Summer Job Guide is a tool for supervisors working with summer employees. It helps the whole staff to understand the importance of summer workers and to offer them good experience.
Vastuullisen kesätyön toimintaopas tarjoaa työnantajalle vinkkejä paremman kesätyökokemuksen tarjoamiseen ja prosessien kehittämiseen. Hyvä kesätyökokemus lisää työnantajan vetovoimaa tulevaisuuden osaajien silmissä ja vaikuttaa koko organisaation maineeseen.
Kun koulu loppuu 2015 - tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista (tiivis...Millennial Board
Mitä nuoret odottavat työelämältä ja jatkokoulutukselta? T-Median Taloudellinen tiedotustoimisto TATille vuosittain tekemään tutkimukseen vastasi tänä vuonna ennätysmäiset yli 7 200 nuorta.
Vastuullisen kesätyön toimintaopas tarjoaa työnantajalle vinkkejä paremman kesätyökokemuksen tarjoamiseen ja prosessien kehittämiseen. Hyvä kesätyökokemus lisää työnantajan vetovoimaa tulevaisuuden osaajien silmissä ja vaikuttaa koko organisaation maineeseen.
Kun koulu loppuu 2015 - tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista (tiivis...Millennial Board
Mitä nuoret odottavat työelämältä ja jatkokoulutukselta? T-Median Taloudellinen tiedotustoimisto TATille vuosittain tekemään tutkimukseen vastasi tänä vuonna ennätysmäiset yli 7 200 nuorta.
Miten löydän oman polkuni työelämässä? Mistä tiedän, mihin ammattiin sovellun? Voisiko yrittäjänä oleminen olla minun juttuni?
Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Rohkea Suomi -koulukiertueella syksyllä 2015. Kiertue pysähtyy yli 20:llä paikkakunnalla Rovaniemeltä Helsinkiin ja tapaa tuhansia toisen- ja korkea-asteen opiskelijoita, joiden kanssa keskustelemme tulevaisuuden suunnitelmista ja yrittäjyydestä.
Jokaisessa tilaisuudessa tavataan myös yksi oman elämänsä sankari, paikallinen yrittäjä, joka kertoo, miten on itse päätynyt toteuttamaan unelmiaan yrittäjyyden kautta.
Lue lisää: http://rohkeasuomi.fi/2015/08/rohkea-suomi-haastaa-opiskelijoita-itsetutkiskeluun/
Vastuullisuus yritysarvoissa ja kesätyönantajana - Satu Helkama /Vastuullinen...Millennial Board
Vastuullinen kesäduuni -kampanjan tavoitteena on pitkäjänteisesti kehittää suomalaista kesätyökulttuuria ja sitä kautta koko työelämää.
Vuoden 2015 kampanjan suojelijana toimii Helkama Emotor Oy:n toimitusjohtaja Satu Helkama, joka haastaa erityisesti Suomen teolliset yritykset mukaan talkoisiin.
Vastuullisuus ja työpaikka ovat samalla kaksi tärkeintä suomalaisten yritysten luottamukseen ja maineeseen vaikuttavaa tekijää. Kesätöiden kautta työnantajalla on siis mahdollisuus kantaa vastuunsa nuorista ja vaikuttaa samalla käsityksiin itsestään vastuullisena toimijana.
Kesätyöstä löytyy hyviä kokemuksia – mutta myös kehityskohteitaMillennial Board
70% nuorista keskustelee kesätyökemuksistaan kavereiden kanssa ja ilmapiiri on tärkein valintakriteerin työpaikan valinnassa . Ei siis ole yhdentekevää millaisen kokemuksen työnantaja tarjoaa.
Vastuullinen kesäduuni 2015 on Taloudellisen tiedotustoimisto TATin, Alma Median, Soneran ja Monsterin yhteinen kampanja, jonka tarkoitus on haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Tavoitteenamme on saada mukaan mahdollisimman monta työnantajaa ja herättää keskustelua kesätyön merkityksestä nuorille ja työnantajille.
