OBS-kysely 2015

FINANSSI RY
OULUN YLIOPISTON KAUPPATIETEIDEN OPISKELIJAT
STUDENTS OF ECONOMICS AND BUSINESS ADMINISTRATION AT THE UNIVERSITY OF OULU
PL 4600 | 90014 OULUN YLIOPISTO | TEL +358 8 553 2921 | FAX +358 8 553 2906 | WWW.FINANSSI.ORG
OBS-KYSELY 2015
Palauteraportti
Finanssi ry:n koulutuspoliittinen toimikunta 2015

FINANSSI RY
KYSELYSTÄ
Finanssi ry järjesti yhteistyössä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa OBS-kyselyn Oulun yliopiston
kauppatieteiden opiskelijoille. Kysely toteutettiin DigiumEnterprise- kyselyohjelmalla ja oli avoinna
vastauksille 12.3-22.3.2015. Kysely järjestettiin toista kertaa nimellä OBS-kysely, aiemmin se on tunnettu
nimellä opetussuunnitelmakysely. Nimen vaihdokseen olivat pääasiassa syynä vuoden 2014
koulutusohjelmauudistus sekä siitä johtuneet opintosisältömuutokset.
OBS-kysely 2015 keräsi ennätyksellisen määrän vastaajia, yhteensä 325 vastausta. Vuonna 2013 OPS-
kyselyyn vastasi 130 henkilöä sekä vuonna 2014 299 henkilöä. Vastaajamäärä onkin ollut nousujohteinen, ja
tämä selittynee pitkälti kyselyn yleisen tietoisuuden kasvulla, hyvin organisoidulla markkinoinnilla sekä
vastaajien kesken arvotuilla palkinnoilla (pääpalkinto Ipad, lisäksi arvottiin 2kpl 2kappaleen
elokuvapaketteja.)
Vuonna 2015 kyselyn pääpaino pidettiin opetuksen pedagogisissa asioissa ja haluttiin selvittää millaiseksi
opetuksen taso yleisesti koetaan.
Huomioitavaa on, että 28 % vastaajista oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jotka opiskelevat uuden
tutkintorakenteen mukaisesti. Kyselyn vastaajajoukko ei siis ole täysin homogeeninen, vaan vastaajien
joukossa on erilaisen rakenteen mukaan opiskelevia.

FINANSSI RY
1. Vuosi jolloin aloitit kauppatieteelliset opintosi Oulun yliopistossa?
2. Kuinka monta kauppatieteelliseen tutkintoon kuuluvaa opintopistettä sinulla on?
10
78
19
53
33 31
26 29
46
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
N
Kaikki vastaajat (N=325)
92
75
53 46
29
18
4 8
0
20
40
60
80
100
2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 Ennen
vuotta
2008
N

FINANSSI RY
3. Ovatko opintosi edenneet vähintään 55 opintopisteen vuositahdissa?
Vain niille jotka vastasivat edelliseen kysymykseen "Ei":
Minkä vuoksi opintosi eivät ole edenneet tavoitetahdissa?
Avoimia vastauksia tuli yhteensä 67. Ylivoimaisesti isoin syy opintojen viivästymiselle olivat työt. Toiseksi
useimmiten mainittu syy oli järjestötoiminta. Sen jälkeen rinta rinnan tulevat syyt koskien vaihto-opiskelua,
motivaation puutetta ja terveydellisiä seikkoja.
Muutama opiskelija oli maininnut viivästyksen syyksi opintoihin liittyvät seikat, kuten esimerkiksi kurssien
ajoitus periodeilla, kurssien ajoitus viikkotasolla (esimerkiksi paljon päällekkäisyyttä luennoissa, erityisesti
kielten kurssien ja OBS:n kurssien välillä), kandiohjelmauudistuksesta koituneet vaikeudet, opinto-
ohjauksen puute sekä kurssien vaativuus.
251
74
0
50
100
150
200
250
300
Kyllä Ei
N

