classes taught in the children’s indigenous language.
- Lapset eivät opi koulussa. Itä-Timorissa kaikki kolmasluokkalaisetkaan eivät osaa lukea. Vain puolet opettajista on saanut koulutusta. Kun opettajat eivät ole ammattitaitoisia eivät lapset opi. Papua-Uudessa-Guineassa tilanne on vielä huonompi. Vain joka viides peruskoulun käynyt on lukutaitoinen. Suomessa lapset saavat parasta opetusta maailmassa. Mutta monessa maassa opettajana saattaa toimia ammattitaidoton kyläläinen, joka sattuu osaamaan kirjaimet ja numerot. Usein opettajat ovat vapaaehtoisia eivätkä saa työstään lainkaan palkkaa. Kun lapset eivät opi, pitävät aikuiset lapset mieluummin kotitöissä kotona tai lähettävät lapset tienaamaan rahaa. FA2_CHN_HI_Photo Journal (Nov 2011)_Child Friendly School 15.JPG (intranet) Papua-Uusi-Guinea.
- Tyttöjä ei lähetetä kouluun. Vanhemmat eivät näe tyttöjen, orpojen, hiv-positiivisten tai vammaisten lasten koulunkäyntiä tärkeänä. Tyttöjen koulunkäynti on monissa Aasian maissa erityisen hankalaa, sillä usein tyttö naitetaan toiseen perheeseen. Köyhälle perheelle tämä on edullista sillä se tarkoittaa yhtä suuta vähemmän ruokittavaksi. Tytön tehtävä on perinteisesti ollut synnyttää ja hoitaa lapsia. Bangladeshissa jopa 66 prosenttia tytöistä on mennyt naimisiin ennen 18 vuoden ikää ja suurin osa jättää koulun kesken. Puolet maailman lapsiavioliitoista solmitaan Etelä-Aasiassa. Millään muulla seudulla maailmassa ei lapsiavioliittoja solmita yhtä paljon. Kuvassa: Bangladeshilainen 13-vuotias Sonamoni naitettiin 8-vuotiaana vanhemmalle miehelle (26 v.). Hänen tyttärensä on nyt 11 kk ikäinen. Hänen koulunkäyntinsä katkesi lapsen syntymään. © UNICEF/BANA2013-01079/Shafiqul Alam Kiron Bangladesh, 2013
- Luonnonkatastrofit ja konfliktit keskeyttävät koulunkäynnin. Vuosina 1975-2008 Aasiassa tapahtui 88 % maailman katastrofeista , 61 % kaikista kuolemista ja 47 % taloudellisista vahingoista. Syklonit, tulvat ja muut ääri-ilmiöt lisääntyvät ja voimistuvat ilmaston lämmetessä. Hirmumyrskyjen määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi Mongoliassa ukonilmat, tulvat ja maanvyörymät ja raekuurot ovat lisääntyneet 20 % kahden vuosikymmenen aikana. Kuvassa: Taifuunin nostattamassa tulvassa tuhoutunut luokkahuone Vietnamissa. Kuvassa: Itä-Timorissa puhjenneissa levottomuuksissa 2006 suurin osa kouluista tuhoutui ja monet opettajat pakenivat naapurimaihin, eivätkä koskaan palanneet takaisin. Ihmiset pakenivat kodeistaan ja asuivat väliaikaisilla leireillä. Pääkaupungissa Dilissä yhdellä leirillä majoittui 13 000 ihmistä mm. kuvan tyttö. © UNICEF/VTNA2009-00502/Thi Thu An Tran, Vietnam. Image UNI96556: © UNICEF/TIMA2006-00023/Ruiz , Timor-Leste.
