SlideShare a Scribd company logo
matti.sundquist@sundcon.fi 1 
Teollisuusautomaation standarditOsio 4 
Osio 1:SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus 
Osio 2:Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet 
Osio 3:Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC 61508 
Osio 4:Koneiden ohjausjärjestelmät: standardi IEC 62061 
Osio 5:Riskin arviointi ja turvallisuuden eheyden tason SIL määrittäminen: standardit IEC 61508-5 ja IEC 62061 
Osio 6: Koneiden ohjausjärjestelmien suunnittelutyökalu SISTEMA 
Osio 7:Hätäpysäytys: standardit ISO 13850 ja IEC 60947-5-5 
Osio 8:Turvaväylät ja niiden valinta: tekninen raportti IEC/TR 62513 
Osio 9:Logiikat: standardi IEC 61131-1 ja 61131-3 
Osio 10: Turvallisuuteen liittyvän elektroniikan asennus-ja muutostyöt
matti.sundquist@sundcon.fi 2 
Koneiden ohjausjärjestelmät: standardi IEC 62061 
Matti Sundquist 
Sundcon Oy
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 3 
 
IEC 62061 on ”kattostandardin” IEC 61508 sovellusstandardi. 
 
Standardin tarkoituksena on 
• 
auttaa koneiden ja niiden sähköisen/elektronisen ohjausjärjestelmien suunnittelijoita, kone-ja laitetoimittaja ja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia suunnittelemaan ja arvioimaan turvallisuuteen liittyviä ohjausjärjestelmiä 
• 
esittää riskin arviointimenetelmä ja sen tulosten perusteella määrittää tarvittava turvallisuuden eheystason SIL jokaiselle turvatoiminnolle. 
Standardin IEC 62061 tarkoitus #1
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 4 
 
Standardin tarkoituksena on lisäksi 
• 
esittää ohjeita sähköisen/elektronisen ohjausjärjestelmän suunnitteluun 
• 
yhdistää standardin SFS-ISO EN 13849-1 mukaisesti suunniteltuja ohjausjärjestelmän osia yhdeksi kokonaisuudeksi 
• 
esittää ohjausjärjestelmälle asetettujen vaatimusten todentamisen ja kelpuutuksen vaatimukset ja ohjeet. 
Standardin IEC 62061 tarkoitus #2
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 5 
 
Toiminnalliset vaatimukset: 
• 
toimintatavan valinta (mm. turvatoiminnot automaattisesti valinnan mukana) 
• 
hallintalaitteet (mm. ergonomiset vaatimukset) 
• 
käynnistystoiminto (mm. odottamattoman käynnistyksen estämisen toimenpiteet) 
• 
pysäytystoiminto (mm. turvalliseen tilaan saattaminen) 
• 
ohjelmistojen toiminnot (mm. oikeellisuus). 
Konedirektiivin toiminnalliset vaatimukset koneiden hallintajärjestelmille
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 6 
 
Laitteiden toiminnalliset vaatimukset: 
• 
turvallisuus ja luotettavuus (mm. suurin sallittu vaarallisten vikaantumisten taajuus) 
• 
energiansyötön häiriöt (mm. tehonsyötön valvonta) 
• 
ohjauspiirin häiriöt (mm. ohjausjärjestelmän luotettavuus, diagnostiikka). 
Konedirektiivin vaatimukset koneiden hallintajärjestelmän laitteistolle
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 7 
 
Kone tai laite: tavallisesti tiheiden tai jatkuvien vaateiden toimintamuoto. Seuraukset työtapaturmia. 
 
Prosessit: tavallisesti harvojen vaateiden toimintamuoto. Seuraukset voivat olla suuronnettomuuksia. 
Rajana on vaade kerran vuodessa (kerran 104 tunnissa) eli koneet kuuluvat pääsääntöisesti tiheiden tai jatkuvien vaateiden toimintatapaan. 
Ohjausjärjestelmien erot: koneet vs. prosessit
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 8 
Todennäköisyys sille, että turvallisuuteen liittyvä järjestelmä toteuttaa hyväksyttävästi vaadittavat turvatoiminnat kaikissa määritellyissä olosuhteissa ja määriteltynä ajanjaksona. 
”Turvallisuuden luotettavuus” 
Turvallisuuden eheys SIL(Safety Integrity Level)
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 9 
 
Konesovelluksissa käytetään tavallisesti tiheiden vaateiden tai jatkuvan toiminnan toimintatapa. 
 
Vaarallisen vikaantumisen todennäköisyys tuntia kohden PFH (Probability of Failure per Hour): 
SIL = 410-9… 10-8(ei tavallisesti konesovelluksissa) 
SIL = 310-8… 10-7 
SIL = 210-7… 10-6 
SIL = 110-6… 10-5 
Turvallisuuden eheyden tasot
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 10 
 
Standardi esittää järjestelmällisen menetelmän riskin vähentämiseksi vaaditulle tasolle. 
 
Jokaiselle turvatoiminnolle arvioidaan riskin arvioinnin perusteella turvallisuuden eheyden tasot. 
 
Turvatoiminto toteutetaan sarjamuotoon kehitetyillä toimilohkoilla. 
Standardi IEC 62061
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 11 
Ohjausjärjestelmästandardien soveltamisalat 
SFS-EN ISO 13849-1: 
Yksinkertaistettu menetelmä, joka perustuu parametrien likiarvoihin ja valmiiksi laskettuihin tyypillisiin arkkitehtuurimalleihin. Menetelmä ei sovellu puhtaasti elektronisten ohjausjärjestelmien suunnitteluun. 
IEC 62061: 
Vikatarkastelu perustuu turvatoiminnon vikaantumisen todennäköisyyden määrälliseen (laskennalliseen) arviointiin. 
Menetelmä soveltuu kompleksisten (elektronisten) ohjausjärjestelmien suunnitteluun.
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 12 
Standardien SFS-EN ISO 13849-1 ja IEC 62061 soveltamisalojen vertailu 
 
Jos turvatoimintoja toteuttavissa ohjausjärjestelmissä käytetään elektronisia osia standardia SFS-EN ISO 13849-1 voidaan soveltaa jos 
• 
vaadittu riskin vähentäminen on pieni tai ohjausjärjestelmän osuus riskin vähentämisessä on pieni tai 
• 
turvatoiminnalla on kiinteästi langoitettu varmistus tai divergenssi (kanavien erillisyys, ks. sivu 26) on viety pitkälle tai 
• 
käytetään vain sertifioituja osia (alajärjestelmiä), (ks. osio 3 sivut 15 ja 16).
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 13 
 
