Sähköalan standardointi ja sähköturvallisuus

1. Standardointi ja sähköturvallisuus
Tapani Nurmi
SESKO ry
www.sesko.fi

2. Standardointi ja
sähköturvallisuus
• Standardeista ja niiden valmistelusta
• Sähköturvallisuussäädöksistä
• Esimerkkejä standardeista
Tapani Nurmi 28.9.2017 2

3. Mikä on standardi?
• Standardin virallinen määritelmä SFS-EN 45020
– konsensukseen perustuva, tunnustetun elimen hyväksymä
normatiivinen asiakirja, joka esittää yleistä ja toistuvaa käyttöä
varten sääntöjä, ohjeita tai ominaispiirteitä toiminnoille tai
niiden tuloksille optimaalisen järjestyksen saavuttamiseksi tietyssä
tilanteessa
• HUOM. Standardien olisi perustuttava vakiintuneisiin tieteen, tekniikan ja
kokemuksen avulla saatuihin tuloksiin, ja niiden tarkoituksena on parhaalla
mahdollisella tavalla hyödyttää yhteiskuntaa.
• Standardeja on myös muunlaisia esim. yrityksen oma
standardi, muun järjestön tekemä standardi, epävirallinen
de facto standardi yms. Näiden pohjalta voidaan
myöhemmin tehdä virallinen standardi
Tapani Nurmi 28.9.2017 3

4. Miksi standardeja käytetään?
• Määrittely
– Tiedetään mistä puhutaan
• Yhteensopivuus
– Varmistetaan tuotteiden
sopivuus toisiinsa
• Vaihdettavuus
– Mahdollista käyttää samaan
tarkoitukseen usean
valmistajan tuotteita
• Turvallisuus
– Yhteisesti sovittu
turvallisuustaso, joka voi
nousta ajan myötä
– Voidaan käyttää sitovien
määräysten vaatimusten
toteuttamiseen
• Ympäristönsuojelu
• Energiatehokkuus
Tapani Nurmi 28.9.2017 4

5. Standardointijärjestöt
Tapani Nurmi 28.9.2017 5

6. 28.9.20176
Sähköalan standardointijärjestelmä
IEC – International Electrotechnical Commission
– 83 kansalliskomiteaa (jäsenmaata) ja 87 liitännäisjäsentä
– Teknisiä komiteoita (TC/SC) 203
– Työ- ja projektiryhmiä 1405 (20 000 jäsentä)
– Julkaisuja yhteensä 9855
– Uusia aihealueita mm. Smart grid, IoT, LVDC, sähköajoneuvot,
puettava elektroniikka
CENELEC - European Committee for Electrotechnical Standardization
– 34 jäsenmaata (EU, ETA, Turkki, , Kroatia, Makedonia)
– standardeja (vuonna 2015) 6685, joista 77 % IEC-perustaisia
SESKO ry
– Koordinoi Suomen osallistumisen kansainväliseen työhön
– 20 jäsenyhteisöä
– Kansallisia säännöllisesti kokoontuvia komiteoita 42, IEC tai
CENELEC seurantaryhmiä yli 00
– Noin 500 asiantuntijan verkosto
– SFS:n toimialayhteisö

7. 28.9.20177
Sähköalan standardit
 IEC-standardit (maailmanlaajuisia)
 IEC, CISPR, ISO/IEC  Yhteensä n. 9800 kpl
 Käytössä kaikkialla ja eurooppalaisen (ja kansallisen) työn pohja
 CENELEC-standardit (eurooppalaisia)
 EN (SFS-EN, DIN-EN, SS-EN jne.) ovat identtisiä kaikissa
CENELECin jäsenmaissa, voivat olla yhdenmukaistettuja direktiivin
mukaan, ristiriitaisia kansallisia standardeja ei saa olla
 HD (harmonisointiasikirjat) Voidaan vahvistaa kansallisiksi
standardeiksi, ristiriitaisia kansallisia ei saa olla esim.
sähköasennukset HD 60364, energiakaapelit
 77 % perustuu IEC-standardeihin (EN 6xxxx) ja (EN 550xx), loput
Euroopassa valmisteltuja (EN 5xxxx) ja (EN 13xxxx)
 SFS-standardit (suomalaisia)
 Sähköalalla 95 % identtisiä EN-standardien kanssa (SFS-EN)
 Vain n. 10 % on julkaistu suomeksi, muut ovat englanninkielisiä
 Muutkin standardit perustuvat useimmiten IEC/CENELEC työhön
(esim. asennusstandardit SFS 6000, SFS 6001, SFS 6002))

