KK
Uploaded byKristel Kotta
PPT, PDF705 views

Suomen puhekielestä. Soome kõnekeelele omaseid jooni

Soome kõnekeele tunnuseid koos näidetega. Seletustes (pealkirjades) on püütud vältida keeleteaduslikku sõnavara.

Embed presentation

Download to read offline
PUHEKIELESTÄ KKotta2014 1
1. LÜHENENUD ISIKULISED ASESÕNAD • MÄ, MÄÄ (murretes: MIE, MNÄÄ) • SÄ, SÄÄ (SIE, NÄÄ) • SE, TOI kenen? MUN, SUN, SEN ketä? MUA, SUA, SITÄ kenet? MUT, SUT, HÄNET kenellä? MULL(A), SULLA, SILLÄ kenestä? MUST(A), SUSTA, SILTÄ KKotta2014 2
2. ISIKULISED ASESÕNAD MITMUSES • ME (MYÖ, MET, MEIJÄN) • TE (TYÖ, TET, TEIJÄN) • NE, NOI (NIITTEN = NIIDEN) *** Must tuntuu, et se ois ihan jees! NB: “se” ja “ne” käivad inimeste kohta! KKotta2014 3
3. LÜHENENUD TEGUSÕNAVORMID mä sä se te ne oon /on oot oo ootte oo KKotta2014 4 tuun / tun tuut tuu tuutte tuu meen / men meet mee meette mee paan / pan paat paa paatte paa
Esimerkkejä • Ne ei tuut_tänään. (He eivät tule tänään.) • Mikse(t) sä mee? (Miksi sinä et mene?) • Paap_pois se! (Pane se pois!) • Tuut_tänne! (Tule tänne!) • Ooh_hiljaa! (Ole hiljaa!) • Se sano et se tuu huomenna meille. • Mihi sä meet? (Mihin sinä menet?) • Paa ovik_kii! (Pane ovi kiinni!) KKotta2014 5
4. SÕNADE LÜHENEMINE kaob “i”, “a” või “n” • OSAS (osasi), HYPPÄS, LUPAS • JOS SE SÖIS, OIS (olisi), ANTAS, LÄHTIS, TULIS • SUUREKS, HUOMISEKS, KUULUSAKS • KAUPUNGIS, JUNAS, PIHALT, KAUPAST • YKS, KAKS, VIIS, KUUS • SELLANE(N), SILLON, KIRJOTETAAN, TAKASI(N), JÄLKEE, KU • SIT, SITTE, MUT, ET, SIELT, NIIT, MONT, TUOL, MEIL KKotta2014 6
5. SÕNAD HÄÄLDUVAD KOKKU “ei” ja “olla” • MULL-EI OOK_KYNÄÄ • SIIN-OR_ROSKIA • TUOSS-ON TOI LEHTI • SIELT-EI PÄÄSEP_POIS • ETTEN, ETTET, ETTEI • MUTTEN, MUTTET, MUTTEI • VAIKKEN, VAIKKET, VAIKKEI KKotta2014 7
6. MITM. III PÖÖRE “ne” (he) KOOS AINS. III PÖÖRDE VERBIVORMIGA (-vat / -vät puudub) • LAPSET LEIKKII, TYTÖT MENEE • NE TULEE HUOMENNA TAKASI • POJAT ON KOULUS • SEN VANHEMMAT LÄHTI MATKOILLE • NE EI TULLU (He eivät tulleet) • NE EI USKALLA (He eivät uskalla) KKotta2014 8
7. VOKAALÜHENDI ASEMEL PIKK VOKAAL • PIMEE (pimeä), KORKEE, KIVEE, NIMEE • LÄHTEE (lähteä), LUKEE • RUPEEN (rupean = hakkan) • TALOO (taloa), HÖLMÖÖ, SANOO • EI HAJOO (ei hajoa), EI HALUU • KAUHEE (kauhea), HIRVEE • OIKEESTAAN (oikeastaan) • TÄYTYY NEUVOOS_SITÄ. (Täytyy neuvoa häntä.) KKotta2014 9