Vaatimusten määrittely turvallisuuteen liittyville ohjausjärjestelmän osille 
 
Turvallisuuden eheyden tasojen SIL määrittäminen riskin arvioinnin avulla 
 
Turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien suunnittelu 
 
Käyttäjän tarvitsemat tiedot turvallisuudesta ja kunnossapidosta 
 
Kelpuutus 
 
Vaatimukset järjestelmän turvallisuuden ylläpidolle jälkikäteen tehtävien muutosten yhteydessä. 
Standardin IEC62061 sisältö
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 14 
 
Turvatoimintoja toteuttavia laitteita ja ohjelmistoja: 
• 
antureita 
• 
ohjelmoitavia elektronisia laitteita 
• 
toimilaitteita 
• 
sulautettuja ohjelmistoja 
• 
sovellusohjelmistoja 
• 
jne. 
Turvallisuuteen liittyvän järjestelmän osia
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 15 
 
Vaatimukset laitteiden turvallisuuden eheydelle 
• 
satunnaisten vaarallisten vikaantumisten taajuus 
• 
ohjausjärjestelmän arkkitehtuurin (rakenteen) tuomat rajoitukset luotettavuudelle 
 
Vaatimukset järjestelmän turvallisuuden eheydelle 
• 
vikaantumisten välttäminen 
• 
järjestelmän vikojen hallinta 
 
Vaatimukset järjestelmän toiminnalle tunnistettaessa vikaantuminen 
 
Vaatimukset turvallisuuteen liittyvän järjestelmän ohjelmiston suunnitteluun ja kehittämiseen. 
Vaatimusmäärittely
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 16 
Sarjamuotoinen vs. rinnakkainen rakenne 
 
Sarjamuotoisessa rakenteessa komponentit ovat peräkkäin siten, että yhdenkin komponentin tai kanavan vikaantuminen aiheuttaa koko ohjattavan toiminnon vikaantumisen (”ketjun heikoin lenkki”). 
 
Rinnakkaisessa rakenteessa toisen komponentin vikaantuessa toinen komponentti voi toteuttaa ohjaustoiminnon. 
1 
2 
1 
2
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 17 
Turvatoiminnon jakaminen osiin ja kohdentaminen ohjausjärjestelmän osille 
Function block B 2 Function block B 2 Function block B 1 Safety function B Function block A 3 Function block A 1 Function block A 2 Safety function A Subsystem 3 Subsystem 1 Subsystem 2 SRECS Toimilohko B 2 Toimilohko B 2 Toimilohko B 1 Turvatoiminto B Toimilohko A3 Toimilohko A1 Toimilohko A 2 Turvatoiminto A A Alajärjestelmä 3 Alajärjestelmä 1 Alajärjestelmä 2 SRECS Virtuaalinen kuvaus: toiminnallinen jako osiin Todellinen kuvaus: kohdentaminen Arkkitehtuurin suunnittelu: alajärjestelmien yhdistäminen 
IEC 62061 kuva 3 
SRECS = Safety Related Electric Control System
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 18 
Arkkitehtuuri (rakenne) 
 
Turvatoiminnontoteuttavajärjestelmäkoostuusarjamuotoisestaalajärjestelmienkokoonpanosta. 
 
Alajärjestelmäpuolestaankoostuuelementeistä, jotkavoivatolla myösrinnakkaisia. 
Järjestelmä 
Alajärjestelmät 
Alajärjestelmän elementit 
Tulotietojen hankkiminen 
Loogiset toiminnot 
Toiminnantoteuttaminen
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 19 
Turvatoiminnon vikataajuus saadaan laskemalla yhteen kaikkien alajärjestelmien vaarallisten satunnaisvikojen esiintymistodennäköisyydet (tuntia kohden, PFH). Jokaista vikataajuutta vastaa jokin SIL-taso (katso taulukko saivulla 9). 
Suurin vikataajuus 
Tulot 
Logiikka 
Lähdöt 
PFHD= PFHD1+ ...+ PFHDn+ PTE
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 20 
 
Jokaisen turvatoiminnon eheystason SIL arviointi perustuu jokaisen alajärjestelmän turvallisuuden eheyden tason arviointiin. 
 
Turvatoiminnolle esitettävän turvallisuuden eheystason yläraja (SIL Claim Limit, SILCL) arkkitehtuurin rajoitusten johdosta on enintään alajärjestelmälle esitettävän pienimmän turvallisuuden eheystason suuruinen: 
SILkoko≤(SILalajärjestelmä)alin 
Turvallisuuden eheyden SIL yläraja
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 21 
 
Arkkitehtuurin (rakenteen) rajoituksilla osoitetaan korkein turvallisuuden eheyden taso (SIL Claim Limit, SILCL), joka voidaan hyväksyä kyseiselle alajärjestelmälle. 
 
Nämä rajoitukset perustuvat siihen, että pelkällä komponenttien luotettavuudella ei voida saavuttaa korkeaa luotettavuustasoa, vaan tarvitaan redundanttisia (kahdennettuja tai useampikanavaisia) rakenteita. 
 
