SlideShare a Scribd company logo
1 of 26
Download to read offline
YHTEIST YÖSSÄ
Pyrkivätkö työntekijät tuunaamaan
työtään paremmaksi korona-aikana?
Tutkimushavaintoja Kimmoisat työntekijät muuttuvassa
työelämässä –hankkeesta
Anniina Virtanen, Janne Kaltiainen, Jari Hakanen
Millaisia muutoksia oman työn aloitteellisessa
kehittämisessä on tapahtunut korona-aikana?
• Johtamisen ja "ylhäältä-alaspäin" tapahtuvan
kehittämisen lisäksi on tärkeää tutkia, miten työntekijät
itse ovat toimineet edistääkseen työhyvinvointiaan ja
työnsä mielekkyyttä eli tuunanneet työtään? Ovatko
työntekijät passivoituneet vai aktivoituneet korona-
aikana?
• Koosteen tulokset perustuvat Kimmoisat työntekijät
muuttuvassa työelämässä- tutkimushankkeessa
seitsemältä työpaikalta 2019-2021 kerättyyn kolmen
kyselykerran pitkittäisaineistoon.
Lisätietoa:
Kimmoisat
työntekijät
muuttuvassa
työelämässä |
Työterveyslaitos
(ttl.fi)
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 2
Tutkimuskysymykset
• Miten työn tuunaamisen eri muodot kehittyivät korona-aikana syksystä 2019
syksyyn 2021?
• Erosivatko työn tuunaamisen tasot (keskiarvo) eri ajankohtina tutkituissa
ryhmissä:
1) etätyöhön siirtyneet, hybridityöhön siirtyneet ja lähityössä pysyneet
• Etätyöhön siirtyneet tekivät koko työajan (enemmän kuin 3/4 työajasta) etätöitä syksyllä 2020 ja 2021
sekä olivat siirtyneet 2019-2020 välillä tekemään enemmän etätöitä.
• Hybridityöhön siirtyneet tekivät hybriditöitä (1/4-3/4 työajasta etätöitä) syksyllä 2020 ja 2021 sekä olivat
siirtyneet 2019-2020 välillä tekemään enemmän etätöitä.
• Lähitöissä pysyneet tekivät pelkästään lähitöitä syksyllä 2020 ja 2021 eikä etätyön määrässä ollut
muutosta 2019-2020.
2) alle 36-vuotiaat, 36-45-vuotiaat, 46-55-vuotiaat ja 56-vuotiaat tai sitä vanhemmat
3) työntekijät ja esihenkilö- tai johtoasemassa olevat?
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 3
Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -
tutkimushanke
Loppuvuonna 2019 alkaneen Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä-
tutkimushankkeessa tavoitteenamme on lisätä ymmärrystä proaktiivisista, yhteisöllisistä ja
johtamisen keinoista, joilla voidaan edistää työhyvinvointia muuttuvassa työelämässä.
Toisena tavoitteenamme on määritellä työuupumus uudella tavalla sekä edistää sen
tunnistamista, ennaltaehkäisyä ja seurantaa. Tutkimushankkeen rahoittavat
Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma.
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 4
Tutkimukseen vastanneet
Taustatieto N = 1715
Ikä (keskiarvo) 50,0 vuotta
Ikäryhmät: alle 36v / 36-45v / 46-55v / yli 55v n=148 (9 %) / n=374 (22 %) / n=592 (35 %) /
n=597 (35 %)
Nainen/mies/muu, ei halua määritellä tai kertoa n=1040 (61 %) / n=643 (37 %) / n=15 (1 %)
Viikkotyötunnit (keskiarvo) 37,6 t/vko
Vakituisessa/määräaikaisessa työsuhteessa n=1658 (98 %) / n=38 (2 %)
Siirtyi etätyöhön / siirtyi hybridityöhön / pysyi
lähityössä korona-aikana
n=446 (26 %) / n=258 (17 %) / n=399 (24 %)
Esihenkilö- tai johtoasemassa / työntekijä n=331 (19 %) / n=1379 (81 %)
Koulutus: yliopisto / amk tai opisto / toinen aste /
peruskoulu
n=528 (31 %) / n=791 (46 %) / n=341 (20 %) /
n=47 (3 %)
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 5
Mitä työn tuunaaminen on?
• Työn tuunaamisella tarkoitetaan työntekijästä itsestään lähtevää toimintaa, jossa
työntekijä muokkaa oma-aloitteisesti työtään sopivammaksi omien
voimavarojensa ja motiiviensa kanssa. Työn tuunaamisella voidaan tutkitusti
vahvistaa työhyvinvointia tukevia työn voimavaroja.
• Työn tuunaaminen voi esimerkiksi vahvistaa työn imua ja työn mielekkyyttä,
ehkäistä työuupumusta ja työssä tylsistymistä, lisätä työn yhteensopivuutta työn
vaatimusten ja omien kykyjen välillä, edistää luovuutta ja työssä suoriutumista ja
tavoitteiden saavuttamista sekä vähentää eroaikeita nykyisestä työstä.
• Työn tuunaaminen voi kohdistua esimerkiksi työn sisällön tai työhön liittyvän
vuorovaikutuksen muokkaamiseen.
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 6
Työn tuunaamisen erilaiset tavat
Tässä tutkimuksessa olimme kiinnostuneita viidestä erilaisesta työn tuunaamisen muodosta:
• Haasteiden lisääminen: työn innostavien haastevaatimusten lisääminen esimerkiksi ottamalla
vastaan uusia, kiinnostavia työtehtäviä tai suunnittelemalla itse uusia, mielekkäitä tehtäviä (3
väittämää; Tims, Bakker & Derks, 2012)
• Oppimisen ja osaamisen lisääminen: työhön liittyvien taitojen ja kykyjen kehittäminen ja uuden
oppiminen työssä (3 väittämää; Tims ym., 2012)
• Tuen hakeminen esihenkilöltä: avun ja palautteen pyytäminen, innostuksen ja inspiraation
hakeminen esihenkilöltä (3 väittämää; Tims ym., 2012)
• Työtoverisuhteiden kehittäminen: epämuodollisen vuorovaikutuksen kehittäminen esimerkiksi
kysymällä työtovereiden kuulumisia, pitämällä heihin aktiivisesti yhteyttä ja aloittamalla keskusteluja
myös muista kuin työhön liittyvistä aiheista (5 väittämää, uusi mittari, taustalla: Hakanen &
Perhoniemi, 2013; Perhoniemi & Hakanen, 2010)
• Yhteistyön kehittäminen: työhön liittyvän yhteistyön vahvistaminen ja uusien, yhteistyötä tukevien
toimintatapojen ideointi (3 väittämää, uusi mittari, taustalla Griffin, 2007)
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 7
Menetelmät
• Työn tuunaamisen muutoksia koskevat tulokset perustuvat keskiarvojen
vertailuun kolmena tutkimusajankohtana: syksyllä 2019 (T1), syksyllä 2020 (T2) ja
syksyllä 2021 (T3). Tarkastelussa ovat mukana vastaajat, jotka vastasivat kaikkiin
kolmeen kyselyyn ja olivat jokaisena tutkimusajankohtana työssä (N = 1715).
• Tutkimme ajallisten muutosten (T1-T2, T2-T3 ja T1-T3) sekä vastaajaryhmien
välisten erojen tilastollisia merkitsevyyksiä. Seuraavilla sivuilla nostamme tekstissä
esiin eroja, jotka olivat tilastollisesti merkitseviä (p < .05).