FINANSSI RY
4. Oletko opintojesi edetessä päivittänyt henkilökohtaista opintosuunnitelmaasi WebOodissa?
59% vastaajista on päivittänyt henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa Weboodissa. Kysymyksenasettelu oli
kuitenkin puutteellinen, sillä 2010 ja sitä aiemmin aloittaneilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta päivittää
HOPSiaan WebOodissa, ja tämä voi vaikuttaa kysymyksen tuloksiin.
5. Uskotko osaavasi yhdistää sivuaineiden ja pääaineen kautta hankkimaasi kauppatieteiden osaamista
käytännön työelämässä?
192
133
0
50
100
150
200
250
Kyllä Ei
N
112
197
16
0
50
100
150
200
250
tiedän että osaan uskon että osaan en varmaankaan
osaa
N

FINANSSI RY
6. Kuinka onnistuneeksi koet kandidaatintutkielman ohjauksen? (1=erittäin epäonnistunut, 5= erittäin
onnistunut, kirjoita myös pääaineesi)
Pääaine Opinnäytetyön ohjauksen keskiarvo
Taloustiede 4,06 (n=18)
Kansainvälinen liiketoiminta 3,83 (n=12)
Rahoitus 3,71 (n=17)
Johtaminen 3,53 (n=17)
Markkinointi 3,29 (n=24)
Laskentatoimi 2,95 (n=20)
Vastaajia kysymykseen oli yhteensä 159. Valitettavasti kysymys oli huonosti aseteltu siten, että opiskelijan
ei ollut pakko antaa pääainettaan vastauskenttään. Kysymyksen ohjeistuksessa pyydettiin erikseen
vastaajaa kirjoittamaan pääaineensa, mutta jostakin syystä 44 opiskelijaa oli jättänyt pääaineensa
mainitsematta. Näistä vastauksista voidaankin siis vain päätellä numeerinen keskiarvo koko
kauppakorkeakoulun kandidaatintutkielman ohjauksesta. Keskiarvo pääaineettomille vastauksille oli 3,23,
jossa 1 on erittäin epäonnistunut ja 5 erittäin onnistunut.
7. Kommentteja ja kehitysehdotuksia kandidaatintutkielman ohjaukseen liittyen, kirjoita myös
uudestaan pääaineesi.
Avoimista vastauksista esille nousevat erityisesti toive tavata ohjaajaa henkilökohtaisesti useamman kerran.
Ohjaajien kiinnostusta ohjata kandidaatin tutkielmaa lainkaan kritisoitiin myös. Opiskelijat jäivät
kaipaamaan konkreettista ja suoraa palautetta ”ihan hyvä” –tyylisen kiertelyn sijaan. Myös positiivista
palautetta peräänkuulutettiin. Pelkkää numeerista arviointia ei koettu tarpeelliseksi palautteeksi
kandidaatintutkielmasta. Lisäksi opinnäytetyöprosessi kokonaisuudessaan sekä vaatimukset tiettyyn
arvosanaan koettiin epäselväksi. Eräs opiskelija ehdotti seuraavaa: ”kanditutkielmasta voitaisiin valaista
enemmän jo heti ensimmäisenä vuonna”.
Lisää apua alkuvaiheeseen, erityisesti aiheenvalintaan kaivattiin. Eräs vastaaja ehdottikin, että
perusopintojen aikana voitaisiin kurssien aikana ehdottaa ja vinkata opiskelijoille hyviä

