1. 54 Taloustaito 9/2016
S
uomen antenni-tv-
verkossa otetaan
muutaman vuoden
päästä käyttöön te-
räväpiirtosisällöt
mahdollistava lähetystekniik-
ka. Maksu-tv-kanavilla tek-
niikka vaihtuu jo aikaisemmin.
Kaapeli- ja satelliittilähetyk-
siä muutos ei koske, koska
niissä teräväpiirtolähetyksiä ja
-tekniikkaa jo tuetaan.
Vastaanotin ajan tasalle
Kaupalliset televisioyhtiöt il-
moittivat elokuun puolivälissä,
että kaikki vanhan tekniikan
mukaiset lähetykset loppuvat
antenniverkossa maaliskuun
lopussa vuonna 2020. Yle on
antanut vastaavan ilmoituksen
omien lähetystensä osalta jo
aikaisemmin keväällä.
”Yle on ilmoittanut lähettä-
vänsä antennitalouksiin terävä-
piirtoa rinnakkaislähetyksenä
aikaisintaan noin vuosi ennen
maaliskuun 2020 loppua”, pro-
jektikoordinaattori Tiina Aalto-
nenViestintävirastostatarkentaa.
Muutos ei tarkoita, että kaik-
ki ohjelmat olisivat välttämättä
jatkossa teräväpiirtoa, vaan
sitä, että antenniverkon lähe-
tystekniikka muuttuu.
”Tärkein muistettava asia
on, että television katseluun
tarvitaan sopiva vastaanotin,
jossa on DVB-T2-viritin. Se
korvaa vanhan DVB-T1-tek-
niikan, Tiina Aaltonen sanoo.
Digiboksikin voi riittää
Moni joutuu lähivuosina suun-
taamaan tv-ostoksille.
Antenniverkon kautta vas-
taanottaa tv-lähetyksensä Suo-
messa lähes miljoona kotitalo-
utta. Viestintäviraston mukaan
DVB-T2-virittimellä varustet-
tu televisio tai digiboksi oli
toukokuussa 37 prosentilla
niistä talouksista, jotka vas-
taanottavat tv-lähetykset pel-
kästään antenniverkon kautta.
Uutta televisiota ei silti ole
pakko hankkia, jos vanhan too-
san kuvanlaatuun on tyytyväi-
nen. Riittää, jos hankkii
DVB-T2-virittimellä varuste-
tun digiboksin. Viestintäviras-
ton mukaan varminta on ostaa
Antenna Ready HD -testattu tv
tai digiboksi.
”Jos merkintää ei ole, saattaa
kohdata muun muassa seuraa-
via haasteita: EPG (Electronic
Programme Guide) -ohjelma-
opas on väärin tai ei toimi lain-
kaan, tekstitys on väärä tai
puuttuu ja kanavat virittyvät
väärille paikoille”, Gigantin
myyntijohtaja Jarno Sainio
luettelee ongelmia.
Halpismalleissa riskejä
Myymälöiden tapa esitellä lait-
teiden ominaisuuksia vaihte-
lee. Taloustaito teki elokuussa
pienen pistokokeen Mikkelin
Prismaan. Kaikista tv-malleis-
ta löytyi maininta DVB-T2-
■ Kaisa Salminen
Älä osta
VANHENEVAA
TELEVISIOTA
Antenniverkon tv-kanavien lähetystekniikka on
muuttumassa lähivuosina. Millainen televisio nyt pitäisi hankkia?

2. 9/2016 Taloustaito 55
virittimestä. Antenna Ready
HD -testauksesta ei osattu aina
edes kysyttäessä kertoa. Asia
luvattiin kuitenkin varmistaa
tarvittaessa netistä.
Testauspäällikkö Teemu Sy-
sioja Kuluttaja-lehdestä arvioi,
että markkinoilla on aika vähän
televisioita, joissa ei ole
DVB-T2-viritintä. Lähinnä ky-
se on joistakin halvoista mal-
leista.
TiinaAaltonen sanoo, että ke-
säkuun myyntitilastojen perus-
teella DVB-T2-viritin puuttui
noin10prosentistatelevisioitaja
10 prosentista digiboxeja.
”Voi toki olla, että osa lait-
teista on myyty kaapeliverk-
koon, jossa tarvitaan omanlai-
sensa DVB-C-viritin.”