• Lopuksi tutkimme korrelaatioiden avulla työn tuunaamiseen syksyllä 2021
yhteydessä olevia työolo- ja työhyvinvointitekijöitä, jotka oli mitattu vuotta
aiemmin syksyllä 2020.
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 8
Tulokset
Lievää laskua työn tuunaamisessa korona-aikana
2
2.5
3
3.5
4
4.5
2019 2020 2021
Haasteiden lisääminen
Oppimisen lisääminen
Esihenkilöltä tuen pyytäminen
Työtoverisuhteiden kehittäminen
Yhteistyön kehittäminen
Koko aineiston tasolla työn tuunaamisen
muodoista haasteiden ja oppimisen lisäämisessä
näkyi lievä laskeva trendi läpi korona-ajan.
Esihenkilöltä tuen pyytäminen ja yhteistyön
kehittäminen laskivat hieman korona-ajan alussa.
Työtoverisuhteiden kehittäminen lisääntyi hieman
korona-ajan alusta ja vuodesta 2020 vuoteen
2021. Kuitenkin muutokset olivat kaikilta osin
varsin pieniä.
Tuen pyytäminen esihenkilöltä oli harvinaisinta,
kun taas oppimisen lisäämistä ja
työtoverisuhteiden kehittämistä raportoitiin
eniten.
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 10
Työn tuunaaminen laski kaikissa työmuodoissa
3
3.2
3.4
3.6
3.8
4
2019 2020 2021
Haasteiden
lisääminen
(asteikko 1-5)
Siirtyi etätöihin
Siirtyi hybriditöihin
Pysyi lähitöissä
3.5
3.7
3.9
4.1
4.3
4.5
2019 2020 2021
Oppimisen
lisääminen
(asteikko 1-5)
Siirtyi etätöihin
Siirtyi hybridityöhön
Pysyi lähitöissä
2
2.2
2.4
2.6
2.8
3
2019 2020 2021
Tuen hakeminen
esihenkilöltä
(asteikko 1-5)
Siirtyi etätöihin
Siirtyi hybriditöihin
Pysyi lähitöissä
Työn haasteiden ja
oppimisen lisääminen
laskivat hieman
korona-aikana kaikissa
kolmessa
työmuodossa.
Hybridityössä haettiin
eniten tukea
esihenkilöltä v. 2021 ja
se oli ainoa työmuoto,
jossa tuen hakeminen
esihenkilöltä ei
laskenut korona-
aikana.
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 11
Etätyössä työtoverisuhteiden ja yhteistyön
kehittämistä tehtiin vähiten
3.5
3.7
3.9
4.1
4.3
4.5
2019 2020 2021
Työtoverisuhteiden
kehittäminen
(asteikko 1-5)
Siirtyi etätöihin
Siirtyi hybriditöihin
Pysyi lähitöissä
3
3.2
3.4
3.6
3.8
4
2019 2020 2021
Yhteistyön kehittäminen
(asteikko 1-5)
Siirtyi etätöihin
Siirtyi hybriditöihin
Pysyi lähitöissä
Yhteistyön kehittäminen
laski korona-aikana
hybridi- ja etätyöhön
siirtyneillä.
Työtoverisuhteiden
kehittämisessä ei
kuitenkaan ilmennyt
tilastollisesti merkitseviä
muutoksia.
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 12
Nuoret työntekijät tuunasivat työhönsä muita enemmän
uuden oppimista ja tukea esihenkilöiltään
3
3.2
3.4
3.6
3.8
4
2019 2020 2021
Haasteiden
lisääminen
(asteikko 1-5)
Alle 36v 36-45v
46-55v 56 tai yli
3.5
3.7
3.9
4.1
4.3
4.5
2019 2020 2021
Oppimisen
lisääminen
(asteikko 1-5)
Alle 36v 36-45v
46-55v 56v tai yli
2
2.2
2.4
2.6
2.8
3
2019 2020 2021
Tuen hakeminen
esihenkilöltä
(asteikko 1-5)
Alle 36v 36-45v
46-55v 56v tai yli
Vähintään 56-vuotiaat
tuunasivat työtään
muita ikäryhmiä
vähemmän. Alle 36-
vuotiaat olivat
ikäryhmistä
aktiivisimpia
oppimisen lisäämisessä
ja tuen hakemisessa
esihenkilöltä.
Työn tuunaaminen
pääsääntöisesti laski
kaikissa ikäryhmissä.
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 13
Nuoret kehittivät aktiivisesti työtoverisuhteita mutta
työhön liittyvää yhteistyötä muita vähemmän
3.5
3.7
3.9
4.1
4.3
4.5
2019 2020 2021
Työtoverisuhteiden
kehittäminen
(asteikko 1-5)
Alle 36v 36-45v
46-55v 56v tai yli
3
3.2
3.4
3.6
3.8
4
2019 2020 2021
Yhteistyön
kehittäminen
(asteikko 1-5)
Alle 36v 36-45v
46-55v 56v tai yli
Työtoverisuhteiden
kehittäminen oli
aktiivisinta alle 36-
vuotiailla ja vähäisintä
vähintään 56-vuotiailla.
Yhteistyön kehittäminen
laski korona-ajan alussa
yli 45-vuotialla, mutta
alle 36-vuotiailla se pysyi
koko tutkimusjakson
ajan muita
vähäisempänä.
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 14
Johtoasemassa olevat tuunasivat työtään
työntekijöitä aktiivisemmin
3
3.5
4
2019 2020 2021
Haasteiden
lisääminen
(asteikko 1-5)
Työntekijät
Johto
3.5
4
4.5
2019 2020 2021
Oppimisen
lisääminen
(asteikko 1-5)
Työntekijät
Johto
2
2.5
3
2019 2020 2021
Tuen hakeminen
esihenkilöltä
(asteikko 1-5)
Työntekijät
Johto
Sekä johtoasemassa
olevilla että
työntekijöillä
haasteiden ja
oppimisen
lisääminen laskivat
läpi korona-ajan.
Tuen hakeminen
esihenkilöltä laski
molemmissa
ryhmissä korona-
ajan alussa.
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 15
Yhteistyön kehittäminen vähentyi korona-aikana sekä
johtajilla että työntekijöillä
3.5
3.7
3.9
4.1
4.3
4.5
2019 2020 2021
Työtoverisuhteiden
kehittäminen
(asteikko 1-5)
Työntekijät Johto
3
3.2
3.4
3.6
3.8
4
2019 2020 2021
Yhteistyön
kehittäminen
(asteikko 1-5)
Työntekijät Johto
Työtoverisuhteiden
kehittäminen säilyi
samalla tasolla kuin
ennen koronaa niin
johtajilla kuin
työntekijöilläkin.
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 16
Työn imua kokevat tuunasivat työtään aktiivisemmin
vuotta myöhemmin
Vertailimme 19 työolo- ja työhyvinvoinnin ilmiötä. Aktiivisempaan työn tuunaamiseen v.
2021 vahvimmin yhteydessä olevat työolo- ja työhyvinvointitekijät v. 2020:
Työn tuunaaminen
kaiken kaikkiaan
Haasteiden ja oppimisen
lisääminen
Esihenkilöltä tuen
pyytäminen
Työtoverisuhteiden ja
yhteistyön kehittäminen
1. Työn imu (myönteinen
motivaatio- ja tunnetila
työssä)
1. Työn imu 1. Yhteenkuuluvuus
esihenkilön kanssa
1. Voi rakentaa läheisiä
suhteita työtovereihin
2. Voi käyttää työssään
osaamista ja oppii uutta
2. Voi käyttää työssään
osaamista ja oppii uutta
2. Palveleva johtaminen (mm.
työntekijöiden arvostaminen)
2. Työtovereiden tuki
3. Voi rakentaa läheisiä
suhteita työtovereihin
3. Tekee työssään
monimutkaisia päätöksiä ja
nopeita ratkaisuja
3. Yhteenkuuluvuus
työpaikkaan
3. Yhteenkuuluvuus
työtovereiden kanssa
4. Työtovereiden tuki 4. Näkee työnsä myönteiset
tulokset
4. Työn imu 4. Työn imu
5. Tekee työssään
monimutkaisia päätöksiä ja
nopeita ratkaisuja