FINANSSI RY
kandidaatintutkielman aiheita. Osa opiskelijoista koki epäoikeudenmukaisena sen, että muissa
tiedekunnissa aiheet tulevat usein valmiina, mutta meillä se täytyy keksiä itse. Aikataulut tuntuivat olevan
pääaineittain melko vaihtelevia, eräs opiskelija valitteli, ettei tutkielmaa ehdi tehdä kahdessa kuukaudessa,
kun taas toinen koki tutkielmalle varatut kuusi kuukautta tarpeettoman pitkäksi ajaksi.
Taloustieteen tutkimusviestintä –kurssi koettiin erittäin turhaksi, erityisesti heille, jotka tekivät
tutkielmansa englanniksi. Tällaiset henkilöt joutuvat suomentamaan tutkielmaansa 15 sivua kurssia varten,
eivätkä käytännössä saa kurssista mitään hyötyä.
Vastauksista näkyy selkeästi se, kuinka subjektiivista kokemus hyvästä ohjauksesta on. Osa piti esimerkiksi
seminaaritapaamisia turhina, kun taas osa toivoi niitä lisää. Osa kiitteli ohjauksen joustavuutta, kun taas osa
toivoi sitä lisää.
8. Kuinka onnistuneeksi koet pro gradu-ohjauksen? (1=erittäin epäonnistunut, 5=erittäin onnistunut,
kirjoita myös pääaineesi)
Johtaminen 4,33 (n=3)
Taloustiede 3,67 (n=6)
Laskentatoimi 3,40 (n=5)
Rahoitus 3,33 (n=3)
Kansainvälinen liiketoiminta 3,00 (n=5)
Markkinointi 2,83 (n=6)
Kysymyksenasetteluongelmat jatkuivat pro gradu-ohjauksesta tiedustelevaan kysymykseen. Vastaajan ei
edelleenkään ollut mekaanisesti pakko antaa pääainettaan, vaikka kysymyksessä se pyydettiin erikseen
kirjoittamaan. Tuloksena 23 pääaineeseen liittämätöntä vastausta. Näistä vastauksista keskiarvoksi saadaan
3,61. Lisäksi vastauksia kysymyksiin oli ylipäätänsä vähemmän, johtuen vastaajien demografiasta. Näin
ollen alla esiteltäviä keskiarvoja ei voida pitää erityisen merkittävinä tilastollisesti. Niitä voidaan kuitenkin
pitää suuntaa-antavina siitä, ollaanko ohjaukseen tyytyväisiä vai ei.

FINANSSI RY
9. Kommentteja ja kehitysideoita pro gradu-ohjaukseen liittyen, kirjoita myös uudestaan pääaineesi.
Avoimista vastauksista nousee esille jonkin verran samoja teemoja, kuin kandidaatin tutkielman ohjausta
koskeneessa kysymyksessäkin. Ohjaajan toivottiin olevan paremmin tavoitettavissa sekä enemmän
henkilökohtaista kontaktia ja tapaamisia kaivattiin. Lisäksi peräänkuulutettiin konkreettisempia neuvoja,
ohjeita ja palautetta. Myös pro gradun suhteen epäselvyyksiä oli opinnäytetyöprosessista kokonaisuutena
sekä sen arvosteluperusteista.
Konkreettista apua kaivattiin tutkimusmenetelmän valinnan ja käytön kanssa. Lisäksi seminaarikertoja
haluttiin lisää. Joustavuutta aikatauluihin kaivattiin siten, että graduryhmät alkaisivat sekä keväällä että
syksyllä, sekä muutenkin ilmeisesti deadlineihin.
10. Koetko saaneesi riittävät menetelmälliset valmiudet kandin tai gradun tekemiseen? Esimerkiksi
tutkimusmenetelmät, tilastotieteen perusteet ja ekonometrian perusteet kursseilta. (1=täysin
riittämättömät, 5= täysin riittävät)
6
21
59
48
19
0
10
20
30
40
50
60
70
1 2 3 4 5
N

FINANSSI RY
11. Koetko saavasi tarpeeksi opintoneuvontaa kauppakorkeakoululta ja yliopistolta?
12. Koetko opetuksen olevan keskimäärin hyvää ja havainnollistavaa? (1=en, 5=täysin)
13. Tuleeko mieleesi kursseja, joissa opetus ollut erityisen hyvää? Mikä kurssi/Mitkä kurssit? Miksi?
Vastauksissa mainittiin lukuisia eri kursseja, joissa vastaajien mielestä opetus on ollut onnistunutta.
Useimmin mainittu kurssi oli Kirjanpito ja tuloslaskenta. Vastauksissa toistui kuitenkin se, että vaikka opetus
olikin kurssilla onnistunutta, työmäärältään kurssi koettiin asiamäärältään liian laajaksi. Muita usein
mainittuja kursseja olivat Matematiikkaa kauppatieteilijöille, Venture Growth Strategies, Markkinoinnin
perusteet, Tilintarkastus, Tuote- ja markkinastrategiat sekä Digital Marketing.
121
10
76
118
0
20
40
60
80
100
120
140
N
9
57
160
95
4
0
50
100
150
200
1 2 3 4 5
N