- Sairaana ei pääse kouluun. Monella perheellä ei ole varaa lääkäriin tai lääkkeisiin. Lapset kärsivät usein likaisen veden ja vessojen puutteen takia ripulista ja erilaisista suolistoloisista. Myös moskiittojen levittämä malaria ja dengue-kuume ovat yleisiä. Koulunkäynti on liian rankkaa aliravitulle tai sairaalle lapselle. Pitkäaikaisena ripuli johtaa aliravitsemukseen, sillä hivenaineet eivät ehdi imeytyä elimistöön. Kuvassa: Papua-Uudessa-Guineassa malariaa esiintyy eniten Afrikan jälkeen. Se on helppo ehkäistä malariaverkon avulla, joka maksaa vain 3€. Monella perheellä ei ole varaa hankkia verkkoja itse. © UNICEF/NYHQ2004-1261/Giacomo Pirozzi
- Schools for Asia -kampanjaan osallistuvissa 11 maassa UNICEF rakentaa lapsiystävällisiä kouluja. Ne suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä valtioiden ja paikallisten yhteisöjen kanssa. Paikalliset yhteisöt jatkavat UNICEFin alkuun saattamaa työtä ja ottavat vastuun koulujen pyörittämisestä itselleen. UNICEF rakentaa ja kunnostaa kouluja ja luokkahuoneita rakentaa vesipisteitä ja vessoja koululle toimittaa oppi- ja opetusmateriaaleja sekä mm. pulpetteja kouluttaa ammattitaitoisia opettajia kannustaa kouluja tarjoamaan kouluruuan sekä antamaan hygieniakasvatusta perustaa kouluvalmiutta edistäviä esikouluja kannustaa kouluja, vanhempia ja yhteisöjä tekemään yhteistyötä auttaa aikuisia ymmärtämään koulutuksen tärkeyden Materiaalisen avun lisäksi UNICEF vaikuttaa maan koulutusrakenteisiin ja koulutuksen hallinnoimiseen sekä budjetoimiseen. Muutoksia tehdään monella tasolla.
- Tarpeeksi kouluja, luokkahuoneita, vesipisteitä ja vessoja. UNICEF rakentaa ja kunnostaa kouluja ja luokkahuoneita. Koulut saavat puhtaan veden pisteet ja vessat tytöille ja pojille. Lapset huolehtivat itse vessojen ja luokkahuoneiden siisteydestä ja puhdistamisesta. Mahdollisuuksien mukaan kaikki materiaalit hankitaan paikallisesti ja tehdään paikallisella työvoimalla. Vesipumppu maksaa 392€. Saippua maksaa 10 senttiä. Kuvat: Koulurakennus : © UNICEF/Itä-Timor/2013/Suoranta. Railacon koulu, Ermeran piirikunnassa Itä-Timorissa. Käsienpesupiste : Image UNI136039: © UNICEF/NYHQ2012-2056/Dean, Children wash their hands with soap at a hand-washing station, while other students behind them wait their turn to use latrines, at Katauk Sat Basic Education Primary School in Katauk Village in Pantanaw Township in Ayeyarwaddy Region, Myanmar. Hand-washing stations and latrines have been installed at the school with support from UNICEF. Vessa ja kaivo : Image UNI139002: © UNICEF/BANA2013-00386/Haque , Students use latrine facilities at Rohanpur Dakhil Madrasa, Rahanpur, Gomostapur, Chapai Nababgong, Bangladesh on 14 February 2013.
- Kaikille pulpetit, oppikirjat ja kouluvälineet. UNICEF hankkii kouluihin taulut ja pulpetit. Oppilaat saavat mm. oppikirjat, vihot ja kynät. Köyhilläkin perheillä on varaa lähettää lapsi kouluun. Oppikirjat hankitaan oppilaiden omalla äidinkielellä. Esimerkiksi Itä-Timorissa virallinen opetuskieli on portugali, mutta vain harva lapsi osaa sitä. UNICEF on auttanut valmistamaan oppikirjoja oppilaiden omalla kielellä tetumilla. Opettaja saa opetusmateriaalit ja välituntivälineitä. Mahdollisuuksien mukaan kaikki materiaalit hankitaan paikallisesti. Esim. Iso liitutaulu ja liituja luokkaan maksaa 1€. Esim. kouluvuosi (sis. mm. lapselle kouluvälineet) maksaa 15€. Download date: 9/19/2013 2:29:51 PM Media list: Kuvat: Luokkakuva1 : Image UNI77004: © UNICEF/LAOA2008-5772/Holmes . Saek writing news on a desk board in his Grade three classroom where the desks are formed into groups. UNICEF terms this a ÔChild Friendly school, where teachers are given retraining in the use of materials and alternative ways of engaging the children. Ban Phosy, Xieng Khouan, Laos. Luokkakuva2: Image UNI132916: © UNICEF/NYHQ2012-1516/Alcock . School Coordinator Fernando Bruno, holding a globe of the world, teaches a geography lesson in Ensino Basico Filial Nuno-Sacari School in the west-central Ermera District. Five of the six teachers at the school – for Grades 1-3 – are volunteers. Mr. Bruno teaches when a volunteer teacher is absent.
