3. Aloittava ryhmä
Ensimmäinen tapaaminen:
• Tutustuminen
• Matalan kynnyksen ryhmäytymistä (vähän puhetta aluksi)
• Itseni ja johtoryhmän esittely (arvot, taustat, yms)
• Yhteisten pelisääntöjen luominen
Ensimmäisten viikkojen aikana:
• Ryhmän kaksoistavoite kesäkaudelle (tuloksellisuuteen ja kiinteyteen pyrkivä)
• Ensimmäinen kehityskeskustelu (tutustumista)
• Tapojen opettelu 🡪 meidän tavat toimia.
• Ryhmäytymistä sisältäviä leikkejä, parityöskentelyä
4. Kesäkuu
•Fyysisesti ja henkisesti rankimmat harjoituspäivät (4h treenit)
•Yön yli retki metsässä
•Kesäkauden päätöstapahtuma
Omatoimisen harjoitusjakson jälkeen (heinä-elokuu)
•Aloitusleirin järjestäminen
Yhteistä toimintaa. Mm. Mitä jos harjoitus.
Lopullisen ryhmän jäsenten valinta
•Alkusarjan tavoitteiden asettaminen joukkueena
Kesän harjoittelu
5. Syyskuusta eteenpäin🡪
Ryhmäytymistä lisäävät toimintatavat kauden aikana:
• Treeneissä: KSP-mestaruus, tietovisat, ”rangaistukset” häviön jälkeen
• Peleissä: pelipäivän nyrkit, yhdessä lämmittely
• Harjoitusrakenteissa riittävästi tilaa ryhmän asioille (esim. Fiiliskierrokset)
• Taidonoppimisessa paritoimintana
• Kapteenipalaverit, keskustelua miten joukkueella menee
Vuodenvaihde:
• Joulupelit ja joululahjat
Kauden päätös
• Arvoisensa päätös hienolle joukkueelle
6. Mahdolliset haasteet
•Tyytymättömyys omaan rooliin
•Tappioputki, toisten syyttely
•Uudet henkilöt joukkueessa
•Pystynkö antamaan kaikille saman verran huomiota
•Toisessa joukkueessa pelaavat viikonloppujen jälkeen
•Löytyykö johtavia pelaajia?
8. Koettu pätevyys motivaatiotekijänä
❖ Tehtäväsuuntautuminen merkitsee kyvykkyyden tunteen syntymistä
seurauksena omasta kehittymisestä, uuden oppimisesta ja yrittämisestä
❖ Minäsuuntautuneella urheilijalla kyvykkyyden kokeminen määräytyy
peilaamalla itseään suhteessa muihin
11. Tehtävät
•Omatoimisen harjoitusjakson henkilökohtaiset
•Pelipaikkakohtaiset harjoitteet. Maanantain jää pelkästään pelipaikkakohtaista lajitekniikkaa (80min)
•Yksilöllisiä tavoitteita ja vaatimustasoja peliharjoitteisiin
•Oman ajan lajitaitoharjoitteisiin (ärsykkeen vaihtelu, yksilöllinen progressio)
•Joukkueharjoitusten lajitaitoharjoittelussa on yksilöllisiä vaikeustasoja
• Kehityssuunnitelma paremmin käytäntöön (pelaajat, valmennus)
12. Vallankäyttö
• Yhteisten pelisääntöjen ja toimintatapojen määrittäminen
• Oma aika jäällä ja pelaajien itse määrittämät henkilökohtaiset kehityskohteet
• Yhteistyötä jäällä arvostetaan palautteessa
• Kapteenien kanssa säännölliset palaverit
• Kapteenijohtoiset off-ice lämmittelyt peleissä
• Pelaajat valitsevat pelien ”MVP:n”
• Kyselevä valmennustyyli
13. Arvostus/tunnustuksen antaminen
•Yksilöllinen palaute arjessa
•Yrittämisen korostaminen
•Kehityssuunnitelma ja –palaverit
•Akatemian peleissä pelaavien pelaajien huomioiminen arjessa enemmän
•Pelaajien valitsema pelin MVP pyritään valitsemaan joukkuepelaamista
korostamalla
14. Ryhmittely
• Pelipaikkakohtaisia ryhmiä
• ”Painosarjat” kamppailuia sisältävissä treeneissä
• Viisikkoharjoittelussa ei tarvitsisi olla ns. ykkösketju vs kakkosketju
• Fysiologisesti järkevä ryhmittely voimaharjoittelussa
15. Arviointi
•Henkilökohtainen kehityssuunnitelma
•Luonnepuolen ja lajiosaamisen itsearviointi
•Yksilöllinen palaute, joka pohjaa henkilökohtaiseen kehitykseen ja yrittämiseen
•Peleissä ei laitettaisi virheen jälkeen penkille--> suunnitelmallisesti nopeasti ainakin yksi uusi mahdollisuus
•Treeneissä mieluummin hyvän suorituksen jälkeen harjoite poikki
16. Ajankäyttö
• Pelaajien suunnittelemalle omalle ajalle on varattu riittävästi aikaa
• Kausisuunnitelmassa on tärkeille asioille varattu riittävästi aikaa (esim.
Pelipaikkakohtainen lajitekniikka ja luistelu)
• Valmius reagoida harjoitustilanteessa ja jättää harjoitteita pois
• Harjoitusten huolellinen suunnittelu, riittävän vähän harjoitteita, jotta pelaaja
ehtii oppimaan.
17. Arviointi
•Teen pojille motivaatioilmastokyselyn joukkueemme toiminnasta,
sekä tavoiteorientaatiokyselyn heidän omasta
tavoiteorientaatiostaan
•Motivational Climate in Physical Education Scale – mittaristoa
(MCPES)
•Achievement Goals Questionnaire for Sport; AGQ-S (Conroy, Elliot
& Hofer 2003)
18. Lähteet:
•Mero, A., Nummela, A., Kalaja, S., Häkkinen, K., 2016.
Huippu-urheiluvalmennus. 1. painos.VK-Kustannus Oy.
•Matikka, L & Martina Roos-Salmi (toim), 2012, Urheilupsokologian
perusteet.Tammerprint Oy
•Koppala, A, 2005. Porukka, jengi, tiimi. Edita Prima Oy.