FINANSSI RY
Paljon hyvää palautetta saivat myös yleisesti yritysjuridiikan ja kielten kurssit. Syitä siihen, miksi vastaajien
mielestä kurssit olivat erityisen hyviä, oli muun muassa hyvä ja motivoiva luennoitsija, käytännönläheisyys
sekä case-töiden ja muiden erilaisten opetusmenetelmien käyttö. Harjoitusryhmät mainittiin usein
positiivisena asiana laskentatoimen sekä matematiikan kurssien yhteydessä.
14. Tuleeko mieleesi kursseja, joissa opetus on ollut erityisen puutteellista? Mikä kurssi/Mitkä kurssit?
Miksi?
Esimerkkejä kursseista, joissa on erityisen paljon kehitettävää annettiin paljon. Useimmin mainittu kurssi oli
Kirjanpito ja tuloslaskenta, ja syynä useimmiten aiheen laajuus ja liian vähäiset resurssit suuren asiamäärän
oppimiseen. Muita useasti mainittuja kursseja olivat Taloustieteen perusteet, Organisaatiot ja johtaminen,
Markkinoinnin käytännöt, Markkinoinnin perusteet, Managing Multinationals ja Principles of Econometrics.
Huomattavan suuressa osassa vastauksista mainittiin yleisesti luennoitsijan englannin kielen puutteellisen
taidon olevan syy opetuksen kehitystarpeeseen. Opetuksen puutteellisuuden syyksi oli useimmiten annettu
liian suuri määrä omaksuttavaa asiaa , opetus ei vastannut opiskelijoiden ennakkotietoja, opetus oli
luentokalvojen lukemista eikä opettanut käytännön asioita, tai kurssin järjestäminen oli toteutettu
sekavasti ja ohjeet olivat puutteellisia, mikä usein aiheutui kahden eri luennoitsijan yhteistyöstä.
15. Mitä mieltä olet vaihtoehtoisista suoritustavoista tentin ohella? Esimerkiksi kotitentit, reflektiot,
luentopäiväkirjat. (1=ei tarvetta, 5=vaihtoehtoiset suoritustavat ovat hyvä asia)

FINANSSI RY
16. Mainitse esimerkkejä pitämistäsi vaihtoehtoisista suoritustavoista.
Kotitentti nousi selvästi pidetyimmäksi vaihtoehtoiseksi suoritustavaksi kysymykseen vastanneiden
keskuudessa. Vastanneista 47% mainitsi kotitentin hyvänä suoritustapana. Oppimispäiväkirjoista pitää noin
24% vastanneista, ryhmätöistä noin 19% ja case-harjoituksista noin 18%. Taulukossa näkyvien lisäksi
muutamia mainintoja saivat myös kurssien suoritus välikokeilla, raporteilla, esitelmällä ja verkkotentillä.
Viisi henkilöä oli sitä mieltä, ettei vaihtoehtoisia tapoja tarvita ollenkaan ja kolmelle niitä ei ollut tarjottu
ollenkaan. Esikirjatentti sai myös viisi mainintaa.
45
22
55
109
43
30 33
12
0
20
40
60
80
100
120
(Vastaajat 230)

FINANSSI RY
17. Mainitse esimerkkejä mielestäsi huonoista vaihtoehtoisista suoritustavoista.
Kysymykseen vastasi noin 150 kyselyyn vastannutta. Prosenttiosuudet on laskettu olettaen, että
kysymykseen vastaamatta jättäneiden mielestä ei ole huonoja vaihtoehtoisia tapoja. Ylivoimaisesti eniten
mainintoja keräsi oppimispäiväkirjat, joita piti huonona 22,7 % vastaajista. Niitä pidettiin yleisesti turhana
oppimisen kannalta, sillä ne tehdään monesti viimeisenä iltana ennen palautusta, eikä pitkin kurssia, kuten
tarkoitus olisi. Ryhmätyöt mainittiin seuraavaksi useimmin ja niitä piti huonona 6,2 % vastaajista.
Ryhmätöiden huonoutta arvostelun perusteena perusteltiin muun muassa sillä, että monesti ryhmätöissä
osa ryhmästä tekee enemmän ja paremmin, kun taas osa ryhmästä tekee työnsä huonosti. Vastaajat pitivät
epäoikeudenmukaisena, että vaikka opiskelija tekisi oman osansa erinomaisesti, voi kurssista saatava
numero olla silti huono johtuen muiden ryhmäläisten toiminnasta.
18. Oletko törmännyt opinnoissasi vaihtoehtoisiin suoritustapoihin?
3
74
5
20
4 2 2 4 7 4 2
0
10
20
30
40
50
60
70
80
(Vastaajat 325)