Rajoitukset esitetään taulukossa alajärjestelmän diagnostiikan (SFF) ja vikasietoisuuden avulla. 
Arkkitehtuurin (rakenteen) aiheuttamat turvallisuuden eheyden SIL rajoitukset
Teollisuusautomaation standardit –Osio 4 
22 
Esimerkki alajärjestelmien yhdistämisestä ja diagnostiikasta 
Riskin arvioinnin perusteella (ks. osio 5) on päädytty käsivahinkovaaran osalta turvallisuuden eheyden tasolle SIL 2. Turvallisuustoimenpiteenä on asennettu työstötilan suojus, joka on kytketty koneen toimintaan.
Teollisuusautomaation standardit –Osio 4 
23 
Toiminnan jakaminen toimilohkoiksi 
Turvallisuuteenliittyvänohjaustoiminnonturvallisuusvaatimustenspesifikaatio(toiminta-eheys) 
Ehdotus ohjausjärjestelmän luonnokseksi toiminnallisten ja eheyden vaatimusten (SIL2) mukaisesti 
Esimerkki turvallisuuteen liittyvästä ohjaustoiminnosta: jos suojuksen ovi on auki, akselin pyörimisnopeus ei saa ylittää määritettyä arvoa. Riskin arviointi: Vaadittava turvallisuuden eheys = SIL 2. 
Järjestetäänsuojuksenasemantunnistusja akselinpyörimis- nopeudentunnistus. Tunnistuksenlähtötiedotkäsitelläänlogiikkayksikössä, siten, että-käyttömoottoripysäytetäänainakunakselinpyörimisnopeuson liiansuurija-ainakunsuojuksenoviei olesuljettuna, moottorinenergiansyöttöon katkaistuna. 
Kohdennetaan kaikille alajärjestelmille
Teollisuusautomaation standardit –Osio 4 
24 
Esimerkki alajärjestelmistä 
Kohdennetut toiminnot ja eheyden vaatimukset alajärjestelmille 
Suojuksen tunnistinSIL 2 
Nopeuden tunnistin 
SIL 2 
Tulot/anturit 
Logiikka yksikkö 
SIL 2 
Logiikkayksikkö 
KontaktoriSIL 2 
Lähdöt/Toimilaittet 
Toimintojen ja eheyden vaatimusten kohdentaminen alajärjestelmien 
elementeille
Teollisuusautomaation standardit –Osio 4 
25 
Diagnostiikkatoiminnot 
Toiminnallisten ja eheyden vaatimusten kohdentaminen 
Suojuksen tunnistin 
Suojuksen tunnistin 
SILCL 2 
D 
Nopeuden tunnistin 
Nopeuden tunnistin 
SILCL 2 
D 
StandardinIEC 61508mukainenohjelmoitava logiikka 
D 
SILCL 2 
Kontaktori 
Kontaktori 
D 
SILCL 2
Teollisuusautomaation standardit –Osio 4 
26 
Diagnostiikkatoiminnot 
Kohdennetut toiminnot ja eheyden vaatimukset 
Suojuksen tunnistin 
Suojuksen tunnistin 
SIL 2 
Nopeuden tunnistin 
Nopeuden tunnistin 
SIL 2 
Standardin 
IEC 61508 
mukainen 
ohjelmoitava 
logiikka 
D 
D 
D 
SIL 2 
Moottorin energiansyöttö 
Moottorin energiansyöttö 
SIL 2
Teollisuusautomaation standardit –Osio 4 
27 
Ohjausjärjestelmän vaarallisen vikaantumisen todennäköisyyden arviointi 
Esimerkki: vaatimus SIL 2 => PFHD= 10-7…10-6 
Alajärjestelmä 1 
Suojuksen 
toimintaan 
kytkentälaitteet 
PFHD= 1x10–7 
Alajärjestelmä 2 
Nopeuden 
tunnistuselimet 
PFHD= 2x10–7 
Alajärjestelmä 3 
Ohjelmoitava 
logiikkaohjain 
PFHD= 1x10–7 
Alajärjestelmä 4 
Kontaktorit 
PFHD= 2x10–7 
PFHkoko= (1 x 10–7) + (2 x 10–7) + (1 x 10–7) + (2 x 10–7) = 6 x 10–7 
=> SIL 2 (ks. sivu 9)
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 28 
Yhteisviat (β-tekijä): 
 
Katso osio 6 sivut 27 ja 28 (myös standardi IEC 62061 liite F) 
 
β-tekijä ilmaisee kuinka suuri osa [%] yhden kanavan vioista vaikuttaa toisiinkin kanaviin (ilman diagnostiikkaa) 
Yhteisviat
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 29 
 
Suunnittelun ja toteutuksen aikana: 
• 
ohjausjärjestelmän suunnittelu toiminnallisen turvallisuuden hallintasuunnitelman mukaisesti 
• 
valmistajan antamia tietoja ja ohjeita on noudatettava ja omaksuttava hyvä insinöörikäytäntö 
• 
valittava sopivat alajärjestelmät ja varmistettava alajärjestelmien toiminnalliset ominaisuudet ja varsinkin yhteensopivuus 
• 
huolehdittava ohjausjärjestelmän sähköteknisistä ominaisuuksista standardin IEC 60204-1 ”Koneturvallisuus. Koneiden sähkölaitteistot” mukaisesti. 
Systemaattisten virheiden välttäminen #1
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 30 
 
Vaatimukset suunnitteluvirheiden hallintaan: 
• 
turvallisen vikaantumisen periaatteen käyttäminen esim. siten, että komponentin vikaantuminen johtaa koneen vaarallisen liikkeen pysähtymiseen tai energian syötön katkeaminen johtaa järjestelmä turvalliseen tilaan 
• 
vaarallisiin vikaantumisiin reagoivien toimintojen on toteuduttava ennen kuin vaaratilanne ehtii syntyä 
• 
varmistettava, että komponenteilla ei ole dokumentoimattomia toimintoja 
Systemaattisten virheiden välttäminen #2
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 31 
 
Alajärjestelmien vikaantumisen hallinta: 
• 
vikaantumisten paljastaminen ohjausjärjestelmän käytönaikaisella valvonnalla 
• 
tietoliikenteen häiriöiden hallinta (ks. osio 10) 
• 
ympäristötekijät (lämpötila, kosteus, tärinä, EMC jne). 
• 
ylijänniteen-ja alijännitten sekä jännitteen vaihteluiden ja keskeytysten hallinta(ks. IEC 60204-1) 
Systemaattisten virheiden välttäminen #3
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 32 
• 
laitteiston divergenssi (komponenttien tai kanavien erillisyys: esim. eri toimintaperiaate, eri valmistajat, eri ohjelmistot jne.) 
• 
pakkotoimiset kytkimet (esim. ohjauskappaleen suora sähkömekaaninen ohjaus koskettimien aukaisuun) 
• 
ylimitoitus (esim. 50 % nimellisarvon yläpuolelle) 
Systemaattisten virheiden välttäminen #4
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 33 
 
Systemaattisen turvallisuuden eheyden tarkistaminen: Sovellettava vähintään yhtä seuraavista menetelmistä riippuen turvatoimintojen turvallisuuden eheystasosta: 
• 
ohjausjärjestelmän laiteosuuden suunnittelun tarkistaminen vertaamalla eritelmää laitteisiin 
• 
tietokoneavusteisten suunnittelumenetelmien käyttäminen, jolla mahdollistetaan simulointi tai analyysi 
• 
toimintojen kattava simulointi. 
Systemaattisten virheiden välttäminen #5
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 34 
 
Vikojen välttäminen (puolustuksellinen suunnittelu): 
• 
V-malli: toiminnat, todentaminen ja kelpuutus (ks. seuraava sivu) 
• 
ohjelmiston rakenteen hallinta 
• 
kattava dokumentointi ja versionhallinta 
• 
soveltuvat toimenpiteet muutosten jälkeen. 
Ohjelmistokehitys #1
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 35 
Ohjelmistokehitys #2 
120107matti.sundquistTurvatoiminto- jenerittelyOhjelmiston turvallisuu- denerittelyKelpuutusKelpuutettu ohjelmistoSysteemi- suunnitteluYhdistämisen testausModuulien suunnitteluModuulien testausKoodausTulos TodentaminenISO 13849-1:2006
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 36 
 
Vaatimukset ohjelmiston arkkitehtuurille 
 
Vaatimukset työmenetelmille, käyttäjälle annettaville tiedoille ja sovelluskielille 
 
Vaatimukset sovellusohjelmiston suunnitteluun 
 
Vaatimukset koodaukselle 
 
Vaatimukset sovellusmoduulien testaukselle 
 
Vaatimukset sovellusohjelmiston kokoonpanon testaukselle. 
Ohjelmistokehitys #3
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 37 
 
Kaikki turvallisuusvaatimusten määrittelyssä esitettävät ohjaustoiminnat on kelpuutettava. 
 