8. 28.9.20178
Standardin rinnakkaisvalmistelu
IEC CENELEC SESKO
Ehdotus uudeksi työkohteeksi (NP)
Ylläpitomenettely
Lausuntokierros (CD)
Äänestyskierros (CDV)
IEC-standardi
Yhdistetty lausunto- ja
äänestyskierros (UAP)
Rinnakkaisäänestys
EN-standardi
Äänestys NP-ehdotukseen
IEC työryhmien WG tai
ylläpitoryhmien MT kansalliset
jäsenet
Lausunnot ehdotukseen tarvittaessa
Kansallinen lausuntokierros
Äänestykset (IEC & CENELEC)
Lausunnot tarvittaessa (CENELEC)
Äänestykset (IEC & CENELEC)
SFS-EN-standardi
Valmisteluvaihe
Y
L
L
Ä
P
I
T
O
J
A
K
S
O
Muodollinen loppuäänestys
(FDIS)
BT:n ratifiointi SESKOn toimitusjohtaja

9. 28.9.2017 9
Standardoinnin aihepiirejä
• Lisätietoja www.iec.ch www.cenelec.eu
www.sesko.fi
• Horisontaaliset ja perusstandardit, esim.
– TC 1 Sanastot, TC 3 Dokumentointi, TC 8
Sähköntoimituksen järjestelmävaatimukset, TC 25
Suureet ja yksiköt, TC 73 Oikosulkuvirrat, TC 111
Ympäristönäkökohdat
• Komponentit ja rakenneosat, esim.
– TC 15 Eristysmateriaalit, TC 40 Elektroniikan vastukset
ja kondensaattorit, TC 51 Ferriittimateriaalit

10. 28.9.2017 10
Standardoinnin aihepiirejä
• Laitteet, esim.
– TC2 Pyörivät sähkökoneet, TC 7 Ilmajohtojen johtimet,
TC 14 tehomuuntajat, TC 20 Energiakaapelit, TC 23
Asennustarvikkeet, TC 46 Telekaapelit, TC 61
Kotitaloussähkölaitteet, TC 108 Elektroniikkalaitteiden
turvallisuus
• Laitteistot ja asennukset
– TC 11 Suurjänniteilmajohdot, TC 18 Laivojen
sähköasennukset, TC 44 koneiden sähkötekniikka, TC
64 Pienjännitesähköasennukset, TC 99
Suurjännitesähköasennukset, TC 115 HVDC siirto

11. Standardoinnin aihepiirejä
• Energiantuotanto
– TC 4 Vesiturbiinit, TC 5 Höyryturbiinit, TC 21 Akut, TC
33 Tehokondensaattorit, TC 45 Ydintekniikan
instrumentointi, TC 56 Luotettavuus, TC 57
Sähkövoimajärjestelmien ohjaus ja viestintä, TC 82
Aurinkoenergiajärjestelmät, TC 88 Tuuliturbiinit, TC
105 Polttokennotekniikka, TC 114 Aaltoenergia, TC
120 Sähköenergian varastointijärjestelmät
Tapani Nurmi 28.9.2017 11

12. 28.9.2017 12
Standardoinnin aihepiirejä
• Suojalaitteita, esim.
– TC 17 Suurjännitekytkinlaitteet ja -kojeistot, TC 32
Varokkeet, TC 36 Eristimet, TC 37 Ylijännitesuojat, TC
95 Suojareleet, TC 121 Pienjännitekytkinlaitteet ja -
kojeistot
• Erityisalueita esim.
– TC 31 Räjähdysvaaralliset tilat, TC 65
Teollisuusprosessien mittaus ja ohjaus, TC 77 EMC,
TC 81 Salamasuojaus, TC 91 Elektroniikan
kokoonpanotekniikka, TC 101 Staattinen sähkö, TC
106 Ihmiseen kohdistuvat sähkömagneettiset kentät