FINANSSI RY
19. Mikä olisi sinulle luontevin ja opettavaisin opiskelutapa? Voit valita monta vastausvaihtoehtoa
Suuri osa vastaajista kokee, että perinteinen tavalliset luennot ja tentti- tapa olisi opettavaisin. Jopa 71,7 %
kokevat tämän tyylin olevan opettavaisin opiskelutapa. Vielä hieman useampi kuitenkin kokisi, että erilaiset
case- harjoitukset olisivat luontevin ja opettavaisin tapa. Vastaajista case- harjoituksia haluaisi noin 75 %.
Huomattavan kannatuksen saa myös ryhmätyö(51,4 %).
Avoimissa vastauksissa ei ilmene näiden lisäksi juuri mitään, mikä saisi hirveästi kannatusta. Vastaajista
muutamat kokevat, että esimerkiksi kotitentit tai harjoitukset olisivat luontevin opiskelutapa.
20. Mitä mieltä olet opettajien pedagogisista taidoista keskimäärin? (1=välttävät taidot, 5=erinomaiset
taidot)
233 244
167
67
48 40
0
50
100
150
200
250
300
tavalliset luennot
ja tentti
erilaiset case-
harjoitukset
ryhmätyöt luentopäiväkirjat reflektiot Jokin muu, mikä
N
19
75
175
55
1
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
1 2 3 4 5
N

FINANSSI RY
21. Koetko, että tarvitsisit lisäapua joissakin kursseissa?
Jos vastasit kyllä, mitä kursseja nämä ovat?
Avoimista vastauksista ilmenee, että opiskelijat kokevat tarvitsevansa lisäapua etenkin kirjanpidon- ja
tuloslaskennan kurssissa. Vastaajista noin 16,3 % mainitsevat avoimissa vastauksissa kirjanpidon kurssin.
Muita kursseja, jotka esiintyvät useampaan otteeseen vastauksissa ovat ekonometrian kurssi,
investointipäätökset- kurssi, taloustieteen, rahoituksen ja laskentatoimen kurssit yleisesti sekä
matematiikan kurssit.
Kuinka kauan keskimäärin luet kurssin lopputenttiin?
Vastaajat ovat vastanneet kysymykseen hyvin eri tavalla. Osa vastaajista ovat vastanneet lukevansa
viikkoina, osa päivinä ja osa tunteina. Vastaajat kokevat myös, että aika vaihtelee niin laajasti riippuen
tentistä, että heidän on ollut vaikea määritellä keskimääräistä aikaa.
Kysymyksenasettelu on ollut siis ristiriitaista, sillä vastauksissa on käytetty erilaisia skaaloja. Kuitenkin näistä
avoimista vastauksista voi huomata selvästi, että useampi vastaajista kertoo lukevansa ”muutaman päivän”
lopputenttiin. Monen mielestä tenttiin lukeminen riippuu tentistä, mutta useampi on vastannut lukevansa
keskimäärin noin kahdesta neljään päivään. Suuri osa kertoo lukevansa myös vaihtelevasti viidestä tunnista
noin 20 tuntiin asti.
132
193
0
50
100
150
200
250
Kyllä En
N

FINANSSI RY
Kuinka kauan keskimäärin teet yhtä tenttiä?
Seuraavat kysymykset oli tarkoitettu uuden kandiohjelman mukaisesti opiskeleville
22. Oletko ollut opintoihisi tyytyväinen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana? (1=en ollenkaan,
5=erittäintyytyväinen)
8
111
168
38
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
30min-1h 1-2h 2-3h 3-4h
N

