Arjen tekstitaidot äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa perusopetuksen 3.luokalla Katri Savolainen Susanna Pöntinen Joensuun yliopisto
Kielenkäytön kolme tavoitetta tietoisuus  tavoitteista   eli kielenkäyttäjä tietää, mitä tekee ja miksi;  autonomisuus  eli kielenkäyttäjä valitsee keinot ja kantaa vastuun sanomastaan;  autenttisuus  eli kielenkäyttö perustuu siihen, mihin käyttäjä uskoo, käyttäjän omaan valintaan
Kielenkäytön kolme tavoitetta Tavoitteista seuraa kielenkäyttäjän tietoisuus siitä, että hän tekee koko ajan kielellisiä valintoja.  Tästä seuraa tietoisuus tilanteisesta vaihtelusta sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä - puhutun ja kirjoitetun kielen uusjako.
Tekstiympäristöt arjen tekstiympäristöt kauno- ja tietokirjallisuus audiovisuaalinen media sosiaaliset mediat koulun tekstiympäristöt tiedon institutionaalinen luonne tekstien lineaarisuus oppikirjat luokan tekstit
Opetuskokeilun toteutus taustakysely  oppituntien havainnointi miten tietoisia lapset ovat erilaisista kielenkäyttötilanteista?
Opetuskokeilun tuloksia - taustakysely lasten kielenkäyttöympäristöt ja –välineet kyselyyn vastasi 79 oppilasta väittämiin vastaaminen: totta, ehkä, ei lapset käyttävät erilaisia ympäristöjä ja välineitä
Opetuskokeilun tuloksia - taustakysely vastauksia 79, lukumäärissä totta + ehkä kännykällä soittelu 78  (62+16) klipit ja musiikki 68  (47+21),  tekstiviestit 67  (44+23) kirjat 77  (64+13) sarjakuvat 71  (50+21),  lehdet 64  (28+36) pelaaminen netissä 75  (61+14) videot 59  (39+20),   verkkosivut 47  (23+24)
Opetuskokeilun tuloksia - taustakysely vastauksia 79, lukumäärissä totta + ehkä postikortit ja kirjeet 59  (23+36) päiväkirja 46  (22+24) muistilaput 47  (21+26) sähköposti 47  (34+13) chatti 38  (20+18) soittaminen tietokoneella 26  (13+13) kavereitten tapaaminen netissä 44  (27+14) kuvagalleriasivut 32  (13+19)  (esimerkkeinä Habbo, GoSupermodel, Kuvake, ii2)
Opetuskokeilun tuloksia - oppitunneilta kyselyn tuloksia vahvistaa… 44 oppilasta, kaksi luokkaa 4 +6 oppituntia aloitustehtävä ”missä käytätte kieltä?” netissä aasiassa kirjassa kaupungilla kotona ulkomailla, kaupassa, avaruudessa, televisiossa
Opetuskokeilun tuloksia - oppitunneilta oppilaat tietoisia erilaisista ympäristöistä LÄHDETKÖELOKSIELMENEE UUSIHARRYPOTTERPUOLI8 VASTPIANNIINVARLIP -> tekstiviesti, sähköposti ei kirjeenä, koska vastaus tarvitaan pian
Opetuskokeilun tuloksia - oppitunneilta oppilaat tietoisia erilaisista tavoista tehtävä: kirjoittamalla viestiminen, milloin? jos asuisin Afrikassa ja äiti ja isä Suomessa, niin kirjoittaisin kirjeen tekstiviesti sähköposti syntymäpäiväkortin kirjoittaminen pulloposti kepillä maahan, jos esim. eksynyt
Opetuskokeilun tuloksia - oppitunneilta oppilaat ovat tietoisia kielellisistä valinnoista tehtävä: puhelinkeskustelun simulointi - isä sanoo: no hei Liisa - kaveri sanoo: ai moi - opettaja sanoo: päivää - isälle sanotaan: jepulis - kaverille sanotaan: moro, ymmärtää vähemmällä - opettajalle sanotaan: hyvää päivää, selkeällä suomen kielellä, ei ymmärrä muuten,ystävällisemmin