5. Voi tehdä itsenäisiä
päätöksiä työssään
5. Voi käyttää työssään
osaamista ja oppii uutta
5. Voi tehdä itsenäisiä
päätöksiä työssään
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 17
Yhteenveto ja johtopäätöksiä
Aloitteellisuus työn ja työyhteisön kehittämisessä
laski korona-aikana
• Koko aineiston tasolla esihenkilöltä tuen pyytäminen oli työn tuunaamisen
muodoista harvinaisinta, kun taas aloitteellista oppimisen lisäämistä ja
työtoverisuhteiden kehittämistä tehtiin eniten.
• Haasteiden ja oppimisen lisääminen laski hieman läpi korona-ajan, kun taas
esihenkilöltä tuen pyytäminen ja yhteistyön kehittäminen laskivat vain
ensimmäisenä koronavuonna.
• Työtoverisuhteiden kehittämisessä puolestaan näkyi pientä nousua korona-ajan
pitkittyessä, mikä viittaa siihen, että ihmiset ovat pyrkineet haastavassa
tilanteessa löytämään keinoja kohdata toisiaan.
• Johtoasemassa olevat tuunasivat työtään kaikilta osin aktiivisemmin kuin
työntekijät. Tuunaamisen muutokset korona-aikana olivat kuitenkin
samansuuntaisia molemmissa ryhmissä.
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 19
Nuoret tuunasivat työtään aktiivisesti lukuun
ottamatta yhteistyön kehittämistä
• Eri ikäryhmistä yli 56-vuotiaat vastaajat tuunasivat kaikilta osin työtään
muita vähemmän lukuun ottamatta yhteistyön kehittämistä, joka oli
harvinaisinta alle 36-vuotiailla.
• Alle 36-vuotiaat olivat aktiivisimpia työn tuunaajia oppimisen lisäämisen,
esihenkilöltä tuen hakemisen ja työtoverisuhteiden kehittämisen osalta.
• Vanhemmilla ikäryhmillä näkyi tuunaamisessa selvemmin laskua korona-
aikana kuin nuoremmilla.
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 20
Hybridityöhön siirtyneet tuunasivat työtään
aktiivisimmin
• Koko työaikansa etätyötä tehneet kehittivät työtoverisuhteita ja yhteistyötä
muita vähemmän. Lähitöissä pysyneet tuunasivat työhönsä muita
vähemmän uusia haasteita, oppimista ja esihenkilöltä tukea, mikä voi
selittyä näiden ammattien ja työn erilaisella luonteella. Hybridityöhön
siirtyneet tuunasivat työtään muita aktiivisemmin.
• Työskentelymuodosta riippumatta haasteiden ja oppimisen lisäämisessä
oli nähtävissä laskua läpi korona-ajan. Hybridi- ja etätyöhön siirtyneillä
myös työtoverisuhteiden kehittämisessä näkyi laskua.
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 21
Viestejä työpaikoille 1/3
 Tulokset antavat viitteitä siitä, että korona-aika on työn tuunaamisen osalta jonkin verran
passivoinut työntekijöitä samalla, kun tarve ylläpitää työn mielekkyyttä, hyvää
vuorovaikutusta ja yhteistyötä on monella työpaikalla lisääntynyt.
 Hyviä työtoverisuhteita, uusia hyviä yhteistyökäytäntöjä ja tuen hakemista esihenkilöltä
tuunataan vähiten etätyössä, vaikka tarve niiden ylläpitämiseen on usein suurin
etätyössä. Vaikka oma työ voikin sujua etätyössä, niin yhteisöllisyyden ja yhdessä
uusiutumisen vaaliminen voi edellyttää riittävää kasvotusten kohtaamista. Hybridityö
vaikuttaisikin olevan työn tuunaamiselle edullisempi vaihtoehto kuin pelkkä etätyö.
 Myös lähityössä työtä tuunattiin vähemmän korona-ajan edetessä. Lähityöhönkin ovat
monet korona-ajan rajoitukset ja muut ilmiöt vaikuttaneet, ja on tärkeää rakentaa
uudelleen sellaista työkulttuuria, jossa ihmiset haluavat ja voivat olla aloitteellisia työn
arjen sujuvoittajia ja kehittäjiä.
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 22
Viestejä työpaikoille 2/3
 Erilaiset rajoitukset, kasvokkaisen vuorovaikutuksen väheneminen ja monet
reagoimista vaativat asiat ovat voineet vaikuttaa siihen, että myös esihenkilöiden
ja johtajien aloitteellinen työn tuunaaminen on vähentynyt korona-aikana.
 Johtoasemassa olevat ovat toimintansa osalta myös roolimalleja
työyhteisöissään. Aloitteelliseen itse- ja yhteisöohjautuvuuteen kannustaminen
on tärkeää, jotta työpaikat säilyvät uusiutumiskykyisinä.
 Nuoret ovat olleet aloitteellisia uuden oppimisessa ja esihenkilöltä saatavan tuen
hakemisessa, mutta yhteistyön kehittäminen on ymmärrettävästi vaikeampaa
nuorille kuin vanhemmille työntekijöille. Nuorilla työntekijöillä kaikki ei voi olla
vain omasta aloitteesta kiinni, vaan heistä on huolehdittava ja heidät on otettava
mukaan yhteiseen työhön ja sen kehittämiseen.
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 23
Viestejä työpaikoille 3/3
 Vaikka oman ja yhteisen työn työntekijälähtöinen ”alhaalta ylöspäin”
kehittäminen – työn tuunaaminen – onkin ollut monin tavoin haastavaa korona-
aikana, niin tutkimuksemme nostaa esille monia keinoja, jotka vahvistavat ja
kannustavat ruohonjuuritason työn tuunaamiseen:
 Työntekijöitä aloitteellisuuteen ja kykyjen hyödyntämiseen kannustava palveleva johtaminen
 Yhteenkuuluvuuden kokemus esihenkilön ja oman työpaikan kanssa
 Toimivat työtoverisuhteet
 Työ, joka vaatii tekijältään ratkaisuja ja päätöksiä ja jossa myös pääsee käyttämään
vahvuuksiaan ja oppimaan uutta.
• Myös työn imu lisää oman ja yhteisen työn tuunaamista, jonka puolestaan tiedetään
lisäävän työn imua. Hyvän vahvistaminen työpaikoilla voi käynnistää tällaiset myönteiset
kehät.
23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 24
Aiheeseen liittyvät palvelut ja tietopankit
Työterveyslaitoksessa
Verkkovalmennus:
www.ttl.fi/koulutus/tyon-tuunaaminen-
verkkovalmennus-tyon-imua
Työn tuunaajaan inspiraatiokirja:
https://www.ttl.fi/sites/default/files/2021-
12/tyon-tuunaajan-inspiraatiokirja.pdf
Tietoa työn imusta sekä
Työn imu -kirja:
https://www.ttl.fi/teemat/tyohy
vinvointi-ja-tyokyky/tyon-imu
5.9.2022 | © Työterveyslaitos | Anniina Virtanen
ttl.fi @tyoterveys
@fioh
tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos
Kiitos!
Lisätietoa hankkeesta: Kimmoisat työntekijät muuttuvassa
työelämässä | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Twitter: @_anniinavirtane @jari_hakanen @Jan_nee

