1. OKM:n linjaukset koulutuksen kehittämiseksi
Erja Heikkinen
19.3.2014
erja.heikkinen@minedu.fi

2. OKM ja hallitusohjelman toimeenpano
Hyvinvointi,
terve arki kaikille
Globalisaatio,
kansainvälisen
työnjaon
muutokset
Väestölliset muutokset,
ikääntyminen, maahanmuutto
Tieto, luovuus
ja osaaminen
Köyhyyden,
eriarvoisuuden ja
syrjäytymisen
ehkäiseminen
Julkisen talouden
vakauttaminen
Kestävä kasvu,
työllisyys ja
kilpailukyky
Ilmastonmuutos
Nuorten yhteiskuntatakuu
Osallisuuden edistäminen
Lapsi- ja
nuorisopolitiikan
kehittämisohjelma
Uudistetaan koulutus- ja
tutkimusjärjestelmän ohjaus, rahoitus ja
rakenteet
Luova talous
Koulutuksen tasa-arvon toimintaohjelma
Nopeutetaan nuorten työmarkkinoille siirtymistä
Korkea-asteen opiskelijavalinnat uudistetaan
Koulutustarjontaa suunnataan työelämän tarpeiden
mukaisesti
Maahanmuuttajien koulutus ja kulttuuri
Toteutetaan taideyliopisto
Tehostetaan kti-toiminnan hyödyntämistä
Muotoiluohjelma
Parannetaan huippututkimuksen edellytyksiä

3. Koulutuksen kehittäminen, suuntia
• Tutkimuksen ja kehittämistyön merkitys koulutuksen perustana
vahvistuu
• Työelämän tarpeet huomioitava koulutusmäärissä ja –sisällöissä
– työurien pidentäminen
– koulutusvastuusääntelyn muutokset
• Muunkin kuin tutkintoon johtavan koulutuksen merkitys kasvaa
– osaamisten tunnistaminen ja tunnustaminen
• Digitaaliset menetelmät otettava tosissaan
• Rahoitusrakenteen on monipuolistuttava
– tulosodotus, kilpailu
• Maapalloistuminen vaikuttaa korkeakoulutuksen kysyntään ja
tarjontaan
– jotka eivät tällä hetkellä kohtaa
– Yhdysvaltain suhteellinen asema heikkenee, Aasian asema vahvistumassa

4. BKT:n muutos, prosenttia

5. Huoltosuhteen muutos vuoteen 2060

6. Väestönmuutos 2009-2030








































 








 










































 




















































































 

















 



















 





 


























 


































 



 



























© Kuntarajat: Tilastokeskus
Karttakuva © Jaana Halonen/Kuntaliitto
RovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemi
OuluOuluOuluOuluOuluOuluOuluOuluOulu
KajaaniKajaaniKajaaniKajaaniKajaaniKajaaniKajaaniKajaaniKajaani
JoensuuJoensuuJoensuuJoensuuJoensuuJoensuuJoensuuJoensuuJoensuu
KuopioKuopioKuopioKuopioKuopioKuopioKuopioKuopioKuopio
KokkolaKokkolaKokkolaKokkolaKokkolaKokkolaKokkolaKokkolaKokkola
VaasaVaasaVaasaVaasaVaasaVaasaVaasaVaasaVaasa
SeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjoki
JyväskyläJyväskyläJyväskyläJyväskyläJyväskyläJyväskyläJyväskyläJyväskyläJyväskylä
MikkeliMikkeliMikkeliMikkeliMikkeliMikkeliMikkeliMikkeliMikkeli
LappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenranta
LahtiLahtiLahtiLahtiLahtiLahtiLahtiLahtiLahti
HämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinna
TampereTampereTampereTampereTampereTampereTampereTampereTampere
PoriPoriPoriPoriPoriPoriPoriPoriPori
TurkuTurkuTurkuTurkuTurkuTurkuTurkuTurkuTurku
HelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinki
KotkaKotkaKotkaKotkaKotkaKotkaKotkaKotkaKotkaPorvooPorvooPorvooPorvooPorvooPorvooPorvooPorvooPorvoo
MaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhamina
Muutos 2009-2030
henkilöä
50 000
25 000
5 000
-5 000
-25 000
-50 000
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
Kuva: Suomen Kuntaliitto
Positiivisen väestönkehityksen
kunnissa väkimäärä lisääntyy
ennusteen mukaan 2009-2030
yhteensä noin 600 000 henkilöllä.
Väestöään menettävissä kunnissa
väkimäärä puolestaan vähenee
ajanjaksolla yhteensä noin 100 000
henkilöllä.
Koko maan väestönkasvu olisi
tällöin noin 500 000 henkilöä.