13. 28.9.2017 13
Kuka valmistelee standardit
• Standardisointi on vapaaehtoista toimintaa ja
standardeja valmistelevat siitä kiinnostuneet tahot
– Yritykset, erityisesti laitevalmistajat
– Tutkimus- ja testauslaitokset, yliopistot
– Järjestöjen edustajat
– Viranomaiset, harvoin vetovastuussa
– Jopa yksittäiset asiasta kiinnostuneet henkilöt
– Pienyrityksiä ja kansalaisjärjestöjä kannustetaan
osallistumaan

14. Mistä standardeja saa?
• Standardit ovat maksullisia, koska niiden hinnalla
maksetaan osa valmistelukustannuksista
• Suomessa standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto
SFS
• Verkkosivuilla www.iec.ch, www.sfs.fi näkyvissä
standardien soveltamisalat
• Suosituimmista standardeista tehdään edullisia käsikirjoja
– oppilaitoksille erityisalennukset
• Ilmaiseksi nähtävillä kirjastoissa, SFS:ssä
Tapani Nurmi 28.9.2017 14

15. Sähköturvallisuussäädökset
Sähkö on vaarallista ja sen takia sen
käyttöä säädellään. Sitovat säädök-
set antavat vain perusvaatimukset

16. Sähköturvallisuuden toimijat
• Työ- ja elinkeinoministeriö TEM laatii säädökset
• Standardointijärjestöt (SESKO) tekevät ohjeita,
joiden mukaan toimittuna säädökset täytetään
– Alan toimijat ovat mukana standardien laadinnassa
• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo
• Tarkastuslaitokset ja tarkastajat testaavat ja
tarkastavat
– Yleensä todetaan vaatimustenmukaisuuden
(standardien vaatimusten) noudattamista
Tapani Nurmi 28.9.2017 16

17. Sähköturvallisuuden säädökset
Suomessa
• Perussäädös on
Sähköturvallisuuslaki
(1135/2016)
– Koskee sähkölaitteita,
sähkölaitteistoja (asennuksia),
ja sähkötöiden tekemistä
– Koskee sähköturvallisuutta ja
sähkömagneettista
yhteensopivuutta
(Electromagnetic Compability
EMC)
– Lisäsäädöksiä annetaan
asetuksilla
Sähköturvallisuuslaki 6 §
Sähkölaitteet ja -laitteistot on suunniteltava,
rakennettava, valmistettava ja korjattava
niin sekä niitä on huollettava ja käytettävä
käyttötarkoituksensa mukaisesti niin, että:
1)niistä ei aiheudu kenenkään hengelle,
terveydelle tai omaisuudelle vaaraa;
2)niistä ei sähköisesti tai
sähkömagneettisesti aiheudu kohtuutonta
häiriötä;
3)niiden toiminta ei häiriinny helposti
sähköisesti tai sähkömagneettisesti.
Jos sähkölaite tai -laitteisto ei täytä 1
momentissa säädettyjä edellytyksiä, sitä ei
saa saattaa markkinoille, luovuttaa toiselle
eikä ottaa käyttöön.
Tapani Nurmi 28.9.2017 17

18. Sähkölaitteiden vaatimukset
• Sähkölaitteiden vaatimukset esitetään EU:ssa direktiiveillä, jotka kukin
maa ottaa käyttöön lainsäädännössään
– Pienjännitedirektiivi 2014/35/EY (Low Voltage LVD) Suomessa
Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden turvallisuudesta (1437/2016)
– EMC-direktiivi 2014/35/EY (Electromagnetic Compatibility (EMC))
Suomesssa Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden ja -laitteistojen
sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta (1466/2007) EMC
– Räjähdysvaarallisten tilojen ATEX-direktiivi 2014/34/EY (Equipment for
explosive atmospheres) Suomessa Laki ja valtioneuvoston asetus
räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja
suojausjärjestelmien vaatimustenmukaisuudesta (1139/2016) ja
(1439/2016)
– Lisäksi mm. Konedirektiivi 2006/42/EY (Machinery), Lääkintälaite 93/42
(Medical devices), vaaralliset aineet 2011/65/EY (RoHS)
Tapani Nurmi 28.9.2017 18

19. 28.9.2017 19
Direktiivit ja standardit
• NLF (New Legislative Framework) direktiiveissä annetaan
vain olennaiset turvallisuusvaatimukset ei yksityiskohtia
• Yhtenäistettyjen standardien mukaisesti toimittuna
täytetään olennaiset turvallisuusvaatimukset
– Voit unohtaa direktiivit kun noudatat standardeja!
• Yhtenäistetyt (harmonisoidut) standardit on lueteltu EU:n
virallisessa lehdessä
• Standardien käyttö ei ole pakollista, mutta muuten
toimiminen on hankalaa

