Kaarina Ylösen esitelmä "Muutama sana dekkareista" Vantaan Rotaryklubissa 21.8.2014

1. MUUTAMA SANA
DEKKAREISTA
”Dekkarit ja minä”
Vantaan rotaryklubi 21.8.2014 Kaarina Ylönen

2. Määritelmä
 Rikoskirjallisuus eli dekkarikirjallisuus on kirjallisuuden laji, joka
käsittelee rikoksia, niiden tutkintaa ja tutkijoita sekä rikollisia ja
heidän motiivejaan.
 Rikoskirjallisuuden kenttä on laaja vaihdellen ”Kuka sen teki?” –
tyyppisistä perinteisistä dekkareista yhteiskunnallisiin, ympäristöä ja
rikoksentekijän psykologiaa tutkiviin teoksiin.
 Päähenkilönä voi olla yksityisetsiväetsivä tai poliisi, joskus tuomari tai
kuolemansyyntutkija tai harrastelijaetsivä ja joskus jopa rikollinenkin.
 Yleisin tutkittava rikostyyppi on murha

3. Dekkarikirjallisuuden minihistoria
1. Brittiläinen kultakausi
 Edgar Allan Poe 1840-luvun alun kertomukset loivat pohjan
 Arthur Conan Doyle: Sherlok Holmes –kertomukset 1900-luvun alussa
 1920-1930 luvuilla ”Kuka sen teki?” –dekkarit maaseutuympäristössä;
tutuin edustaja Agatha Christie (Hercule Poirot ja neiti Marple)
2. Amerikkalainen ”kovaksikeitetty” dekkari 1930-luvulla
 Dashiel Hammet (Maltan haukka/ yksityisetsivä Sam Spade)
 Raymon Chandler (Philip Marlowe)
 Ron Macdonald (Lew Archer)
 Keskeinen kysymys: miksi rikos tehtiin?
 Kaupungin kadut ja väkivalta

4. 3.Nykyajan rikoskirjallisuus
 1900-luvun loppupuolella
 Rikoksen taustalla olevien motiivien ja yhteiskunnallisten
seikkojen kuvaaminen
 Vakoilukirjallisuus: esim. Ian Flemming (James Bond) ja
John le Carré (George Smiley)
 Poliisiromaanit: Ruth Rendell –poliisiromaanit käsittelevät
yhteiskunnallisia epäkohtia (komisario Wexford); Per
Wahlöö (komisario Beck), Maj Sjöwall jne.
 P.D. James pohtii moraalikysymyksiä, sankarina Adam
Dagliesh
 Lee Child (Jack Reacher), Dan Brown (Robert Langdon),
Andreas Franz (Julia Durant) ym.

5. Pohjoismainen dekkarikirjallisuus:
 suuri joukko hyviä dekkaristeja kuten
 Ruotsi: Henning Mankell (Kurt Wallander), Liza Marklund
(Annika Bengtzon), Håkan Nesser (Van Veteren), Stieg
Larsson (Mikael Blomkvist ja Lisbeth Salander), Åke
Edvardson (Erik Winter), Camilla Läckberg (Erica Falk ja
Patrik Hedström), Åsa Larsson (Rebecka Martinssen)Jan
Guillou (carl Hamilton), Anna Jansson (Maria Wern)
 Norja:Jo Nesbo (Harry Hole), Anne Holt (Hanne
Wilhelmsen ja Inger Johanne Vik), Karin Fossum (Konrad
Sejer),
 Tanska: Leif Davidsen
 Islanti: Arnaldur Indridason (Elendur Sveinsson)

6. Suomalainen rikoskirjallisuus
 1930-luvulla Marton Taiga (komisario Kairala –novellit)
 Mika Waltari (Komisario Palmu)
 Lehtimies Outsider (Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka
Lipponen)
 Mauri Sariola (Olavi Susikoski)
 Matti Yrjänä Joensuu (Timo Harjunpää)
 Pentti Kirstinä (Hanhivaara –sarja)
 Leena Lehtolainen, Markku Ropponen, Reijo Mäki, Ilkka
Remes, Harri Nykänen, Jarkko Sipilä, Matti Rönkä ym.
 Sijoittuvat usein kirjailijan asuinkaupunkiin

7. ETNODEKKARIT
 Helsingin sanomat muutama vuosi sitten: Etnodekkari on nousussa
 Ei tieteellisesti eikä tarkkarajaisesti määritelty termi
 Käytän termiä dekkareista, joissa rikoksen ja sen selvittämisen ohella
on enemmän tai vähemmän kuvattu tapahtumien ympäristöä ja
siihen liittyvää kulttuuria ja elämäntapaa (etninen elementti)
 Etnisen elementin ja rikostarinan suhde vaihtelee eri kirjailijoilla
huomattavasti
 Varaus: kaikki kirjallisuus tapahtuu jossakin ympäristössä ja on jollain
tavoin sidoksissa siihen. Silti en lue jokaista dekkaria etnodekkareiksi.