7. Ei vain Helsinki, Tampere, Jyväskylä ja Oulu…
• 14 yliopistoa
– opiskelijoita n. 168 200
• 24 ammattikorkeakoulua
– opiskelijoita n. 143 800
• 18 tutkimuslaitosta
• Merkittäviä rakenteellisia
kehittämistoimia käynnissä
ammattikorkeakoulu- ja
tutkimuslaitossektoreilla
Yliopisto (sininen)
Ammattikorkeakoulu (vihreä)
Tutkimuslaitos (punainen)

8. Työelämävalmiudet
• Mitä ovat?
• Onko eroja
korkeakoulutussyklien
välillä?
• Kenen pitäisi osata
opettaa?
• Mikä on yksilön oma
vastuu?

9. Korkeakoulututkintomäärät ajan funktiona

10. Tutkimushenkilöstön määrä ja
tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan, yo
Tutkimushenkilöstö
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Yo-tutkinto
Tohtorit
Muut
Lisensiaatit
Amk-tutkinto
Tutkimustyövuodet
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Yo-tutkinto
Tohtori
Muu
Lisensiaatti
Amk-tutkinto

11. Opintojen läpäisy luonnontieteissä
(maisteritaso)
Opintoala 2002 Aloittaneita
Ylemmän
korkeakoulu-
tutkinnon
suorittaneita (7 v)
Tutkinto alalta, jolla
opinnot aloitettu (7
v)
Ylemmän
korkeakoulu-
tutkinnon
suorittaneita (10 v)
Luonnontie-
teiden ala
yhteensä (10 v)
Matematiikka 528 30,3 % 18,8 % 59,9 % 28,7 %
Tietojenkäsittely 994 22,3 % 16,2 % 35,6 % 27,0 %
Geo-, avaruus- ja
tähtitieteet 76 25,0 % 19,7 % 52,0 % 38,0 %
Fysiikka 478 28,2 % 14,6 % 57,0 % 35,6 %
Kemia 419 32,7 % 16,7 % 56,0 % 27,7 %
Biologia 598 45,3 % 37,3 % 77,2 % 60,1 %
Maantiede 135 54,8 % 51,1 % 75,9 % 67,9 %
Muu luonnontiet. ala 137 38,7 % 12,4 % - -
Yhteensä 3 365

12. Tutkimushenkilöstön määrä ja
tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan, amk
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Yo-tutkinto
Amk-tutkinto
Tohtorit
Muut
Lisensiaatit
Tutkimushenkilöstö
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Yo-tutkinto
Amk-tutkinto
Tohtorit
Muut
Lisensiaatit
Tutkimustyövuodet

13. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet
työlliset valmistumisvuotta seuraavana
vuonna 2001-2011
50,0 %
55,0 %
60,0 %
65,0 %
70,0 %
75,0 %
80,0 %
85,0 %
90,0 %
95,0 %
2001 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Kaikki koulutusalat
Luonnontieteet
Biotieteet

14. Vastavalmistuneiden työllistyminen 2012
• Vastavalmistuneiden työllisyys 69 %
• Korkeakoulutettujen työllistyminen
heikkeni hieman
• Naiset työllistyivät miehiä paremmin
• Tohtoreiden työllistyminen parani
(89 %)
• Lähde: Tilastokeskus
Tutkinnon suorittaneiden työllisyys vuoden kuluttua valmistumisesta koulutusasteen mukaan

15. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tehtävä?
”We make people, not cars.”
- Chuck Langley, Distinguished Professor of Genetics,
University of California at Davis, 1994