More Related Content

Similar to Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä - hanke: Työn tuunaamisen muutokset

Ekonomikoulutusta kehittämässä
Ekonomikoulutusta kehittämässäEkonomikoulutusta kehittämässä
Ekonomikoulutusta kehittämässäSuomen Ekonomit
 
Päätöksenteko, johtaminen ja organisaatiokansalaisuus työelämän murroksessa
Päätöksenteko, johtaminen ja organisaatiokansalaisuus työelämän murroksessaPäätöksenteko, johtaminen ja organisaatiokansalaisuus työelämän murroksessa
Päätöksenteko, johtaminen ja organisaatiokansalaisuus työelämän murroksessaTHL
 
78 keinoa työurien pidentämiseen - SYL:n työkalupakki 2012
78 keinoa työurien pidentämiseen - SYL:n työkalupakki 201278 keinoa työurien pidentämiseen - SYL:n työkalupakki 2012
78 keinoa työurien pidentämiseen - SYL:n työkalupakki 2012SYL
 
Näyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutukset
Näyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutuksetNäyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutukset
Näyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutuksetPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointi
Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointiPienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointi
Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointiTyöterveyslaitos
 
Kansallinen Rekrytointitutkimus 2014
Kansallinen Rekrytointitutkimus 2014Kansallinen Rekrytointitutkimus 2014
Kansallinen Rekrytointitutkimus 2014Martti Kuusanmäki
 
Celkee Insight Case Sovelto Oy strategy deployment
Celkee Insight Case Sovelto Oy strategy deploymentCelkee Insight Case Sovelto Oy strategy deployment
Celkee Insight Case Sovelto Oy strategy deploymentCelkee Oy
 
Kesäksi työhön tehokas cv ja hakemus 20150122
Kesäksi työhön   tehokas cv ja hakemus 20150122Kesäksi työhön   tehokas cv ja hakemus 20150122
Kesäksi työhön tehokas cv ja hakemus 20150122Suomen Ekonomit
 
Pauli Forman puheenvuoro Fountain Parkin aamiaistilaisuudessa 30.1.2014
Pauli Forman puheenvuoro Fountain Parkin aamiaistilaisuudessa 30.1.2014Pauli Forman puheenvuoro Fountain Parkin aamiaistilaisuudessa 30.1.2014
Pauli Forman puheenvuoro Fountain Parkin aamiaistilaisuudessa 30.1.2014Pauli Forma
 
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projektiPerjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projektiTyöterveyslaitos
 
Opettajan työelämäjakson toteutus SSKKY
Opettajan työelämäjakson toteutus SSKKYOpettajan työelämäjakson toteutus SSKKY
Opettajan työelämäjakson toteutus SSKKYhellevitervo
 
Koulutuksen vaikuttavuus 11 6 2014
Koulutuksen vaikuttavuus 11 6 2014Koulutuksen vaikuttavuus 11 6 2014
Koulutuksen vaikuttavuus 11 6 2014Suomen Ekonomit
 

Similar to Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä - hanke: Työn tuunaamisen muutokset (20)

Ekonomikoulutusta kehittämässä
Ekonomikoulutusta kehittämässäEkonomikoulutusta kehittämässä
Ekonomikoulutusta kehittämässä
 
Tasa-arvo-suunnitelma käytännössä – case Neste
Tasa-arvo-suunnitelma käytännössä – case NesteTasa-arvo-suunnitelma käytännössä – case Neste
Tasa-arvo-suunnitelma käytännössä – case Neste
 
Päätöksenteko, johtaminen ja organisaatiokansalaisuus työelämän murroksessa
Päätöksenteko, johtaminen ja organisaatiokansalaisuus työelämän murroksessaPäätöksenteko, johtaminen ja organisaatiokansalaisuus työelämän murroksessa
Päätöksenteko, johtaminen ja organisaatiokansalaisuus työelämän murroksessa
 
78 keinoa työurien pidentämiseen - SYL:n työkalupakki 2012
78 keinoa työurien pidentämiseen - SYL:n työkalupakki 201278 keinoa työurien pidentämiseen - SYL:n työkalupakki 2012
78 keinoa työurien pidentämiseen - SYL:n työkalupakki 2012
 
Näyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutukset
Näyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutuksetNäyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutukset
Näyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutukset
 
Operaatio Metsonpesä
Operaatio MetsonpesäOperaatio Metsonpesä
Operaatio Metsonpesä
 
Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointi
Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointiPienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointi
Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointi
 
Kansallinen Rekrytointitutkimus 2014
Kansallinen Rekrytointitutkimus 2014Kansallinen Rekrytointitutkimus 2014
Kansallinen Rekrytointitutkimus 2014
 
Celkee Insight Case Sovelto Oy strategy deployment
Celkee Insight Case Sovelto Oy strategy deploymentCelkee Insight Case Sovelto Oy strategy deployment
Celkee Insight Case Sovelto Oy strategy deployment
 
