Soome kõnekeele tunnuseid koos näidetega. Seletustes (pealkirjades) on püütud vältida keeleteaduslikku sõnavara.

1. PUHEKIELESTÄ
KKotta2014 1

2. 1. LÜHENENUD ISIKULISED
ASESÕNAD
• MÄ, MÄÄ (murretes: MIE, MNÄÄ)
• SÄ, SÄÄ (SIE, NÄÄ)
• SE, TOI
kenen? MUN, SUN, SEN
ketä? MUA, SUA, SITÄ
kenet? MUT, SUT, HÄNET
kenellä? MULL(A), SULLA, SILLÄ
kenestä? MUST(A), SUSTA, SILTÄ
KKotta2014 2

3. 2. ISIKULISED ASESÕNAD
MITMUSES
• ME (MYÖ, MET, MEIJÄN)
• TE (TYÖ, TET, TEIJÄN)
• NE, NOI (NIITTEN = NIIDEN)
***
Must tuntuu, et se ois ihan jees!
NB: “se” ja “ne” käivad inimeste kohta!
KKotta2014 3

4. 3. LÜHENENUD
TEGUSÕNAVORMID
mä sä se te ne
oon /on oot oo ootte oo
KKotta2014 4
tuun /
tun
tuut tuu tuutte tuu
meen /
men
meet mee meette mee
paan /
pan
paat paa paatte paa

5. Esimerkkejä
• Ne ei tuut_tänään. (He eivät tule tänään.)
• Mikse(t) sä mee? (Miksi sinä et mene?)
• Paap_pois se! (Pane se pois!)
• Tuut_tänne! (Tule tänne!)
• Ooh_hiljaa! (Ole hiljaa!)
• Se sano et se tuu huomenna meille.
• Mihi sä meet? (Mihin sinä menet?)
• Paa ovik_kii! (Pane ovi kiinni!)
KKotta2014 5

6. 4. SÕNADE LÜHENEMINE
kaob “i”, “a” või “n”
• OSAS (osasi), HYPPÄS, LUPAS
• JOS SE SÖIS, OIS (olisi), ANTAS, LÄHTIS,
TULIS
• SUUREKS, HUOMISEKS, KUULUSAKS
• KAUPUNGIS, JUNAS, PIHALT, KAUPAST
• YKS, KAKS, VIIS, KUUS
• SELLANE(N), SILLON, KIRJOTETAAN,
TAKASI(N), JÄLKEE, KU
• SIT, SITTE, MUT, ET, SIELT, NIIT, MONT,
TUOL, MEIL
KKotta2014 6

7. 5. SÕNAD HÄÄLDUVAD KOKKU
“ei” ja “olla”
• MULL-EI OOK_KYNÄÄ
• SIIN-OR_ROSKIA
• TUOSS-ON TOI LEHTI
• SIELT-EI PÄÄSEP_POIS
• ETTEN, ETTET, ETTEI
• MUTTEN, MUTTET, MUTTEI
• VAIKKEN, VAIKKET, VAIKKEI
KKotta2014 7

8. 6. MITM. III PÖÖRE “ne” (he) KOOS
AINS. III PÖÖRDE VERBIVORMIGA
(-vat / -vät puudub)
• LAPSET LEIKKII, TYTÖT MENEE
• NE TULEE HUOMENNA TAKASI
• POJAT ON KOULUS
• SEN VANHEMMAT LÄHTI MATKOILLE
• NE EI TULLU (He eivät tulleet)
• NE EI USKALLA (He eivät uskalla)
KKotta2014 8

9. 7. VOKAALÜHENDI ASEMEL PIKK
VOKAAL
• PIMEE (pimeä), KORKEE, KIVEE,
NIMEE
• LÄHTEE (lähteä), LUKEE
• RUPEEN (rupean = hakkan)
• TALOO (taloa), HÖLMÖÖ, SANOO
• EI HAJOO (ei hajoa), EI HALUU
• KAUHEE (kauhea), HIRVEE
• OIKEESTAAN (oikeastaan)
• TÄYTYY NEUVOOS_SITÄ. (Täytyy
neuvoa häntä.)
KKotta2014 9