8. TS-ÜHENDI ASEMEL TT • METTÄ (metsä), SEITTEMÄ, VIITTIÄ • KATTOA (katsoa): KATO! (vaata!) 9. “TÄMÄ” JA “NÄMÄ” LÜHIVORMID TÄÄ: TÄ(Ä)N Mitä mä teen tän kans? NÄÄ Ota nää! KKotta2014 10
10. “ME” + UMBISIKULINE VERB • ME OLLAAN (olemme) • ME TULLAAN (tulemme) • ME ODOTETAAN (odotamme) • ME OLTIIN (olimme) • ME TULTIIN (tulimme) • ME LAULETTIIN, KÄYTIIN, HALUTTIIN KKotta2014 11
ESIMERKKEJÄ • Me mennään ny. (Me menemme nyt.) • Ei me käytys_siellä. (Me emme käyneet siellä.) • Jos me nähtäis ne tutut. (Jos me näkisimme ne tutut.) • Me tultii eilen. (Me tulimme eilen.) • Me on tehty kaikki työt. (Olemme tehneet kaikki työt.) KKotta2014 12
11. LÕPU-T KAOB VÕI MUGAVDUB JÄRGMISE SÕNA ALGUSKONSONANDIGA • MÄ EN TEHNYS_SITÄ. (En tehnyt sitä.) • KETÄÄ EI KÄYNYKKÄÄ. (Ketään ei käynytkään.) • EN SAANUM_MITÄÄN. • SE OLI TIENNYS_SEN • KIRJOTTANU, MENNY, TEHNY • TULEN_NY! (Tule nyt!) KKotta2014 13
12. “N” KAOB VÕI MUGAVDUB JÄRGMISE KONSONANDIGA • LAPSEM MUMMO (lapsen mummo) • ELÄIMMUSEO (eläinmuseo) • OMPA KIVA IDEA! (Onpa kiva idea!) • SUUREMMOINEN (suurenmoinen) • KEŋŋÄT (kengät) • HELSIŋŋISSÄ (Helsingissä) KKotta2014 14
12. LÕPU-N MUGAVDUB JÄRGMISE SÕNA ALGUSKONSONANDIGA • POJAM MAILA (pojan maila) • POJAŋ KELLO (pojan kello) • POJAM PALLO (pojan pallo) • POJAL LAUKKU (pojan laukku) • POJAR RAHAT (pojan rahat) • POJAV VAARI (pojan vaari) • POJAJ JALKA (pojan jalka) KKotta2014 15
13. OMISTUSLIITED PUUDUVAD, ENT ISIKULISE ASESÕNA LÜHIVORMI KOHUSTUSLIK • MUŋ KIRJA (kirjani) • SUŋ KEŋŋÄT (kenkäsi) • MUŋ KANS, MUN LUOKSE (kanssani, luokseni) *** vuokses (vuoksesi), luokses, kanssas KKotta2014 16
14. MA-TEGEVUSNIME LÜHIVORM -maan / -mään, -massa / -mässä • MÄ MEEN HAKEE POSTIN. (Menen hakemaan postin.) • MÄ KÄVIN HAKEES POSTIN. (Kävin hakemassa postin.) • SE LÄHTI KÄVELEEN. (Hän meni kävelemään.) • KÄY SÄ LEPÄÄN. (Käy lepäämään.) KKotta2014 17
15. MITMUSE OMASTAVA LÕPP -TTEN • MAITTEN (MAIDEN) • NIITTEN (NIIDEN) • VIERAITTEN (VIERAIDEN) • ASUKKAITTEN (ASUKKAIDEN) *Murretes (“d” asemel midagi muud): mairen, mailen, maijen, maihen KKotta2014 18