Standardissa esitetään yleisluontoisia vaatimuksia 
• 
kelpuutussuunnitelmalle 
• 
testauslaitteistolle 
• 
dokumentoinnille. 
Kelpuutus
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 38 
 
Testauksia ohjausjärjestelmän turvallisuuden eheystasosta ja monimutkaisuudesta riippuen: 
• 
ympäristöolosuhteiden vaikutukset 
• 
sähkönsyöttö. 
 
Testausmenetelmiä 
• 
testaus syöttämällä järjestelmään vikoja 
• 
staattiset, dynaamiset ja vikaantumisanalyysit 
• 
simulaatiot 
• 
musta laatikko (black box)-testit 
• 
pahimman tilanteen testit (worst case test). 
Kelpuutuksentestaukset
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 39 
 
Ohjausjärjestelmän muutostarpeita aiheuttavat mm.: 
• 
turvallisuusvaatimusten muutokset 
• 
käyttöolosuhteiden muutokset 
• 
vahingot ja tapaturmat 
• 
käsiteltävän materiaalin muutokset 
• 
koneen tai sen käyttötapojen muutokset. 
Muutosten hallinta
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 40 
 
Pyydetyn muutoksen syyt ja vaikutukset ohjausjärjestelmän toiminnalliseen turvallisuuteen on analysoitava ja dokumentoitava. 
 
Kaikki ohjausjärjestelmään vaikuttavat muutokset on dokumentoitava. 
 
Muutettujen dokumenttien perusteella on tehtävä täydellinen dokumentoitu toimintasuunnitelma. 
 
Muutostyöstä on tehtävä selkeä päätös ennen muutostyön aloittamista. 
Menettelytapa muutoksissa
Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 41 
 
ISO 14121:2007(ent. ISO 14121:1999 ja EN 1050) ”Koneturvallisuus -Riskin arvioinnin periaatteet” 
 
SFS-EN ISO 12100:2010(ent. ISO 12100-1 ja –2:1992 ja ent. EN 292-1 ja 2:1991) ”Koneturvallisuuden perusstandardit” 
 
IEC 60204-1:2007”Koneturvallisuus -Koneiden sähkölaitteistot. Osa 1: Yleiset vaatimukset.” 
Kaikki nämä standardit on julkaistusuomi-englanti versioina. 
Keskeisiä standardeja

More Related Content

Similar to Teollisuusautomaation standardit - Koneiden ohjausjärjestelmät - IEC 62061

Teollisuusautomaation standardit - Teollisuusprosessien ohjaus
Teollisuusautomaation standardit - Teollisuusprosessien ohjausTeollisuusautomaation standardit - Teollisuusprosessien ohjaus
Teollisuusautomaation standardit - Teollisuusprosessien ohjausSESKO ry
 
Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi
Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointiSähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi
Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi
SESKO ry
 
Yleiskaapelointijärjestelmät
YleiskaapelointijärjestelmätYleiskaapelointijärjestelmät
Yleiskaapelointijärjestelmät
SESKO ry
 
Tietoturvallisuuden_kevatseminaari2013_Kimmo_Janhunen
Tietoturvallisuuden_kevatseminaari2013_Kimmo_JanhunenTietoturvallisuuden_kevatseminaari2013_Kimmo_Janhunen
Tietoturvallisuuden_kevatseminaari2013_Kimmo_Janhunen
Valtiokonttori / Statskontoret / State Treasury of Finland
 
Windows Vista Ja 7 Yhteensopivuus Ja Sovellustestaus
Windows Vista Ja 7 Yhteensopivuus Ja SovellustestausWindows Vista Ja 7 Yhteensopivuus Ja Sovellustestaus
Windows Vista Ja 7 Yhteensopivuus Ja Sovellustestaus
Vaihde 7
 
Tero Kaipia 18_9_2012
Tero Kaipia 18_9_2012Tero Kaipia 18_9_2012
Tero Kaipia 18_9_2012
jeroahola
 
VTT RobotDay 5.9. - Pekka Suojanen, JTA-Connection Oy
VTT RobotDay 5.9. - Pekka Suojanen,  JTA-Connection OyVTT RobotDay 5.9. - Pekka Suojanen,  JTA-Connection Oy
VTT RobotDay 5.9. - Pekka Suojanen, JTA-Connection Oy
DIH²
 

Similar to Teollisuusautomaation standardit - Koneiden ohjausjärjestelmät - IEC 62061 (8)

Teollisuusautomaation standardit - Teollisuusprosessien ohjaus
Teollisuusautomaation standardit - Teollisuusprosessien ohjausTeollisuusautomaation standardit - Teollisuusprosessien ohjaus
Teollisuusautomaation standardit - Teollisuusprosessien ohjaus
 
Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi
Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointiSähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi
Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi
 
Yleiskaapelointijärjestelmät
YleiskaapelointijärjestelmätYleiskaapelointijärjestelmät
Yleiskaapelointijärjestelmät
 
Tietoturvallisuuden_kevatseminaari2013_Kimmo_Janhunen
Tietoturvallisuuden_kevatseminaari2013_Kimmo_JanhunenTietoturvallisuuden_kevatseminaari2013_Kimmo_Janhunen
Tietoturvallisuuden_kevatseminaari2013_Kimmo_Janhunen
 
Windows Vista Ja 7 Yhteensopivuus Ja Sovellustestaus
Windows Vista Ja 7 Yhteensopivuus Ja SovellustestausWindows Vista Ja 7 Yhteensopivuus Ja Sovellustestaus
Windows Vista Ja 7 Yhteensopivuus Ja Sovellustestaus
 
Tero Kaipia 18_9_2012
Tero Kaipia 18_9_2012Tero Kaipia 18_9_2012
Tero Kaipia 18_9_2012
 
Ruokanen_AO_OP2015
Ruokanen_AO_OP2015Ruokanen_AO_OP2015
Ruokanen_AO_OP2015
 
VTT RobotDay 5.9. - Pekka Suojanen, JTA-Connection Oy
VTT RobotDay 5.9. - Pekka Suojanen,  JTA-Connection OyVTT RobotDay 5.9. - Pekka Suojanen,  JTA-Connection Oy
VTT RobotDay 5.9. - Pekka Suojanen, JTA-Connection Oy
 