20. 28.9.2017 20
Sähköasennuksia koskevat
säädökset
• Kansallisia säädöksiä
• Varsinaiset määräykset ovat sähköturvallisuuslaki
ja valtioneuvoston asetukset
– Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista (1434/2026)
– Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä
(1435/2016)
– Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden ja -laitteistojen
sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta (1436/2016)

21. 28.9.2017 21
Sähköturvallisuuslain vaatimukset
asennuksille
• Vastaava periaate kuin direktiiveissä
• Olennaiset turvallisuusvaatimukset asetuksessa
• Turvallisuusvaatimusten täyttäminen standardien
avulla
– Virallisen standardointielimen vahvistamia teknisiä eritelmiä, jotka ovat
julkisesti saatavissa ⇒ SFS standardit
– TUKES vahvistaa standardiluettelon ohjeessa S10
– Mm. SFS 6000, SFS 6001, SFS-EN 50341, SFS-EN 60079-14
• Standardeista poikkeaminen on mahdollista,
mutta vaatii selvityksen turvallisuustason
täyttymisestä

22. Sähkötyöt
• Sähkötyötä tekevän henkilön pitää olla aina perehtynyt tai opastettu
– Vain vähäistä vaaraa aiheuttavia töitä voi tehdä ilman koulutusta
– Vaatimukset itsenäisen tekijälle
• Sähköurakoitsijan töistä vastaa sähkötöiden johtaja ja käyttötöistä
käytön johtaja
• Vastuuhenkilöillä pitää olla sähköalan koulutus ja pätevyystodistus
• Pätevyystodistuksen saamiseen vaaditaan Tukes ohjeen S5
mukainen turvallisuustutkinto, pääosin standardien sisällöstä
• Turvallisuusvaatimukset täyttyvät noudattamalla standardia
– SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus
Tapani Nurmi 28.9.2017 22

23. Esimerkkejä standardeista
Esimerkkejä tyypillisistä
sähkötekniikan standardeista,
aihepiireistä ja sisällöistä

24. Standardin tyypillinen sisältö
1. Soveltamisala
2. Velvoittavat
viittaukset
3. Termit ja määritelmät
4. Yleisvaatimukset
5. Merkinnät
6. Rakennevaatimukset
7. Suorituskykyvaati-
mukset
8. Testausvaatimukset
Tyyppitestit
Kappaletestit
Velvoittavat ja opastavat
liitteet
Kirjallisuusluettelo
Eurooppalaiset liitteet
Tapani Nurmi 28.9.2017 24

25. Esimerkki laitestandardeista
• Pienjännitekytkinlaitestandardien SFS-EN 60947 tekninen sisältö on
tehty IEC:ssä
• IEC 60947-sarja → EN 60947 → SFS-EN 60947
– SFS-EN 60947-1 Pienjännitekytkinlaitteet Osa 1: Yleiset vaatimukset
– SFS-EN 60947-2 … Katkaisijat
– SFS-EN 60947-3 … Erotuskytkimet, erottimet ja varokeyhdistelmät
– SFS-EN 60947-4-X … Kontaktorit ja moottorikäynnistimet
– SFS-EN 60947-5-X … Ohjauspiirin laitteet
– SFS-EN 60947-6-X … Monikäyttölaitteet
– SFS-EN 60947-7-X … Apulaitteet
– SFS-EN 60947-8 … PTC-ohjauslaitteet
Tapani Nurmi 28.9.2017 25

26. SFS-EN 60947-3 Kytkimet, erottimet
ja varokeyhdistelmät
• Varsinainen sisältö on
IEC-standardissa, joka on
saatettu voimaan myös
eurooppalaisena EN-
standardina
• Eurooppalainen osuus
– CENELECin voimaan-
saattamisilmoituksen
– Liitteen direktiivien
vaatimusten täyttymisestä
• SFS-EN-standardi vain
voimaansaatettu
• Yleiset rakenne- ja
testausvaatimukset
sisältyvät perusstandardiin
(osa 1)
• Osassa 3 annetaan
poikkeukset ja lisäykset
perusstandardiin
Tapani Nurmi 28.9.2017 26