8. ETNODEKKARISTEJA
 Robert van Gulik
 Qiu Xiaolong
 Aleksander McCall Smith
 Sujata Massey
 Aleksandra Marinina
 Donna Leon
 Tony Hillerman

9. Robert van Gulik (1910 – 1967)
 Hollantilainen kirjailija ja diplomaatti, toimi suurlähettiläänä Malaijissa ja
Japanissa
 Käänsi vanhoja kiinalaisia rikoskertomuksia ja innostui niin, että alkoi
itsekin kirjoittaa historiallisia dekkareita
 Päähenkilö tuomari Dee, esikuvana historiallinen henkilö, joka eli vv.
630-700 e.Kr. Tang-dynastian aikana
 ”Sarjan pyrkimyksenä on esitellä kiinalaistyylisiä salapoliisiromaaneja,
joissa kuvataan kiinalaisia sellaisina, kuin he itse olivat tottuneet
kuvaamaan itseään omassa rikoskirjallisuudessaan – joka kukoisti
Kiinassa jo monia vuosisatoja sitten.”
 Tapainkuvausta vanhan Kiinan ajoilta ja siksi teokset tuntuvat toisaalta
kiehtovilta ja toisaalta vanhahtavilta

10. Qiu Xiaolong (s. 1953 Shanghai)
Yhdysvalloissa Missourissa asuva kiinalainen dekkarikirjailija ja runoilija;
1988 stipendiaatiksi, mutta joutui jäämään arvosteltuaan v. 1989
Tiananmenin tapahtumia; kirjallisuustieteen tohtori 1996; toimii kiinan
kielen ja kirjallisuuden professorina
 Dekkarit kirjoitettu englanniksi; kiinannoksissa maltillista sensurointia
 Päähenkilönä ylikomissario Chen Cao; tapahtumat Kiinassa paitsi
Kahden kaupungin tarina, jossa ylikomissario joutuu matkustamaan
Yhdysvaltoihin.
 Kuusi dekkaria julkaistu suomeksi vuoden 2005 jälkeen
 Ruokakulttuuria, tapakulttuuria, kiinalaista mafiaa ja vähän
politiikkaa ja yhteiskunnan ongelmia

11. ALEKSANDRA MARININA (s. 1957)
 Oik. Marina Aleksejeva. Isä etsivä ja äiti oikeustieteen tohtori, myös
Aleksandra väitteli oikeustieteen tohtoriksi 1986. Perhe muutti 1971
Leningradista Moskovaan. Pitkä ura sisäministeriössä, arvo miliisin
everstiluutnantti.
 Esikoisromaanin v. 1992 jälkeen lukuisia rikosromaaneja, joista
seitsemän on suomennettu ja joita on käännetty yli 20 kielelle
 Päähenkilö Moskovan miliisin rikostutkija Anastasia Kamenskaja,
sympaattinen ja persoonallinen henkilö, joka pitää mustista ja
violetin värisistä vaatteista, polttaa liikaa, juo Martini Biancoa, vihaa
aamuherätyksiä, kärsii selkäkivuista, kuuntelee klassista musiikkia,
inhoaa liikuntaa ja uppoaa täysin työhönsä.
 Kuvaa osuvasti nyky-Venäjän arkea ja venäläistä mentaliteettia.
Antaa uskottavan kuvan Venäjän miliisin toiminnasta – eikä aina niin
kovin kaunista kuvaa.

12. ALEKSANDER MCCALL SMITH (s. 1948 Zimbabwessa)
 Kirjailija ja professori; opiskeli Skotlannissa, mutta palasi vuosiksi
Botswanaan perustamaan oikeustieteen opetusta; erikoisala
lääketieteen etiikka
 Dekkaristina kolmetoistaosainen Mma Ramotswe –sarja: keskeiset
henkilöhahmot:
 1.) Mma Precious Ramotswe, Naisten etsivätoimisto 1:n perustaja,
joka on viisas, kärsivällinen ja empaattinen ”perinteisen
ruumiinrakenteen” omaava nainen
 2.) Mma Grase Makutsi, sihteeri ja apulaisetsivä, joka valmistui
sihteeriopistosta parhain arvosanoin, mutta jolla on liian suuret
silmälasit ja huono iho sekä intohimona kengät
 3.) J.L.B. Matekoni, autokorjaamon omistaja ja Mma Ramotswen
sulhanen