10. 8. TS-ÜHENDI ASEMEL TT
• METTÄ (metsä), SEITTEMÄ, VIITTIÄ
• KATTOA (katsoa): KATO! (vaata!)
9. “TÄMÄ” JA “NÄMÄ”
LÜHIVORMID
TÄÄ: TÄ(Ä)N Mitä mä teen tän kans?
NÄÄ Ota nää!
KKotta2014 10

11. 10. “ME” + UMBISIKULINE VERB
• ME OLLAAN (olemme)
• ME TULLAAN (tulemme)
• ME ODOTETAAN (odotamme)
• ME OLTIIN (olimme)
• ME TULTIIN (tulimme)
• ME LAULETTIIN, KÄYTIIN, HALUTTIIN
KKotta2014 11

12. ESIMERKKEJÄ
• Me mennään ny. (Me menemme nyt.)
• Ei me käytys_siellä. (Me emme käyneet
siellä.)
• Jos me nähtäis ne tutut. (Jos me
näkisimme ne tutut.)
• Me tultii eilen. (Me tulimme eilen.)
• Me on tehty kaikki työt. (Olemme tehneet
kaikki työt.)
KKotta2014 12

13. 11. LÕPU-T KAOB VÕI
MUGAVDUB JÄRGMISE SÕNA
ALGUSKONSONANDIGA
• MÄ EN TEHNYS_SITÄ. (En tehnyt sitä.)
• KETÄÄ EI KÄYNYKKÄÄ. (Ketään ei
käynytkään.)
• EN SAANUM_MITÄÄN.
• SE OLI TIENNYS_SEN
• KIRJOTTANU, MENNY, TEHNY
• TULEN_NY! (Tule nyt!)
KKotta2014 13

14. 12. “N” KAOB VÕI MUGAVDUB
JÄRGMISE KONSONANDIGA
• LAPSEM MUMMO (lapsen mummo)
• ELÄIMMUSEO (eläinmuseo)
• OMPA KIVA IDEA! (Onpa kiva idea!)
• SUUREMMOINEN (suurenmoinen)
• KEŋŋÄT (kengät)
• HELSIŋŋISSÄ (Helsingissä)
KKotta2014 14

15. 12. LÕPU-N MUGAVDUB
JÄRGMISE SÕNA
ALGUSKONSONANDIGA
• POJAM MAILA (pojan maila)
• POJAŋ KELLO (pojan kello)
• POJAM PALLO (pojan pallo)
• POJAL LAUKKU (pojan laukku)
• POJAR RAHAT (pojan rahat)
• POJAV VAARI (pojan vaari)
• POJAJ JALKA (pojan jalka)
KKotta2014 15

16. 13. OMISTUSLIITED PUUDUVAD,
ENT ISIKULISE ASESÕNA
LÜHIVORMI KOHUSTUSLIK
• MUŋ KIRJA (kirjani)
• SUŋ KEŋŋÄT (kenkäsi)
• MUŋ KANS, MUN LUOKSE (kanssani,
luokseni)
***
vuokses (vuoksesi), luokses, kanssas
KKotta2014 16

17. 14. MA-TEGEVUSNIME
LÜHIVORM
-maan / -mään, -massa / -mässä
• MÄ MEEN HAKEE POSTIN. (Menen
hakemaan postin.)
• MÄ KÄVIN HAKEES POSTIN. (Kävin
hakemassa postin.)
• SE LÄHTI KÄVELEEN. (Hän meni
kävelemään.)
• KÄY SÄ LEPÄÄN. (Käy lepäämään.)
KKotta2014 17

18. 15. MITMUSE OMASTAVA LÕPP
-TTEN
• MAITTEN (MAIDEN)
• NIITTEN (NIIDEN)
• VIERAITTEN (VIERAIDEN)
• ASUKKAITTEN (ASUKKAIDEN)
*Murretes (“d” asemel midagi muud):
mairen, mailen, maijen, maihen
KKotta2014 18

19. 16. “TUO” JA “NUO” ON
KÕNEKEELES “TOI” JA “NOI”
• TOI, TON, TOTA, TOLLA, TOSSA
• TOLLANEN, TOMMONEN
• TOTA – NOIN, NOIN NIIKU
17. “D” KAOB SÕNAST
YHELLÄ, YHEKSÄN, LÄHEN, LEHESSÄ,
EN TIIJÄ (en tiedä), MEIJÄN KANS
(meidän kanssamme), UU(V)ESTAA, EES
(edes)
KKotta2014 19