16. “TUO” JA “NUO” ON KÕNEKEELES “TOI” JA “NOI” • TOI, TON, TOTA, TOLLA, TOSSA • TOLLANEN, TOMMONEN • TOTA – NOIN, NOIN NIIKU 17. “D” KAOB SÕNAST YHELLÄ, YHEKSÄN, LÄHEN, LEHESSÄ, EN TIIJÄ (en tiedä), MEIJÄN KANS (meidän kanssamme), UU(V)ESTAA, EES (edes) KKotta2014 19
18. KÜSIMUSLIITE –KO/-KÖ VORMIKS –KS VÕI LIIDE PUUDUB • ONKS TÄÄ VAPAA? (Onko tämä vapaa?) • OOK_SÄ VALMIS? (Oletko valmis?) • PELAATEKS TE FUTISTA? (Pelaatteko te jalkapalloa?) • EIK_SE TAJUU? (Eikö hän ymmärrä?) • OTAK_SÄ? OTAT SÄ LISÄÄ? • PÄÄSET SÄ TULEEN? (Pääsetkö tulemaan?) KKotta2014 20
19. ALGUSKONSONANDI KAHEKORDISTUMINE • VENEP_PURJEHTII (vene purhehtii) • VENEL_LASKETTIIN VESILLE • VENEJ_JOUTUI MATALIKOLLE • VENEH_HAAKSIRIKKOUTUI • VENEK_KAATUI • VENEN_NOSTETTIIN MAIHIN • VENEV_VEDETTIIN YLÖS • VENET_TÄYTTYI VEDELLÄ KKotta2014 21
19. MILLAL KAHEKORDISTUB? I • E-LÕPULISED SÕNAD – Tervettuloa, sadettakki, taidetteos, viimev_viikolla • LLE-KÄÄNDELÕPP – Lapsillev_vaatteita, rikkaillekkin jotain, merellep_päin • NSA-OMISTUSLIIDE (kui esineb kõnes) – Isänsäl_luvalla, poikansak_kanssa • VERBI ALGVORM (DA-TEGEVUSNIMI) – Täytyy olla’ ‘ilman, saa juostak_kovaa KKotta2014 22
19. MILLAL KAHEKORDISTUB? II • “SINULE” SUUNATUD KÄSK – Syök_kaikki! Otal_lisää! Meep_pois! Mene’ ‘ulos! – Annappas olla! (anna+pa+s) • EITUSVORMID – En otal_lisää. Ette puhut_totta. Etkö uskos_sitä? – Älä teen_noin! Älkää uskokok_kaikkea! • MÕNED MÄÄRSÕNAD – Sähköitsej_ja puhelimitse. Sinnet_tänne – Hyvästis_sitten! Varovaisestil_laitetaan! KKotta2014 23
19. MILLAL KAHEKORDISTUB? III • NUT- / NYT- JA TTU- / TTY-LÕPP – EI TIENNYS_SITÄ – ON AINA PUHUTTUS_SIITÄ KUI TEINE SÕNA ALGAB VOKAALIGA, SULGUB SÕNADE PIIRIL HETKEKS ÕHUVOOG – EI OLE’ ‘OLLUT. OTA’ ‘ITSE! ÄLÄ OTA’ ‘ENÄÄ. – AVAA’ ‘IKKUNA! VENE’ ‘AJOI KARILLE. KKotta2014 24
19. PIKKADE NUMBRITE LÜHENEMINE • PARIKYT, KAKSKYTNELJÄ NELKYTKAKS, SATASEITKYTNELJÄ TOMMON E TOSSA ONKS TÄÄ VELIPOIKA MISSÄ? KKotta2014 25
KÕNEKEELSED SÕNAVORMID • LÄPPÄRI (kannettava tietokone), STADI (kaupunki), ESMES (esimerkiksi), FIILIS (tunnelma), MESTA (paikka), JULKKIS (julkisuuden henkilö), DUUNATA (työskennellä), FRENDI (ystävä), BESTIS (paras ystävä), POINTTI (asian ydin) • Kato! http://urbaanisanakirja.com/ KKotta2014 26
KIITTI! *Lehikoinen, Laila (1994). Suomea ennen ja nyt: Suomen kielen kehitys ja vaihtelu. *Luennot Jyväskylän yliopistossa 2014 KKotta2014 27