13. Erityispiirteitä:
 Enemmän etnoa kuin dekkaria; ei murhamysteereitä
 Kuvaukset Botswanan luonnosta ja elämästä
 Vanhan ja uuden elämäntavan ristiriita
 Vanhat uskomukset: ”Hän viittoi kädellään kämmen ylöspäin;
ihmisen pituutta ei koskaan saanut osoittaa kämmen alaspäin,
koska silloin tuli ehkä painaneeksi hänen henkensä maahan.”
 Humoristista ja hyväntuulista luettavaa
 Erkki Tuomiojan kommentti: ”270-sivuinen kirja oli nopeasti luettu
enkä kokemuksen jälkeen usko enää toiseen saman sarjan teokseen
ainakaan dekkarintarpeessa tarttuvani.”
 Seitsenosaisena TV-sarjana (BBC ja HBO) esitetty myös Suomessa
kesällä 2010 ja uusintana myöhemmin

14. Sujata Massey (s. 1964 Sussex, Englanti)
 Kotitausta monikulttuurinen, isä intialainen, äiti saksalainen. Perhe
muutti Yhdysvaltoihin Masseyn ollessa 5-vuotias. Toiminut mm
reportterina Englannissa ja englanninopettajana Tokiossa
 Kirjoitti 10 Rei Shimura –kirjaa vuosina 1997 – 2008, kaikki
suomennettu.
 Rei Shimuran isä on japanilainen ja äiti amerikkalainen Kaliforniasta.
27-vuotiaana Rei asuu Tokion laitaosissa työkaverinsa kanssa
vaatimattomassa asunnossa ja sinnittelee pienellä
englanninopettajan palkallaan.
 Rakastaa Japania ja japanilaisia antiikkiesineitä ja haaveilee
välittävänsä niitä rahakkaille asiakkaille.
 Rei sotkeutuu antiikin kautta erilaisiin murhatutkimuksiin, joita hän
harrastelijana ratkoo jouduttuaan usein epäillyksi itse

15. Donna Leon (s. 1942 New Jersey, USA)
 Muutti pois Yhdysvalloista v. 1965 ja on asunut Englannissa, Sveitsissä,
Kiinassa ja Iranissa sekä 1980-luvulta lähtien Italiassa Venetsiassa,
jossa hän kirjailijanuransa ohella opettaa englanninkielistä
kirjallisuutta.
 Guido Brunetti –sarjaa on käännetty lukuisille kielille, mutta ei italiaksi,
koska Leon haluaa pysyä tuntemattomana nykyisessä
kotimaassaan.
 Komisario Brunetti on sympaattinen, ahkera ja peräänantamaton
poliisi, joka haluaa saada rikokset selvitetyksi ja saakin. Venetsian
systeemeissä rikoksesta rankaiseminen ei aina ole selviö ainakaan
hänen esimiehensä Pattan antamissa rajoissa.
 Suuri osa kirjojen viehätystä on ainakin osassa teoksia niiden
kuvauksessa henkilöiden elämäntavassa ja itse Venetsiassa. Mitä
syödään ja mitä juodaan ja milloin? Entä perhe? Turistit?
 Teoksista on filmattu elokuvia Saksassa ja näytetty meillä Teemalla

16. TONY HILLERMAN (1925-2008 Yhdysvallat)
 Maanviljelijäperheestä; osallistui II maailmansotaan, jossa haavoittui.
Toimi sodan jälkeen toimittajana ja journalismin opettajana.
 Tunnettu Uuden Meksikon ja Arizonan luontoa ja ihmisiä, erityisesti
navajo-kulttuuria esittelevistä dekkareistaan.
 Kuvaa rikosjuonen osana tai rinnalla amerikkalaisen vastakulttuurin
ja paikallisen intiaanikulttuurin yhteentörmäystä.
 Päähenkilönä navajo-heimopoliisi Joe Leaphorn, joka saa
myöhemmin avukseen nuoren konstaapelin Jim Cheen. Tämä on
perinteinen navajo, joka joutuu kamppailemaan oman kulttuurinsa
ja amerikkalaisen vastakulttuurin yhteen sovittamiseksi. Näin myös
hänen naissuhteissaan.
 Tuottelias kirjoittaja, jonka teoksia on suomennettu ainakin
seitsemän.