More from SESKO ry

Sähkötekninen standardointijärjestelmä
Sähkötekninen standardointijärjestelmäSähkötekninen standardointijärjestelmä
Sähkötekninen standardointijärjestelmä
SESKO ry
 
Sähköautojen latausjärjestelmät
Sähköautojen latausjärjestelmätSähköautojen latausjärjestelmät
Sähköautojen latausjärjestelmät
SESKO ry
 
Sähköalan sanastot
Sähköalan sanastotSähköalan sanastot
Sähköalan sanastot
SESKO ry
 
Sähkötekniikan perusteet - Osa 2 Sähkövirta
Sähkötekniikan perusteet - Osa 2 Sähkövirta Sähkötekniikan perusteet - Osa 2 Sähkövirta
Sähkötekniikan perusteet - Osa 2 Sähkövirta
SESKO ry
 
EMC-standardointi
EMC-standardointiEMC-standardointi
EMC-standardointi
SESKO ry
 
Sähkö - fysiologiset vaikutukset - Sähkö- ja magneettikentät
Sähkö - fysiologiset vaikutukset - Sähkö- ja magneettikentätSähkö - fysiologiset vaikutukset - Sähkö- ja magneettikentät
Sähkö - fysiologiset vaikutukset - Sähkö- ja magneettikentät
SESKO ry
 
EV charging standards
EV charging standardsEV charging standards
EV charging standards
SESKO ry
 
Standardointi ja sahkoturvallisuus
Standardointi ja sahkoturvallisuusStandardointi ja sahkoturvallisuus
Standardointi ja sahkoturvallisuus
SESKO ry
 
Sahkoasennusstandardien perusvaatimukset
Sahkoasennusstandardien perusvaatimuksetSahkoasennusstandardien perusvaatimukset
Sahkoasennusstandardien perusvaatimukset
SESKO ry
 
Sähköalan standardoinnin tausta ja perusperiaatteet
Sähköalan standardoinnin tausta ja perusperiaatteetSähköalan standardoinnin tausta ja perusperiaatteet
Sähköalan standardoinnin tausta ja perusperiaatteet
SESKO ry
 
Sähkötekniikan perusteet - Osa 1 Jännite
Sähkötekniikan perusteet - Osa 1 JänniteSähkötekniikan perusteet - Osa 1 Jännite
Sähkötekniikan perusteet - Osa 1 Jännite
SESKO ry
 

More from SESKO ry (11)

Sähkötekninen standardointijärjestelmä
Sähkötekninen standardointijärjestelmäSähkötekninen standardointijärjestelmä
Sähkötekninen standardointijärjestelmä
 
Sähköautojen latausjärjestelmät
Sähköautojen latausjärjestelmätSähköautojen latausjärjestelmät
Sähköautojen latausjärjestelmät
 
Sähköalan sanastot
Sähköalan sanastotSähköalan sanastot
Sähköalan sanastot
 
Sähkötekniikan perusteet - Osa 2 Sähkövirta
Sähkötekniikan perusteet - Osa 2 Sähkövirta Sähkötekniikan perusteet - Osa 2 Sähkövirta
Sähkötekniikan perusteet - Osa 2 Sähkövirta
 
EMC-standardointi
EMC-standardointiEMC-standardointi
EMC-standardointi
 
Sähkö - fysiologiset vaikutukset - Sähkö- ja magneettikentät
Sähkö - fysiologiset vaikutukset - Sähkö- ja magneettikentätSähkö - fysiologiset vaikutukset - Sähkö- ja magneettikentät
Sähkö - fysiologiset vaikutukset - Sähkö- ja magneettikentät
 
EV charging standards
EV charging standardsEV charging standards
EV charging standards
 
Standardointi ja sahkoturvallisuus
Standardointi ja sahkoturvallisuusStandardointi ja sahkoturvallisuus
Standardointi ja sahkoturvallisuus
 
Sahkoasennusstandardien perusvaatimukset
Sahkoasennusstandardien perusvaatimuksetSahkoasennusstandardien perusvaatimukset
Sahkoasennusstandardien perusvaatimukset
 
Sähköalan standardoinnin tausta ja perusperiaatteet
Sähköalan standardoinnin tausta ja perusperiaatteetSähköalan standardoinnin tausta ja perusperiaatteet
Sähköalan standardoinnin tausta ja perusperiaatteet
 
Sähkötekniikan perusteet - Osa 1 Jännite
Sähkötekniikan perusteet - Osa 1 JänniteSähkötekniikan perusteet - Osa 1 Jännite
Sähkötekniikan perusteet - Osa 1 Jännite
 