Kesäksi työhön tehokas cv ja hakemus 20150122
Kesäksi työhön   tehokas cv ja hakemus 20150122Kesäksi työhön   tehokas cv ja hakemus 20150122
Kesäksi työhön tehokas cv ja hakemus 20150122
 
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymismalli
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymismalliTyötön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymismalli
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymismalli
 
Nuorten työllistäminen
Nuorten työllistäminenNuorten työllistäminen
Nuorten työllistäminen
 
Pauli Forman puheenvuoro Fountain Parkin aamiaistilaisuudessa 30.1.2014
Pauli Forman puheenvuoro Fountain Parkin aamiaistilaisuudessa 30.1.2014Pauli Forman puheenvuoro Fountain Parkin aamiaistilaisuudessa 30.1.2014
Pauli Forman puheenvuoro Fountain Parkin aamiaistilaisuudessa 30.1.2014
 
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projektiPerjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
 
Opettajan työelämäjakson toteutus SSKKY
Opettajan työelämäjakson toteutus SSKKYOpettajan työelämäjakson toteutus SSKKY
Opettajan työelämäjakson toteutus SSKKY
 
Koulutuksen vaikuttavuus 11 6 2014
Koulutuksen vaikuttavuus 11 6 2014Koulutuksen vaikuttavuus 11 6 2014
Koulutuksen vaikuttavuus 11 6 2014
 
Hankepäivä 05062013
Hankepäivä 05062013Hankepäivä 05062013
Hankepäivä 05062013
 
tyontekijoiden-vaikutusmahdollisuudet-ja-luottamus.pdf
tyontekijoiden-vaikutusmahdollisuudet-ja-luottamus.pdftyontekijoiden-vaikutusmahdollisuudet-ja-luottamus.pdf
tyontekijoiden-vaikutusmahdollisuudet-ja-luottamus.pdf
 
Kiinni liikkeessä – SAK:n jäsentutkimus 2015
Kiinni liikkeessä – SAK:n jäsentutkimus 2015Kiinni liikkeessä – SAK:n jäsentutkimus 2015
Kiinni liikkeessä – SAK:n jäsentutkimus 2015
 
Miten Suomi voi? -tutkimus
Miten Suomi voi? -tutkimusMiten Suomi voi? -tutkimus
Miten Suomi voi? -tutkimus
 

More from Työterveyslaitos

TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimusTYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimusTyöterveyslaitos
 
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?Työterveyslaitos
 
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissaPelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissaTyöterveyslaitos
 
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...Työterveyslaitos
 
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...Työterveyslaitos
 
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessaTyöperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessaTyöterveyslaitos
 
Työturvallisuuslain muutokset
Työturvallisuuslain muutoksetTyöturvallisuuslain muutokset
Työturvallisuuslain muutoksetTyöterveyslaitos
 
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...Työterveyslaitos
 
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoitoKaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoitoTyöterveyslaitos
 
Unettomuuden diagnostiikka ja hoito
Unettomuuden diagnostiikka ja hoitoUnettomuuden diagnostiikka ja hoito
Unettomuuden diagnostiikka ja hoitoTyöterveyslaitos
 
Tekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyöTekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyöTyöterveyslaitos
 
Työhön kytkeytyvä kuntoutus
Työhön kytkeytyvä kuntoutusTyöhön kytkeytyvä kuntoutus
Työhön kytkeytyvä kuntoutusTyöterveyslaitos
 
Mielenterveyden tuki työpaikalla
Mielenterveyden tuki työpaikallaMielenterveyden tuki työpaikalla
Mielenterveyden tuki työpaikallaTyöterveyslaitos
 
Työhygienia työterveyshuollossa
Työhygienia työterveyshuollossaTyöhygienia työterveyshuollossa
Työhygienia työterveyshuollossaTyöterveyslaitos
 
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalallaTuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalallaTyöterveyslaitos
 
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolleÄrsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolleTyöterveyslaitos
 

More from Työterveyslaitos (20)

TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimusTYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
 
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
 
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissaPelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
 
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
 
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
 
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessaTyöperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
 
Työturvallisuuslain muutokset
Työturvallisuuslain muutoksetTyöturvallisuuslain muutokset
Työturvallisuuslain muutokset
 
Kvartsialtistuminen
KvartsialtistuminenKvartsialtistuminen
Kvartsialtistuminen
 
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
 
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoitoKaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
 
Unettomuuden diagnostiikka ja hoito
Unettomuuden diagnostiikka ja hoitoUnettomuuden diagnostiikka ja hoito
Unettomuuden diagnostiikka ja hoito
 
Tekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyöTekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyö
 
Sotilasilmailulääketiede
SotilasilmailulääketiedeSotilasilmailulääketiede
Sotilasilmailulääketiede
 
Työhön kytkeytyvä kuntoutus
Työhön kytkeytyvä kuntoutusTyöhön kytkeytyvä kuntoutus
Työhön kytkeytyvä kuntoutus
 
Mielenterveyden tuki työpaikalla
Mielenterveyden tuki työpaikallaMielenterveyden tuki työpaikalla
Mielenterveyden tuki työpaikalla
 
Uniapnea ja työkyky
Uniapnea ja työkykyUniapnea ja työkyky
Uniapnea ja työkyky
 
Työhygienia työterveyshuollossa
Työhygienia työterveyshuollossaTyöhygienia työterveyshuollossa
Työhygienia työterveyshuollossa
 
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalallaTuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
 
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolleÄrsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
 
Mielenterveys ja työ
Mielenterveys ja työMielenterveys ja työ
Mielenterveys ja työ
 

Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä - hanke: Työn tuunaamisen muutokset