Opetuskokeilun tuloksia - oppitunneilta oppilailla tarkkoja havaintoja kielestä tehtävä: anteeksipyytäminen, mitä sanoja? - sori, anteeksi, annatko anteeksi?, anteeks, no anteeks - no anteeks -> sävyllä on väliä, parempi kuin ei sanoisi ollenkaan tai sanoisi ’oi anteeksi’ - sori -> nopea tapa, sopii pikkuasioihin
Opetuskokeilun tuloksia - pohdintaa lapset tietoisia erilaisista kielenkäytön tilanteista opetukseen haasteellista yhdistää lasten vapaa-ajan verkkoympäristöt
Lukiolaisten käyttämät sanat tervehdyksissä yleisyysjärjestyksessä  moi, moikka hei, heippa terve huomenta/päivää/iltaa moro morjens tervehdys lisäksi: heissan, tere,hello, terppa, heps,moido, heido, zau, hola, termos
Kirjallisuutta Laura Ermi, Satu Heliö ja Frans Mäyrä. (2004). PELIEN VOIMA JA PELAAMISEN HALLINTA. LAPSET JA NUORET PELIKULTTUURIEN TOIMIJOINA. Hypermedia Laboratorion verkkojulkaisuja 6. Vesa Heikkinen (toim.) 2005. TEKSTIEN ARKI Tutkimusmatkoja jokapäiväisiin merkityksiimme. Marja-Leena Sorjonen ja Liisa Raevaara 2006. (toim.) ARJEN ASIOINTIA  Keskusteluja Kelan tiskin äärellä. Minna-Riitta Luukka ym. 2008. MAAILMA MUUTTUU – MITÄ TEKEE KOULU? Sara Routarinne ja Tuula Uusi-Hallila (toim.) 2008. NUORET KIELIKUVASSA Kouluikäisten kieli 2000-luvulla. Elina Harjunen ja Riitta Korhonen. 2008. KIELIPOPPIA Silta omaan kieleen. Hanna Lappalainen ja Liisa Raevaara (toim.) 2009. KIELI KIOSKILLA  Tutkimuksia kioskiasioinnin rutiineista.

Tampere

  • 1.
    Arjen tekstitaidot äidinkielenja kirjallisuuden opetuksessa perusopetuksen 3.luokalla Katri Savolainen Susanna Pöntinen Joensuun yliopisto
  • 2.
    Kielenkäytön kolme tavoitettatietoisuus tavoitteista eli kielenkäyttäjä tietää, mitä tekee ja miksi; autonomisuus eli kielenkäyttäjä valitsee keinot ja kantaa vastuun sanomastaan; autenttisuus eli kielenkäyttö perustuu siihen, mihin käyttäjä uskoo, käyttäjän omaan valintaan
  • 3.
    Kielenkäytön kolme tavoitettaTavoitteista seuraa kielenkäyttäjän tietoisuus siitä, että hän tekee koko ajan kielellisiä valintoja. Tästä seuraa tietoisuus tilanteisesta vaihtelusta sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä - puhutun ja kirjoitetun kielen uusjako.
  • 4.
    Tekstiympäristöt arjen tekstiympäristötkauno- ja tietokirjallisuus audiovisuaalinen media sosiaaliset mediat koulun tekstiympäristöt tiedon institutionaalinen luonne tekstien lineaarisuus oppikirjat luokan tekstit
  • 5.
    Opetuskokeilun toteutus taustakysely oppituntien havainnointi miten tietoisia lapset ovat erilaisista kielenkäyttötilanteista?
  • 6.
    Opetuskokeilun tuloksia -taustakysely lasten kielenkäyttöympäristöt ja –välineet kyselyyn vastasi 79 oppilasta väittämiin vastaaminen: totta, ehkä, ei lapset käyttävät erilaisia ympäristöjä ja välineitä
  • 7.
    Opetuskokeilun tuloksia -taustakysely vastauksia 79, lukumäärissä totta + ehkä kännykällä soittelu 78 (62+16) klipit ja musiikki 68 (47+21), tekstiviestit 67 (44+23) kirjat 77 (64+13) sarjakuvat 71 (50+21), lehdet 64 (28+36) pelaaminen netissä 75 (61+14) videot 59 (39+20), verkkosivut 47 (23+24)
  • 8.