● DVB-T2 on uusi lähetystekniikka, joka
lisää antenniverkon kapasiteettia.
● ANTENNA READY HD -merkintä kertoo, että
laite on testattu Suomessa ja siitä voi katsoa
antenniverkon televisiolähetyksiä niin perus-
kuin teräväpiirtotasoisena. Luettelo testatuista
vastaanottimista löytyy osoitteesta
testatutlaitteet.fi.
● 4K-televisio tarjoaa nelinkertaisen tarkkuuden
teräväpiirtotelevisioon nähden. Ostajan
kannattaa tarkistaa, että kotona liitäntä-
mahdollisuudet ja kopiosuojausasiat ovat
ajan tasalla ja käytössä on nopea nettiyhteys.
● HDR on lyhenne sanoista High Dynamic
Range. HDR-kuva on tavallista kuvaa
kirkkaampi ja sävykkäämpi.
➤
Useimmista televisioista
löytyy sisäänrakennettu digivi-
ritin sekä antenni- että kaape-
liverkkoon. Tämä helpottaa
muuttamista esimerkiksi an-
tennitaloudesta kaapelitalou-
teen tai toisinpäin.
Joissakin malleissa on jopa
tuplavirittimet.
”Televisiossa voi olla esi-
merkiksi kaksi DVB-T2-viri-
tintä, kaksi kaapeliviritintä ja
kaksi satelliittiviritintä. Jos
laitteeseen kytkee lisäksi ul-
koisen usb-kovalevyn, voi sa-
maan aikaan katsoa yhtä ja
nauhoittaa toista kanavaa”,
Teemu Sysioja vinkkaa.
Katseluetäisyydellä on väliä
Televisiokaupassa ei voi olla
huomaamatta, että ruutukoot
ovat kasvaneet ja hinnat tulleet
alaspäin. Jopa yli 65-tuumais-
ten televisioiden kysyntä on
joissakin liikkeissä kasvussa.
Myös standardikokona pidetty
55-tuumainen televisio näyttää
todella isolta.
Ennen jättitelevision hankki-
mista sen kokoa kannattaa kui-
tenkin hieman mallata kotona
paikassa, johon laite aiotaan si-
joittaa. Avuksi voi ottaa mitta-
nauhan: yksi tuuma vastaa 2,54
senttimetriä. Tv:n tuumakoko
lasketaan etäisyytenä alanurkas-
ta vastakkaiseen ylänurkkaan.
”Esimerkiksi 78 tuuman te-
levisiota ei kannata katsoa kah-
den metrin etäisyydeltä, koska
silmä puutuu joutuessaan liik-
kumaan reunasta reunaan, Gi-
gantin Jarno Sainio neuvoo.
Tuotepäällikkö Eric Reich-
mutVeikon Koneesta suositte-
lee kahden metrin katseluetäi-
syyteen alle 40 tuuman kuva-
ruutua. Kolmen metrin päästä
sopii katsella 50-tuumaista
Saattaa riittää, jos
hankkii DVB-T2-virittimellä
varustetun digiboksin.
Termit tutuiksi
Myydyimpiä tv-merkkejä
Gigantti Veikon kone
1.Samsung 1.Sony
2. LG 2.Samsung
3.Sony 3. Philips
Myydyimpiä tv-malleja
Gigantti Verkkokauppa Power Finland
1. LG 55UH750V** 1.Samsung T32E31* 1.Samsung 40J5005*
2. Samsung UE55KU6075XXE ** 2.LG 58UH635V** 2.Grundig 40VLE4520*
3. Sony KDL40R453 * 3.Samsung UE40J5202* 3.LG 55UH850**
4. Samsung UE65JS8505XXE*** 4.ProCaster LE-‐49F447* 4.Panasonic 50DX700**
*= full hd, teräväpiirto, 32”-49”, 230-500 e **= 4K, HDR, 50”-58”, 900-1 400 e
***= 4K, HDR, kaareva näyttö, 65”, 2 500 e
sininen = näyttö yli 55” punainen = ei älytv
Lähde: liikkeet, 8/2016

3. 56 Taloustaito 9/2016
ruutua.Yli viiden metrin katse-
luetäisyyttä varten voi valita
55-tuumaisen tai sitä suurem-
man kuvakoon.