Teollisuusautomaation standardit - Koneiden ohjausjärjestelmät - IEC 62061

  • 1. matti.sundquist@sundcon.fi 1 Teollisuusautomaation standarditOsio 4 Osio 1:SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2:Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3:Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC 61508 Osio 4:Koneiden ohjausjärjestelmät: standardi IEC 62061 Osio 5:Riskin arviointi ja turvallisuuden eheyden tason SIL määrittäminen: standardit IEC 61508-5 ja IEC 62061 Osio 6: Koneiden ohjausjärjestelmien suunnittelutyökalu SISTEMA Osio 7:Hätäpysäytys: standardit ISO 13850 ja IEC 60947-5-5 Osio 8:Turvaväylät ja niiden valinta: tekninen raportti IEC/TR 62513 Osio 9:Logiikat: standardi IEC 61131-1 ja 61131-3 Osio 10: Turvallisuuteen liittyvän elektroniikan asennus-ja muutostyöt
  • 2. matti.sundquist@sundcon.fi 2 Koneiden ohjausjärjestelmät: standardi IEC 62061 Matti Sundquist Sundcon Oy
  • 3. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 3  IEC 62061 on ”kattostandardin” IEC 61508 sovellusstandardi.  Standardin tarkoituksena on • auttaa koneiden ja niiden sähköisen/elektronisen ohjausjärjestelmien suunnittelijoita, kone-ja laitetoimittaja ja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia suunnittelemaan ja arvioimaan turvallisuuteen liittyviä ohjausjärjestelmiä • esittää riskin arviointimenetelmä ja sen tulosten perusteella määrittää tarvittava turvallisuuden eheystason SIL jokaiselle turvatoiminnolle. Standardin IEC 62061 tarkoitus #1
  • 4. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 4  Standardin tarkoituksena on lisäksi • esittää ohjeita sähköisen/elektronisen ohjausjärjestelmän suunnitteluun • yhdistää standardin SFS-ISO EN 13849-1 mukaisesti suunniteltuja ohjausjärjestelmän osia yhdeksi kokonaisuudeksi • esittää ohjausjärjestelmälle asetettujen vaatimusten todentamisen ja kelpuutuksen vaatimukset ja ohjeet. Standardin IEC 62061 tarkoitus #2
  • 5. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 5  Toiminnalliset vaatimukset: • toimintatavan valinta (mm. turvatoiminnot automaattisesti valinnan mukana) • hallintalaitteet (mm. ergonomiset vaatimukset) • käynnistystoiminto (mm. odottamattoman käynnistyksen estämisen toimenpiteet) • pysäytystoiminto (mm. turvalliseen tilaan saattaminen) • ohjelmistojen toiminnot (mm. oikeellisuus). Konedirektiivin toiminnalliset vaatimukset koneiden hallintajärjestelmille
  • 6. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 6  Laitteiden toiminnalliset vaatimukset: • turvallisuus ja luotettavuus (mm. suurin sallittu vaarallisten vikaantumisten taajuus) • energiansyötön häiriöt (mm. tehonsyötön valvonta) • ohjauspiirin häiriöt (mm. ohjausjärjestelmän luotettavuus, diagnostiikka). Konedirektiivin vaatimukset koneiden hallintajärjestelmän laitteistolle
  • 7. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 7  Kone tai laite: tavallisesti tiheiden tai jatkuvien vaateiden toimintamuoto. Seuraukset työtapaturmia.  Prosessit: tavallisesti harvojen vaateiden toimintamuoto. Seuraukset voivat olla suuronnettomuuksia. Rajana on vaade kerran vuodessa (kerran 104 tunnissa) eli koneet kuuluvat pääsääntöisesti tiheiden tai jatkuvien vaateiden toimintatapaan. Ohjausjärjestelmien erot: koneet vs. prosessit
  • 8. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 8 Todennäköisyys sille, että turvallisuuteen liittyvä järjestelmä toteuttaa hyväksyttävästi vaadittavat turvatoiminnat kaikissa määritellyissä olosuhteissa ja määriteltynä ajanjaksona. ”Turvallisuuden luotettavuus” Turvallisuuden eheys SIL(Safety Integrity Level)
  • 9. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 9  Konesovelluksissa käytetään tavallisesti tiheiden vaateiden tai jatkuvan toiminnan toimintatapa.  Vaarallisen vikaantumisen todennäköisyys tuntia kohden PFH (Probability of Failure per Hour): SIL = 410-9… 10-8(ei tavallisesti konesovelluksissa) SIL = 310-8… 10-7 SIL = 210-7… 10-6 SIL = 110-6… 10-5 Turvallisuuden eheyden tasot
  • 10. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 10  Standardi esittää järjestelmällisen menetelmän riskin vähentämiseksi vaaditulle tasolle.  Jokaiselle turvatoiminnolle arvioidaan riskin arvioinnin perusteella turvallisuuden eheyden tasot.  Turvatoiminto toteutetaan sarjamuotoon kehitetyillä toimilohkoilla. Standardi IEC 62061
  • 11. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 11 Ohjausjärjestelmästandardien soveltamisalat SFS-EN ISO 13849-1: Yksinkertaistettu menetelmä, joka perustuu parametrien likiarvoihin ja valmiiksi laskettuihin tyypillisiin arkkitehtuurimalleihin. Menetelmä ei sovellu puhtaasti elektronisten ohjausjärjestelmien suunnitteluun. IEC 62061: Vikatarkastelu perustuu turvatoiminnon vikaantumisen todennäköisyyden määrälliseen (laskennalliseen) arviointiin. Menetelmä soveltuu kompleksisten (elektronisten) ohjausjärjestelmien suunnitteluun.
  • 12. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 12 Standardien SFS-EN ISO 13849-1 ja IEC 62061 soveltamisalojen vertailu  Jos turvatoimintoja toteuttavissa ohjausjärjestelmissä käytetään elektronisia osia standardia SFS-EN ISO 13849-1 voidaan soveltaa jos • vaadittu riskin vähentäminen on pieni tai ohjausjärjestelmän osuus riskin vähentämisessä on pieni tai • turvatoiminnalla on kiinteästi langoitettu varmistus tai divergenssi (kanavien erillisyys, ks. sivu 26) on viety pitkälle tai • käytetään vain sertifioituja osia (alajärjestelmiä), (ks. osio 3 sivut 15 ja 16).
  • 13. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 13  Vaatimusten määrittely turvallisuuteen liittyville ohjausjärjestelmän osille  Turvallisuuden eheyden tasojen SIL määrittäminen riskin arvioinnin avulla  Turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien suunnittelu  Käyttäjän tarvitsemat tiedot turvallisuudesta ja kunnossapidosta  Kelpuutus  Vaatimukset järjestelmän turvallisuuden ylläpidolle jälkikäteen tehtävien muutosten yhteydessä. Standardin IEC62061 sisältö