    Opetuskokeilun tuloksia -taustakysely vastauksia 79, lukumäärissä totta + ehkä postikortit ja kirjeet 59 (23+36) päiväkirja 46 (22+24) muistilaput 47 (21+26) sähköposti 47 (34+13) chatti 38 (20+18) soittaminen tietokoneella 26 (13+13) kavereitten tapaaminen netissä 44 (27+14) kuvagalleriasivut 32 (13+19) (esimerkkeinä Habbo, GoSupermodel, Kuvake, ii2)
  • 9.
    Opetuskokeilun tuloksia -oppitunneilta kyselyn tuloksia vahvistaa… 44 oppilasta, kaksi luokkaa 4 +6 oppituntia aloitustehtävä ”missä käytätte kieltä?” netissä aasiassa kirjassa kaupungilla kotona ulkomailla, kaupassa, avaruudessa, televisiossa
  • 10.
    Opetuskokeilun tuloksia -oppitunneilta oppilaat tietoisia erilaisista ympäristöistä LÄHDETKÖELOKSIELMENEE UUSIHARRYPOTTERPUOLI8 VASTPIANNIINVARLIP -> tekstiviesti, sähköposti ei kirjeenä, koska vastaus tarvitaan pian
  • 11.
    Opetuskokeilun tuloksia -oppitunneilta oppilaat tietoisia erilaisista tavoista tehtävä: kirjoittamalla viestiminen, milloin? jos asuisin Afrikassa ja äiti ja isä Suomessa, niin kirjoittaisin kirjeen tekstiviesti sähköposti syntymäpäiväkortin kirjoittaminen pulloposti kepillä maahan, jos esim. eksynyt
  • 12.
    Opetuskokeilun tuloksia -oppitunneilta oppilaat ovat tietoisia kielellisistä valinnoista tehtävä: puhelinkeskustelun simulointi - isä sanoo: no hei Liisa - kaveri sanoo: ai moi - opettaja sanoo: päivää - isälle sanotaan: jepulis - kaverille sanotaan: moro, ymmärtää vähemmällä - opettajalle sanotaan: hyvää päivää, selkeällä suomen kielellä, ei ymmärrä muuten,ystävällisemmin
  • 13.
    Opetuskokeilun tuloksia -oppitunneilta oppilailla tarkkoja havaintoja kielestä tehtävä: anteeksipyytäminen, mitä sanoja? - sori, anteeksi, annatko anteeksi?, anteeks, no anteeks - no anteeks -> sävyllä on väliä, parempi kuin ei sanoisi ollenkaan tai sanoisi ’oi anteeksi’ - sori -> nopea tapa, sopii pikkuasioihin
  • 14.
    Opetuskokeilun tuloksia -pohdintaa lapset tietoisia erilaisista kielenkäytön tilanteista opetukseen haasteellista yhdistää lasten vapaa-ajan verkkoympäristöt
  • 15.
    Lukiolaisten käyttämät sanattervehdyksissä yleisyysjärjestyksessä moi, moikka hei, heippa terve huomenta/päivää/iltaa moro morjens tervehdys lisäksi: heissan, tere,hello, terppa, heps,moido, heido, zau, hola, termos
  • 16.
    Kirjallisuutta Laura Ermi,Satu Heliö ja Frans Mäyrä. (2004). PELIEN VOIMA JA PELAAMISEN HALLINTA. LAPSET JA NUORET PELIKULTTUURIEN TOIMIJOINA. Hypermedia Laboratorion verkkojulkaisuja 6. Vesa Heikkinen (toim.) 2005. TEKSTIEN ARKI Tutkimusmatkoja jokapäiväisiin merkityksiimme. Marja-Leena Sorjonen ja Liisa Raevaara 2006. (toim.) ARJEN ASIOINTIA Keskusteluja Kelan tiskin äärellä. Minna-Riitta Luukka ym. 2008. MAAILMA MUUTTUU – MITÄ TEKEE KOULU? Sara Routarinne ja Tuula Uusi-Hallila (toim.) 2008. NUORET KIELIKUVASSA Kouluikäisten kieli 2000-luvulla. Elina Harjunen ja Riitta Korhonen. 2008. KIELIPOPPIA Silta omaan kieleen. Hanna Lappalainen ja Liisa Raevaara (toim.) 2009. KIELI KIOSKILLA Tutkimuksia kioskiasioinnin rutiineista.