27. Esimerkkejä kytkimen testeistä
• Lämmönkestävyys
(hehkulankakoe)
• Soveltuvuus erottamiseen
(syöksykestojännitekoe ja
vuotovirtojen mittaus)
• Lämpeneminen
• Kytkentä ja katkaisukyky (eri
käyttöluokille)
• Oikosulkuvirtojen sulkemis- ja
katkaisukyky
• Mekaaninen toiminta
• EMC
• jne.
Tapani Nurmi 28.9.2017 27
• Esimerkki testikytkennästä

28. Tapani Nurmi 28.9.2017 28
Sähköasennusstandardien
aiheet ja esikuvat
Pienjännite Suurjännite Sähkötyö-
turvallisuus
Ilmajoh-
dot
SFS 6000
Uusittu
2017
SFS 6001
Uusitaan
2018
SFS 6002
Uusitaan
2018?
SFS-EN
50341-1
+2-7
HD 60364
IEC 60364
EN 61936 +
EN 50522
EN 50110-1
& -2
EN 50341

29. Sähköasennuksia koskevat
standardit
• Myös olosuhteet vaikuttavat vaatimuksiin
– Esikuvat vähemmän sitovia HD-asiakirjoja HD 60364
→ SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset
– EN standardi sisältää kansallisia osuuksia EN 50110-1
ja -2 → SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus, EN 50341-1 ja
-2-7 Suurjänniteilmajohdot
– Suomessa pyritään vaatimukset esittämään yhdessä
julkaisussa EN 61936-1 + EN 50522 → SFS 6001
Tapani Nurmi 28.9.2017 29

30. Asennusstandardien
suojausvaatimukset
• Sähköisku, maadoitus ja potentiaalintasaus
• Oikosulku ja maasulku
• Lämpeneminen, valokaaret ja palosuojaus
• Eristys, jännitekestävyys ja etäisyydet
• Standardisoitujen laitteiden käyttö
• Ympäristön suojelu (eristysnesteet ja -kaasut)
• Apu- ja ohjausjärjestelmät
• Häiriöt
Tapani Nurmi 28.9.2017 30

31. Pienjännitesähköasennukset
SFS 6000
• Esikuvastandardi IEC (ja HD) 60364 koskee ensisijaisesti
rakennusten sähköasennuksia, mutta maat voivat
halutessaan käyttää myös jakeluverkkoihin – Suomessa
kansallinen osuus jakeluverkoista
• IEC 60364-pohjaiset standardit käytössä laajasti, mutta
kansallisella tunnuksella
– SFS 6000 (FI), SS 436 40 00: 2009 (SE), NEK 400: 2010 (NO),
DIN VDE 0100 (DE), NFC 15-100 (FR), BS 7671 (UK), CEI 64-8
(IT), NEN 1010 (NL) …
– Poikkeamat johtuvat suurelta osin siitä mitä painosta
esikuvastandardista on käytetty ja on kansallisia lisäosia
Tapani Nurmi 28.9.2017 31

32. SFS 6000
Pienjännitesähköasennukset
1 Perusperiaatteet
4 Suojausmenetelmät
4-41 suojaus sähköiskulta (42 … 44)
5 Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen
5-51 … 5-56
6 Tarkastukset
7 Erikoistilat
7-701 … 7-753 (20 osaa)
8 Täydentävät vaatimukset (kansalliset lisäsosat)
8-801 Jakeluverkot (7 osaa)
Tapani Nurmi 28.9.2017 32

33. Pienjännitesähköasennukset
• Yleensä pienjänniteverkko
on TN-C-S verkko, jossa
osassa verkkoa
(jakeluverkko) käytetään
PEN-johdinta ja osassa
(rakennusten sisällä)
erillisiä nolla- ja
suojajohtimia
• Suomessa vaaditaan
maadoituksia laajasti
verkkoon
Tapani Nurmi 28.9.2017 33