More Related Content

PDF
Designasuminen ja ympäristö rönkä senioriareena 04112014
byKimmo Rönkä
 
PDF
Harjoittele suomen puhekieltä
byRitva Tammi
 
PPT
Puhekieli rakenne
byMarja Ahola
 
PPT
Soome murdetunnused ja eestipärased murdesõnad
byKristel Kotta
 
PPT
Liitepartikkelit ja puhekieli
byMarja Ahola
 
PPT
Äi8 kielioppitermit tutuiksi syksy 2015
byMinna Artimo
 
PPT
Sildid 1-2 = Kylttejä 1-2
byKristel Kotta
 
PPT
Verbitaivutus
byAnna-Maria Kohtala
 
Designasuminen ja ympäristö rönkä senioriareena 04112014
byKimmo Rönkä
 
Harjoittele suomen puhekieltä
byRitva Tammi
 
Puhekieli rakenne
byMarja Ahola
 
Soome murdetunnused ja eestipärased murdesõnad
byKristel Kotta
 
Liitepartikkelit ja puhekieli
byMarja Ahola
 
Äi8 kielioppitermit tutuiksi syksy 2015
byMinna Artimo
 
Sildid 1-2 = Kylttejä 1-2
byKristel Kotta
 
Verbitaivutus
byAnna-Maria Kohtala
 

More from Kristel Kotta

ODP
Harrastukset - räägime hobidest
byKristel Kotta
 
PPT
Elämä on 2. Ajatuksia ja myönteisiä affirmaatioita
byKristel Kotta
 
PPT
Elämä on 1. Ajatuksia, myönteisiä affirmaatioita
byKristel Kotta
 
PPT
Sildid 3-4 = Kylttejä 3-4
byKristel Kotta
 
PPT
Parlamendid. Ühiskonnaõpetus. 12. klass
byKristel Kotta
 
PPT
Eesti valitsemiskord. Ühiskonnaõpetus. 12.klass
byKristel Kotta
 
PPT
Maakonnad ja KOV-id. Ühiskonnaõpetus. 9. klass
byKristel Kotta
 
PPT
Vabariigi valitsus. 9. klass
byKristel Kotta
 
PPT
Euroopa keskaeg V-VI sajand. Sissejuhatus. 11. klass
byKristel Kotta
 
PPT
Moslemiriigid XI-XVI sajandil
byKristel Kotta
 
PPT
Islam. Usk ja kultuur. 11. klass
byKristel Kotta
 
PPT
Muhamed ja kalifaat. 11. klass
byKristel Kotta
 
PDF
Ideeskeem. Sõnavabadus
byKristel Kotta
 
PPT
Eesti 18. sajandil. Kultuur
byKristel Kotta
 
PPT
Eesti 18. sajandil: Põhjasõda, Balti erikord, asehalduskord
byKristel Kotta
 
PPT
Eesti 17. sajandil. Kultuurielu
byKristel Kotta
 
PPT
Eesti 17. sajandil. Rootsi aeg
byKristel Kotta
 
Harrastukset - räägime hobidest
byKristel Kotta
 
Elämä on 2. Ajatuksia ja myönteisiä affirmaatioita
byKristel Kotta
 
Elämä on 1. Ajatuksia, myönteisiä affirmaatioita
byKristel Kotta
 
Sildid 3-4 = Kylttejä 3-4
byKristel Kotta
 
Parlamendid. Ühiskonnaõpetus. 12. klass
byKristel Kotta
 
Eesti valitsemiskord. Ühiskonnaõpetus. 12.klass
byKristel Kotta
 
Maakonnad ja KOV-id. Ühiskonnaõpetus. 9. klass
byKristel Kotta
 
Vabariigi valitsus. 9. klass
byKristel Kotta
 
Euroopa keskaeg V-VI sajand. Sissejuhatus. 11. klass