Johanna Vaattovaaran herätti Virtuaalisen tiedeTETin mentorikoulutuksessa keskustelua tiedealan esittelemisestä nuorille. Hän muistutti mm. siitä, miten tärkeää on muistaa, että kohderyhmän käsitykset voivat erota paljonkin omistamme ja että asiantuntijan tehtävänä on toimia uuden, tutkimuksessa tuotetun tiedon tulkkina. Tämä vaatii kykyä vetää välillä mutkia suoriksi ja päästää irti siitä ajatuksesta, että kuuntelijana olisi oma kollega. Valistavan viestinnän vaihtoehtoina on yleisön kokemusten kuunteleminen, niiden päälle rakentaminen ja heidän osallistamisensa tieteellisen tiedon tuottamiseen.
Koulujen työelämäyhteydet yskivät:
Joka neljäs lukiolainen harkitsee välivuotta
23 prosenttia lukiolaisista ilmoittaa täysin tai aika varmasti pitävänsä välivuoden kirjoitusten jälkeen. Moni haluaa lähteä ulkomaille, tehdä töitä tai miettiä vielä koulutus- ja uravalintojaan. Seitsemän kymmenestä lukiolaisesta ilmoittaa lisäksi, ettei työelämäasioita käsitellä koulussa riittävästi. Tiedot käyvät ilmi Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) ja T-Median toteuttamasta Kun koulu loppuu -tutkimuksesta, johon vastasi lähes 5.000 yläkoululaista ja lukiolaista eri puolilta Suomea.
Epätietoisuus koulutus- ja uravalinnoista ajaa valitsemaan välivuoden. Moni ottaa aikalisän myös silloin, jos ei saa toivomaansa opiskelupaikkaa. Yli puolet tutkimukseen vastanneista lukiolaisista ilmoittaa, että työelämään liittyviä teemoja pitäisi ylipäätään käsitellä koulussa enemmän. Kovasti halutaan myös oppia käytännön työelämätaitoja.
– Lukiokoulutus ei selvästikään muodosta siltaa työelämään, ohjaus on koulusta kouluun -ohjausta. Viimeistään seuraavassa lukion tuntijaossa ja opetussuunnitelmien perusteissa on työelämäosaaminen nivottava osaksi eri oppiaineita, sanoo johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen TATista.
Omat kokemukset ohjaavat valintoja
Yläkoululaiset ovat lukiolaisia hieman tyytyväisempiä koulussa tarjolla olevaan työelämätietouteen. Yläkoululainen muodostaa käsityksensä jatko-opinnoista ensisijaisesti lähipiirin, opinto-ohjaajan, TET-jakson ja kesätöiden kautta. Lukiolaiset turvautuvat näitä selvästi yleisemmin oppilaitosten nettisivuihin. Tärkein opiskelupaikan valintakriteeri on opetuksen laatu. Näin ajattelee yli 90 prosenttia vastaajista.
Kiinnostus eri toimialoja kohtaan vaihtelee sekä koulutustason että sukupuolen mukaan. Miehet ilmoittavat naisia useammin olevansa kiinnostuneita tietotekniikka-alasta, energia-alasta tai elektroniikka- ja sähköteollisuudesta. Naiset näkevät selvästi miehiä yleisemmin itsensä töissä sosiaalipalvelu-, terveyspalvelu-, taide-, ravitsemis- tai matkailualalla.
Lisätietoja
TAT, johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, 040 545 2198, liisa.tenhunen-ruotsalainen(a)tat.fi
Sparraava esimies
Kuinka motivoida nuoria työssä?
Kymmenen teesiä hyvään johtamiseen
Nuorten odotukset työelämältä ovat muuttuneet, esimiehiltä edellytetään yhä enemmän. Hyvä esimies on roolimalli, kannustaja ja innostaja. Sparraava esimies – Kuinka motivoida nuoria työssä? -pamfletti kertoo, millainen pomo pärjää tulevaisuudessa ja saa nuoret työntekijät kukoistamaan.
Pamfletilla herätellään esimiehiä sekä nuorten kanssa työskenteleviä motivoimaan ja johtamaan nuoria paremmin työpaikoilla. Esitellyt teesit perustuvat T-Median ja TATin vuosina 2011–2013 toteuttamien Työnantajakuva- sekä Nuoret ja johtaminen -tutkimusten tuloksiin.