Teräväpiirrollakin
pärjää hyvin
Isoa 65-tuumaista jättitelevisi-
ota on vaikea ostaa ilman 4K-
ominaisuutta, koska se tulee
useimmiten kaupan päälle.
Tässä ominaisuudessa kuva-
tarkkuus on nelinkertainen te-
räväpiirtoon nähden.
”Teräväpiirtotelevisiollakin
pärjää oikein hyvin vielä mon-
ta vuotta. Jos katseluetäisyys
kasvaa 4-5 metriin, silmä ei
havaitse isolla näytöllä terävä-
piirron ja 4K-kuvan tarkkuu-
dessa juurikaan eroja”, Teemu
Sysioja arvioi.
Pikselimääriä enemmän ku-
vanlaatuun vaikuttavat katselu-
kulmat, kontrastit ja liikkeen-
toisto.
”Laadukas liikkeentoisto il-
menee erityisesti sivusuunnassa
liikkuvan kuvan tarkkuutena,
eli kuva ei nyi eikä sumennu. ”
Yrittäjä Jarkko Jokelaisen
mukaan 4K-televisiota ei kan-
nata hankkia, jos laitetta on tar-
koitus katsella yli kolmen met-
rin päästä. Näin kaukaa ei huo-
maa eroa teräväpiirtoon. Joke-
lainen on Kuori Oy:n tiimei-
neen toimittanut 4K-näytöllä
varustettuja jättitablettejaan
esimerkiksi vanhainkoteihin.
”Kontrastin eli sävykkyyden
ohella näytön tärkeimpiä omi-
naisuuksia on adaptiivinen,
ympäristön mukaan muuttuva
kirkkaus. Se säästää silmiä,
sähköä ja rahaa.”
Pimeässä huoneessa vakio-
kirkkaudella posottava näyttö
ei tunnu silmille miellyttävällä
eikä ole kovin ekologinenkaan,
Jokelainen sanoo.
Älyä telkkariin
Television älyominaisuus eli
nettiyhteys on nykyisin haluttu
ominaisuus. Useimmista tele-
visioista, halvimpia malleja
lukuun ottamatta, löytyvät suo-
situimmat nettivideopalvelut
kuten Netflix ja Youtube.
Paremmista malleista löytyy
Jarno Sainion mukaan lähes
mitä vain.
”Eniten eroja on käyttöjär-
jestelmissä: Samsung käyttää
Tizen-nimistä smart-tv-alus-
taa, mille on omat sovelluksen-
sa. Sony ja Philips käyttävät
Android-alustaa, mihin Goog-
le tarjoaa televisiolle optimoi-
tuja sovelluksia. LG:llä on
oma WEB OS -niminen käyt-
töalusta.”
”Älytelevision” voi rakentaa
itsekin katsomalla vaikkapa
Netflixiä pelikonsolin, media-
soittimen tai esimerkiksi suo-
ratoistotikun kautta. Toisaalta
älytv:n sisäänrakennetussa yh-
teydessä voi olla käyttöä hel-
pottavia ominaisuuksia.
Liikeohjaimella toimiva
kaukosäädin eli pointteri hel-
pottaa ruudulla navigointia
samaan tapaan kuin tietoko-
neen hiiri. Käyttökokemustaan
voi parantaa myös älykkäällä
langattomalla näppäimistöllä,
jonka kosketuslevyä voi käyt-
tää hiiren tapaan.
Tämän vuoden uutuus on
HDR (High Dynamic Range)-
televisio. HDR-ominaisuus
tuottaa entistä enemmän ja
kirkkaampia värisävyjä.
Teräväpiirron haastajien
(4K, HDR) kääntöpuolena pi-
tää muistaa, että ohjelmatar-
jontaa on rajallisesti ja käyt-
töön tarvitaan nopea nettiyh-
teys. Esimerkiksi suoratoisto-
palveluja voi todennäköisesti
katsoa kätevämmin teräväpiir-
totelevisiolla, jonka kuva ei
pätki tavanomaisellakaan net-
tiyhteydellä.
Markkinoille on tullut kaare-
via televisioita, joita on muka-
va katsoa suoraan edestä. Kaa-
revuus kostautuu sivussa istu-
valle. Myös 3D-televisioita on
yritetty tuoda markkinoille,
mutta suurta läpimurtoa ei ole
tapahtunut. ■
ST1