  • 14. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 14  Turvatoimintoja toteuttavia laitteita ja ohjelmistoja: • antureita • ohjelmoitavia elektronisia laitteita • toimilaitteita • sulautettuja ohjelmistoja • sovellusohjelmistoja • jne. Turvallisuuteen liittyvän järjestelmän osia
  • 15. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 15  Vaatimukset laitteiden turvallisuuden eheydelle • satunnaisten vaarallisten vikaantumisten taajuus • ohjausjärjestelmän arkkitehtuurin (rakenteen) tuomat rajoitukset luotettavuudelle  Vaatimukset järjestelmän turvallisuuden eheydelle • vikaantumisten välttäminen • järjestelmän vikojen hallinta  Vaatimukset järjestelmän toiminnalle tunnistettaessa vikaantuminen  Vaatimukset turvallisuuteen liittyvän järjestelmän ohjelmiston suunnitteluun ja kehittämiseen. Vaatimusmäärittely
  • 16. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 16 Sarjamuotoinen vs. rinnakkainen rakenne  Sarjamuotoisessa rakenteessa komponentit ovat peräkkäin siten, että yhdenkin komponentin tai kanavan vikaantuminen aiheuttaa koko ohjattavan toiminnon vikaantumisen (”ketjun heikoin lenkki”).  Rinnakkaisessa rakenteessa toisen komponentin vikaantuessa toinen komponentti voi toteuttaa ohjaustoiminnon. 1 2 1 2
  • 17. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 17 Turvatoiminnon jakaminen osiin ja kohdentaminen ohjausjärjestelmän osille Function block B 2 Function block B 2 Function block B 1 Safety function B Function block A 3 Function block A 1 Function block A 2 Safety function A Subsystem 3 Subsystem 1 Subsystem 2 SRECS Toimilohko B 2 Toimilohko B 2 Toimilohko B 1 Turvatoiminto B Toimilohko A3 Toimilohko A1 Toimilohko A 2 Turvatoiminto A A Alajärjestelmä 3 Alajärjestelmä 1 Alajärjestelmä 2 SRECS Virtuaalinen kuvaus: toiminnallinen jako osiin Todellinen kuvaus: kohdentaminen Arkkitehtuurin suunnittelu: alajärjestelmien yhdistäminen IEC 62061 kuva 3 SRECS = Safety Related Electric Control System
  • 18. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 18 Arkkitehtuuri (rakenne)  Turvatoiminnontoteuttavajärjestelmäkoostuusarjamuotoisestaalajärjestelmienkokoonpanosta.  Alajärjestelmäpuolestaankoostuuelementeistä, jotkavoivatolla myösrinnakkaisia. Järjestelmä Alajärjestelmät Alajärjestelmän elementit Tulotietojen hankkiminen Loogiset toiminnot Toiminnantoteuttaminen
  • 19. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 19 Turvatoiminnon vikataajuus saadaan laskemalla yhteen kaikkien alajärjestelmien vaarallisten satunnaisvikojen esiintymistodennäköisyydet (tuntia kohden, PFH). Jokaista vikataajuutta vastaa jokin SIL-taso (katso taulukko saivulla 9). Suurin vikataajuus Tulot Logiikka Lähdöt PFHD= PFHD1+ ...+ PFHDn+ PTE
  • 20. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 20  Jokaisen turvatoiminnon eheystason SIL arviointi perustuu jokaisen alajärjestelmän turvallisuuden eheyden tason arviointiin.  Turvatoiminnolle esitettävän turvallisuuden eheystason yläraja (SIL Claim Limit, SILCL) arkkitehtuurin rajoitusten johdosta on enintään alajärjestelmälle esitettävän pienimmän turvallisuuden eheystason suuruinen: SILkoko≤(SILalajärjestelmä)alin Turvallisuuden eheyden SIL yläraja
  • 21. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 21  Arkkitehtuurin (rakenteen) rajoituksilla osoitetaan korkein turvallisuuden eheyden taso (SIL Claim Limit, SILCL), joka voidaan hyväksyä kyseiselle alajärjestelmälle.  Nämä rajoitukset perustuvat siihen, että pelkällä komponenttien luotettavuudella ei voida saavuttaa korkeaa luotettavuustasoa, vaan tarvitaan redundanttisia (kahdennettuja tai useampikanavaisia) rakenteita.  Rajoitukset esitetään taulukossa alajärjestelmän diagnostiikan (SFF) ja vikasietoisuuden avulla. Arkkitehtuurin (rakenteen) aiheuttamat turvallisuuden eheyden SIL rajoitukset
  • 22. Teollisuusautomaation standardit –Osio 4 22 Esimerkki alajärjestelmien yhdistämisestä ja diagnostiikasta Riskin arvioinnin perusteella (ks. osio 5) on päädytty käsivahinkovaaran osalta turvallisuuden eheyden tasolle SIL 2. Turvallisuustoimenpiteenä on asennettu työstötilan suojus, joka on kytketty koneen toimintaan.
  • 23. Teollisuusautomaation standardit –Osio 4 23 Toiminnan jakaminen toimilohkoiksi Turvallisuuteenliittyvänohjaustoiminnonturvallisuusvaatimustenspesifikaatio(toiminta-eheys) Ehdotus ohjausjärjestelmän luonnokseksi toiminnallisten ja eheyden vaatimusten (SIL2) mukaisesti Esimerkki turvallisuuteen liittyvästä ohjaustoiminnosta: jos suojuksen ovi on auki, akselin pyörimisnopeus ei saa ylittää määritettyä arvoa. Riskin arviointi: Vaadittava turvallisuuden eheys = SIL 2. Järjestetäänsuojuksenasemantunnistusja akselinpyörimis- nopeudentunnistus. Tunnistuksenlähtötiedotkäsitelläänlogiikkayksikössä, siten, että-käyttömoottoripysäytetäänainakunakselinpyörimisnopeuson liiansuurija-ainakunsuojuksenoviei olesuljettuna, moottorinenergiansyöttöon katkaistuna. Kohdennetaan kaikille alajärjestelmille
  • 24. Teollisuusautomaation standardit –Osio 4 24 Esimerkki alajärjestelmistä Kohdennetut toiminnot ja eheyden vaatimukset alajärjestelmille Suojuksen tunnistinSIL 2 Nopeuden tunnistin SIL 2 Tulot/anturit Logiikka yksikkö SIL 2 Logiikkayksikkö KontaktoriSIL 2 Lähdöt/Toimilaittet Toimintojen ja eheyden vaatimusten kohdentaminen alajärjestelmien elementeille
  • 25. Teollisuusautomaation standardit –Osio 4 25 Diagnostiikkatoiminnot Toiminnallisten ja eheyden vaatimusten kohdentaminen Suojuksen tunnistin Suojuksen tunnistin SILCL 2 D Nopeuden tunnistin Nopeuden tunnistin SILCL 2 D StandardinIEC 61508mukainenohjelmoitava logiikka D SILCL 2 Kontaktori Kontaktori D SILCL 2
  • 26. Teollisuusautomaation standardit –Osio 4 26 Diagnostiikkatoiminnot Kohdennetut toiminnot ja eheyden vaatimukset Suojuksen tunnistin Suojuksen tunnistin SIL 2 Nopeuden tunnistin Nopeuden tunnistin SIL 2 Standardin IEC 61508 mukainen ohjelmoitava logiikka D D D SIL 2 Moottorin energiansyöttö Moottorin energiansyöttö SIL 2