FINANSSI RY
23. Koetko opintojen jaksottuneen tasaisesti ensimmäisen vuoden aikana? (1=erittäin epätasaisesti,
5=erittäin tasaisesti)
24. Kirjoita vapaasti ensimmäisen vuoden opinnoistasi?
Kysymykseen tuli kysymyksen luonteesta johtuen lähes yhtä paljon erilaisia vastauksia kuin oli vastaajiakin.
Vastaukset vaihtelivat laidasta laitaan. Vastauksissa nousi esille se, että nopeampaa tahtia kursseja
suorittavilla on ollut vaikeuksia aikatauluttaa opintojaan kurssien päällekkäisyyksien vuoksi. Useiden
päällekkäisyyksien vuoksi opintoihin toivottaisiin lisää joustavuutta. Joustavuuteen liittyen moni mainitsi
läsnäolopakot opintoja hidastavana tekijänä. Muutama opintojaan nopeampaa suorittava opiskelija toivoisi
myös enemmän kursseja valittavaksi, jotta heidän opintonsa eivät hidastuisi. Joillakin kursseilla on erään
vastaajan mukaan mahdollistettu kurssin suorittaminen etänä hyvästä syystä, jota hän pitää hyvänä asiana.
Esimerkiksi hän tarjoaa kurssin Internationalization Behaviors, jossa suoritustavan sai itse valita. Joidenkin
vastaajien mielestä uudessa kandiohjelmassa on huomioitu hyvin kurssien suorittamiseen liittyvät
päällekkäisyydet.
Kuormittavuudesta oltiin montaa mieltä. Joidenkin mielestä kuormittavuus on liiallista varsinkin periodeissa
A ja C kun taas joidenkin mielestä koko vuosi on ollut sopivan kuormittava tai jopa kevyt. Muutaman
vastaajan mielestä kuormittavuus jakaantuu epätasaisesti esimerkiksi siten, että A ja C –periodeissa on
paljon työtä ja kursseja, kun taas periodeissa B ja D ensimmäisen vuoden opiskelijat joutuvat ottamaan
toisen vuoden kursseja saadakseen lukujärjestykseensä jotain.

FINANSSI RY
Kursseista esille nousi erityisesti Kirjanpito ja tuloslaskenta, jonka aikataulu on monien vastaajien mielestä
liian tiukka. Vastaajien mielestä kurssi vie liikaa aikaa muilta kursseilta ja kuormittaa liikaa ollessaan vain
yhden periodin mittainen. Kurssi on ilmeisesti ainakin joissain yliopistoissa jaettu kahdeksi kurssiksi ja sitä
toivotaan tehtäväksi myös Oulun yliopistossa.
Monen mielestä luennot voisivat jakautua viikkotasolla tasaisemmin. Tällä hetkellä on voinut olla tilanteita,
että jossain periodissa on koulua vain kahtena päivänä viikossa, mikä on tuntunut tehottomalta. Myös
pitkät tauot luentojen väleissä turhauttavat osaa opiskelijoista. Muutaman vastaajan mielestä uuden
kandiohjelman tiedottaminen oli aluksi epäselvää ja vaikutti, että edes henkilökunta ei tiennyt miten asiat
menevät.
Koulutusohjelmauudistus jakoi myös mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Osa vastaajista piti sitä hyvänä mutta
yksi kertoi jopa hakevansa toiseen kauppakorkeakouluun uudistuksen takia. Muutama vanhasta ohjelmasta
uuteen vaihtanut oli sitä mieltä, että heitä on informoitu heikosti asiaan liittyen, jonka seurauksena yhdellä
heistä omien sanojensa mukaan opinnot viivästyvät ainakin vuodella. Kandityön tekeminen herätti myös
joidenkin keskuudessa huolta siitä, riittääkö tietotaso omasta pääaineesta kandin tekemiseen, kun oman
pääaineen kursseja on ennen sitä ollut vasta muutama.
Luentojen taso vaihtelee monen vastaajan mielestä paljon ja siihen pitäisi saada parannusta. Moni
vastaajista oli kuitenkin tyytyväinen ensimmäisen vuoden opintoihinsa. Jotkut vastaajista ovat sitä mieltä,
että uudessa ohjelmassa opiskellaan liian kauan samoja kursseja. Muutamien mielestä pääaine pitäisi valita
jo aikaisemmassa vaiheessa kandin aikana.