  • 1. YHTEIST YÖSSÄ Pyrkivätkö työntekijät tuunaamaan työtään paremmaksi korona-aikana? Tutkimushavaintoja Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä –hankkeesta Anniina Virtanen, Janne Kaltiainen, Jari Hakanen
  • 2. Millaisia muutoksia oman työn aloitteellisessa kehittämisessä on tapahtunut korona-aikana? • Johtamisen ja "ylhäältä-alaspäin" tapahtuvan kehittämisen lisäksi on tärkeää tutkia, miten työntekijät itse ovat toimineet edistääkseen työhyvinvointiaan ja työnsä mielekkyyttä eli tuunanneet työtään? Ovatko työntekijät passivoituneet vai aktivoituneet korona- aikana? • Koosteen tulokset perustuvat Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä- tutkimushankkeessa seitsemältä työpaikalta 2019-2021 kerättyyn kolmen kyselykerran pitkittäisaineistoon. Lisätietoa: Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä | Työterveyslaitos (ttl.fi) 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 2
  • 3. Tutkimuskysymykset • Miten työn tuunaamisen eri muodot kehittyivät korona-aikana syksystä 2019 syksyyn 2021? • Erosivatko työn tuunaamisen tasot (keskiarvo) eri ajankohtina tutkituissa ryhmissä: 1) etätyöhön siirtyneet, hybridityöhön siirtyneet ja lähityössä pysyneet • Etätyöhön siirtyneet tekivät koko työajan (enemmän kuin 3/4 työajasta) etätöitä syksyllä 2020 ja 2021 sekä olivat siirtyneet 2019-2020 välillä tekemään enemmän etätöitä. • Hybridityöhön siirtyneet tekivät hybriditöitä (1/4-3/4 työajasta etätöitä) syksyllä 2020 ja 2021 sekä olivat siirtyneet 2019-2020 välillä tekemään enemmän etätöitä. • Lähitöissä pysyneet tekivät pelkästään lähitöitä syksyllä 2020 ja 2021 eikä etätyön määrässä ollut muutosta 2019-2020. 2) alle 36-vuotiaat, 36-45-vuotiaat, 46-55-vuotiaat ja 56-vuotiaat tai sitä vanhemmat 3) työntekijät ja esihenkilö- tai johtoasemassa olevat? 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 3
  • 4. Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä - tutkimushanke Loppuvuonna 2019 alkaneen Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä- tutkimushankkeessa tavoitteenamme on lisätä ymmärrystä proaktiivisista, yhteisöllisistä ja johtamisen keinoista, joilla voidaan edistää työhyvinvointia muuttuvassa työelämässä. Toisena tavoitteenamme on määritellä työuupumus uudella tavalla sekä edistää sen tunnistamista, ennaltaehkäisyä ja seurantaa. Tutkimushankkeen rahoittavat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 4
  • 5. Tutkimukseen vastanneet Taustatieto N = 1715 Ikä (keskiarvo) 50,0 vuotta Ikäryhmät: alle 36v / 36-45v / 46-55v / yli 55v n=148 (9 %) / n=374 (22 %) / n=592 (35 %) / n=597 (35 %) Nainen/mies/muu, ei halua määritellä tai kertoa n=1040 (61 %) / n=643 (37 %) / n=15 (1 %) Viikkotyötunnit (keskiarvo) 37,6 t/vko Vakituisessa/määräaikaisessa työsuhteessa n=1658 (98 %) / n=38 (2 %) Siirtyi etätyöhön / siirtyi hybridityöhön / pysyi lähityössä korona-aikana n=446 (26 %) / n=258 (17 %) / n=399 (24 %) Esihenkilö- tai johtoasemassa / työntekijä n=331 (19 %) / n=1379 (81 %) Koulutus: yliopisto / amk tai opisto / toinen aste / peruskoulu n=528 (31 %) / n=791 (46 %) / n=341 (20 %) / n=47 (3 %) 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 5
  • 6. Mitä työn tuunaaminen on? • Työn tuunaamisella tarkoitetaan työntekijästä itsestään lähtevää toimintaa, jossa työntekijä muokkaa oma-aloitteisesti työtään sopivammaksi omien voimavarojensa ja motiiviensa kanssa. Työn tuunaamisella voidaan tutkitusti vahvistaa työhyvinvointia tukevia työn voimavaroja. • Työn tuunaaminen voi esimerkiksi vahvistaa työn imua ja työn mielekkyyttä, ehkäistä työuupumusta ja työssä tylsistymistä, lisätä työn yhteensopivuutta työn vaatimusten ja omien kykyjen välillä, edistää luovuutta ja työssä suoriutumista ja tavoitteiden saavuttamista sekä vähentää eroaikeita nykyisestä työstä. • Työn tuunaaminen voi kohdistua esimerkiksi työn sisällön tai työhön liittyvän vuorovaikutuksen muokkaamiseen. 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 6
  • 7. Työn tuunaamisen erilaiset tavat Tässä tutkimuksessa olimme kiinnostuneita viidestä erilaisesta työn tuunaamisen muodosta: • Haasteiden lisääminen: työn innostavien haastevaatimusten lisääminen esimerkiksi ottamalla vastaan uusia, kiinnostavia työtehtäviä tai suunnittelemalla itse uusia, mielekkäitä tehtäviä (3 väittämää; Tims, Bakker & Derks, 2012) • Oppimisen ja osaamisen lisääminen: työhön liittyvien taitojen ja kykyjen kehittäminen ja uuden oppiminen työssä (3 väittämää; Tims ym., 2012) • Tuen hakeminen esihenkilöltä: avun ja palautteen pyytäminen, innostuksen ja inspiraation hakeminen esihenkilöltä (3 väittämää; Tims ym., 2012) • Työtoverisuhteiden kehittäminen: epämuodollisen vuorovaikutuksen kehittäminen esimerkiksi kysymällä työtovereiden kuulumisia, pitämällä heihin aktiivisesti yhteyttä ja aloittamalla keskusteluja myös muista kuin työhön liittyvistä aiheista (5 väittämää, uusi mittari, taustalla: Hakanen & Perhoniemi, 2013; Perhoniemi & Hakanen, 2010) • Yhteistyön kehittäminen: työhön liittyvän yhteistyön vahvistaminen ja uusien, yhteistyötä tukevien toimintatapojen ideointi (3 väittämää, uusi mittari, taustalla Griffin, 2007) 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 7
  • 8. Menetelmät • Työn tuunaamisen muutoksia koskevat tulokset perustuvat keskiarvojen vertailuun kolmena tutkimusajankohtana: syksyllä 2019 (T1), syksyllä 2020 (T2) ja syksyllä 2021 (T3). Tarkastelussa ovat mukana vastaajat, jotka vastasivat kaikkiin kolmeen kyselyyn ja olivat jokaisena tutkimusajankohtana työssä (N = 1715). • Tutkimme ajallisten muutosten (T1-T2, T2-T3 ja T1-T3) sekä vastaajaryhmien välisten erojen tilastollisia merkitsevyyksiä. Seuraavilla sivuilla nostamme tekstissä esiin eroja, jotka olivat tilastollisesti merkitseviä (p < .05). • Lopuksi tutkimme korrelaatioiden avulla työn tuunaamiseen syksyllä 2021 yhteydessä olevia työolo- ja työhyvinvointitekijöitä, jotka oli mitattu vuotta aiemmin syksyllä 2020. 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 8