20. 18. KÜSIMUSLIITE –KO/-KÖ
VORMIKS –KS VÕI LIIDE PUUDUB
• ONKS TÄÄ VAPAA? (Onko tämä vapaa?)
• OOK_SÄ VALMIS? (Oletko valmis?)
• PELAATEKS TE FUTISTA? (Pelaatteko te
jalkapalloa?)
• EIK_SE TAJUU? (Eikö hän ymmärrä?)
• OTAK_SÄ? OTAT SÄ LISÄÄ?
• PÄÄSET SÄ TULEEN? (Pääsetkö
tulemaan?)
KKotta2014 20

21. 19. ALGUSKONSONANDI
KAHEKORDISTUMINE
• VENEP_PURJEHTII (vene purhehtii)
• VENEL_LASKETTIIN VESILLE
• VENEJ_JOUTUI MATALIKOLLE
• VENEH_HAAKSIRIKKOUTUI
• VENEK_KAATUI
• VENEN_NOSTETTIIN MAIHIN
• VENEV_VEDETTIIN YLÖS
• VENET_TÄYTTYI VEDELLÄ
KKotta2014 21

22. 19. MILLAL KAHEKORDISTUB? I
• E-LÕPULISED SÕNAD
– Tervettuloa, sadettakki, taidetteos,
viimev_viikolla
• LLE-KÄÄNDELÕPP
– Lapsillev_vaatteita, rikkaillekkin jotain,
merellep_päin
• NSA-OMISTUSLIIDE (kui esineb kõnes)
– Isänsäl_luvalla, poikansak_kanssa
• VERBI ALGVORM (DA-TEGEVUSNIMI)
– Täytyy olla’ ‘ilman, saa juostak_kovaa
KKotta2014 22

23. 19. MILLAL KAHEKORDISTUB? II
• “SINULE” SUUNATUD KÄSK
– Syök_kaikki! Otal_lisää! Meep_pois! Mene’ ‘ulos!
– Annappas olla! (anna+pa+s)
• EITUSVORMID
– En otal_lisää. Ette puhut_totta. Etkö uskos_sitä?
– Älä teen_noin! Älkää uskokok_kaikkea!
• MÕNED MÄÄRSÕNAD
– Sähköitsej_ja puhelimitse. Sinnet_tänne
– Hyvästis_sitten! Varovaisestil_laitetaan!
KKotta2014 23

24. 19. MILLAL KAHEKORDISTUB? III
• NUT- / NYT- JA TTU- / TTY-LÕPP
– EI TIENNYS_SITÄ
– ON AINA PUHUTTUS_SIITÄ
KUI TEINE SÕNA ALGAB VOKAALIGA, SULGUB
SÕNADE PIIRIL HETKEKS ÕHUVOOG
– EI OLE’ ‘OLLUT. OTA’ ‘ITSE! ÄLÄ OTA’ ‘ENÄÄ.
– AVAA’ ‘IKKUNA! VENE’ ‘AJOI KARILLE.
KKotta2014 24

25. 19. PIKKADE NUMBRITE
LÜHENEMINE
• PARIKYT, KAKSKYTNELJÄ
NELKYTKAKS, SATASEITKYTNELJÄ
TOMMON
E TOSSA ONKS TÄÄ
VELIPOIKA
MISSÄ?
KKotta2014 25

26. KÕNEKEELSED SÕNAVORMID
• LÄPPÄRI (kannettava tietokone), STADI
(kaupunki), ESMES (esimerkiksi), FIILIS
(tunnelma), MESTA (paikka), JULKKIS
(julkisuuden henkilö), DUUNATA
(työskennellä), FRENDI (ystävä), BESTIS
(paras ystävä), POINTTI (asian ydin)
• Kato! http://urbaanisanakirja.com/
KKotta2014 26

27. KIITTI!
*Lehikoinen, Laila (1994). Suomea ennen ja nyt: Suomen kielen
kehitys ja vaihtelu.
*Luennot Jyväskylän yliopistossa 2014
KKotta2014 27