FINANSSI RY
Seuraavat kysymykset oli tarkoitettu vanhan kandiohjelman mukaisesti opiskeleville
25. Oletko kokenut siirtymän uuteen kurssitarjontaan hyvin onnistuneeksi? (1=erittäin huonosti
onnistunut, 5=erittäin hyvin onnistunut)
Kuvaajassa vaihtoehto 5 edustaa erittäin hyvin onnistunutta siirtymää ja vaihtoehto 1 erittäin huonosti
onnistunutta siirtymää. Jakaumasta voidaan päätellä, että ennen vuotta 2014 opintonsa aloittaneiden
sopeuttaminen uuteen kurssitarjontaan ja koulutusohjelmauudistukseen on opiskelijoiden kokemuksen
mukaan onnistunut kohtalaisesti. Selvästi suurin osa vastaajista eli noin 37% on kokenut uuteen
kurssitarjontaan siirtymisen keskinkertaisesti onnistuneeksi (vastausvaihtoehto 3). Erittäin huonosti tai
huonosti onnistuneeksi uuteen kurssitarjontaan siirtymisen on kokenut vain noin 26% kaikista kysymykseen
vastanneista, kun taas erittäin hyvin tai hyvin onnistuneeksi sen on kokenut noin 37%. Epätyytyväisiä
opiskelijoita siis löytyy reilu neljännes, mutta loput ovat kokeneet siirtymän kohtalaisen hyvin
onnistuneeksi.
17
46
90
64
26
0
20
40
60
80
100
1 2 3 4 5
N

FINANSSI RY
26. Miten uusi kurssitarjonta on vaikuttanut omiin opintoihisi?
Ristiriidassa edellisen kohdan (25.) tuloksiin kohdan 26 perusteella voidaan havaita selvä epätyytyväisyys
uuteen kurssitarjontaan vastanneiden keskuudessa. Kohdan 25 perusteella siirtyminen uuteen
kurssitarjontaan oli koettu kohtuullisen onnistuneeksi, mutta kohdassa 26 selkeästi suuri osa vastaajista oli
sitä mieltä, että uusi kurssitarjonta on hankaloittanut omia opintoja. Peräti 42,5% kaikista vastanneista oli
sitä mieltä, että valikoima on vähentynyt uudessa kurssitarjonnassa verrattuna entiseen. Suunnilleen sama
määrä vastaajia ei joko osannut sanoa, millainen vaikutus uudella kurssitarjonnalla on ollut tai ei ollut
kokenut uuden kurssitarjonnan muuttaneen tilannetta omien opintojen kohdalla. Vähän alle viidennes oli
toisaalta kokenut, että uusi kurssitarjonta oli helpottanut omia opintoja ja lisännyt valinnanvaraa. Ristiriitaa
kohtien 25 ja 26 välillä voisi tulkita niin, että siirtyminen uuden koulutusohjelman mukaiseen
kurssitarjontaan on ollut kohtalaisen onnistunut mutta kurssitarjonnan sisältöön ei ole oltu niin tyytyväisiä.
44
102
47 47
0
20
40
60
80
100
120
helpottanut,
valintaa on tullut
lisää
hankaloittanut,
valikoima on
vähentynyt
ei mitenkään en osaa sanoa
N