byKristel Kotta
 
Moslemiriigid XI-XVI sajandil
byKristel Kotta
 
Islam. Usk ja kultuur. 11. klass
byKristel Kotta
 
Muhamed ja kalifaat. 11. klass
byKristel Kotta
 
Ideeskeem. Sõnavabadus
byKristel Kotta
 
Eesti 18. sajandil. Kultuur
byKristel Kotta
 
Eesti 18. sajandil: Põhjasõda, Balti erikord, asehalduskord
byKristel Kotta
 
Eesti 17. sajandil. Kultuurielu
byKristel Kotta
 
Eesti 17. sajandil. Rootsi aeg
byKristel Kotta
 

Suomen puhekielestä. Soome kõnekeelele omaseid jooni

  • 1.
  • 2.
    1. LÜHENENUD ISIKULISED ASESÕNAD • MÄ, MÄÄ (murretes: MIE, MNÄÄ) • SÄ, SÄÄ (SIE, NÄÄ) • SE, TOI kenen? MUN, SUN, SEN ketä? MUA, SUA, SITÄ kenet? MUT, SUT, HÄNET kenellä? MULL(A), SULLA, SILLÄ kenestä? MUST(A), SUSTA, SILTÄ KKotta2014 2
  • 3.
    2. ISIKULISED ASESÕNAD MITMUSES • ME (MYÖ, MET, MEIJÄN) • TE (TYÖ, TET, TEIJÄN) • NE, NOI (NIITTEN = NIIDEN) *** Must tuntuu, et se ois ihan jees! NB: “se” ja “ne” käivad inimeste kohta! KKotta2014 3
  • 4.
    3. LÜHENENUD TEGUSÕNAVORMID mä sä se te ne oon /on oot oo ootte oo KKotta2014 4 tuun / tun tuut tuu tuutte tuu meen / men meet mee meette mee paan / pan paat paa paatte paa
  • 5.
    Esimerkkejä • Neei tuut_tänään. (He eivät tule tänään.) • Mikse(t) sä mee? (Miksi sinä et mene?) • Paap_pois se! (Pane se pois!) • Tuut_tänne! (Tule tänne!) • Ooh_hiljaa! (Ole hiljaa!) • Se sano et se tuu huomenna meille. • Mihi sä meet? (Mihin sinä menet?) • Paa ovik_kii! (Pane ovi kiinni!) KKotta2014 5
  • 6.
    4. SÕNADE LÜHENEMINE kaob “i”, “a” või “n” • OSAS (osasi), HYPPÄS, LUPAS • JOS SE SÖIS, OIS (olisi), ANTAS, LÄHTIS, TULIS • SUUREKS, HUOMISEKS, KUULUSAKS • KAUPUNGIS, JUNAS, PIHALT, KAUPAST • YKS, KAKS, VIIS, KUUS • SELLANE(N), SILLON, KIRJOTETAAN, TAKASI(N), JÄLKEE, KU • SIT, SITTE, MUT, ET, SIELT, NIIT, MONT, TUOL, MEIL KKotta2014 6
  • 7.
    5. SÕNAD HÄÄLDUVADKOKKU “ei” ja “olla” • MULL-EI OOK_KYNÄÄ • SIIN-OR_ROSKIA • TUOSS-ON TOI LEHTI • SIELT-EI PÄÄSEP_POIS • ETTEN, ETTET, ETTEI • MUTTEN, MUTTET, MUTTEI • VAIKKEN, VAIKKET, VAIKKEI KKotta2014 7
  • 8.
    6. MITM. IIIPÖÖRE “ne” (he) KOOS AINS. III PÖÖRDE VERBIVORMIGA (-vat / -vät puudub) • LAPSET LEIKKII, TYTÖT MENEE • NE TULEE HUOMENNA TAKASI • POJAT ON KOULUS • SEN VANHEMMAT LÄHTI MATKOILLE • NE EI TULLU (He eivät tulleet) • NE EI USKALLA (He eivät uskalla) KKotta2014 8
  • 9.