  • 10. Lievää laskua työn tuunaamisessa korona-aikana 2 2.5 3 3.5 4 4.5 2019 2020 2021 Haasteiden lisääminen Oppimisen lisääminen Esihenkilöltä tuen pyytäminen Työtoverisuhteiden kehittäminen Yhteistyön kehittäminen Koko aineiston tasolla työn tuunaamisen muodoista haasteiden ja oppimisen lisäämisessä näkyi lievä laskeva trendi läpi korona-ajan. Esihenkilöltä tuen pyytäminen ja yhteistyön kehittäminen laskivat hieman korona-ajan alussa. Työtoverisuhteiden kehittäminen lisääntyi hieman korona-ajan alusta ja vuodesta 2020 vuoteen 2021. Kuitenkin muutokset olivat kaikilta osin varsin pieniä. Tuen pyytäminen esihenkilöltä oli harvinaisinta, kun taas oppimisen lisäämistä ja työtoverisuhteiden kehittämistä raportoitiin eniten. 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 10
  • 11. Työn tuunaaminen laski kaikissa työmuodoissa 3 3.2 3.4 3.6 3.8 4 2019 2020 2021 Haasteiden lisääminen (asteikko 1-5) Siirtyi etätöihin Siirtyi hybriditöihin Pysyi lähitöissä 3.5 3.7 3.9 4.1 4.3 4.5 2019 2020 2021 Oppimisen lisääminen (asteikko 1-5) Siirtyi etätöihin Siirtyi hybridityöhön Pysyi lähitöissä 2 2.2 2.4 2.6 2.8 3 2019 2020 2021 Tuen hakeminen esihenkilöltä (asteikko 1-5) Siirtyi etätöihin Siirtyi hybriditöihin Pysyi lähitöissä Työn haasteiden ja oppimisen lisääminen laskivat hieman korona-aikana kaikissa kolmessa työmuodossa. Hybridityössä haettiin eniten tukea esihenkilöltä v. 2021 ja se oli ainoa työmuoto, jossa tuen hakeminen esihenkilöltä ei laskenut korona- aikana. 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 11
  • 12. Etätyössä työtoverisuhteiden ja yhteistyön kehittämistä tehtiin vähiten 3.5 3.7 3.9 4.1 4.3 4.5 2019 2020 2021 Työtoverisuhteiden kehittäminen (asteikko 1-5) Siirtyi etätöihin Siirtyi hybriditöihin Pysyi lähitöissä 3 3.2 3.4 3.6 3.8 4 2019 2020 2021 Yhteistyön kehittäminen (asteikko 1-5) Siirtyi etätöihin Siirtyi hybriditöihin Pysyi lähitöissä Yhteistyön kehittäminen laski korona-aikana hybridi- ja etätyöhön siirtyneillä. Työtoverisuhteiden kehittämisessä ei kuitenkaan ilmennyt tilastollisesti merkitseviä muutoksia. 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 12
  • 13. Nuoret työntekijät tuunasivat työhönsä muita enemmän uuden oppimista ja tukea esihenkilöiltään 3 3.2 3.4 3.6 3.8 4 2019 2020 2021 Haasteiden lisääminen (asteikko 1-5) Alle 36v 36-45v 46-55v 56 tai yli 3.5 3.7 3.9 4.1 4.3 4.5 2019 2020 2021 Oppimisen lisääminen (asteikko 1-5) Alle 36v 36-45v 46-55v 56v tai yli 2 2.2 2.4 2.6 2.8 3 2019 2020 2021 Tuen hakeminen esihenkilöltä (asteikko 1-5) Alle 36v 36-45v 46-55v 56v tai yli Vähintään 56-vuotiaat tuunasivat työtään muita ikäryhmiä vähemmän. Alle 36- vuotiaat olivat ikäryhmistä aktiivisimpia oppimisen lisäämisessä ja tuen hakemisessa esihenkilöltä. Työn tuunaaminen pääsääntöisesti laski kaikissa ikäryhmissä. 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 13
  • 14. Nuoret kehittivät aktiivisesti työtoverisuhteita mutta työhön liittyvää yhteistyötä muita vähemmän 3.5 3.7 3.9 4.1 4.3 4.5 2019 2020 2021 Työtoverisuhteiden kehittäminen (asteikko 1-5) Alle 36v 36-45v 46-55v 56v tai yli 3 3.2 3.4 3.6 3.8 4 2019 2020 2021 Yhteistyön kehittäminen (asteikko 1-5) Alle 36v 36-45v 46-55v 56v tai yli Työtoverisuhteiden kehittäminen oli aktiivisinta alle 36- vuotiailla ja vähäisintä vähintään 56-vuotiailla. Yhteistyön kehittäminen laski korona-ajan alussa yli 45-vuotialla, mutta alle 36-vuotiailla se pysyi koko tutkimusjakson ajan muita vähäisempänä. 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 14
  • 15. Johtoasemassa olevat tuunasivat työtään työntekijöitä aktiivisemmin 3 3.5 4 2019 2020 2021 Haasteiden lisääminen (asteikko 1-5) Työntekijät Johto 3.5 4 4.5 2019 2020 2021 Oppimisen lisääminen (asteikko 1-5) Työntekijät Johto 2 2.5 3 2019 2020 2021 Tuen hakeminen esihenkilöltä (asteikko 1-5) Työntekijät Johto Sekä johtoasemassa olevilla että työntekijöillä haasteiden ja oppimisen lisääminen laskivat läpi korona-ajan. Tuen hakeminen esihenkilöltä laski molemmissa ryhmissä korona- ajan alussa. 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 15
  • 16. Yhteistyön kehittäminen vähentyi korona-aikana sekä johtajilla että työntekijöillä 3.5 3.7 3.9 4.1 4.3 4.5 2019 2020 2021 Työtoverisuhteiden kehittäminen (asteikko 1-5) Työntekijät Johto 3 3.2 3.4 3.6 3.8 4 2019 2020 2021 Yhteistyön kehittäminen (asteikko 1-5) Työntekijät Johto Työtoverisuhteiden kehittäminen säilyi samalla tasolla kuin ennen koronaa niin johtajilla kuin työntekijöilläkin. 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 16
  • 17. Työn imua kokevat tuunasivat työtään aktiivisemmin vuotta myöhemmin Vertailimme 19 työolo- ja työhyvinvoinnin ilmiötä. Aktiivisempaan työn tuunaamiseen v. 2021 vahvimmin yhteydessä olevat työolo- ja työhyvinvointitekijät v. 2020: Työn tuunaaminen kaiken kaikkiaan Haasteiden ja oppimisen lisääminen Esihenkilöltä tuen pyytäminen Työtoverisuhteiden ja yhteistyön kehittäminen 1. Työn imu (myönteinen motivaatio- ja tunnetila työssä) 1. Työn imu 1. Yhteenkuuluvuus esihenkilön kanssa 1. Voi rakentaa läheisiä suhteita työtovereihin 2. Voi käyttää työssään osaamista ja oppii uutta 2. Voi käyttää työssään osaamista ja oppii uutta 2. Palveleva johtaminen (mm. työntekijöiden arvostaminen) 2. Työtovereiden tuki 3. Voi rakentaa läheisiä suhteita työtovereihin 3. Tekee työssään monimutkaisia päätöksiä ja nopeita ratkaisuja 3. Yhteenkuuluvuus työpaikkaan 3. Yhteenkuuluvuus työtovereiden kanssa 4. Työtovereiden tuki 4. Näkee työnsä myönteiset tulokset 4. Työn imu 4. Työn imu 5. Tekee työssään monimutkaisia päätöksiä ja nopeita ratkaisuja 5. Voi tehdä itsenäisiä päätöksiä työssään 5. Voi käyttää työssään osaamista ja oppii uutta 5. Voi tehdä itsenäisiä päätöksiä työssään 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 17