FINANSSI RY
27. Oletko kokenut siirtymän uuteen kurssitarjontaan hyvin joustavaksi? (1=erittäin joustamaton,
5=erittäin joustava)
Trendi kohdan 27 kuvaajassa on samankaltainen kuin kohdassa 25. Kaiken kaikkiaan peräti 79%
vastanneista opiskelijoista oli sitä mieltä, että uuteen kurssitarjontaan siirtyminen on ollut joko kohtalaisen
joustavaa, joustavaa tai erittäin joustavaa. Vain noin 20% opiskelijoista oli kokenut siirtymisen
joustamattomaksi tai erittäin joustamattomaksi. Tämän kohdan perusteella voitaisiin sanoa, että vanhojen
opiskelijoiden sopeuttaminen koulutusohjelmauudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin on onnistunut
melko kivuttomasti. Tähän lienee syynä monet eri vaihtoehdot, joita tiedekunta on antanut vanhoille
opiskelijoille esimerkiksi aineopintojensa täydentämiseen.
11
38
93
65
29
0
20
40
60
80
100
1 2 3 4 5
N

FINANSSI RY
Kaikille tarkoitettu kysymys
Onko vielä jotain muuta mieleen tulevaa? Tähän voit antaa vielä muuta palautetta ja kommenttia. Myös
itse kyselyyn liittyvän palautteen voi jättää tähän kohtaan.
Viimeiseen kysymykseen annettiin vastauksia niin liittyen itse kyselyyn kuin myös yleistä palautetta
koulutuksesta ja muusta toiminnasta Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Suurimpana asian
vastauksien joukosta nousi opiskelijoiden huoli opettajien englannin kielen taidosta. Osalla opiskelijoista on
erittäin huonot kokemukset kursseista, joissa opetuskieli muutettiin suomesta englantiin ja joissa
opettajien valmius ilmaista itseään on laskenut erittäin paljon kielen vaihduttua.
Tähän kohtaan saatiin myös paljon vastauksia koskien kursseja, joissa luennot on pakollisia. Esimerkiksi
kurssit, joissa on 100 %:n luentopakko, herättävät paljon negatiivisia ajatuksia. Eräs vastaaja nosti esille sen,
ettei sairaana esimerkiksi ole edes suotavaa tulla luennolle tartuttamaan muita. Muutama vastaaja vertasi
kokemuksiaan käymissään sivuainekursseissa ja nosti esille sen, että kun kurssi on itsessään riittävän
mielenkiintoinen ja opetus kiitettävää, niin luentopakkoa ei edes tarvita. Samaan asiaan liittyen osa
vastaajista korosti sitä, että osa opettajista ei suhtaudu opettamiseen kovin innostuneesti. Opiskelijoiden
motivaatioon vaikuttaa suuresti opettajan/luennoitsijan innostuneisuus ja kiinnostuneisuus opetettavaa
asiaa kohtaan.
Kirjanpito ja tuloslaskenta-kurssi sai osakseen paljon huomiota vielä tässäkin kohdassa. Kyseinen kurssin
ajankohta on vastaajien mukaan liian vaativa ja sen sijoittuminen vain yhteen periodiin on liian tiivis.
Muutama vastaaja totesi, että kirjanpidon kurssi sijoittuu C-periodiin, kun taas tilinpäätös ja
verosuunnittelu A-periodiin ja tästä syystä esimerkiksi maisteriopiskelijan on hankala ajoittaa kursseja
omaan aikatauluunsa.
Muita asioita, jotka nousivat esille vastauksissa, oli paljon laidasta laitaan. Lukujärjestyksen tekoon ja
kurssien ajoitukseen kaivattiin lisää suunnittelua, tällä hetkellä monella on ollut ongelmana parhaimmillaan
jopa neljän kurssin päällekkäisyys, joka taas vähentää luennoilla käyntiä. Nykyiset tenttikäytänteet
nostettiin esille ja pahoiteltiin kovasti sitä, että vettä ei saa ottaa tenttisaliin mukaan. Myös
opintoneuvonnasta, ja paikoista, joista sitä voi saada, kaivattiin lisää informaatiota.

FINANSSI RY
Muutaman huomion vastauksissa olivat saaneet kurssiarvosanojen viivästyminen (yli 3 viikkoa),
tenttiakvaarion käytön vähyys ja vaikeus saada sinne tenttejä sekä useat vastaajat olivat vastanneet
toivovansa enemmän käytännönläheisiä kursseja (esim. Excel, Matlab.)

OBS-kysely 2015

Recommended

Recommended

More Related Content

Similar to OBS-kysely 2015

Similar to OBS-kysely 2015 (7)

OBS-kysely 2015