1. Hyvä esimies luottaa. 58 prosenttia nuorista pitää tärkeänä työtehtävien räätälöimistä oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Hyvä pomo antaa vastuuta sitä haluaville ja huomioi nuoren yksilönä.
2. Ei minuutit, vaan tulokset. Fiksu työnantaja ymmärtää, että työntekijöiden oma elämä ja toiveet eivät ole työn vihollisia. Kun on yhdessä määritelty selkeät tavoitteet, työntekijä voi keskittyä työsuorituksiin parhaaksi katsomallaan tavalla.
3. Paras palaute kulkee molempiin suuntiin. Palaute toimii parhaiten, kun sitä saa välittömästi ja töiden ohessa, hyvin perusteltuna. Kannattaa luoda ilmapiiri, jossa myös nuori uskaltaa antaa palautetta.
4. Palkitse nuorta tämän arvojen mukaisesti. Hyvä esimies tietää, mikä motivoi työntekijöitä, ja innostaa antamaan parastaan. Hyvästä työstä pitää myös maksaa; palkka on nuorille yksi tärkeimmistä työpaikan valintakriteereistä.
5. Sparraa nuoresta taituri. Sparraaminen on kaikessa yksinkertaisuudessaan kannustamista, innostamista ja vastuun antamista. Jopa 95 % nuorista pitää tärkeänä, että esimies auttaa heitä kehittymään työssään.
6. Avaa mieli ideoille. Älä tapa intoa torppaamalla ideoita heti, typerästäkin ideasta voi jalostua jotain innovatiivista. Kannattaa pitää korvat herkkinä sille, miten oman talon tulokkaat voisivat opettaa organisaatiota.
7. Jäykistelyn aika on ohi. Nuoret toivovat työpaikalle rentoa ilmapiiriä. Se, että työpaikalla on kivaa, ei tarkoita sitä, että töitä ei hoidettaisi hyvin.
8. Jaa tietoa avoimesti. Tehokkaasti johdetussa yrityksessä työntekijät tietävät, missä mennään. Tieto liikkuu ja sitä tarjoillaan ymmärrettävästi. Nuoret haluavat oppia jatkuvasti uutta, hyvä tiedonkulku palvelee myös tätä tarkoitusta.
9. Perustele ohjeesi paremmin. Nuoret eivät lämpene ajatukselle, että jotakin tehdään vain siksi, että niin on tehty ennenkin. Perustele ja valmistaudu myös kuulemaan kritiikkiä. Nuoret haluavat vaikuttaa työtään koskeviin päätöksiin.
10. Anna hyvän kiertää. Auttaminen lisää tutkitusti onnellisuutta. Jaa anteliaasti asiantuntijuuttasi nuoremmille, voitte oppia molemmat jotakin uutta.
Miten löydän oman polkuni työelämässä? Mistä tiedän, mihin ammattiin sovellun? Voisiko yrittäjänä oleminen olla minun juttuni?
Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Rohkea Suomi -koulukiertueella syksyllä 2015. Kiertue pysähtyy yli 20:llä paikkakunnalla Rovaniemeltä Helsinkiin ja tapaa tuhansia toisen- ja korkea-asteen opiskelijoita, joiden kanssa keskustelemme tulevaisuuden suunnitelmista ja yrittäjyydestä.
Jokaisessa tilaisuudessa tavataan myös yksi oman elämänsä sankari, paikallinen yrittäjä, joka kertoo, miten on itse päätynyt toteuttamaan unelmiaan yrittäjyyden kautta.
Lue lisää: http://rohkeasuomi.fi/2015/08/rohkea-suomi-haastaa-opiskelijoita-itsetutkiskeluun/
Vastuullisuus yritysarvoissa ja kesätyönantajana - Satu Helkama /Vastuullinen...Millennial Board
Vastuullinen kesäduuni -kampanjan tavoitteena on pitkäjänteisesti kehittää suomalaista kesätyökulttuuria ja sitä kautta koko työelämää.
Vuoden 2015 kampanjan suojelijana toimii Helkama Emotor Oy:n toimitusjohtaja Satu Helkama, joka haastaa erityisesti Suomen teolliset yritykset mukaan talkoisiin.