    7. VOKAALÜHENDI ASEMELPIKK VOKAAL • PIMEE (pimeä), KORKEE, KIVEE, NIMEE • LÄHTEE (lähteä), LUKEE • RUPEEN (rupean = hakkan) • TALOO (taloa), HÖLMÖÖ, SANOO • EI HAJOO (ei hajoa), EI HALUU • KAUHEE (kauhea), HIRVEE • OIKEESTAAN (oikeastaan) • TÄYTYY NEUVOOS_SITÄ. (Täytyy neuvoa häntä.) KKotta2014 9
  • 10.
    8. TS-ÜHENDI ASEMELTT • METTÄ (metsä), SEITTEMÄ, VIITTIÄ • KATTOA (katsoa): KATO! (vaata!) 9. “TÄMÄ” JA “NÄMÄ” LÜHIVORMID TÄÄ: TÄ(Ä)N Mitä mä teen tän kans? NÄÄ Ota nää! KKotta2014 10
  • 11.
    10. “ME” +UMBISIKULINE VERB • ME OLLAAN (olemme) • ME TULLAAN (tulemme) • ME ODOTETAAN (odotamme) • ME OLTIIN (olimme) • ME TULTIIN (tulimme) • ME LAULETTIIN, KÄYTIIN, HALUTTIIN KKotta2014 11
  • 12.
    ESIMERKKEJÄ • Memennään ny. (Me menemme nyt.) • Ei me käytys_siellä. (Me emme käyneet siellä.) • Jos me nähtäis ne tutut. (Jos me näkisimme ne tutut.) • Me tultii eilen. (Me tulimme eilen.) • Me on tehty kaikki työt. (Olemme tehneet kaikki työt.) KKotta2014 12
  • 13.
    11. LÕPU-T KAOBVÕI MUGAVDUB JÄRGMISE SÕNA ALGUSKONSONANDIGA • MÄ EN TEHNYS_SITÄ. (En tehnyt sitä.) • KETÄÄ EI KÄYNYKKÄÄ. (Ketään ei käynytkään.) • EN SAANUM_MITÄÄN. • SE OLI TIENNYS_SEN • KIRJOTTANU, MENNY, TEHNY • TULEN_NY! (Tule nyt!) KKotta2014 13
  • 14.
    12. “N” KAOBVÕI MUGAVDUB JÄRGMISE KONSONANDIGA • LAPSEM MUMMO (lapsen mummo) • ELÄIMMUSEO (eläinmuseo) • OMPA KIVA IDEA! (Onpa kiva idea!) • SUUREMMOINEN (suurenmoinen) • KEŋŋÄT (kengät) • HELSIŋŋISSÄ (Helsingissä) KKotta2014 14
  • 15.
    12. LÕPU-N MUGAVDUB JÄRGMISE SÕNA ALGUSKONSONANDIGA • POJAM MAILA (pojan maila) • POJAŋ KELLO (pojan kello) • POJAM PALLO (pojan pallo) • POJAL LAUKKU (pojan laukku) • POJAR RAHAT (pojan rahat) • POJAV VAARI (pojan vaari) • POJAJ JALKA (pojan jalka) KKotta2014 15
  • 16.
    13. OMISTUSLIITED PUUDUVAD, ENT ISIKULISE ASESÕNA LÜHIVORMI KOHUSTUSLIK • MUŋ KIRJA (kirjani) • SUŋ KEŋŋÄT (kenkäsi) • MUŋ KANS, MUN LUOKSE (kanssani, luokseni) *** vuokses (vuoksesi), luokses, kanssas KKotta2014 16
  • 17.
    14. MA-TEGEVUSNIME LÜHIVORM -maan / -mään, -massa / -mässä • MÄ MEEN HAKEE POSTIN. (Menen hakemaan postin.) • MÄ KÄVIN HAKEES POSTIN. (Kävin hakemassa postin.) • SE LÄHTI KÄVELEEN. (Hän meni kävelemään.) • KÄY SÄ LEPÄÄN. (Käy lepäämään.) KKotta2014 17
  • 18.
    15. MITMUSE OMASTAVALÕPP -TTEN • MAITTEN (MAIDEN) • NIITTEN (NIIDEN) • VIERAITTEN (VIERAIDEN) • ASUKKAITTEN (ASUKKAIDEN) *Murretes (“d” asemel midagi muud): mairen, mailen, maijen, maihen KKotta2014 18
  • 19.