- Opettajat saavat koulutusta. UNICEF kouluttaa ammattitaitoisia opettajia, jotta oppilaat menestyvät koulussa ja suorittavat koulun loppuun. Oppitunnilla lapset saavat osallistua ja kysyä, heitä ei rangaista. Uudet, osallistavat opetusmenetelmät tekevät opetuksesta mukavampaa kaikille. Niillä alueilla, joilla asuu paljon etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvia lapsia, opettajat saavat koulutuksen opettaa lapsen omalla äidinkielellä. Esim. koulutuspäivä viidelle opettajalle maksaa 75€. Kuva: Image UNI134807: © UNICEF/NYHQ2012-1893/Noorani. A teacher, using illustrations in a textbook, shows children how to wash their hands properly and explains the importance of proper hygiene, in a primary school near Kapae Village in Ta Oi District in Saravane Province, Laos.
- Lapsiystävällisessä koulussa tarjotaan kouluruoka, terveydenhoitoa sekä hygieniakasvatusta. Kun lapset pysyvät terveinä ja saavat tarpeeksi energiaa, he jaksavat käydä koulua. Lisäksi lapset saavat tietoa siitä, miten he voivat pitää huolta omasta ja läheistensä terveydestä. Koululla lapset saavat rokotukset sekä tarvittaessa matokuurit. UNICEF on maailman suurin rokotteiden toimittaja. 40 sentillä yksi lapsi saa rokotukset poliota, tuhkarokkoa ja jäykkäkouristusta vastaan. Kuvat: Rokotus: Image UNI133525: © UNICEF/NYHQ2012-1642/Pietrasik . Girls who are waiting to be immunized watch as a vaccinator fills a syringe with measles vaccine, during an immunization session at Deewan Ballubhai school in the Paldi neighbourhood of the city of Ahmedabad in Gujarat State, India. Children over age 5 are being vaccinated in schools during the SIA campaign against measles. Hygieniakasvatus : Image UNI132919: © UNICEF/NYHQ2012-1519/Alcock. Cedeligia, 6, smiles as she displays an illustrated poster promoting healthy hygiene practices, at UNICEF-supported Buburnaru Primary School in Buburnaru Village in the north-western Aileu District. UNICEF also supported the installation of five water points, including one at the school, and the construction of latrines in her village. Kouluruoka : Image UNI127732: © UNICEF/INDA2012-00253/Vishwanathan. Village Bhatari, Pombhurana Block, Dist. Chandrapur. Children eat their mid day meals, at Zilla Parishad Higher Primary School in Bhatari.
- Lapsiystävällisessä koulussa toimii oppilaskunta sekä vanhempainryhmä , jotka keräävät varoja koululle ja suunnittelevat yhdessä koulun toimintaa. Koulunkäynnin pitää tukea lasten arkea paikallisesti. Monessa paikassa esimerkiksi annetaan tietoa siitä, miten voidaan tehokkaasti viljellä, miten voidaan perustaa oma yritys esim. viljeltyjen tuotteiden myymiseen. Usein vanhempainryhmät osallistuvat koulun oman puutarhan hoitoon sekä kouluruokailun järjestämiseen. Vanhempainyhdistykset kiertävät myös kertomassa kylän perheissä tyttöjen ja lasten koulunkäynnin tärkeydestä ja katsovat, että yksikään lapsi ei jää koulutuksen ulkopuolelle. Yhteisöt jatkavat UNICEFin alkuun saattamaa työtä ja hallinnoivat koulun toimintaa. Kuvat: Koulun aita: Donor matching UNICEF intranet, human interest stories, Timor-Leste. Itä-Timorissa oppilaat ja vanhemmat suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä aidan rakentamisen koulun ja viereisen ison tien väliin. Tiellä oli jo kuollut kaksi lasta jäätyään rekan alle. Leikkikentältä pallot lentävät usein tielle. Oppilaat : © UNICEF/2012/Kelley Lynch. Laclubar, Manatuto, Timor-Leste. Vanhemmat: Image UNI144947, © UNICEF/INDA2013-00254/Singh Village Naigaon Khurd, Block Vani, District Yavatmal, Maharashtra, INDIA.SMC ( School Management Committee ) members during their meeting at Upper Primary School in Village Naigaon Khurd, India.
- Pienilläkin summilla saadaan paljon aikaan. Esimerkiksi lapsen kouluvuosi Laosissa 15€.
- Koulutus on jokaisen lapsen oikeus ja kuuluu kaikille. Yhdessä voimme saada aikaan pysyviä muutoksia lasten elämään. © UNICEF/VTNA2009-00502/Thi Thu An Tran. Viet Nam, 2009. Class room and school equipments at school in Quang Tri, central Viet Nam severely damaged by the flood of Typhoon Ketsana.