Vastuullisuus ja työpaikka ovat samalla kaksi tärkeintä suomalaisten yritysten luottamukseen ja maineeseen vaikuttavaa tekijää. Kesätöiden kautta työnantajalla on siis mahdollisuus kantaa vastuunsa nuorista ja vaikuttaa samalla käsityksiin itsestään vastuullisena toimijana.
Kesätyöstä löytyy hyviä kokemuksia – mutta myös kehityskohteitaMillennial Board
70% nuorista keskustelee kesätyökemuksistaan kavereiden kanssa ja ilmapiiri on tärkein valintakriteerin työpaikan valinnassa . Ei siis ole yhdentekevää millaisen kokemuksen työnantaja tarjoaa.
Vastuullinen kesäduuni 2015 on Taloudellisen tiedotustoimisto TATin, Alma Median, Soneran ja Monsterin yhteinen kampanja, jonka tarkoitus on haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Tavoitteenamme on saada mukaan mahdollisimman monta työnantajaa ja herättää keskustelua kesätyön merkityksestä nuorille ja työnantajille.
Johanna Vaattovaaran herätti Virtuaalisen tiedeTETin mentorikoulutuksessa keskustelua tiedealan esittelemisestä nuorille. Hän muistutti mm. siitä, miten tärkeää on muistaa, että kohderyhmän käsitykset voivat erota paljonkin omistamme ja että asiantuntijan tehtävänä on toimia uuden, tutkimuksessa tuotetun tiedon tulkkina. Tämä vaatii kykyä vetää välillä mutkia suoriksi ja päästää irti siitä ajatuksesta, että kuuntelijana olisi oma kollega. Valistavan viestinnän vaihtoehtoina on yleisön kokemusten kuunteleminen, niiden päälle rakentaminen ja heidän osallistamisensa tieteellisen tiedon tuottamiseen.
Koulujen työelämäyhteydet yskivät:
Joka neljäs lukiolainen harkitsee välivuotta
23 prosenttia lukiolaisista ilmoittaa täysin tai aika varmasti pitävänsä välivuoden kirjoitusten jälkeen. Moni haluaa lähteä ulkomaille, tehdä töitä tai miettiä vielä koulutus- ja uravalintojaan. Seitsemän kymmenestä lukiolaisesta ilmoittaa lisäksi, ettei työelämäasioita käsitellä koulussa riittävästi. Tiedot käyvät ilmi Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) ja T-Median toteuttamasta Kun koulu loppuu -tutkimuksesta, johon vastasi lähes 5.000 yläkoululaista ja lukiolaista eri puolilta Suomea.
Epätietoisuus koulutus- ja uravalinnoista ajaa valitsemaan välivuoden. Moni ottaa aikalisän myös silloin, jos ei saa toivomaansa opiskelupaikkaa. Yli puolet tutkimukseen vastanneista lukiolaisista ilmoittaa, että työelämään liittyviä teemoja pitäisi ylipäätään käsitellä koulussa enemmän. Kovasti halutaan myös oppia käytännön työelämätaitoja.
– Lukiokoulutus ei selvästikään muodosta siltaa työelämään, ohjaus on koulusta kouluun -ohjausta. Viimeistään seuraavassa lukion tuntijaossa ja opetussuunnitelmien perusteissa on työelämäosaaminen nivottava osaksi eri oppiaineita, sanoo johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen TATista.
Omat kokemukset ohjaavat valintoja
Yläkoululaiset ovat lukiolaisia hieman tyytyväisempiä koulussa tarjolla olevaan työelämätietouteen. Yläkoululainen muodostaa käsityksensä jatko-opinnoista ensisijaisesti lähipiirin, opinto-ohjaajan, TET-jakson ja kesätöiden kautta. Lukiolaiset turvautuvat näitä selvästi yleisemmin oppilaitosten nettisivuihin. Tärkein opiskelupaikan valintakriteeri on opetuksen laatu. Näin ajattelee yli 90 prosenttia vastaajista.