    16. “TUO” JA“NUO” ON KÕNEKEELES “TOI” JA “NOI” • TOI, TON, TOTA, TOLLA, TOSSA • TOLLANEN, TOMMONEN • TOTA – NOIN, NOIN NIIKU 17. “D” KAOB SÕNAST YHELLÄ, YHEKSÄN, LÄHEN, LEHESSÄ, EN TIIJÄ (en tiedä), MEIJÄN KANS (meidän kanssamme), UU(V)ESTAA, EES (edes) KKotta2014 19
  • 20.
    18. KÜSIMUSLIITE –KO/-KÖ VORMIKS –KS VÕI LIIDE PUUDUB • ONKS TÄÄ VAPAA? (Onko tämä vapaa?) • OOK_SÄ VALMIS? (Oletko valmis?) • PELAATEKS TE FUTISTA? (Pelaatteko te jalkapalloa?) • EIK_SE TAJUU? (Eikö hän ymmärrä?) • OTAK_SÄ? OTAT SÄ LISÄÄ? • PÄÄSET SÄ TULEEN? (Pääsetkö tulemaan?) KKotta2014 20
  • 21.
    19. ALGUSKONSONANDI KAHEKORDISTUMINE • VENEP_PURJEHTII (vene purhehtii) • VENEL_LASKETTIIN VESILLE • VENEJ_JOUTUI MATALIKOLLE • VENEH_HAAKSIRIKKOUTUI • VENEK_KAATUI • VENEN_NOSTETTIIN MAIHIN • VENEV_VEDETTIIN YLÖS • VENET_TÄYTTYI VEDELLÄ KKotta2014 21
  • 22.
    19. MILLAL KAHEKORDISTUB?I • E-LÕPULISED SÕNAD – Tervettuloa, sadettakki, taidetteos, viimev_viikolla • LLE-KÄÄNDELÕPP – Lapsillev_vaatteita, rikkaillekkin jotain, merellep_päin • NSA-OMISTUSLIIDE (kui esineb kõnes) – Isänsäl_luvalla, poikansak_kanssa • VERBI ALGVORM (DA-TEGEVUSNIMI) – Täytyy olla’ ‘ilman, saa juostak_kovaa KKotta2014 22
  • 23.
    19. MILLAL KAHEKORDISTUB?II • “SINULE” SUUNATUD KÄSK – Syök_kaikki! Otal_lisää! Meep_pois! Mene’ ‘ulos! – Annappas olla! (anna+pa+s) • EITUSVORMID – En otal_lisää. Ette puhut_totta. Etkö uskos_sitä? – Älä teen_noin! Älkää uskokok_kaikkea! • MÕNED MÄÄRSÕNAD – Sähköitsej_ja puhelimitse. Sinnet_tänne – Hyvästis_sitten! Varovaisestil_laitetaan! KKotta2014 23
  • 24.
    19. MILLAL KAHEKORDISTUB?III • NUT- / NYT- JA TTU- / TTY-LÕPP – EI TIENNYS_SITÄ – ON AINA PUHUTTUS_SIITÄ KUI TEINE SÕNA ALGAB VOKAALIGA, SULGUB SÕNADE PIIRIL HETKEKS ÕHUVOOG – EI OLE’ ‘OLLUT. OTA’ ‘ITSE! ÄLÄ OTA’ ‘ENÄÄ. – AVAA’ ‘IKKUNA! VENE’ ‘AJOI KARILLE. KKotta2014 24
  • 25.
    19. PIKKADE NUMBRITE LÜHENEMINE • PARIKYT, KAKSKYTNELJÄ NELKYTKAKS, SATASEITKYTNELJÄ TOMMON E TOSSA ONKS TÄÄ VELIPOIKA MISSÄ? KKotta2014 25
  • 26.
    KÕNEKEELSED SÕNAVORMID •LÄPPÄRI (kannettava tietokone), STADI (kaupunki), ESMES (esimerkiksi), FIILIS (tunnelma), MESTA (paikka), JULKKIS (julkisuuden henkilö), DUUNATA (työskennellä), FRENDI (ystävä), BESTIS (paras ystävä), POINTTI (asian ydin) • Kato! http://urbaanisanakirja.com/ KKotta2014 26
  • 27.
    KIITTI! *Lehikoinen, Laila(1994). Suomea ennen ja nyt: Suomen kielen kehitys ja vaihtelu. *Luennot Jyväskylän yliopistossa 2014 KKotta2014 27