  • 19. Aloitteellisuus työn ja työyhteisön kehittämisessä laski korona-aikana • Koko aineiston tasolla esihenkilöltä tuen pyytäminen oli työn tuunaamisen muodoista harvinaisinta, kun taas aloitteellista oppimisen lisäämistä ja työtoverisuhteiden kehittämistä tehtiin eniten. • Haasteiden ja oppimisen lisääminen laski hieman läpi korona-ajan, kun taas esihenkilöltä tuen pyytäminen ja yhteistyön kehittäminen laskivat vain ensimmäisenä koronavuonna. • Työtoverisuhteiden kehittämisessä puolestaan näkyi pientä nousua korona-ajan pitkittyessä, mikä viittaa siihen, että ihmiset ovat pyrkineet haastavassa tilanteessa löytämään keinoja kohdata toisiaan. • Johtoasemassa olevat tuunasivat työtään kaikilta osin aktiivisemmin kuin työntekijät. Tuunaamisen muutokset korona-aikana olivat kuitenkin samansuuntaisia molemmissa ryhmissä. 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 19
  • 20. Nuoret tuunasivat työtään aktiivisesti lukuun ottamatta yhteistyön kehittämistä • Eri ikäryhmistä yli 56-vuotiaat vastaajat tuunasivat kaikilta osin työtään muita vähemmän lukuun ottamatta yhteistyön kehittämistä, joka oli harvinaisinta alle 36-vuotiailla. • Alle 36-vuotiaat olivat aktiivisimpia työn tuunaajia oppimisen lisäämisen, esihenkilöltä tuen hakemisen ja työtoverisuhteiden kehittämisen osalta. • Vanhemmilla ikäryhmillä näkyi tuunaamisessa selvemmin laskua korona- aikana kuin nuoremmilla. 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 20
  • 21. Hybridityöhön siirtyneet tuunasivat työtään aktiivisimmin • Koko työaikansa etätyötä tehneet kehittivät työtoverisuhteita ja yhteistyötä muita vähemmän. Lähitöissä pysyneet tuunasivat työhönsä muita vähemmän uusia haasteita, oppimista ja esihenkilöltä tukea, mikä voi selittyä näiden ammattien ja työn erilaisella luonteella. Hybridityöhön siirtyneet tuunasivat työtään muita aktiivisemmin. • Työskentelymuodosta riippumatta haasteiden ja oppimisen lisäämisessä oli nähtävissä laskua läpi korona-ajan. Hybridi- ja etätyöhön siirtyneillä myös työtoverisuhteiden kehittämisessä näkyi laskua. 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 21
  • 22. Viestejä työpaikoille 1/3  Tulokset antavat viitteitä siitä, että korona-aika on työn tuunaamisen osalta jonkin verran passivoinut työntekijöitä samalla, kun tarve ylläpitää työn mielekkyyttä, hyvää vuorovaikutusta ja yhteistyötä on monella työpaikalla lisääntynyt.  Hyviä työtoverisuhteita, uusia hyviä yhteistyökäytäntöjä ja tuen hakemista esihenkilöltä tuunataan vähiten etätyössä, vaikka tarve niiden ylläpitämiseen on usein suurin etätyössä. Vaikka oma työ voikin sujua etätyössä, niin yhteisöllisyyden ja yhdessä uusiutumisen vaaliminen voi edellyttää riittävää kasvotusten kohtaamista. Hybridityö vaikuttaisikin olevan työn tuunaamiselle edullisempi vaihtoehto kuin pelkkä etätyö.  Myös lähityössä työtä tuunattiin vähemmän korona-ajan edetessä. Lähityöhönkin ovat monet korona-ajan rajoitukset ja muut ilmiöt vaikuttaneet, ja on tärkeää rakentaa uudelleen sellaista työkulttuuria, jossa ihmiset haluavat ja voivat olla aloitteellisia työn arjen sujuvoittajia ja kehittäjiä. 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 22
  • 23. Viestejä työpaikoille 2/3  Erilaiset rajoitukset, kasvokkaisen vuorovaikutuksen väheneminen ja monet reagoimista vaativat asiat ovat voineet vaikuttaa siihen, että myös esihenkilöiden ja johtajien aloitteellinen työn tuunaaminen on vähentynyt korona-aikana.  Johtoasemassa olevat ovat toimintansa osalta myös roolimalleja työyhteisöissään. Aloitteelliseen itse- ja yhteisöohjautuvuuteen kannustaminen on tärkeää, jotta työpaikat säilyvät uusiutumiskykyisinä.  Nuoret ovat olleet aloitteellisia uuden oppimisessa ja esihenkilöltä saatavan tuen hakemisessa, mutta yhteistyön kehittäminen on ymmärrettävästi vaikeampaa nuorille kuin vanhemmille työntekijöille. Nuorilla työntekijöillä kaikki ei voi olla vain omasta aloitteesta kiinni, vaan heistä on huolehdittava ja heidät on otettava mukaan yhteiseen työhön ja sen kehittämiseen. 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 23
  • 24. Viestejä työpaikoille 3/3  Vaikka oman ja yhteisen työn työntekijälähtöinen ”alhaalta ylöspäin” kehittäminen – työn tuunaaminen – onkin ollut monin tavoin haastavaa korona- aikana, niin tutkimuksemme nostaa esille monia keinoja, jotka vahvistavat ja kannustavat ruohonjuuritason työn tuunaamiseen:  Työntekijöitä aloitteellisuuteen ja kykyjen hyödyntämiseen kannustava palveleva johtaminen  Yhteenkuuluvuuden kokemus esihenkilön ja oman työpaikan kanssa  Toimivat työtoverisuhteet  Työ, joka vaatii tekijältään ratkaisuja ja päätöksiä ja jossa myös pääsee käyttämään vahvuuksiaan ja oppimaan uutta. • Myös työn imu lisää oman ja yhteisen työn tuunaamista, jonka puolestaan tiedetään lisäävän työn imua. Hyvän vahvistaminen työpaikoilla voi käynnistää tällaiset myönteiset kehät. 23.9.2022 ©TYÖTERVEYSLAITOS 24
  • 25. Aiheeseen liittyvät palvelut ja tietopankit Työterveyslaitoksessa Verkkovalmennus: www.ttl.fi/koulutus/tyon-tuunaaminen- verkkovalmennus-tyon-imua Työn tuunaajaan inspiraatiokirja: https://www.ttl.fi/sites/default/files/2021- 12/tyon-tuunaajan-inspiraatiokirja.pdf Tietoa työn imusta sekä Työn imu -kirja: https://www.ttl.fi/teemat/tyohy vinvointi-ja-tyokyky/tyon-imu 5.9.2022 | © Työterveyslaitos | Anniina Virtanen
  • 26. ttl.fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos Kiitos! Lisätietoa hankkeesta: Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä | Työterveyslaitos (ttl.fi) Twitter: @_anniinavirtane @jari_hakanen @Jan_nee