Kiinnostus eri toimialoja kohtaan vaihtelee sekä koulutustason että sukupuolen mukaan. Miehet ilmoittavat naisia useammin olevansa kiinnostuneita tietotekniikka-alasta, energia-alasta tai elektroniikka- ja sähköteollisuudesta. Naiset näkevät selvästi miehiä yleisemmin itsensä töissä sosiaalipalvelu-, terveyspalvelu-, taide-, ravitsemis- tai matkailualalla.
Lisätietoja
TAT, johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, 040 545 2198, liisa.tenhunen-ruotsalainen(a)tat.fi
Sparraava esimies
Kuinka motivoida nuoria työssä?
Kymmenen teesiä hyvään johtamiseen
Nuorten odotukset työelämältä ovat muuttuneet, esimiehiltä edellytetään yhä enemmän. Hyvä esimies on roolimalli, kannustaja ja innostaja. Sparraava esimies – Kuinka motivoida nuoria työssä? -pamfletti kertoo, millainen pomo pärjää tulevaisuudessa ja saa nuoret työntekijät kukoistamaan.
Pamfletilla herätellään esimiehiä sekä nuorten kanssa työskenteleviä motivoimaan ja johtamaan nuoria paremmin työpaikoilla. Esitellyt teesit perustuvat T-Median ja TATin vuosina 2011–2013 toteuttamien Työnantajakuva- sekä Nuoret ja johtaminen -tutkimusten tuloksiin.
1. Hyvä esimies luottaa. 58 prosenttia nuorista pitää tärkeänä työtehtävien räätälöimistä oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Hyvä pomo antaa vastuuta sitä haluaville ja huomioi nuoren yksilönä.
2. Ei minuutit, vaan tulokset. Fiksu työnantaja ymmärtää, että työntekijöiden oma elämä ja toiveet eivät ole työn vihollisia. Kun on yhdessä määritelty selkeät tavoitteet, työntekijä voi keskittyä työsuorituksiin parhaaksi katsomallaan tavalla.
3. Paras palaute kulkee molempiin suuntiin. Palaute toimii parhaiten, kun sitä saa välittömästi ja töiden ohessa, hyvin perusteltuna. Kannattaa luoda ilmapiiri, jossa myös nuori uskaltaa antaa palautetta.
4. Palkitse nuorta tämän arvojen mukaisesti. Hyvä esimies tietää, mikä motivoi työntekijöitä, ja innostaa antamaan parastaan. Hyvästä työstä pitää myös maksaa; palkka on nuorille yksi tärkeimmistä työpaikan valintakriteereistä.
5. Sparraa nuoresta taituri. Sparraaminen on kaikessa yksinkertaisuudessaan kannustamista, innostamista ja vastuun antamista. Jopa 95 % nuorista pitää tärkeänä, että esimies auttaa heitä kehittymään työssään.
6. Avaa mieli ideoille. Älä tapa intoa torppaamalla ideoita heti, typerästäkin ideasta voi jalostua jotain innovatiivista. Kannattaa pitää korvat herkkinä sille, miten oman talon tulokkaat voisivat opettaa organisaatiota.
7. Jäykistelyn aika on ohi. Nuoret toivovat työpaikalle rentoa ilmapiiriä. Se, että työpaikalla on kivaa, ei tarkoita sitä, että töitä ei hoidettaisi hyvin.
8. Jaa tietoa avoimesti. Tehokkaasti johdetussa yrityksessä työntekijät tietävät, missä mennään. Tieto liikkuu ja sitä tarjoillaan ymmärrettävästi. Nuoret haluavat oppia jatkuvasti uutta, hyvä tiedonkulku palvelee myös tätä tarkoitusta.
9. Perustele ohjeesi paremmin. Nuoret eivät lämpene ajatukselle, että jotakin tehdään vain siksi, että niin on tehty ennenkin. Perustele ja valmistaudu myös kuulemaan kritiikkiä. Nuoret haluavat vaikuttaa työtään koskeviin päätöksiin.
10. Anna hyvän kiertää. Auttaminen lisää tutkitusti onnellisuutta. Jaa anteliaasti asiantuntijuuttasi nuoremmille, voitte oppia molemmat jotakin uutta.