  • 27. Teollisuusautomaation standardit –Osio 4 27 Ohjausjärjestelmän vaarallisen vikaantumisen todennäköisyyden arviointi Esimerkki: vaatimus SIL 2 => PFHD= 10-7…10-6 Alajärjestelmä 1 Suojuksen toimintaan kytkentälaitteet PFHD= 1x10–7 Alajärjestelmä 2 Nopeuden tunnistuselimet PFHD= 2x10–7 Alajärjestelmä 3 Ohjelmoitava logiikkaohjain PFHD= 1x10–7 Alajärjestelmä 4 Kontaktorit PFHD= 2x10–7 PFHkoko= (1 x 10–7) + (2 x 10–7) + (1 x 10–7) + (2 x 10–7) = 6 x 10–7 => SIL 2 (ks. sivu 9)
  • 28. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 28 Yhteisviat (β-tekijä):  Katso osio 6 sivut 27 ja 28 (myös standardi IEC 62061 liite F)  β-tekijä ilmaisee kuinka suuri osa [%] yhden kanavan vioista vaikuttaa toisiinkin kanaviin (ilman diagnostiikkaa) Yhteisviat
  • 29. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 29  Suunnittelun ja toteutuksen aikana: • ohjausjärjestelmän suunnittelu toiminnallisen turvallisuuden hallintasuunnitelman mukaisesti • valmistajan antamia tietoja ja ohjeita on noudatettava ja omaksuttava hyvä insinöörikäytäntö • valittava sopivat alajärjestelmät ja varmistettava alajärjestelmien toiminnalliset ominaisuudet ja varsinkin yhteensopivuus • huolehdittava ohjausjärjestelmän sähköteknisistä ominaisuuksista standardin IEC 60204-1 ”Koneturvallisuus. Koneiden sähkölaitteistot” mukaisesti. Systemaattisten virheiden välttäminen #1
  • 30. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 30  Vaatimukset suunnitteluvirheiden hallintaan: • turvallisen vikaantumisen periaatteen käyttäminen esim. siten, että komponentin vikaantuminen johtaa koneen vaarallisen liikkeen pysähtymiseen tai energian syötön katkeaminen johtaa järjestelmä turvalliseen tilaan • vaarallisiin vikaantumisiin reagoivien toimintojen on toteuduttava ennen kuin vaaratilanne ehtii syntyä • varmistettava, että komponenteilla ei ole dokumentoimattomia toimintoja Systemaattisten virheiden välttäminen #2
  • 31. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 31  Alajärjestelmien vikaantumisen hallinta: • vikaantumisten paljastaminen ohjausjärjestelmän käytönaikaisella valvonnalla • tietoliikenteen häiriöiden hallinta (ks. osio 10) • ympäristötekijät (lämpötila, kosteus, tärinä, EMC jne). • ylijänniteen-ja alijännitten sekä jännitteen vaihteluiden ja keskeytysten hallinta(ks. IEC 60204-1) Systemaattisten virheiden välttäminen #3
  • 32. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 32 • laitteiston divergenssi (komponenttien tai kanavien erillisyys: esim. eri toimintaperiaate, eri valmistajat, eri ohjelmistot jne.) • pakkotoimiset kytkimet (esim. ohjauskappaleen suora sähkömekaaninen ohjaus koskettimien aukaisuun) • ylimitoitus (esim. 50 % nimellisarvon yläpuolelle) Systemaattisten virheiden välttäminen #4
  • 33. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 33  Systemaattisen turvallisuuden eheyden tarkistaminen: Sovellettava vähintään yhtä seuraavista menetelmistä riippuen turvatoimintojen turvallisuuden eheystasosta: • ohjausjärjestelmän laiteosuuden suunnittelun tarkistaminen vertaamalla eritelmää laitteisiin • tietokoneavusteisten suunnittelumenetelmien käyttäminen, jolla mahdollistetaan simulointi tai analyysi • toimintojen kattava simulointi. Systemaattisten virheiden välttäminen #5
  • 34. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 34  Vikojen välttäminen (puolustuksellinen suunnittelu): • V-malli: toiminnat, todentaminen ja kelpuutus (ks. seuraava sivu) • ohjelmiston rakenteen hallinta • kattava dokumentointi ja versionhallinta • soveltuvat toimenpiteet muutosten jälkeen. Ohjelmistokehitys #1
  • 35. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 35 Ohjelmistokehitys #2 120107matti.sundquistTurvatoiminto- jenerittelyOhjelmiston turvallisuu- denerittelyKelpuutusKelpuutettu ohjelmistoSysteemi- suunnitteluYhdistämisen testausModuulien suunnitteluModuulien testausKoodausTulos TodentaminenISO 13849-1:2006
  • 36. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 36  Vaatimukset ohjelmiston arkkitehtuurille  Vaatimukset työmenetelmille, käyttäjälle annettaville tiedoille ja sovelluskielille  Vaatimukset sovellusohjelmiston suunnitteluun  Vaatimukset koodaukselle  Vaatimukset sovellusmoduulien testaukselle  Vaatimukset sovellusohjelmiston kokoonpanon testaukselle. Ohjelmistokehitys #3
  • 37. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 37  Kaikki turvallisuusvaatimusten määrittelyssä esitettävät ohjaustoiminnat on kelpuutettava.  Standardissa esitetään yleisluontoisia vaatimuksia • kelpuutussuunnitelmalle • testauslaitteistolle • dokumentoinnille. Kelpuutus
  • 38. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 38  Testauksia ohjausjärjestelmän turvallisuuden eheystasosta ja monimutkaisuudesta riippuen: • ympäristöolosuhteiden vaikutukset • sähkönsyöttö.  Testausmenetelmiä • testaus syöttämällä järjestelmään vikoja • staattiset, dynaamiset ja vikaantumisanalyysit • simulaatiot • musta laatikko (black box)-testit • pahimman tilanteen testit (worst case test). Kelpuutuksentestaukset
  • 39. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 39  Ohjausjärjestelmän muutostarpeita aiheuttavat mm.: • turvallisuusvaatimusten muutokset • käyttöolosuhteiden muutokset • vahingot ja tapaturmat • käsiteltävän materiaalin muutokset • koneen tai sen käyttötapojen muutokset. Muutosten hallinta
  • 40. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 40  Pyydetyn muutoksen syyt ja vaikutukset ohjausjärjestelmän toiminnalliseen turvallisuuteen on analysoitava ja dokumentoitava.  Kaikki ohjausjärjestelmään vaikuttavat muutokset on dokumentoitava.  Muutettujen dokumenttien perusteella on tehtävä täydellinen dokumentoitu toimintasuunnitelma.  Muutostyöstä on tehtävä selkeä päätös ennen muutostyön aloittamista. Menettelytapa muutoksissa
  • 41. Teollisuusautomaation standardit – Osio 4 41  ISO 14121:2007(ent. ISO 14121:1999 ja EN 1050) ”Koneturvallisuus -Riskin arvioinnin periaatteet”  SFS-EN ISO 12100:2010(ent. ISO 12100-1 ja –2:1992 ja ent. EN 292-1 ja 2:1991) ”Koneturvallisuuden perusstandardit”  IEC 60204-1:2007”Koneturvallisuus -Koneiden sähkölaitteistot. Osa 1: Yleiset vaatimukset.” Kaikki nämä standardit on julkaistusuomi-englanti versioina. Keskeisiä standardeja