34. Suojaus sähköiskulta
• Perussuojaus
– Suojaus sähköiskulta
tilanteessa ilman vikaa (aik.
kosketussuojaus)
• Vikasuojaus
– Suojaus sähköiskulta yhden
vian olosuhteissa (aik.
kosketusjännitesuojaus)
• Lisäsuojaus
– Perussuojauksen ja/tai
vikasuojauksen lisäksi käytetty
suojausmenetelmä
Sähköiskulta suojauksen
perussääntö SFS-EN 61140
• Vaaralliset jännitteiset osat
eivät saa olla kosketeltavissa ja
kosketeltavat johtavat osat eivät
saa olla vaarallisesti jännitteisiä
– Normaaliolosuhteissa (aiotussa
käytössä ja ilman vikaa,
perussuojaus)
– Yhden vian olosuhteissa
(vikasuojaus tai lisätty suojaus)
28.9.2017 34

35. Tapani Nurmi 28.9.2017 35
Asennusten sähköiskulta suojausta
koskevat vaatimukset SFS 6000-4-41
• Perussuojaus
– Yleensä eristys tai kotelointi
• Vikasuojaus
– Tärkein menetelmä on syötön automaattinen poiskytkentä
• Suojamaadoitus ja suojaava potentiaalintasaus
• Syötön automaattinen poiskytkentä suojalaitteilla
– Luokan II laitteet
• kaksoiseristys tai vahvistettu eristys
• Ei maadoitusta
– Pienoisjännite SELV tai PELV (yleensä ≤ 50 V a.c. tai 120 V d.c.)
• Lisäsuojaus vikavirtasuojalla

36. Syötön automaattinen
poiskytkentä
• Kun sattuu vika
jännitteisen osan ja
kosketeltavan osan välillä
(peruseristys pettää),
sulake tai katkaisija kytkee
syötön pois niin nopeasti,
ettei siitä aiheudu vaaraa
• 230 V jännitteellä ryhmä-
johdoilla aika on 0,4 s
• Pääjohdoilla 5 s
Tapani Nurmi 28.9.2017 36

37. Suojaus luokan II laitteella
• Kun peruseristys pettää,
lisäeristys suojaa
sähköiskulta
• Ei tarvitse (ei saa) käyttää
maadoitusta
• Esimerkiksi
muovikoteloidut keskukset
ja suuri osa siirrettävistä
sähkölaitteista
• Laitteissa tunnus
Tapani Nurmi 28.9.2017 37

38. Suojaus pienoisjännitteellä SELV
ja PELV
• Jännite on niin pieni, ettei
siitä aiheudu sähköiskun
vaaraa (yleensä korkeintaan
60 V AC tai 120 V DC)
• Syöttö turvallisesta
jännitelähteestä kuten
suojajännitemuuntajasta tai
akusta
• Turvallisin
suojausmenetelmä
Tapani Nurmi 28.9.2017 38

39. Lisäsuojaus vikavirtasuojalla
• Vaihtosähköjärjestelmissä pitää
käyttää lisäsuojana mitoitustoi-
mintavirraltaan enintään 30 mA
vikavirtasuojaa suojaamaan:
– mitoitusvirraltaan enintään 32 A
tavanomaisia maallikoiden
käyttämiä pistorasioita
– ulkona käytettävää,
mitoitusvirraltaan enintään 32 A
siirrettävää laitetta
– Valaisimia syöttäviä piirejä
asunnoissa ja niiden piha-
alueilla
– Poikkeuksena tiettyä laitetta
(esim. pakastin) syöttävät
pistorasiat.
Tapani Nurmi 28.9.2017 39

40. Ylivirtasuojaus
• Oikosulkusuojaus liian
suurelta lämpenemiseltä
ja mekaanisilta
vaikutuksilta
– Suojalaitteen pystyttävä
katkaisemaan oikosulkuvirta
– sulake tai katkaisija
• Ylikuormitussuojaus liian
suurelta lämpenemiseltä
– Suojalaite voi olla kytkin
– Voi olla myös johdon
lopussa
Tapani Nurmi 28.9.2017 40

41. Lisätietoja standardeista
• www.iec.ch
– Luettelo IEC-standardeista Preview ominaisuudella ja luettelo teknisistä
komiteoista
• www.cenelec.eu
– Eurooppalainen sähköalan standardisointijärjestö
• www.sfs.fi
– Standardien ja SFS-käsikirjojen myynti
– Luettelo SFS-standardeista verkkokaupan sivuilla
– Erityinen oppilaitossivusto www.sfsedu.fi/
• www.sesko.fi
– Yleistietoa sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoinnista
– Opetusaineistoja
Tapani Nurmi 28.9.2017 41